Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudellamaalla syksyllä 2018 Esivalmistelun kuntajohtajakokous19.9.2018 Markus Sovala, muutosjohtaja Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja
Tilanne
Uudistuksen tilanne alkusyksystä 2018 Uudistuksen eduskuntakäsittely jatkuu valiokunnissa (StV, PeV ja muut) pitkälle syksyyn. Lakipaketti etenee suureen saliin vasta loppusyksystä ja varmuus lakien hyväksymisestä saadaan aikaisintaan 12/2018. Jos uudistus etenee, maakuntavaalit pidetään 5/2019 (tai viim. alkusyksystä 2019) ja maakunnan toiminta alkaa 1/2021. Tällä hetkellä on vaikea arvioida miten voimaperäisesti hallitus on valmis puskemaan esitystään läpi eduskunnasta. Jos uudistuksen käsittely keskeytyy ja se jää seuraavan hallituksen hoidettavaksi, tästä voidaan saada tieto jo aiemminkin. Muutosjohto on kesän aikana käydyissä taustakeskusteluissa vakuuttunut, että seuraava hallitus jatkaa uudistusta. Uudistuksen keskeiset piirteet eivät todennäköisesti ratkaisevasti eroaisi nyt käsittelystä olevasta mallista. Valinnanvapausmalli ja maakunnan tehtävät voivat elää, mutta tarve johtaa sote-palveluita yhtenäisenä kokonaisuutena tunnustetaan laajalti. Uusi hallitusohjelma julkistetaan 6/2019 ja sitä ennen edellä esitetty on vain arvio. Suuret kaupungit tullevat esittämään oman mallinsa sote-palveluiden järjestämisestä vielä syksyn aikana. Voi ennakoida, että syksyn kuluessa käydään vilkas keskustelu uudistuksen tarpeellisuudesta ja vaihtoehtoisista etenemismalleista.
Yleishankkeen tilanne Uusimaa2019 hankkeessa on suuresta valtakunnallisesta epävarmuudesta huolimatta pystytty etenemään järjestelmällisesti hyvä tunnelma ( go with the flow ) säilyttäen. Tästä kuuluu kiitos hankeorganisaation lisäksi Uudenmaanliiton johdolle! Kevään 2018 aikana keskityttiin vakiinnuttamaan muutamassa kuukaudessa monikertaistunut hankeorganisaatio sekä ottamaan haltuun valmistelukenttä muun muassa hankesuunnittelun ja johtamisen keinoin. Erityisesti panostettiin henkilöstön yhteistyöskentelyyn ja tiimiytymiseen. Hankejohdolle ja työntekijöille on muodostunut selkeä yhteinen ymmärrys uudistuksen tavoitteista sekä tehtävän laajuudesta. Hankehenkilöstö on sitoutunut työskentelemään uudistuksen onnistumisen varmistamiseksi. Kevään kuluessa varauduttiin myös uudistusta koskevan lainsäädännön voimaan tuloon laatimalla ensimmäiset luonnokset maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämisen edellyttämistä keskeisimmistä suunnitelmista ja muista asiakirjoista. Näitä käsiteltiin kaikissa hankkeen sidosryhmissä. Käytännön valmistelun näkökulmasta lisävuosi tarkoittaa väljyyttä sekä valmisteluun että myös tulevan maakuntavaltuuston ja hallituksen päätöksentekoaikatauluihin ja tarkoittaa Maakunnan hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvien asioiden valmisteluun n. 0,5 vuotta lisäaikaa Maakunnan substanssitoimialojen, palvelutuotannon ja hallinnon valmisteluun noin vuoden lisäaikaa Maakuntaan siirtyvän henkilöstön, sopimusten ja omaisuuden selvittämisprosesseihin vähintään 0,5 vuoden lykkäystä Henkilöstömäärä 30.6.2018: 128 Resurssisopimuksilla 73 henkilöä, htv n. 28 (työaikapanos keskimäärin 40 %) Työsuhteisia 55 (valtaosa kokoaikaisia)
ICT hankkeen tilanne Yleistilanne Projekteja edistetään voimassa olevan suunnitelmien mukaisesti Yhteistyöhankkeita muiden maakuntien ja ICT-yhtiöiden kanssa valmistellaan Valmius edelleen 1.1.2010 alusta Henkilöstöresurssit Suunnitellut henkilöstöresurssit käytössä (n. 85 henkilöä) Työ- ja resurssisopimukset voimassa 31.12.2018 Samat resurssit suunniteltu jatkamaan Vuonna 2019-2020 pieni lisäys Rahoitus 2018-2020 Rahoitusvuodelle 2018 yhteensä 27,1 Meu Uusi rahoitussuunnitelma laadittu jo vuosille 2019-2020 Rahoitussiirtymää vuodelta 2018 vuodelle 2019 noin 4 Meu Keskusteluyhteys VM:n kanssa hyvä Toiminta 2018-2020 Projektien uudelleen ajoitus ja resurssitarve uudelleen laadittu TOSI-järjestelmien ja tekniikan ja tuen osalta lisävuosi huomioitu TORI-järjestelmissä kaksivaiheinen tuotantoon siirtyminen suunniteltu
Valtionvarainministeriön vuonna 2018 myöntämä esivalmisteluavustus ICT-hanke 1.4. 30.6.2018: 6 780 000 euroa 1.7. 30.9.2018: 6 500 000 euroa 1.10. 31.12.2018: 13 820 000 euroa Yhteensä 27 100 000 euroa, josta 8/2018 tilanteessa on sitomatta 4 milj. euroa Yleishanke Päätös 16.2: 2 488 155 euroa Päätös 27.6 (1.7-31.10.2018): 2 602 405 euroa Lisäksi vuodelta 2017 siirtynyt tälle vuodelle käytettäväksi 3 460 000 euroa, ja VM:n kesäkuun avustushaun yhteydessä ilmoitettu loppuvuoden tarpeeksi (ns. väliaikaisen toimielimen rahoitus) 3 600 000 euroa Yhteensä 12 150 560 euroa, josta 8/2018 on sitomatta n. 3,5 4,5 milj. euroa riippuen syksyn valmistelun volyymeistä
Toimintalinja
2 vaihtoehtoista aikataulua (varmistuu 12/2018 mennessä) 1. Eduskunta hyväksyy lait 12/2018 mennessä, vaalit 5/2019. Maakunta järjestäytyy syksyllä 2019 ja sen palvelutoiminta alkaa 1/2021. 2. Uudistus siirtyy seuraavan hallituksen linjattavaksi ja toteutettavaksi. Hallitusohjelma julkistetaan 6/2019, esitykset eduskunnalle aikaisintaan talvella 2019/2020. Palvelutuotanto voisi alkaa aikaisintaan 2023. Eteneminen syksyllä 2018 A. Jatketaan valmisteluja BAU (kuten suunniteltu), mutta uudelleen aikataulutettuna vaihtoehdon 1. pohjalta. Uudistuksen läpimeno on yhä mahdollista. B. Syksyn työn tulokset katselmoidaan 12/2018 laajassa sidosryhmätilaisuudessa. Emme tee tätä vain itsellemme! C. Syksyn työn onnistumiseksi kiteytetään vielä kerran uudistuksen tavoitteet Uudenmaan näkökulmasta ja mietitään yhdessä millaisella missiolla/työotteella töitä tehdään. D. Kesän aikana käytyjen taustakeskusteluiden perusteella tehty työ ei ole menemässä hukkaan sillä seuraavan hallituksen sote-malli ei todennäköisesti tule ratkaisevasti poikkeamaan nykyisestä.
Uudistuksen kovaa ydintä voi ja pitää puolustaa Sote-palvelut kootaan kuntia suurempien alueiden hoidettavaksi (#järjestäminen). Palveluita koskeva päätöksenteko, johtaminen ja rahoitus on samoissa käsissä. Aluejako vastaa keskussairaalapiirejä. Se mahdollistaa perusterveydenhuollon, vanhus- ja sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon johtamisen yhtenä kokonaisuutena, strategisista tavoitteista lähtien (#integraatio). Tämä on Uudellamaalla painavampi näkökulma kuin leveämmät hartiat. Palveluiden rahoitus tulee määräytymään kasvamassa määrin tarvetekijöiden perusteella. Perustuslain mahdollistama itsehallinnollinen alue (IHA, maakunta) on toimiva tapa toteuttaa uudistus. Kuntayhtymäpohjaisissa malleissa soten yhtenäinen johtaminen on vaikeaa. Maakuntamallin ongelmat tiedetään, mutta ns. aluekuntamallin koeponnistamien olisi todennäköisesti vuosien urakka. Tarve myöntää maakunnille 2020-luvulla verotusoikeus on viimeaikaisissa keskusteluissa saanut laajalti hyväksyntää.
Uudistuksen myötä palveluita voidaan parantaa Jos uudistus onnistuu, palveluita voidaan johtaa asiakkaiden tarpeet huomioiden, niiden vaikuttavuutta voidaan parantaa ja kustannusten kasvua hillitä. Yhtenäinen johtaminen vastaa nykyistä paremmin asiakkaiden koettuihin tarpeisiin sekä sosiaalija terveyspoliittisiin päämääriin. Peruspalveluiden saatavuus, #ennaltaehkäisy ja sujuvat #palveluketjut ovat prioriteetit. Vaativan tason palvelut (#esh, #sosiaalihuolto) keskitetään valtakunnallisesti, yhteistyöalueella ja maakunnassa (#laatu, #osaaminen). Lähipalvelut toteutetaan lähellä asiakasta (#itseohjautuvatiimi, #asiakaslähtöisyys). #integraatio vaatii ja mahdollistaa #tiedollajohtaminen, #asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehostamisen. #digitalisaatio vaatii ja mahdollistaa alue- ja valtakunnallisen tason yhteensopivat tietorakenteet ja järjestelmät.
Valinnanvapaus ja yksityisten palvelutuottajien rooli #valinnanvapaus on käytössä jo nyt (terveysasema, keskussairaala, palveluseteli). Jatkossa sitä voidaan käyttää tavoitteellisemmin sitouttamaan potilaita/asiakkaita omaan hoitoonsa/palveluunsa. Yksityisiä palvelutuottajia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän julkisen palvelutuotannon sparraamisessa asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi. Yksityisten palvelutuottajien rooli kasvaa suurella todennäköisyydellä perustasolla, mutta vaaditaan johdonmukaista ohjausta jotta julkisesti rahoitettu järjestelmä toimii toivutulla tavalla ja tuottaa vaikuttavia palveluita. Eduskunnan käsittelyssä olevaa valinnanvapausmallia täytyy korjata siirtymävaiheen osalta (ns. pidäkkeet, julkisten sote-keskusten asema). Myös tuleva hallitus tulee suurella todennäköisyydellä edistämään valinnanvapautta. Seuraavan hallituksen sote-mallissa valinnanvapaus/yksityisten palvelutuottajien osallistuminen toteutetaan todennäköisesti nyt eduskuntakäsittelyssä olevasta mallista jossain määrin poikkeavalla tavalla. Uusimaa2019 on valmis tarjoamaan asiantuntijaapua suunnittelulle.
Maakuntamalli mahdollistaa pelastustoimen ja valtion tehtävien uudelleen organisoinnin Pelastustoimessa on järkevää siirtyä samaan aluejakoon kuin sotessa sillä ensihoito kytkeytyy suoraan sairaalaverkkoon. Ensihoito ja kiireelliset sairaankuljetukset synnyttävät 1/3 pelastustoimen kustannuksista. Valtion piirihallinnon ja maakuntaliittojen tehtävät voidaan tässä yhteydessä siirtää maakuntien vastuulle. Ei päällekkäisiä organisaatioita! Aluekehittämisestä, maakuntakaavasta, ELY:n ja TE-keskuksen tehtävistä koottavissa johdonmukainen elinvoima-kokonaisuus maakunnalle. Laaja-alainen maakunta on ratkaisu maakunnan edunvalvontaan, jossa Uudellamaalla on paljon voitettavaa. Strategia! Neuvottelut suhteessa valtioon.
Miksi IHA? Miksi ei kuntayhtymä?
Miksi kuntayhtymä ei ole realistinen vaihtoehto? Auktoriteettiperustelu: Kolme hallituspuoluetta sekä @vihreat, @Demarit ja @vasemmisto näyttävät olevan asiasta eri mieltä. Asiaperustelu 1: On kokeiltu aiemmilla #sote kierroksilla ja #perustuslaki sta läpimenevää mallia ei ole saatu kasaan. Asiaperustelu 2: #sote menot ovat noin 1/2 kuntien menoista. Sellaisen rahan (@Uusimaa2019 5 mrd. ) siirtäminen pois suorasta poliittisesta kontrollista kuntayhtymän hallintaan ei ole yhteiskunnallisesti hyväksyttävä ratkaisu. Hki antaisi puolet rahoistaan muiden päätettäväksi? Asiaperustelu 3: Aiemman elämänkokemuksen nojalla ei ole uskottavaa, että @Uusimaa2019 alueen kunnat pystyisivät sopimaan samanlaisesta #sote yhteistyöstä kun väestökadon kanssa painivat Itä-Suomen minimaakunnat. #realismi #inhorealismi Asiaperustelu 4: (Vapaaehtoisiin?) kuntayhtymiin perustuva #sote olisi valtakunnallisesti hajanainen, tuotanto-organisaatiovetoinen tilkkutäkki. Sen päälle olisi hyvin vaikeaa rakentaa *valtakunnallisia* #sotu (= yksikanavarahoitus) ja/tai ICT-rakenteita. #eitoimi
Strategia
Keväällä jatkovalmistelun pohjaksi hyväksytty Uudenmaan maakuntastrategia TURVALLINEN SIIRTYMÄ ROHKEA UUDISTUMINEN ohjaa valmistelua jatkossakin Strategia kelpaa siinäkin vaihtoehdossa että uudistus viivästyy seuralle hallituskaudelle. Se myös perustelee miten valtion ja Uudenmaan liiton tehtävät istuvat hyvin soten rinnalle maakunnan palvelukokonaisuuteen ja edunvalvontaan. Maakunta on mahdollisuus, ei uhka! Strategiatyöllä on jo nyt löydetty uutta agendaa uusmaalaiselle edunvalvonnalle. Haasteena on vakuuttaa alueen kunnat että Uudenmaan edunvalvonta ei ole pois niiden vaikuttamisesta vaan tukee sitä. Valtiota on jatkossa opetettava (tarvittaessa kovalla kädellä ), että Uusimaa on samanlainen etujansa valvova olio kuin muutkin maakunnat.
Strategiaan kytkeytyvät ohjelmat ja suunnitelmat Kestävä talous ohjelma Johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio ohjelma (TKI-ohjelma, sis. RIS3) Elinvoimaohjelma (sis. maakuntaohjelma, maakuntakaava, liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma) Turvallisuus- ja varautumisohjelma Osallisuusohjelma Henkilöstöpolitiikka Omistajapolitiikka omistamisen periaatteet Viestintä- ja markkinointiohjelma Sote-liikelaitoksen toimintasuunnitelma Pelastusliikelaitoksen toimintasuunnitelma Muut oman palvelutuotannon strategiset suunnitelmat Vuosittaiset tilannekuva- ja strategiamuistiot
Strategiasta nousevat edunvalvonnalliset tavoitteet (päivitettävä syksyllä 2018) Edellytetään pidempää siirtymäaikaa ja vaiheistusta sote-valinnanvapauteen siirtymisessä. Liian nopea aikataulu aiheuttaisi maakunnalle todennäköisesti hallitsemattoman sopeuttamistarpeen, jättäisi päällekkäistä tuotantokapasiteettia sekä aiheuttaisi huolta henkilöstössä. Valtion panostuksia alueen tutkimus-, kehitys, innovaatio- ja opetustoimintaan (TKIO) on nostettava. Tämä palvelee samalla myös koko Suomen kehitystä. Uuden maakunnan toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta lisäävään kehittämistyöhön (digitalisaatio ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt). Näin talouden kestävyys voidaan varmistaa keskipitkällä tähtäyksellä (2022-2026). Maakunta- ja sote-uudistuksen rahoituslaissa on Uudenmaan näkökulmasta valuvirheitä, jotka on korjattava: Esim. väestön kasvu huomioidaan vain viiveellä (mittakaava 60-100 m ) ja yliopistosairaaloiden kustannuksia ei ole huomioitu (mittakaava 70 m ). Myöskään siirtymävaiheen kustannuksia ei ole huomioitu, joiden vaikutus Uudellamaalla 200-400 m. Yleiskatteellisen rahoituksen jakokaavaa on tarkistettava kasvupalveluiden osalta siten, että siinä huomioidaan vieraskielisyyden aiheuttamia kustannuksia. Uudenmaan maakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa on lisättävä tulevaisuuden lainsäädännössä ja valtion ohjauksen luonteessa. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Tavoitteena on maakunnallinen verotusoikeus, jonka tasaus on oikeudenmukainen Uudellemaalle.
Näin eteenpäin syksyllä 2018
Hankkeen henkilöstölle viestitty 15.8.2018: Diagnoosi: Muutosjohto arvioi, että kaikissa oloissa hanke jatkuu 2019. Uudistus ei kaadu, mutta on iso riski että se hyhmääntyy ja viivästyy entisestään. Seuraava takaraja on n. 6.12.2018. Uudistus voi kaatua, mutta se kaatuu eteenpäin. Vaste: Jatkamme töitä varautuen siihen että maakunta saadaan pystyyn alkuun 2021 mennessä. Pidempi valmisteluaikataulu käytetään laadun kohottamiseen ja riskien minimointiin. Teemme työt muistaen, että työmme ei mene hukkaan vaikka uudistus siirtyisi seuraavalle hallitukselle ratkottavaksi uusi sote- ja maakuntamalli on todennäköisesti nykyisen mallin lähisukulainen. Resurssit: Vuoden 2018 rahoitus on kassassa ja ylijäämää voidaan käyttää vuoden 2019 puolella (ennakkotieto 5.9.2018). Ensi vuoden rahoitus valtion talousarvioesityksessä (211 milj. ). Uudistuksen viivästyessä rahojen käyttö on kuitenkin suurennuslasin alla ja siksi menositoumukset harkitaan erittäin huolella. Suunniteltuja rekryjä on osin supistettu; jatkoa arvioidaan syksyn kuluessa. Henkilöstön asema: Muutosjohto palasi lomilta luottavaisin mielin. Tavoitteena on, että lokakuussa voidaan ilmoittaa tarkemmin hankkeen jatkumisesta vuonna 2019. Päinvastaisista huhuista huolimatta toiminnasta nyt vastaavat organisaatiot eivät ole vetämässä henkilöstöään takaisin hankkeesta.
Hankkeen poliittista ohjausta tiivistetään Maakuntahallitus on nimennyt 2 toimikuntaa maakuntavalmistelun poliittisen ohjauksen vahvistamiseksi: Toinen toimikunnista käsittelee sote-asioita, toiselle kuuluvat muut asiat. Toimikunnat mahdollistavat hankkeessa valmisteltujen asioiden (usein luonnoksia maakunnan tuleviksi päätöksiksi) yksityiskohtaisemman ja huolellisemman katselmoinnin. Toimikunnat edistävät myös vuoropuhelua kuntien kanssa yhdyspintojen määrittelemiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi sekä valmistelevat ehdotuksia tulevaan hallitusohjelmaan. Muodostuvat maakuntahallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä maakuntavaltuuston pj. Sote-toimikunta: 10 jäsentä, pj Timo Juurikkala. Syksylle suunniteltu 4 kokousta, ensimmäinen oli 10.9.2018. Ohjaa sote-palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelua sekä seuraa ja ohjaa maakunnan sotetoimialan valmistelua. Konserni- ja elinvoimatoimikunta: 8 jäsentä, pj Markku Markkula. Syksylle suunniteltu 4 kokousta, ensimmäinen 1.10.2018. Ohjaa maakuntakonsernin päätöksenteon ja tukipalvelujen valmistelua sekä seuraa ja ohjaa elinvoimatoimialan (mukaan lukien maakuntakaavoitus), ympäristöterveydenhuollon sekä pelastustoimen ja varautumisen valmistelua.