Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 1 Sastamalan kaupungin KAAVOITUSOHJELMA 2019-2020 ja kaavoituskatsaus 2019 Sastamalan keskusta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 2 KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaukseen on, kysynnän sitä edellyttäessä, liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Sastamalassa kaavoituskatsauksen yhteydessä on tehty kaavoitusohjelmaa tulevalle kaksivuotiskaudelle. Kaavoitusohjelmassa esitettyjen töiden lisäksi saattaa ohjelmakaudella tulla vireille muitakin kohteita kaavoitus-/maankäyttösopimusten kautta. Yleiskaavoituksen, muun yleispiirteisen suunnittelun ja asemakaavoituksen painopistealueiden osalta ohjelmaa käsitellään valtuustokausittain, jolloin kaavoitusohjelman merkitys kaupungin strategisena asiakirjana korostuu. Selvimmin strategisuus tulee näkymään Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman ajanmukaisuuden arviointina ja tarvittaessa päivittämisenä valtuustokausittain. SASTAMALAN KAUPUNGIN TONTTITARJONTA Asuintontit Kaupungilla on asuinpientaloille asemakaavoitettuja tontteja yli 400 kpl eri osa-alueilla. Pientalojen rakennuspaikoista noin 210 kpl on kunnallistekniikan piirissä. Vähiten asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja kaupungilla on Häijään alueella. Häijään alueella on joitakin rakentamattomia kaavoitettuja asuinpientalotontteja yksityisessä omistuksessa. KAAVOITETUT OMAKOTITALOTONTIT ALUEITTAIN: Alue AO ei kun.tek. yht. Vammala etelä 59 61 120 Vammala pohjoinen 11 1 12 Stormi (delegoiva yleiskaava) 7 0 7 Vihattula (ei asemakaavaa) 1 0 1 Karkku 7 3 10 Kiikka 18 2 20 Keikyä 38 72 110 Mouhijärvi (Uotsola ja Häijää) 17 68 85 Suodenniemi 19 26 45 Putaja (ei kaavaa) 5 0 5 Kiikoinen 31 11 42 Yht. 213 244 457 Tässä kaavoitusohjelmassa varaudutaan pääasiassa kaavamuutoksiin, sillä asuinpientalovarantoa on kaupungin osa-alueilla riittävästi.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 3 Asuinkerrostalotuotanto keskittyy Vammalaan, jossa yrityksillä on rakennuskelpoisia tontteja usean vuoden kysyntää vastaava määrä. Kaupungilla on asemakaavan mukaisia ja helposti rakennuskelpoisiksi saatettavia muutamia kerrostalotontteja sekä tavanomaiseen tuotantoon että erityisryhmien asuntotarpeisiin. Asuinkerrostalotuotannon edellytyksiä selvitetään erityisesti keskusta-alueen ja Kilpinokan alueen yleissuunnittelun yhteydessä. Yritystontit Tuotannollista toimintaa varten kaupungilla on asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja kaikissa taajamissa yhteensä yli 40 kpl. Osa tonteista sijaitsee asutukseen nähden siten, että ympäristö asettaa niille erityisiä vaatimuksia. Kaavoitusohjelmassa on varauduttu teollisuustonttivarannon lisäämiseen erityisesti Vammalaan yrityspuisto Sykkeen kaavoituksen kautta. Palvelujen ja kaupan alan tontteja kaupungilla on tarjolla keskustassa ja useissa taajamissa. Palveluyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään usein yrityskohtaisesti räätälöityjä toimenpiteitä. KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Lähtökohtana maankäytön suunnittelujärjestelmässä on tarkentuva suunnittelu. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua. Yleiskaavat ja asemakaavat laaditaan ja hyväksytään kunnissa. Maakuntakaavojen laadinta ja hyväksyminen kuuluu maakuntien liitoille. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 4 Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittava asemakaava on ranta-asemakaava. Sen laatimisesta voi huolehtia myös maanomistaja, vaikka rantaasemakaavankin käsittely ja hyväksyminen kuuluu kunnalle. 1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edistäminen ja huomioiminen kaavoituksessa Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava (MRL 24.2 ) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat keskenään samanarvoisia, eikä niitä ole laitettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen. Yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettavaksi yleispiirteisiin kaavoihin. Alueidenkäyttöä koskevat erityistavoitteet koskevat kaikkia kaavamuotoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat maankäyttö- ja rakennuslaissa annettujen kaavan sisältövaatimusten ohella reunaehtoja kaavasuunnitteluun ja joiltakin osin myös lupavalmisteluun alueilla, joilla kaava ei ohjaa rakentamista. 2. MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä, ja maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava. Siinä on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Näitä ovat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisemaalueet ja kulttuuriympäristöt.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 5 Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan keväällä 2017. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä jätettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 12 valitusta. Valitusajan päätyttyä maakuntahallitus päätti MRL 201 :n nojalla maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Voimaantulopäätöksestä kuulutettiin 8.6.2017. Hallinto-oikeus teki asiasta välipäätöksen 19.9.2017, jonka mukaan täytäntöönpanon kieltämiseen ole ilmennyt aihetta. Maakuntakaavan hyväksymispäätöksen käsittely jatkuu parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Maakuntakaavaprosessin etenemisestä tiedotetaan myös valitusvaiheessa, kunnes kaava tulee lainvoimaiseksi. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 -internetsivusto http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/ pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Maakuntakaavaan voi tutustua myös osoitteessa: https://kartta.pirkanmaa.fi/ Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040:sta Sastamalan alueelta.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 6 Varautuminen vaihemaakuntakaavoitukseen Kokonaismaakuntakaavan valmistumisen jälkeen maakuntahallitus on nostanut esiin Pirkanmaan elinkeinoelämän edistämismahdollisuudet vaihemaakuntakaavoituksella. Pirkanmaan elinvoimakaavan käynnistämiseksi liitto tekee taustatyötä tutkimalla esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia, siniseen biotalouteen liittyvää potentiaalia (mm. matkailu, ravinteet, puhtaat pinta- ja pohjavedet, vesi- ja kiertovesiviljely) sekä tarkastelee uusien lakimuutosten vaikutusta vähittäiskaupan kokonaisuuden mitoitukseen. Vaihekaavan käynnistämispäätöksen ajankohta riippuu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemisestä oikeuskäsittelyssä 3. YLEISSUUNNITELMAT JA SELVITYKSET SEKÄ YLEIS- KAAVOITUS YLEISSUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Kaavoitusohjelmaan 2015-2016 otettiin uutena kokonaisuutena merkittävät keskustaalueen yleissuunnitelmat ja selvitykset, joiden pohjalta voidaan harkita ja arvioida tulevia kaavoitustarpeita. Yleissuunnitelmat vahvistavat kaikkia kaupungin strategisia tavoitteita ja niistä ennen kaikkea vetovoiman ja pitovoiman vahvistamista sekä yritystoiminnan edellytysten kehittämistä. Yleissuunnitelmien ja kehittämishankkeiden yhteydessä etsitään ratkaisuja myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä liityntä- ja asiointipysäköinnin tarpeisiin. Yleissuunnitelmat ja selvitykset pyritään tekemään pääosin yhdyskuntasuunnittelun omana työnä. A) Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman ajantasaisuus Kaupunkirakennesuunnitelma on kaupunginvaltuuston hyväksymä strateginen karttamuotoinen esitys, jossa kuvataan kaupungin keskushierarkia, liikenteen pääverkosto sekä kehittämisalueet ja muut kartalla esitettävät keskeiset kehittämistavoitteet, kuten joukko- ja palveluliikenteen sekä virkistyskäytön kehittämistarpeet. Jotta kehittämisen suuntaa voidaan ohjata johdonmukaisesti, kaupunkirakennesuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan valtuustokausittain. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Ja Tatu Sundqvist B) Keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja kehittämisselvitys ja Ydinkeskustan ideakilpailu 1.10.2018 31.01.2019 Kehittämisselvitys on aloitettu v. 2015 syksyllä siirtämällä tehtyjä olemassa olevia selvityksiä paikkatietoon sekä laatimalla alustavia aineistoluetteloja, mitä kaikkea tietoa kehittämisselvitykseen välttämättä tarvitaan. Keskusta-alueen täydennysrakentamisja kehittämisselvitys liittyy SYKETTÄ SASTAMALAN SYDÄMEEN hankkeeseen. Hankkeen selvityksen ovat valmistuneet ja selvityksen kautta tulleita toiveita on jo joitakin toteutettu. Hankkeen myötä on päädytty ydinkeskustan ideakilpailuun, joka ratkeaa keväällä 2019. Kilpailun kautta lähdetään valmistelemaan alueen kaavamuutoksia. Keskustan kehittämishankkeen johdosta on nyt jo käynnistetty 10 korttelin osan asemakaavanmuutos ja tämän lisäksi kaavoitusohjelmaan on käynnistettäviksi kaava
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 7 muutoskohteiksi otettu tori ja sen ympäristön asemakaavan muutos ja Sillankorvan alueen asemakaavanmuutos.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 8 Ydinkeskustan ideakilpailun kilpailualue Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela C) Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma (ent. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisen alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma) Kehittämisen kohteena oleva alue keskustan itäpuolella on pituudeltaan noin 1,5 km. Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on n. 14 ha tilavaraus ohitustielle. Suunnitelmassa on tarkoitus selvittää kyseiselle alueelle toimivat liikenneratkaisut niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin osalta kytkettynä keskustan alueen kokonaisverkkoon. Lisäksi suunnitelman tarkoituksena on selvittää alueen tulevat maankäyttömahdollisuudet erityisesti keskustan palveluihin tukeutuvan tiiviin asuntorakentamisen osalta. Suunnittelussa varaudutaan edelleen Keskustan rakenneosayleiskaavan mukaisesti Kilpinokan sillan rakentamiseen, mutta alueen toteutumisedellytykset selvitetään myös siltaratkaisusta riippumattomasti. Yleissuunnitelman liikennejärjestelyistä ja katulinjauksista ja risteysalueista on valmistunut. Alueen arkeologinen täydennysinventointi sekä alueen pohjatutkimukset ovat valmistuneet 2017. Yleissuunnitelman luonnosvaihtoehtoja on arvioitu ja niitä on työstetty v. 2018. Yleissuunnitelman pohjalta käynnistetään alueen asemakaavamuutokset vaiheittain v. 2019. Vuonna 2019 aloitettaviin asemakaavoihin on otettu Vammalantien jatkeen asemakaavamuutos, joka käsittää lähinnä uuden katualueen Tuomiston kiertoliittymästä Tampereentiehen. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja kaavasuunnittelija Pinja Ahola
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 9 VIREILLÄ OLEVAT MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET YLEISKAA- VAT Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan muutos ja laajennus Osayleiskaavan tarkoituksena on tarkastella alueen maankäyttöä kriittisesti Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman pohjalta. Keskeisiä kysymyksiä ovat uuden asutuksen ja elinkeinoelämän rakentamisen sijoittaminen ja liikenteelliset ratkaisut sekä Mouhijärven (yhdistettynä Uotsola ja Häijää) asema Sastamalassa aluekeskuksena. Mouhijärvi Häijää Salmi yleiskaava on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa alueen asemakaavoja. Osalla alueesta (rantavyöhykkeillä) kaavaa käytetään suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena Kaavaehdotus oli nähtävillä 18.9. 18.10.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin useita muistutuksia ja lausuntoja. Osayleiskaavassa on saatu yhteensovitettua kaupungin näkemykset ja muitten viranomaistahojen välillä ja se on viimeisteltävissä uuden maakuntakaavan tultua voimaan. Kaavoituksen resurssipulan vuoksi osayleiskaava on jäänyt kesken. Tavoitteena on saada uusi ehdotus nähtäville mahdollisimman pian. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 10 Käynnistettävät yleiskaavahankkeet Liekoveden ja Kokemäenjoen yläjuoksun osayleiskaava Kaava-alue tulisi sisältää Keskustaajaman rakenneosayleiskaavan alueelta Liekoveden ranta-alueet sekä Nokkakylän, Kaukolan ja Vinkkilän selvitysalueet, joilla rakenne-osayleiskaavassa on katsottu olevan lisäselvitystarvetta. Kokemäenjokivarressa kaava-alue ulottuu vähintään entiseen kunnanrajaan ja enintään Kiikan taajamaan (Kiikkapäänkoskeen) asti. Kaava-alueelle, erityisesti Nokkakylän alueelle ja Liekoveden etelärannalle, on kohdistunut useita poikkeamislupahakemuksia. Lisäksi alueeseen kohdistuu mm. maiseman- ja luonnonsuojelullisia, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin liittyviä sekä virkistyskäytön selvitystarpeita ja yhteensovittamista muun maankäytön kanssa Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ALUEET, JOILLA ON TARVE YLEISKAAVALLISELLE TARKASTELULLE TAI SELVITYKSILLE, MUTTA JOTKA EIVÄT SISÄLLY VIELÄ TÄHÄN KAAVOITUS- OHJELMAAN ALOITETTAVIIN KAAVOIHIN Rautaveden ja Kuloveden itärannan osayleiskaava osa 1 ja osa 2 Kaava-alue sisältää kaikki Rautaveden ja Kuloveden ranta-alueet, jotka jäävät jo voimassa olevien oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen (Keskustaajama, Rautaveden länsiranta, Karkku, Ellivuori) ja Stormin kyläosayleiskaavan ulkopuolelle. Lisäksi kaava-alueeseen otetaan mukaan kyläalueita, joilla rakentamista on tarpeen kaavallisesti ohjata ympäristön arvojen huomioon ottamiseksi. Kaavalla pyritään lisäämään kestävällä tavalla toteutuvaa maaseutuasumista. Kaava sisältää myös Lopenkulman alueen, jolla osayleiskaavan laadinta on jäänyt kesken sekä alueita, jotka on jouduttu jättämään ulkopuolelle Stormin kyläosayleiskaavasta. Osayleiskaava on sisältynyt 2017-2018 kaavoitusohjelmaan käynnistettävänä kaavana, mutta on tässä ohjelmassa siirretty myöhemmäksi kaavoitusresurssien takia. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Pohjoisten järvien rantaosayleiskaava Rakennusvalvontaa, yhdyskuntasuunnittelua ja ELY-keskusta kuormittavat kaupungin pohjoisosien lukuisten järvien ja jokien varsille sijoittuvat rakennushankkeet. Rantayleiskaavalla voitaisiin ratkaista useimmat nykyisin erityistarkastelua vaativat lupakysymykset. Kaava-alueen rajaus ja sen jako osiin tehdään myöhemmin tarveselvityksen pohjalta kaavan tultua kaavoitusohjelmaan suunnitelmakausilla aloitettavaksi kaavaksi. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela 4. ASEMAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Lain 60 :ssä käsketään kunnan seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden uudistamiseksi. Vuonna 2013 on astunut voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n määräys, jonka mukaan eräillä yli 13 vuotta vanhojen asemakaavojen alueilla rakennuslupaa ei saa
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 11 myöntää merkittävien rakennusten rakentamiseen ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Tulevien kaavoitusohjelmien pohjaksi ja edellä mainittujen lainkohtien soveltamisen tueksi yhdyskuntasuunnittelu on laatinut selvityksen asemakaavojen ajanmukaisuudesta. Kaupunginhallitus on hyväksynyt selvityksen 17.6.2013. Vireillä olevat asemakaavahankkeet A007 Asemanseudun asemakaavan muutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena rautatieaseman ympäristössä. Nykyinen kaava ei vastaa alueen kiinteistöjakoa, käyttötarkoitusta eikä maanomistusta. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Luonnosvaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 4.2. 4.3.2016 ja tarkoituksena oli saada ehdotus nähtäville vuoden 2018 aikana, mutta suunnittelun edetessä ollaan jouduttu tekemään lisäselvityksiä, jotka vaikuttavat olennaisesti kaavaratkaisuun. Tavoitteena on, että kaava saadaan hyväksyttyä v. 2019 loppuun mennessä. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja kaavasuunnittelija Ida Montell A044 Karkun teollisuusalueen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia teollisuustontteja hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrelta Karkun alueella ja kasvattaa Sastamalan kaupungin teollisuustonttivarantoa. Luonnos on ollut nähtävillä 2.12. 23.12.2015. Lausuntojen johdosta alueelle tehtiin lisäselvityksiä ja yhdyskuntasuunnittelussa on tämän jälkeen laadittu ehdotusvaihtoehtoja. Alueen toteutusten kustannusarviointien perusteella kaavoitus on ainakin toistaiseksi keskeytetty.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 12 Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela A054 Tyrvään pappilan ympäristön asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on maankäyttösopimuksen mukaisesti muuttaa pappilan osalta käyttötarkoitus ja rakennusoikeudet myönnetyn poikkeamisluvan mukaisiksi ja selvittää mahdollisuudet seurakuntatalon laajennukseen. Alueella toimivalle museorakennukselle etsitään uutta alueen elinvoimaa vahvistavaa käyttöä. Samalla on mahdollisuus tarkastella koko korttelin 18 täydennysrakentamisen ja liikenteen järjestämisen muutostarpeita. Luonnosvaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 7.1.-5.2.2016. Kaavaehdotusta laaditaan saadun palautteen ja alueen maanomistajien tarkentuvien tavoitteiden ja kehitysnäkymien pohjalta. Lisätiedot: vt kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto ja maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela A056 Kiikoisten Tervahaudan asemakaava Tervahauta on tiiviisti rakennettu alue, jolla on melko hyvät palvelut. Kiikoisten kunta myi alueelta pieniä alle 2000 m 2 rakennuspaikkoja ja vastaavia kiinteistöjä on edelleen kaupungin omistuksessa. Tarkoituksena on laatia asemakaava, joka turvaa asukkaiden oikeudet, mahdollistaa loppujen kaupungin omistamien kiinteistöjen myymisen ja samalla tutkitaan alueen kehittämismahdollisuuksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 21.3. 18.4.2018. Alueelle on jouduttu teettämään lisäselvityksiä. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville alkuvuodesta 2019. Lisätiedot: kaavasuunnittelija Ida Montell A060 Yrityspuisto Sykkeen asemakaava ja asemakaavanmuutos Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa kaupungin omistama sekä olemassa olevien teollisuusyritysten alue vastaamaan Yrityspuisto Syke hankkeen tavoitteita eli nykyaikaisen, tasokkaan ja tulevaisuuden haasteita vastaavan uuden yrityspuiston mahdollistaminen ja olemassa olevan teollisuusalueen kehittäminen. Asemakaavan luonnosvaihtoehdot ovat nähtävillä 10.10. 12.11.2018. Alueelle on jouduttu teettämään lisäselvityksiä. Tavoitteena on, että kaava saadaan hyväksyttyä v. 2019 loppuun mennessä.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 13 Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja kaavasuunnittelija Ida Montell A063 Uotsolan Hyssän- ja Pentinpuiston asemakaavan muutos Asemakaavamuutos on tullut vireille 2017 maankäyttösopimuksen perusteella. Kaavan tarkoituksena on tutkia alueen käyttötarkoitukset ja rakennusalat sekä rakennusoikeudet nykyisten ja tulevien tarpeitten mukaisiksi. Kaavaehdotus on nähtävillä 10.10. 12.11.2018 ja tavoitteena on, että kaava saadaan hyväksyttyä alkuvuodesta 2019. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja kaavasuunnittelija Ida Montell A064 Ellivuori Resort asemakaavan muutos Asemakaavamuutos on tullut vireille maankäyttösopimuksen perusteella. Marko Mikkola ja Leo Pitkänen Oy huolehtivat kustannuksellaan em. asemakaavanmuutoksen laatimisesta kaupungin hyväksymää konsulttia apuna käyttäen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on päivittää Ellivuoren asemakaava alueella toteutunutta ja suunniteltua maankäyttöä vastaavaksi, mahdollistaa alueelle suunnitellun liikuntahallin rakentaminen, tarkastella alueen katujärjestelyjä ja tutkia kevyen liikenteen yhteyden toteuttamismahdollisuus Ellivuorentien varteen. Kaavaehdotus odottaa Pirunvuoen natura-arvioinnin lausuntoja. Lausuntokäsittelyn jälkeen kaava menee valtuustoon hyväksyttäväksi. Tavoitteena on, että kaava saadaan hyväksyttyä vuodenvaihteessa. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela A066 Keskustan 10-korttelin asemakaavanmuutos Tavoitteena on parantaa alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta alentamalla todennäköisesti tonttitehokkuutta ja etsiä maanalaiselle paikotukselle ainakin osittaisesti muunlaisia toteuttamismahdollisuuksia. Edellisen kaavoitushankkeen yhtey-
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 14 dessä on laadittu maankäyttösopimukset kahden toimijan kanssa. Kummankin maankäyttösopimuksen paikkansapitävyys ja ajankohtaisuus tarkistetaan kaavoitustyön prosessin kuluessa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut lautakunnassa ja kaavamuutos on kuulutettu vireille. Tavoitteena on, että kaavaluonnos saadaan nähtäville alkuvuodesta 2019 ja kaava saadaan hyväksyttyä v. 2019 loppuun mennessä. Lisätiedot: kaavasuunnittelija Ida Montell R005 Lahdenperän ranta-asemakaava Ranta-asemakaava laaditaan maanomistajien aloitteesta Koivunkylän kiinteistöille Lahdenperä 790-424-7-18 ja Kirkkolahti 790-424-7-15. Kaavan laadinnasta vastaa maanomistajien kaavoituskonsultti. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja se on menossa v. 2018 loppupuolella hyväksymiskäsittelyyn. Lisätiedot: vt kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto ja maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Käynnistettävät asemakaavahankkeet 1. Karkun asemakaavamuutokset, osa 1 Voimassa olevat alueet vuonna 1965 laaditusta rakennuskaavasta on todettu vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013. Kaava ei vastaa nykytilannetta eikä nykyisiä tavoitteita ja on osin toteutumaton. Kaava on osin myös osayleiskaavan vastainen. Osalta Maakunnantien ja Riippiläntien varresta rakennuskaava on kumottu. Vanhentuneisuus koskee suurta osa Karkun asemakaavoitetusta alueesta. Tarkoituksena on ajantasaistaa kaava vaiheittain vastaamaan toteutunutta kiinteistöjakoa, liikennejärjestelyjä ja rakennetun ympäristön tilannetta. Samalla kumotaan toteutumattomaksi jääneitä osia rakennuskaavasta. Tavoitteena on tutkia alueen uusia asuinrakentamismahdollisuuksia sekä tukea rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueen säilymistä rakennusinventointeihin perustuvin kaavamääräyksin. Kaavamuutosten laatimisjärjestys päätetään tarveselvitysten perusteella. Tarve asemakaavan muuttamiseen tai kumoamiseen koskee erityisesti seuraavia alueita: A B C Passinmäki: Passin-, Hyönän- ja Latauksentien ympäristö ja Asemantien koillispuolinen alue Suruttomantie: Suruttoman- ja Nimettömäntien ympäristö Tillonkallio: Tillonkallion-, Gallenin-, Raesuon-, Ruskepään- ja Vuorelantien ympäristö Tarveselvityksen perusteella voidaan aloitettavaksi alueeksi ottaa jokin muukin alue. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, Ida Montell ja Pinja Ahola
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 15 2. Sastamalankadun varren asemakaavan muutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena. Tavoitteena on parantaa alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja Pinja Ahola 3. Vammalan kauppatorin ja sen ympäristön asemakaavan muutos Sykettä Sastamalan Sydämeen hankkeen selvityksien perusteella on tullut ilmi, että torin ja sen ympäristön asemakaavan muutos on välttämätöntä alueen tiivistämisen ja elävöittämisen sekä liikennejärjestelyjen kannalta. Alueelle on myönnetty esim. poikkeamislupa kahvilarakennukselle. Kaavamuutoksen pohjana tulee toimimaan ydinkeskustan ideakilpailun tulokset. Kaavamuutoksen aluerajaus tehdään ideakilpailun tulosten pohjalta. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja kaavasuunnittelija Ida Montell 4. Sillankorvan alueen asemakaavan muutos Sykettä Sastamalan Sydämeen hankkeen selvityksien perusteella on tullut ilmi, että vanhan meijerirakennuksen ja sen ympäristön asemakaavan muutos on välttämätöntä alueen tiivistämisen ja elävöittämisen kannalta. Kaavamuutoksen lähtökohtana on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja saada keskustakuva rikkaaksi ja moderniksi sekä pitää ajallisesti moninaisena. Tavoitteena on parantaa myöskin alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta. Mahdollisesti kaava voidaan yhdistää Sastamalankadun varren asemakaavan muutokseen tai osa sen alueesta ottaa tähän kaavamuutokseen. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja kaavasuunnittelija Pinja Ahola 5. Vammalantien jatkeen asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskisi Tuomiston kiertoliittymän ja Tampereentien välistä aluetta. Kaavan tarkoituksena on selvittää alueen tuleva maankäyttö laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Yleissuunnitelman yhteydessä on laadittu Vammalantien yleissuunnitelma eli tien linjaussuunnitelma. Tarkoituksena on mahdollistaa tulevan tien varteen erityisesti keskustan palveluihin tukeutuvaa tiivistä asuntorakentamista. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja kaavasuunnittelija Pinja Ahola 6. Mouhijärven terveysaseman ympäristön asemakaavanmuutos Tavoitteena on tarkistaa kaava vastaamaan toteutunutta tilannetta ja tutkia alueen rakentamismahdollisuuksia. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja vt. kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto Mouhijärven tiealueen ja sen ympäristön kaavamuutos Yhdyskuntatekniikka on tilannut suunnitelmat kevyenliikenteenväylästä Mouhijärventien varteen Uotsolantien risteyksestä Kaukalokujan risteykseen. Suunnitelmien edetessä selviää joudutaanko alueen asemakaavaa muuttamaan. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 16 Alueet, joilla on tarve asemakaavan muutokselle tai uudelle kaavahankkeelle, mutta jotka eivät sisälly tähän kaavoitusohjelmaan 7. Mouhijärven Mätikkö-järven rannan asemakaavan muutos Alueelle on tarve laatia tarkoituksenmukainen nykytilanteen ja kaupungin sekä sen asukkaiden tavoitteiden mukainen asemakaava asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013 vanhentuneeksi todetulle kaava-alueelle. 8. Rienilän asemakaava Kaavoituksen tarkoituksena on luoda pientalojen rakentamismahdollisuuksia Häijään alueelle, jossa ei tällä hetkellä ole lainkaan kaupungilla kaavoitettuja pientalotontteja. Rieniläntien ja Saikkalanjoen välialueella on nykyisellään suhteellisen tiivistä rakentamista ja alueeseen liittyy noin 4,7 ha rakentamattomat maa-alueet, jotka kaupunki on ostanut. Huittisten puhdistamon valmistuttua alueelle on mahdollisuus järjestää vesihuolto. 9. Keskustan pientaloalueen ja Puistokadun eteläpään asemakaavan muutos Suunnittelualueen kaava on todettu vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013. Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja tukea rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden säilymistä. Rakennusinventointien perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. 10. Tyrvään korttelin 12 ja korttelien 11 ja 13 osien asemakaavan kumoaminen tai muuttaminen Korttelien asemakaava on toteutumattomana todettu MRL 60 mukaisesti vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013. Korttelien maaperä on pohjatutkimusten mukaan rakentamiseen heikosti soveltuvaa. Korttelien teollisuusaluevaranto on keskustan rakenneosayleiskaavaehdotuksessa siirretty Ritakallion teollisuus- ja liiketoiminta-alueelle. Asemakaava on näiden kortteleiden osalta tarkoituksenmukaista kumota tai muuttaa. 11. Marttilan korttelin 66 asemakaavan muutos Tarkoituksena on laajentaa rivitalotonttia 2 tontin 1 alueelle niin, että tontille on mahdollisuus rakentaa autokatos ja varastotilaa. Tontin 1 käyttötarkoitus muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavoitus aloitetaan vasta, kun maanomistajien kanssa on tehty kirjallinen kaavoitussopimus. 12. Kiikan korttelien 736 ja 737 asemakaavan kumoaminen Korttelien asemakaava on toteutumattomana todettu MRL 60 mukaisesti vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013. Lisäksi asemakaava on sitä uudemman osayleiskaavan vastainen. Asemakaava on näiden kortteleiden osalta tarkoituksenmukaista kumota. 13. Marttilan korttelin 3 ja Painonpuiston asemakaavanmuutos Vammalan kirjapaino Oy:lle on myönnetty poikkeamislupa toimitilarakennuksen laajentamiseksi puistoon v. 2009. Asemakaava muutetaan poikkeamispäätöksen ja rakentamistoimenpiteiden mukaiseksi. Samalla tutkitaan korttelin mahdolliset kehittämistarpeet. Suunnittelualuetta laajennetaan tarvittaessa kortteliin 2.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 17 14. Pehulan korttelin 109 asemakaavanmuutos Asemakaavan muutos laaditaan Äetsän entisen kunnantalon, Äetsä-talon alueelle. Rakennus on siirtynyt Sastamalan kaupungilta yksityiseen omistuksen. Yleisten rakennusten korttelialueella Keikustien varrella olevan rakennuksen asemakaavaa muutetaan vastaamaan mahdollisesti muuttunutta käyttötarkoitusta. 15. Kiikoisten Vakkalan alueen ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia kaupungin omistamien lomaasuntotonttien muuttamista omarantaisiksi tonteiksi sekä selvittää rantasaunan alueen maankäytön tarpeet. Ohjelmakaudella tehdään pohjakartan täydennys ja perusselvitykset. 16. Uittonimenkadun ja Tervakallion asemakaavan muutos Alueelle on solmittu yhteistyösopimus vuorovaikutteisen kehittämissuunnitelman laatimisesta. Kehittämissuunnitelman pohjalta laaditaan alueen asemakaavamuutos. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia puukerrostaloasumisen edellytyksiä Rautaveden rantamaisemassa. Asemakaavan muutos oli vuoden 2017-2018 kaavoitusohjelmassa käynnistettävissä asemakaavoissa, mutta koska kehittämissuunnitelman laatiminen ei ole edennyt yhteistyösopimuksen mukaisesti, niin kaavamuutos on otettu ohjelmasta pois ja siirretty tuonnemmaksi ja se on ohjelmassa listauksessa VAIKUSTUSMAHDOLLISUUDET JA OSALLISTUMINEN Yleis- ja asemakaavat ohjaavat kaupungin maankäyttöä. Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kaavoituskohteista. Kaavoituksen työohjelma löytyy myös kaupungin internet-sivuilta. Kaavojen vireilletulosta kuulutetaan ilmoituslehdissä ja kaupungin www-sivuilla. Kustakin kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jossa kerrotaan kaavan tavoitteista, sisällöstä, käsittelyvaiheista ja aikataulusta. Siinä esitetään osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja kaavan vaikutusten arviointi. Kuntalaiset voivat ottaa kantaa kaavan OAS:n sisältöön, selvitystarpeeseen sekä osallisten listaan ja antaa palautteen suunnittelijalle. Kaavan aikataulusta saa parhaiten tietoa kaavan laatijalta. Asemakaavaluonnoksista ilmoitetaan osallisille (luonnosvaiheen kuuleminen) lehtiilmoituksella ja tarvittaessa henkilökohtaisella kirjeellä. Luonnos asetetaan nähtäville noin 14 vuorokaudeksi. Osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti. Mielipiteet pyritään ottamaan huomioon kaavan laadinnassa. Valmis kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (julkinen nähtävilläolo) 30 vuorokaueksi. Tästä ilmoitetaan ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustauluilla sekä kaupungininternet-sivuilla. Tänä aikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto tai niissä tapauksissa, joissa kaavan vaikutukset ovat vähäisiä kaupunginhallitus. Päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.