Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudellamaalla syksyllä 2018

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudellamaalla syksyllä (päivitetty versio) Markus Sovala, muutosjohtaja Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja

2 Tilannearvio

3 Uudistuksen tilanne lokakuun lopulla 2018 Uudistuksen eduskuntakäsittely jatkuu valiokunnissa (StV, PeV ja muut) pitkälle syksyyn. Vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että eduskunta ehtisi hyväksymään lakipakettia vuoden 2018 aikana. Siten maakuntavaalit lykkääntyvät pidettäväksi aikaisintaan alkusyksystä Vaalien pitäminen syksyllä 2019 on kovin myöhäinen ajankohta maakuntien palvelutoiminnan aloittamiseksi maakunnan poliittisen päätöksenteon näkökulmasta. On mahdollista että lakipaketti tulisi hyväksytyksi helmi-maaliskuussa 2019 ja maakuntien toiminnan aloitushetkeksi säädettäisiin vuoden 2021 alku. Uudenmaan sote- ja maakuntavalmistelussa varaudutaan siihen, että tässäkin aikataulussa voidaan palvelutoiminta aloittaa turvallisesti. Jos uudistuksen eduskuntakäsittely ei valmistu 3/2019 mennessä, sen toteuttaminen siirtyy seuraavalle hallitukselle. Muutosjohto on viimekuukausien taustakeskusteluissa vakuuttunut, että seuraava hallitus jatkanee joka tapauksessa sote-uudistusta. Uudistuksen keskeiset piirteet eivät todennäköisesti ratkaisevasti eroaisi nyt käsittelystä olevasta mallista. Valinnanvapausmalli ja maakunnan tehtävät voivat elää, mutta tarve johtaa sote-palveluita yhtenäisenä kokonaisuutena tunnustetaan laajalti. Uusi hallitusohjelma julkistetaan 6/2019 ja sitä ennen edellä esitetty on vain arvio. Suuret kaupungit tullevat esittämään oman mallinsa sote-palveluiden järjestämisestä vielä syksyn aikana. Muutenkin voi ennakoida, että loppusyksyn aikana keskustelu uudistuksen tarpeellisuudesta ja vaihtoehtoisista etenemismalleista vilkastuu entisestään.

4 2 vaihtoehtoista aikataulua (varmistuu 3/2019 mennessä) 1. Eduskunta hyväksyy lait 3/2019 mennessä, vaalit syksyllä Maakunta järjestäytyy syksyllä 2019 ja sen palvelutoiminta alkaa 1/ Uudistus siirtyy seuraavan hallituksen linjattavaksi ja toteutettavaksi. Hallitusohjelma julkistetaan 6/2019, esitykset eduskunnalle aikaisintaan talvella 2019/2020. Palvelutuotanto voisi alkaa aikaisintaan Eteneminen talvella 2018 A. Jatketaan valmisteluja BAU (kuten suunniteltu), mutta uudelleen aikataulutettuna vaihtoehdon 1. pohjalta. Uudistuksen läpimeno on yhä mahdollista. Syksyn työn tulokset katselmoidaan 12/2018 laajassa sidosryhmätilaisuudessa. B. Jos lakipaketti ei tule hyväksytyksi tällä hallituskaudella, uudistuksen aikatauluun tulee usean vuoden lisälykkääntyminen ja tämä edellyttää hankkeen työohjelman uudelleenarviointia keväällä C. Käytyjen taustakeskusteluiden perusteella nyt tehtävä työ ei ole menemässä hukkaan sillä seuraavan hallituksen sote-malli ei todennäköisesti tule ratkaisevasti poikkeamaan nykyisestä. Osa nyt valmisteltavista toiminnallisista uudistuksista voidaan toteuttaa jo ennen maakunnan aloittamista kunnissa. Valmisteluja on siten tässä vaiheessa perusteltua jatkaa suunnitelman mukaisesti.

5 Näin eteenpäin syksyllä 2018

6 Työsuhteet Diagnoosi: Muutosjohto arvioi, että kaikissa oloissa hanke jatkuu Uudistus ei kaadu, mutta on iso riski että se hyhmääntyy ja viivästyy entisestään. Seuraava takaraja on 3/2019. Vaste: Jatkamme töitä varautuen siihen että maakunta saadaan pystyyn alkuun 2021 mennessä. Kesällä 2018 julkistettu uusi, pidempi valmisteluaikataulu käytetään laadun kohottamiseen ja riskien minimointiin. Teemme työt muistaen, että työmme ei mene hukkaan vaikka uudistus siirtyisi seuraavalle hallitukselle ratkottavaksi uusi sote- ja maakuntamalli on todennäköisesti nykyisen mallin lähisukulainen. Resurssit: Vuoden 2018 rahoitus on kassassa ja ylijäämää voidaan käyttää vuoden 2019 puolella (ennakkotieto ). Ensi vuoden rahoitus valtion talousarvioesityksessä (211 milj. ). Suunniteltuja rekryjä on osin supistettu; jatkoa arvioidaan syksyn kuluessa. Henkilöstön asema: Henkilöstölle on kerrottu, että työsuhteita voidaan tässä yhteydessä jatkaa 6/2019 saakka. Ensi vuoden rahoituksen selvittyä (todennäköisesti vuodenvaihteessa 2018/2019) pyritään varmistamaan jatko loppuvuodeksi 2019.

7 Poimintoja valmistelusta (ns. Koonti) Keskustelut ylimaakunnallisista tehtävistä (yhteistyöalueet) käynnissä Ensimmäinen luonnos maakunnan hallintosäännöksi valmistunut Valmius tuoda konsernirakenne ja hallintosääntö ensimmäisiin käsittelyihin marraskuusta lähtien. Hallintosääntöä tarkentavat toimintaohjeet valmistelussa; ensimmäiset luonnokset valmistuvat 11/2018. Henkilöstön osallistaminen ja henkilöstöviestintä: konkretisoidaan osallistamissuunnitelmaa. Suunnitellaan muutostukea vaiheeseen, kun lainsäädäntö on voimassa. TKI-politiikkaohjelman valmistelu käynnissä, työpajasarja ja nykytilaraportti työn alla Koetalousarvion luonnos (12/2018) Palveluverkon suunnittelun valmistelu käynnistetty Pelastuslaitosten fuusion selvitystyön jatkaminen toimintokohtaisina valmistelutehtävinä (esim. henkilöstö- ja ICT-järjestelmät) Brändin osalta tutkimus- ja analyysivaihe on lähes valmis. Projektissa määritellään esim. maakunnan ja palvelujen vahvuuksia, kilpailuetuja sekä brändin johtamismallia. Ympäristöterveydenhuollon liikelaitoksen alustava organisaatioluonnos on käyty läpi ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmän kokouksessa.

8 Konserni- ja elinvoimatoimikunnan tulevat kokoukset Maakunnan strategiset edunvalvontatavoitteet ja seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen maakuntahallituksen käsittelyn jatkokeskustelu. Maakunta alustana edunvalvonnan käytännön toteuttamiselle miten voimme tukea kuntia? Elinvoimaohjelman konseptointi (työpaja) Maakunnan toiminnan ja kilpailukyvyn kansainvälinen tarkastelu, erityisesti suhteessa Euroopan Unioniin. EU-rahoituksen strateginen hyödyntäminen synergioiden hakeminen Uudenmaan liiton ja ELY:n nyt vastuulla olevien toimintojen välille. Turvallisuus- ja varautumisohjelma Muiden valmistelukokonaisuuksien käsittely keväällä 2019.

9 TAUSTAA

10 Uudistuksen kovaa ydintä voi ja pitää puolustaa Sote-palvelut kootaan kuntia suurempien alueiden hoidettavaksi (#järjestäminen). Palveluita koskeva päätöksenteko, johtaminen ja rahoitus on samoissa käsissä. Aluejako vastaa keskussairaalapiirejä. Se mahdollistaa perusterveydenhuollon, vanhus- ja sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon johtamisen yhtenä kokonaisuutena, strategisista tavoitteista lähtien (#integraatio). Tämä on Uudellamaalla painavampi näkökulma kuin leveämmät hartiat. Palveluiden rahoitus tulee määräytymään kasvamassa määrin tarvetekijöiden perusteella. Perustuslain mahdollistama itsehallinnollinen alue (IHA, maakunta) on toimiva tapa toteuttaa uudistus. Kuntayhtymäpohjaisissa malleissa soten yhtenäinen johtaminen on vaikeaa. Tarve myöntää maakunnille 2020-luvulla verotusoikeus on viimeaikaisissa keskusteluissa saanut laajalti hyväksyntää.

11 Uudistuksen myötä palveluita voidaan parantaa Jos uudistus onnistuu, palveluita voidaan johtaa asiakkaiden tarpeet huomioiden, niiden vaikuttavuutta voidaan parantaa ja kustannusten kasvua hillitä. Yhtenäinen johtaminen vastaa nykyistä paremmin asiakkaiden koettuihin tarpeisiin sekä sosiaalija terveyspoliittisiin päämääriin. Peruspalveluiden saatavuus, #ennaltaehkäisy ja sujuvat #palveluketjut ovat prioriteetit. Vaativan tason palvelut (#esh, #sosiaalihuolto) keskitetään valtakunnallisesti, yhteistyöalueella ja maakunnassa (#laatu, #osaaminen). Lähipalvelut toteutetaan lähellä asiakasta (#itseohjautuvatiimi, #asiakaslähtöisyys). #integraatio vaatii ja mahdollistaa #tiedollajohtaminen, #asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehostamisen. #digitalisaatio vaatii ja mahdollistaa alue- ja valtakunnallisen tason yhteensopivat tietorakenteet ja järjestelmät.

12 Valinnanvapaus ja yksityisten palvelutuottajien rooli #valinnanvapaus on käytössä jo nyt (terveysasema, keskussairaala, palveluseteli). Jatkossa sitä voidaan käyttää tavoitteellisemmin sitouttamaan potilaita/asiakkaita omaan hoitoonsa/palveluunsa. Yksityisiä palvelutuottajia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän julkisen palvelutuotannon sparraamisessa asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi. Yksityisten palvelutuottajien rooli kasvaa suurella todennäköisyydellä perustasolla, mutta vaaditaan johdonmukaista ohjausta jotta julkisesti rahoitettu järjestelmä toimii toivutulla tavalla ja tuottaa vaikuttavia palveluita. Eduskunnan käsittelyssä olevaa valinnanvapausmallia täytyy korjata siirtymävaiheen osalta (ns. pidäkkeet, julkisten sote-keskusten asema). Myös tuleva hallitus tulee suurella todennäköisyydellä edistämään valinnanvapautta. Seuraavan hallituksen sote-mallissa valinnanvapaus/yksityisten palvelutuottajien osallistuminen toteutetaan todennäköisesti nyt eduskuntakäsittelyssä olevasta mallista jossain määrin poikkeavalla tavalla. Uusimaa2019 on valmis tarjoamaan asiantuntijaapua suunnittelulle.

13 Maakuntamalli mahdollistaa pelastustoimen ja valtion tehtävien uudelleen organisoinnin Pelastustoimessa on järkevää siirtyä samaan aluejakoon kuin sotessa sillä ensihoito kytkeytyy suoraan sairaalaverkkoon. Ensihoito ja kiireelliset sairaankuljetukset synnyttävät 1/3 pelastustoimen kustannuksista. Valtion piirihallinnon ja maakuntaliittojen tehtävät voidaan tässä yhteydessä siirtää maakuntien vastuulle. Ei päällekkäisiä organisaatioita! Aluekehittämisestä, maakuntakaavasta, ELY:n ja TE-keskuksen tehtävistä koottavissa johdonmukainen elinvoima-kokonaisuus maakunnalle. Laaja-alainen maakunta on ratkaisu maakunnan edunvalvontaan, jossa Uudellamaalla on paljon voitettavaa. Strategia! Neuvottelut suhteessa valtioon.

14 Miksi IHA? Miksi ei kuntayhtymä?

15 Miksi kuntayhtymä ei ole realistinen vaihtoehto? Auktoriteettiperustelu: Kolme näyttävät olevan asiasta eri mieltä. Asiaperustelu 1: On kokeiltu aiemmilla #sote kierroksilla ja #perustuslaki sta läpimenevää mallia ei ole saatu kasaan. Asiaperustelu 2: #sote menot ovat noin 1/2 kuntien menoista. Sellaisen rahan 5 mrd. ) siirtäminen pois suorasta poliittisesta kontrollista kuntayhtymän hallintaan ei ole yhteiskunnallisesti hyväksyttävä ratkaisu. Hki antaisi puolet rahoistaan muiden päätettäväksi? Asiaperustelu 3: Aiemman elämänkokemuksen nojalla ei ole uskottavaa, alueen kunnat pystyisivät sopimaan samanlaisesta #sote yhteistyöstä kun väestökadon kanssa painivat Itä-Suomen minimaakunnat. #realismi #inhorealismi Asiaperustelu 4: (Vapaaehtoisiin?) kuntayhtymiin perustuva #sote olisi valtakunnallisesti hajanainen, tuotanto-organisaatiovetoinen tilkkutäkki. Sen päälle olisi hyvin vaikeaa rakentaa *valtakunnallisia* #sotu (= yksikanavarahoitus) ja/tai ICT-rakenteita. #eitoimi