Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma

Transkriptio

1 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma Sastamalan keskusta SASTAMALAN KAUPUNGIN TONTTITARJONTA Asuintontit Kaupungilla on asuinpientaloille asemakaavoitettuja tontteja 426 kpl eri osa-alueilla. Pientalojen rakennuspaikoista noin 220 kpl on kunnallistekniikan piirissä. Vähiten asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja kaupungilla on Häijään alueella. Häijään alueella on joitakin rakentamattomia kaavoitettuja asuinpientalotontteja yksityisessä omistuksessa. Tässä kaavoitusohjelmassa varaudutaan uusien asuinpientalojen kaavoittamiseen pääasiassa Mouhijärvi - Häijään alueelle. Asuinpientalovarantoa muilla kaupungin osa-alueilla on riittävästi. Kaupungin asemakaavoitettujen pientalotonttientonttien määrät osa-alueittain on liitteenä. Asuinkerrostalotuotanto keskittyy Vammalaan, jossa yrityksillä on rakennuskelpoisia tontteja usean vuoden kysyntää vastaava määrä. Kaupungilla on asemakaavan mukaisia ja helposti rakennuskelpoisiksi saatettavia muutamia kerrostalotontteja sekä tavanomaiseen tuotantoon että erityisryhmien asuntotarpeisiin. Asuinkerrostalotuotannon edellytyksiä selvitetään erityisesti keskusta-alueen ja Kilpinokan alueen yleissuunnittelun yhteydessä. Yritystontit Tuotannollista toimintaa varten kaupungilla on asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja kaikissa taajamissa yhteensä 48 kpl. Osa tonteista sijaitsee asutukseen nähden siten, että ympäristö

2 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma asettaa niille erityisiä vaatimuksia. Kaavoitusohjelmassa on varauduttu teollisuustonttivarannon lisäämiseen erityisesti Karkku-Mouhijärvi akselilla ja Vammalaan. Ritakallion alueen yleissuunnitelmalla selvitetään työpaikkatoimintojen kehittymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Palvelujen ja kaupan alan tontteja kaupungilla on tarjolla keskustassa ja useissa taajamissa. Palveluyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään usein yrityskohtaisesti räätälöityjä toimenpiteitä. Lisätietoja kaupungin tonttitarjonnasta ja tonttien hausta antavat: Kaija Tuominen p ja Ullamaija Niemi-Sankari p Katso myös kaupungin internetsivut: 1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan Tavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edistäminen ja huomioiminen kaavoituksessa Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava (MRL 24.2 ) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat keskenään samanarvoisia, eikä niitä ole laitettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen. Yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettavaksi yleispiirteisiin kaavoihin. Alueidenkäyttöä koskevat erityistavoitteet koskevat kaikkia kaavamuotoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat maankäyttö- ja rakennuslaissa annettujen kaavan sisältövaatimusten ohella reunaehtoja kaavasuunnitteluun ja joiltakin osin myös lupavalmisteluun alueilla, joilla kaava ei ohjaa rakentamista. 2. MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Pirkanmaalla ovat voimassa valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja ympäristöministeriön vahvistama Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) sekä ympäristöministeriön vahvistama Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). Pirkanmaalla on vireillä uuden kokonaismaakuntakaavan laatiminen.

3 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään samanaikaisesti kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset fyysiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laatimisesta. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistysja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Viranomaisten lausuntoaika päättyi Pirkanmaan maakuntahallitus käsittelee kaavasta saadun palautteen vaiheittain ja antaa siihen vastineensa syksyn 2015 aikana. Tämän jälkeen kaavaluonnos tarkennetaan kaavaehdotukseksi. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton Internet-sivuilta osoitteesta: Sastamalan kaupunki seuraa vaihemaakuntakaavoituksen ja strategisen maakuntakaavoituksen etenemistä ja toimii yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa maakuntakaavoituksen käytännön valmistelutyössä. 3. YLEISSUUNNITELMAT JA SELVITYKSET SEKÄ YLEISKAAVOITUS YLEISSUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Kaavoitusohjelmaan otettiin uutena kokonaisuutena merkittävät keskusta-alueen yleissuunnitelmat ja selvitykset, joiden pohjalta voidaan tulevaisuudessa harkita ja arvioida tulevia kaavoitustarpeita. Yleissuunnitelmat vahvistavat kaikkia kaupungin strategisia tavoitteita ja niistä ennen kaikkea vetovoiman vahvistamista sekä yritystoiminnan edellytysten kehittämistä. Yleissuunnitelmien ja kehittämishankkeiden yhteydessä etsitään ratkaisuja myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä liityntä- ja asiointipysäköinnin tarpeisiin. Yleissuunnitelmat ja selvitykset pyritään tekemään pääosin yhdyskuntasuunnittelun omana työnä. A Keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja kehittämisselvitys Keskustaajaman rakenneosayleiskaava on saanut lainvoiman v Keskusta-alueeseen kohdistuu rakenneosayleiskaavassa tiivistämis-/eheyttämistarvemerkintä. Merkinnällä on osoi-

4 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma tettu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisia alueita, jotka ovat toteutuneet osittain tai sijaintiinsa nähden tarpeettoman väljinä. Rakenneosayleiskaavassa tiivistämis- ja eheyttämistarvetta on todettu olevan keskustassa sekä pohjois- että eteläosassa. Selvitys laaditaan kahdessa osassa. Alueen tiivistämismahdollisuudet tutkitaan tonttikohtaisesti ja osoitetaan kartalla. Myöhemmin selvityksen perusteella laaditaan tarvittavat asemakaavamuutokset. Tiivistäminen ei saa olennaisesti vähentää virkistysalueiden määrää eikä heikentää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Selvityksen yhteydessä tutkitaan myös alueiden elinympäristön viihtyvyyttä ja pyritään esittämään konkreettisia toimenpiteitä sen parantamiseksi tiivistettävillä alueilla, mahdollisesti hyvin pienimuotoisillakin toimenpiteillä. Kehittämisselvitys on aloitettu v syksyllä siirtämällä tehtyjä olemassa olevia selvityksiä paikkatietoon sekä laatimalla alustavia aineistoluetteloja, mitä kaikkea tietoa kehittämisselvitykseen välttämättä tarvitaan. B Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisen alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma Kehittämisen kohteena oleva alue keskustan itäpuolella on pituudeltaan noin 1,5 km. Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on n. 14 ha tilavaraus ohitustielle. Suunnitelmassa on tarkoitus selvittää kyseiselle alueelle toimivat liikenneratkaisut niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin osalta kytkettynä keskustan alueen kokonaisverkkoon. Lisäksi suunnitelman tarkoituksena on selvittää alueen tulevat maankäyttömahdollisuudet erityisesti keskustan palveluihin tukeutuvan tiiviin asuntorakentamisen osalta. Suunnittelussa varaudutaan edelleen Keskustan rakenneosayleiskaavan mukaisesti Kilpinokan sillan rakentamiseen, mutta alueen toteutumisedellytykset selvitetään myös siltaratkaisusta riippumattomasti. Tarvittaessa suunnittelualuetta laajennetaan Tervakallion ja Siikasuon alueille vesistön pohjoispuolella. Yleis- ja kehittämissuunnitelman pohjalta arvioidaan alueen tulevaisuuden kaavamuutostarpeet ja suunnitelma toimii asemakaavoituksen runkona. Selvityksen tekeminen on aloitettu v syksyllä tarvittavan tiedon keräämisellä ja kartoituksella. VIREILLÄ OLEVAT MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET YLEISKAAVAT Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan muutos ja laajennus Osayleiskaavan tarkoituksena on tarkastella alueen maankäyttöä kriittisesti Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman pohjalta. Keskeisiä kysymyksiä ovat uuden asutuksen ja elinkeinoelämän rakentamisen sijoittaminen ja liikenteelliset ratkaisut sekä Mouhijärven (yhdistettynä Uotsola ja Häijää) asema Sastamalassa aluekeskuksena. Mouhijärvi Häijää Salmi yleiskaava on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa alueen asemakaavoja. Osalla alueesta (rantavyöhykkeillä) kaavaa käytetään suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin useita muistutuksia ja lausuntoja.

5 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma Osayleiskaavassa on edelleenkin yhteensovittamista kaupungin näkemysten ja muitten viranomaistahojen välillä. Tarkennettu lähes kokonaan uudelleen tehty rantarakentamisselvitys on jätetty kesällä ELY-keskukselle kommentoitavaksi / lausuntoa varten. Edellytetyt lisäselvitykset ja selvityksien täydennykset saadaan tehtyä v loppuun mennessä ja uusi ehdotus on viimeistelyssä. Tavoitteena on saada uusi ehdotus nähtäville v loppuun mennessä. Stormin kyläosayleiskaava Stormin kylän ympäristöön suhteellisen suppealle alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota on tarkoitus käyttää osalla alueesta suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 44 mukaisesti. Kyläosayleiskaavan tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä turvata yhdyskuntarakenteen hallittu kasvu osoittamalla kehitettävät kyläalueet, maaseutuelinkeinojen alueet sekä virkistys- ja suojelualueet. Erityisinä tavoitteina ovat alueen rikastamotoiminnan ja muiden yhdyskunnan toimintojen yhteensovittaminen sekä mitoitusperiaatteiden määrittäminen rakennusoikeuden tasapuoliseen jakautumiseen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksen laatiminen on käynnistetty ja tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville v Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvityksessä on löydetty joitakin tuulivoiman rakentamiseen soveltuvia alueita. Selvitys on kuitenkin kohdistunut vain kymmenen voimalan tai isompiin kokonaisuuksiin. Kaupungissa on esiintynyt kiinnostusta tuulivoimarakentamiseen ja jo viiden voimalan tuulipuisto edellyttää yleiskaavan laatimista. Sen vuoksi on käynnistetty tuulivoimayleiskaavan laatiminen Suodenniemen alueella. Hankkeeseen on myönnetty valtionapua. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2015 ja siitä on saatu viranomaisilta lausunnot sekä asukkailta muistutuksia. Kaavaa ja kaava-asiakirjoja täydennetään saadun palautteen perusteella. Tavoitteena on saada kaava kaupunginvaltuustoon hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 aikana. Liite 1 Yleiskaavoitus ALUEET, JOILLA ON TARVE YLEISKAAVALLISELLE TARKASTELULLE TAI SELVITYK- SILLE Ritakallion teollisuus- ja liiketoiminta-alueen selvitys Alueella tehdään selvityksiä ja rakenteellinen tarkastelu tulevaa teollisuus- ja liiketoimintaaluetta varten. Tarkoituksena on lisätä kaupungin teollisuus- ja toimitilatonttien varantoa uudella, keskustan rakenneosayleiskaavaehdotuksessa esitetyllä alueella keskustaajaman kaakkoisosassa. Alueelle tavoitellaan toimitilarakentamisen lisäksi myös raskaamman teollisen toiminnan reservialuetta. Pohjoisten vesistöjen rantaosayleiskaava Rakennusvalvontaa, yhdyskuntasuunnittelua ja ELY-keskusta kuormittavat kaupungin pohjoisosien lukuisten järvien ja jokien varsille sijoittuvat rakennushankkeet. Rantayleiskaavalla voitai-

6 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma siin ratkaista useimmat nykyisin erityistarkastelua vaativat lupakysymykset. Kaavan alueen rajaus ja sen jako osiin tehdään myöhemmin tarveselvityksen pohjalta kaavan tultua kaavoitusohjelmaan suunnitelmakausilla aloitettavaksi kaavaksi. Vihattulan tai Salmin kyläsuunnitelma Laatimalla kyläsuunnitelma vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa pyritään löytämään oikeusvaikutteista osayleiskaavaa kevyempi maankäytön ohjausväline ohjeellisesti noudatettavaksi. Suunnitelman tarkoituksena on tutkia alueen rakentamismahdollisuuksia. Kyläsuunnitelma ei ole virallinen osayleiskaava, eikä sillä päätetä alueen rakennusoikeuden määrästä. Kyläsuunnitelma laaditaan keskustaajaman läheiselle Vihattulan maaseutumaiselle asuinalueelle, jota koskee Rautaveden länsirannan osayleiskaavan määräys yleiskaavaa tarkemmasta maankäytön suunnittelusta, sekä Salmin vanhan kylätaajaman alueelle, joka sijaitsee Mouhijärvi-Häijää-Salmin osayleiskaava-alueella. Alueiden suunnitteluun vaikuttavat sijainti arvokkaassa maisemassa sekä kulttuurihistorialliset ja luontoarvot. Suunnitelmien laatimisjärjestys päätetään tarveselvitysten perusteella. Kyläsuunnittelu käynnistetään Stormin kyläosayleiskaavan valmistuttua ja sen toteutuksesta saatujen kokemusten perusteella. Kaava-alueiden rajaukset ja nimet tarkentuvat kun kaavat tulevat aloitettaviin kaavoihin. Liekoveden Nokkakylän rantaosayleiskaava (tai keskustaajaman läntinen osayleiskaava) Kiikan ja keskustaajaman väliselle ranta-alueelle on kohdistunut lupahankkeita, joiden käsittelyä on vaikeuttanut alueen puutteellinen kaavoitustilanne. Alueella on voimassa Vammalan keskustaajaman rakenneosayleiskaava sekä Äetsän taajamien ja Kokemäenjokilaakson yleispiirteinen osayleiskaava, jotka eivät ohjaa rakentamista riittävästi, etenkään ranta-alueiden osalta. Keskustaajaman osayleiskaavassa laajoja maaseutumaisen asumisen alueita on jätetty selvitysalueiksi, mikä hankaloittaa uusien lupien myöntämistä ko. alueille. Lisäksi alueeseen kohdistuu paljon maisemaan ja kulttuuriympäristöihin liittyviä arvoja sekä erityisenä haasteena Kaukolan- Tyrväänkylän rautakautinen kalmistoalue. Kiikan suunnalla ohjaustarpeita on mm. Vinkkilän maaseutuasumisen sekä rantarakentamisen ohjauksessa. Rantarakentaminen ja alueen runsas esihistoriallinen perintö edellyttävät maankäytön ohjaamista riittävän tarkalla oikeusvaikutteisella yleiskaavalla. Kaava-alueen rajaus ja nimi tarkennetaan kaavan tultua tulevaisuudessa kaavoitusohjelmaan aloitettavaksi kaavaksi. 4. ASEMAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Lain 60 :ssä käsketään kunnan seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden uudistamiseksi. Vuonna 2013 on astunut voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n määräys, jonka mukaan eräillä yli 13 vuotta vanhojen asemakaavojen alueilla rakennuslupaa ei saa myöntää merkittävien rakennusten rakentamiseen ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Tulevien kaavoitusohjelmien pohjaksi ja edellä mainittujen lainkohtien soveltamisen tueksi yhdyskuntasuunnittelu on laatinut selvityksen asemakaavojen ajanmukaisuudesta. Kaupunginhallitus on hyväksynyt selvityksen

7 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma Vireillä olevat asemakaavahankkeet 1. Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavanmuutos Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liikenteellisen yhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevyt liikenne erotettua valtatien pitkämatkaisesta liikenteestä. Samalla parannetaan liikenneturvallisuuden lisäksi maankäytön kasvumahdollisuuksia. Asemakaavalla ohjataan pientalorakentamista Mouhijärven taajaman tuntumaan ja edistetään Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä. Rinnakkaisväylän asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus on jätetty odottamaan rinnakkaisväylän tiesuunnitelmien vahvistusta. Liite 2 2. Häijään keskustan asemakaava Häijään kyläkeskuksen alueelle on laadittu asemakaavaluonnos vuonna Alueesta on koulun alue kaavoitettu erillisen ja kaava on tullut voimaan Tarkoituksena on jatkaa asemakaavan laadintaa ja tutkia alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia, suojelutarpeita ja liikennejärjestelyjä sekä ohjata rakentamista tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi. Asemakaava-aluetta on pienennetty alkuperäisistä suunnitelmista. Kaava laaditaan koskemaan Kyläraitin lähiympäristöä. Häijään muun keskustaalueen jäädessä odottamaan tulven maanomistustilanteen tarkentumista. Tavoitteena on asemakaavan valmistuminen Liite 2 3. Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia maisemallisesti haastavalla paikalla ja edistää Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Samalle alueelle on tarkoitus laatia vaiheittain useampia maisemakylien asemakaavoja, joista Wähätiisalan asemakaava on ensimmäinen. Tavoitteena on, että luonnos asetetaan nähtäville vuoden 2016 alkupuolella. Pirkanmaan ELY-keskus on edellyttänyt, että Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan muutos ja laajennus on hyväksytty ennen kuin Tiisalan alueen asemakaavaehdotuksia voidaan käsitellä. 4. Karkun teollisuusalueen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia teollisuustontteja hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrelta Karkun alueella ja kasvattaa Sastamalan kaupungin teollisuustonttivarantoa. Tavoitteena on asemakaavan valmistuminen Liite 2 5. Raivionkadun alueen asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena Raivionkadun alueella. Raivionkadun ympäristössä on tarkoituksena muuttaa korttelialueet pääsääntöisesti asuinpientalojen korttelialueiksi, joilla ympäristö säilytetään. Samalla tarkistetaan tarpeen mukaan tonttijakoa ja tontin rajoja ottamalla nykyinen maanomistus huomioon entistä paremmin. Asemakadun varsi otetaan huomioon osana kaupungin keskustatoimintojen aluetta. Kaavaehdotus on tulossa nähtäville talvella 2015/2016. Liite 3 6. Asemanseudun asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena rautatieaseman ympäristössä. Nykyinen kaava ei vastaa alueen kiinteis-

8 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma töjakoa, käyttötarkoitusta eikä maanomistusta. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Liite 3 7. Suodenniemen korttelien 100 ja 101 asemakaavanmuutos Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on muuttaa teollisuusalueen kortteli- ja katujärjestelyjä tarkoituksenmukaisemmiksi ja parantaa alueen toteutettavuutta Kiisontien ja Pappilanvainiontien ympäristössä. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä Tavoitteena on asemakaavan valmistuminen Liite 5 8. Uotsolan koulun ja Pentintuvan alueen asemakaavan muutos Uotsolan koulu ja vanha kirjasto on pois käytöstä ja Pentintupa (entiset nuorisotilat) on myyty. Kaavan tarkoituksena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muuttamista mahdollisesti asuinalueeksi. Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille 2015 ja tavoitteena on saada luonnos nähtäville v Liite 2 9. Uotsolan asemakaavan muutos ja laajennus Kaupungin omistukseen on hankittu Mouhijärveltä tilat Lähde ( ) ja Uitto ( ). Tilat sijaitsevat Uotsolantien pohjoispuolella yhtenäisyyskoulua vastapäätä ja rajoittuvat asemakaavoitettuun alueeseen. Asemakaavan tarkoituksena on luoda uusia pientalojen ja urheilualueen/virkistysalueen rakentamismahdollisuuksia hyvien palvelujen läheisyyteen Mouhijärvelle. Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Tavoitteena on saada luonnos nähtäville v Liite Muurainkujan korttelin 49 asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue Muurainkujan päässä asuinrakennuskäyttöön. Muurainkujan varrella olevat erillispientalotontit ovat rakentuneet 1980 lainvoimaiseksi tuleen asemakaavan mukaisesti. Pohjoispuoleltaan kaavamuutosalue rajautuu puistoon. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä Kaavan muutosehdotus on valmisteilla ja kaavamuutoksen on tarkoitus valmistua Liite Tyrvään pappilan ympäristön asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on maankäyttösopimuksen mukaisesti muuttaa pappilan osalta käyttötarkoitus ja rakennusoikeudet myönnetyn poikkeamisluvan mukaisiksi, selvittää mahdollisuudet seurakuntatalon laajennukseen ja parantaa alueella toimivan museon toimintaedellytyksiä. Samalla on mahdollisuus tarkastella koko korttelin 18 täydennysrakentamisen ja liikenteen järjestämisen muutostarpeita. Kaavaluonnos on tulossa nähtäville. Liite 3 Käynnistettävät asemakaavahankkeet 1. Karkun asemakaavamuutokset, osa 1 Voimassa olevat alueet vuonna 1965 laaditusta rakennuskaavasta on todettu vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa Kaava ei vastaa nykytilannetta eikä nykyisiä tavoitteita ja on osin toteutumaton. Kaava on osin myös osayleiskaavan vastainen. Osalta Maakunnantien ja Riippiläntien varresta rakennuskaava on kumottu. Vanhentuneisuus koskee suurta osa Karkun asemakaavoitetusta alueesta. Tarkoituksena on ajantasaistaa kaava vaiheittain vastaamaan toteutunutta kiinteistöjakoa, liikennejärjestelyjä ja rakennetun ympäristön tilannetta. Samalla kumotaan toteutumattomaksi jääneitä osia rakennuskaavasta. Tavoitteena on tutkia alueen uusia asuinrakentamismahdolli-

9 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma suuksia sekä tukea rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueen säilymistä rakennusinventointeihin perustuvin kaavamääräyksin. Kaavamuutosten laatimisjärjestys päätetään tarveselvitysten perusteella. Tarve asemakaavan muuttamiseen tai kumoamiseen koskee erityisesti seuraavia alueita: A Passinmäki: Passin-, Hyönän- ja Latauksentien ympäristö ja Asemantien koillispuolinen alue B Suruttomantie: Suruttoman- ja Nimettömäntien ympäristö C Tillonkallio: Tillonkallion-, Gallenin-, Raesuon-, Ruskepään- ja Vuorelantien ympäristö Liite 2 2. Sastamalankadun varren asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena. Tavoitteena on parantaa alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta alentamalla tonttitehokkuutta ja tutkimalla alueen talotyypin muuttamista pientalovaltaisemmaksi. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Alueesta on irrotettu osa eri kaavahankkeeksi (Asemakatu 5-7:n asemakaavanmuutos). Liite 3 3. Tuomiston kiertoliittymän alueen asemakaavanmuutos Tavoitteena on ajantasaistaa kiertoliittymää ympäröivät asemakaavat vastaamaan toteutunutta kiertoliittymäratkaisua. Suunnittelutyön yhteydessä pyritään löytämään mahdollisuuksia lisärakentamiseen sekä luomaan edellytyksiä liittymäalueeseen rajoittuvien toimintojen kehittymiseen. Liite 3 4. Marttilan korttelin 3 ja Painonpuiston asemakaavan muutos Vammalan kirjapaino Oy:lle on myönnetty poikkeamislupa toimitilarakennuksen laajentamiseksi puistoon v Asemakaava muutetaan poikkeamispäätöksen ja rakentamistoimenpiteiden mukaiseksi. Samalla tutkitaan korttelin mahdolliset kehittämistarpeet. Suunnittelualuetta laajennetaan tarvittaessa kortteliin 2. Liite 3 5. Kiikoisten Tervahaudan asemakaava Tervahauta on tiiviisti rakennettu alue, jolla on melko hyvät palvelut. Kiikoisten kunta myi alueelta pieniä alle 2000 m 2 rakennuspaikkoja ja vastaavia kiinteistöjä on edelleen kaupungin omistuksessa. Tarkoituksena on laatia asemakaava, joka turvaa asukkaiden oikeudet, mahdollistaa loppujen kaupungin omistamien kiinteistöjen myymisen ja samalla tutkitaan alueen kehittämismahdollisuuksia. Liite 5 6. Kiikoisten Vuolteentien ympäristön asemakaava Vuolteentien ympäristö on tiiviisti rakennettu alue Tervahaudan lounaispuolella. Kiikoisten kunta myi alueelta pinta-alaltaan pieniä rakennuspaikkoja. Alue käsittää omakoti- ja rivitaloja. Tarkoituksena on laatia asemakaava, joka turvaa asukkaiden oikeudet ja samalla tutkitaan alueen kehittämismahdollisuuksia. Asemakaava laaditaan Kiikoisten Tervahaudan asemakaavan valmistuttua. Liite 5 7. Pehulan korttelin 109 asemakaavanmuutos Asemakaavan muutos laaditaan Äetsän entisen kunnantalon, Äetsä-talon alueelle. Rakennus on siirtynyt Sastamalan kaupungilta yksityiseen omistuksen. Yleisten rakennusten korttelialueella Keikustien varrella olevan rakennuksen asemakaavaa muutetaan vastaamaan muuttunutta käyttötarkoitusta. Liite 4

10 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma Sastamalan keskustan korttelin 30 asemakaavanmuutos Asemakaavan muutos koskee keskustan korttelin 30 tonttia 6 Sammonkadun varrella. Kyseiselle tontille on 2013 myönnetty poikkeamislupa, joka koskee sallittua kerroslukua. Asemakaava muutetaan vastaamaan poikkeamislupaa ja poikkeamisluvassa asetettuja ehtoja. Asemakaavan laadinta aloitetaan maankäyttösopimuksen vahvistuttua. Liite 3 Alueet, joilla on tarve asemakaavanmuutokselle tai uudelle kaavahankkeelle 10. Mouhijärven Mätikkö-järven rannan asemakaavanmuutos Alueelle on tarve laatia tarkoituksenmukainen nykytilanteen ja kaupungin sekä sen asukkaiden tavoitteiden mukainen asemakaava asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013 vanhentuneeksi todetulle kaava-alueelle. 11. Rienilän asemakaava Kaavoituksen tarkoituksena on luoda pientalojen rakentamismahdollisuuksia Häijään alueelle, jossa ei tällä hetkellä ole lainkaan kaupungilla kaavoitettuja pientalotontteja. Rieniläntien ja Saikkalanjoen välialueella on nykyisellään suhteellisen tiivistä rakentamista ja alueeseen liittyy noin 4,7 ha rakentamattomat maa-alueet, jotka kaupunki on ostanut. Huittisten puhdistamon valmistuttua alueelle on mahdollisuus järjestää vesihuolto. 12. Keskustan pientaloalueen ja Puistokadun eteläpään asemakaavanmuutos Suunnittelualueen kaava on todettu vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja tukea rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden säilymistä. Rakennusinventointien perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. 13. Tyrvään korttelin 12 ja korttelien 11 ja 13 osien asemakaavan kumoaminen tai muuttaminen Korttelien asemakaava on toteutumattomana todettu MRL 60 mukaisesti vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa Korttelien maaperä on pohjatutkimusten mukaan rakentamiseen heikosti soveltuvaa. Korttelien teollisuusaluevaranto on keskustan rakenneosayleiskaavaehdotuksessa siirretty Ritakallion teollisuus- ja liiketoiminta-alueelle. Asemakaava on näiden kortteleiden osalta tarkoituksenmukaista kumota tai muuttaa. 14. Marttilan korttelin 66 asemakaavanmuutos Tarkoituksena on laajentaa rivitalotonttia 2 tontin 1 alueelle niin, että tontille on mahdollisuus rakentaa autokatos ja varastotilaa. Tontin 1 käyttötarkoitus muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavoitus aloitetaan vasta, kun maanomistajien kanssa on tehty kirjallinen kaavoitussopimus. 15. Kiikan korttelien 736 ja 737 asemakaavan kumoaminen Korttelien asemakaava on toteutumattomana todettu MRL 60 mukaisesti vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa Lisäksi asemakaava on sitä uudemman osayleiskaavan vastainen. Asemakaava on näiden kortteleiden osalta tarkoituksenmukaista kumota.

11 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma ASEMAKAAVALLINEN PIENTALOTONTTIEN VARANTO Alue AO(AP) ei kun.tek. yht. AR(AP) ei kun.tek. yht. AR/A0/AP Vammala etelä Vammala pohjoinen Karkku Kiikka Keikyä Mouhijärvi Häijää Suodenniemi Kiikoinen Yht VAIKUSTUSMAHDOLLISUUDET JA OSALLISTUMINEN Yleis- ja asemakaavat ohjaavat kaupungin maankäyttöä. Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kaavoituskohteista. Kaavoituksen työohjelma löytyy myös kaupungin internet-sivuilta. Kaavojen vireilletulosta ilmoitetaan erikseen kirjeitse osallisille ja laajemmin ilmoituslehdissä. Kustakin kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jossa kerrotaan kaavan tavoitteista, sisällöstä, käsittelyvaiheista ja aikataulusta. Siinä esitetään osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja kaavan vaikutusten arviointi. Kuntalaiset voivat ottaa kantaa OAS:n sisältöön, selvitystarpeeseen sekä osallisten listaan ja antaa palautteen suunnittelijalle. Kaavan aikataulusta saa parhaiten tietoa kaavan laatijalta. Asemakaavaluonnoksista ilmoitetaan osallisille (luonnosvaiheen kuuleminen) lehti-ilmoituksella ja tarvittaessa henkilökohtaisella kirjeellä. Luonnos asetetaan nähtäville. Osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti. Mielipiteet pyritään ottamaan huomioon kaavan laadinnassa. Valmis kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (julkinen nähtävilläolo) 30 vuorokaudeksi. Tästä ilmoitetaan ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustauluilla, yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. Tänä aikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto tai niissä tapauksissa, joissa kaavan vaikutukset ovat vähäisiä kaupunginhallitus Päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. KAAVOITUSKÄSITTEITÄ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) ohjaa alueiden käyttöä ja rakentamista niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Tavoitteena on myös mahdollistaa jokaisen osallistuminen asioiden valmisteluun. MAAKUNTAKAAVA ohjaa kunnallista yleiskaavoitusta ottaen huomioon valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet. YLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVA ovat yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmia, joilla ohjataan kunnallista asemakaavoitusta ja erityistapauksissa suoraan rakentamista. ASEMAKAAVA ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. MAANKÄYTTÖSOPIMUS voidaan tehdä kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä (MRL11 ja 12a luku). Keskeisenä sisältönä on kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista sopiminen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) laaditaan kunkin kaavoitushankkeen alkuvaiheessa. OAS:ssa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan eri vaiheissa. OAS:ssa kerrotaan myös lyhyesti hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista sekä määritellään hankkeen osalliset. OSALLINEN tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan, ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaavoittajan tulee varmistaa, että osallisten piiri on kaavan vaikutuksiin nähden kattava. Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat ja ne henkilöt, joiden elinoloihin kaava saattaa mainittavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

12 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma xx.xx.2014 Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta xx.xx.2014 Sastamalan kaupunginhallitus xx.xx.2014 Sastamalan kaupunginvaltuusto