1 Tukipalveluiden keskeiset muutokset 2010-2018
2 Sisällysluettelo Liikelaitosten perustaminen ja tilaaja-tuottajamalli... 3 HUS-Desiko... 3 HUS-Ravioli... 3 HUS-Servis... 4 Tilaaja-tuottajamallia tukevista liikelaitoksista yhden luukun -tulosalueeksi... 5
3 1 Liikelaitosten perustaminen ja tilaaja-tuottajamalli HUS-Tukipalvelut tulosaluetta edelsivät kolme liikelaitosta HUS-Servis, HUS-Desiko ja HUS-Ravioli. Liikelaitosmuodon keskeisenä ajatuksena oli selkeyttää tilaaja-tuottajamallia, joka toi läpinäkyvyyttä ja kustannustietoisuutta edeltäneeseen palvelukeskusmalliin. Tilaaja-tuottajamalli otettiin käyttöön vaiheittain vuosien 2008-2010 aikana, jolloin viimeisetkin tukipalveluyksiköt muutettiin liikelaitoksiksi. Tilaaja-tuottajamallin keskeisenä ajatuksena oli tilaajien ja tuottajien vastuiden eriyttäminen sekä toimivan sopimusohjausjärjestelmän luominen. Sopimusohjausjärjestelmässä keskeisenä osana olivat palveluiden tuotteistaminen, hinnoittelu sekä palvelukuvausten ja sopimusdokumentaation luonti sovittujen palvelukokonaisuuksien ympärille. 2 HUS-Desiko HUS-Desiko on toiminut laitos- ja välinehuoltopalveluja tuottavana liikelaitoksena vuodesta 2008. Lisäksi liikelaitos tuotti HUS:n jäsenkunnille laitos- ja välinehuoltopalveluja sekä tarjosi palveluja vähäisessä määrin muille kuin jäsenkunnille. Jäsenkuntayhteistyön laajentaminen on ollut keskeinen osa HUS-Desikon toimintaa läpi historian. Suurin jäsenkuntaintegraatio oli Helsingin sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen HUS-Desiko liikelaitokseen vuonna 2017. Tässä yhteydessä HUS-Desikon henkilömäärä kasvoi noin 1400 hengestä noin 2100 henkeen. Välinehuoltokeskuksia on lakkautettu viisi 2000-luvun alusta lukien päällekkäisyyksien poistamiseksi ja investointikulujen hillitsemiseksi. Leikkausosastojen yhteydessä olevia välinehuoltoyksikköjä on järjestetty uudelleen kuitenkin säilyttäen keskeisimmät lähipalvelut. Vuotuiset kustannussäästöt ovat vaihdelleet suurimmillaan noin 0,5-1,0 milj. euron tasolla. Henkilöstösäästöjä on haettu toimintaprosesseja kehittämällä, henkilöstövähennyksin ja talousseurannalla. 3 HUS-Ravioli Ravioli liikelaitos perustettiin vuonna 2003 kunnalliseksi liikelaitokseksi. Raviolin toiminta laajeni vähitellen koskemaan kaikkia HUS:n sairaanhoitoalueita. Viimeisenä vuonna 2010 Ravioliin liittyi Hyvinkään sairaanhoitoalue. Vuodesta 2012 lähtien on Meilahden tuotantokeittiön tuotantotapaa muutettu asteittain cook and chill- järjestelmäksi, jossa ruoka jäähdytetään ja annostellaan kylmänä. Muutos aloitettiin Tornisairaalasta ja vuoteen 2018 mennessä lähes kaikki potilasateriat tuotetaan cook and chill -
4 menetelmällä. Tuotantotavan muutos vaati Ravioli Meilahden tuotantotiloissa merkittävän investoinnin vuosien 2014 2018. Jäsenkuntayhteistyö tiivistyi Hyvinkään kaupungin kanssa vuonna 2011, jolloin aloitettiin yhteisyrityksen valmistelut. Vuoden 2012 joulukuussa perustettiin Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy, josta Hyvinkään kaupunki omistaa 60 % ja HUS 40 %. Yhtiö tuottaa ateriapalveluita Hyvinkään kaupungin päiväkodeille, kouluille, kotiateriapalveluihin sekä aterioita HUS:n ja Hyvinkään kaupungin potilaille ja henkilökunnalle. Yhtiön tuotantotoiminta alkoi 1.2.2015. Vuonna 2012 aloitettiin neuvottelut Espoon kaupungin kanssa ravitsemispalveluiden järjestämisestä Jorvin sairaalan viereen rakennettavaan Espoon kaupungin sairaalan potilaille sekä henkilökunnalle. Keittiö rakennettiin 5/2015 9/2016 HUS- Logistiikalta vapautuisiin tiloihin. Kliinisen ravitsemusterapiayksikön oli valtakunnallisesti alan suurimpia maassamme. Moniammatillisena yhteistyönä kehitettiin mm. ruoka-allergioiden siedätyshoito, lihavuusleikkaushoitojen ravitsemusohjausmalli. Kliininen ravitsemusterapiayksikkö siirtyi 1.9.2017 HYKS sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikköön. 4 HUS-Servis HUS-Servis aloitti toimintansa 1.1.2009 kunnallisena liikelaitoksena. Toiminta-ajatuksena oli tuottaa kilpailukykyisi asiakirja-, asiointi- ja henkilöstö- ja talouspalveluita. HUS-Servisin keskeisenä tehtävänä oli konsernitasoisten prosessien kehitys henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon prosessien osalta yhteistyössä konsernin vastuuhenkilöiden kanssa. Asiakirjapalvelut organisoitiin potilas- ja hallintoasiakirjapalveluihin sekä tekstinkäsittelypalveluihin. Henkilöstöpalvelujen toiminta aloitettiin neljän ydinprosessin kokonaisuutena (palkkapalvelut, palvelussuhdeasiat, rekrytointipalvelut, koulutuspalvelut) yhdistämällä eri tulosalueilla olleet henkilöstöhallinnon toiminnot ja henkilöstö. Talouspalvelut muodostettiin HYKS-sairaanhoitoalueen tukipalveluyksikön talouspalveluista ja muiden sairaanhoitoalueiden (Hyvinkään, Lohjan, Länsi- Uudenmaan ja Porvoon) talous-toimistoista. Vastuualueella otettiin käyttöön keskitetyn toimiston malli, joka mahdollistaa tehokkaat työprosessit ja niiden kehittämisen. Ensimmäisten toimintavuosien aikana toimintojen tehostamisen mahdollistivat ennen kaikkea toimintojen keskittämisestä saatavat skaalaedut, mutta myös tietojärjestelmäinvestointien ja tietojärjestelmien sekä konsernitasoisten prosessien kehitystyön merkitys oli merkittävässä roolissa nopeassa tuottavuuden parantumisessa. Yksi merkittävimpiä askeleita oli tekstinkäsittelypalveluissa syksyllä 2010 tehty digitaalisen sanelupalvelun käyttöönotosta sopimus Logica Suomi Oy:n kanssa. Digisanelun käyttöönotto ja tekstinkäsittelyprosessin keskittäminen oli aloitusvaiheen teknisistä haasteista onnistunut kehitysprosessi. Digisanelun kustannustehokkuus-, tuottavuus- ja laatu kehittyi voimakkaasti vuosien 2013-2017 aikana. Vuonna 2017 allekirjoitettiin puheentunnistusjärjestelmäsopimus, joka tulee muuttamaan merkittävästi koko digisaneluprosessia
5 tulevien vuosien aikana. Puheentunnistusratkaisu on myös tulosalueen strateginen läpimurtohanke ja siitä odotetaan merkittäviä kustannussäästöjä tulevien vuosien aikana. Myös asiointipalveluissa digitaalisten palveluiden kehitys on mahdollistanut toiminnan laajentamisen ja tehostamisen. Merkittävin muutos asiointipalveluiden prosesseissa on ollut XDS-arkistointiratkaisun käyttöönotto vuonna 2014. XDS-arkistointi mahdollisti potilasarkistojen sähköistämisen sekä arkistojen keskittäminen koko HUS-alueella yhteen toimipisteeseen. Vuosien 2014-2016 aikana potilasarkistotoiminnan vaatima henkilöresursointi putosi noin 90 hengestä 35 henkeen ja asiakaslaskutus putosi kumulatiivisesti kolmen vuoden aikana noin 3,0 milj. euroa potilasvolyymien noususta huolimatta. Talous- ja henkilöstöpalveluiden merkittävin muutos oli vuonna 2013 aloitettu ja vuonna 2016 päättynyt Harppi-toiminnanohjausjärjestelmähanke. Kuntayhtymän henkilöstö-, materiaali- ja taloushallinnon toiminnanohjauksen kehittämishankkeella (Harppi hanke) tehostettiin ja kehitettiin asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan prosesseja ja toimintoja. Hanke oli huomattavan suuri kehityshanke HUS-Servisille, mutta se mahdollisti pitkäjänteisen kehittämisen ja prosessien tehostamisen talous- ja henkilöstöpalveluiden osalta. 5 Tilaaja-tuottajamallia tukevista liikelaitoksista yhden luukun -tulosalueeksi Hallitus päätti 22.2.2016 21 käynnistää selvityksen tukipalvelujen monialapalvelutulosalueen muodostamisesta. Liikelaitosten lakkautuspäätös tehtiin ylimääräisessä valtuuston kokouksessa 8.2.2017. HUS-Servis-, Desiko- ja Ravioli liikelaitoksista päätettiin muodostaa yksi tulosalue, jonka toiminta käynnistyi 1.9.2017. Kolmen liikelaitoksen yhdistämisellä tavoiteltiin ennen kaikkea asiakaslähtöisempää toimintamallia ja synergiaetuja eri tukipalveluprosessien välillä. HUS-Tukipalveluiden ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminnan kustannustehokkuus on jo parantunut ja erityisesti palveluiden välistä siiloutumista on pyritty vähentämään eri palvelulinjojen synergiaetuja hyödyntämällä. Tulevaisuudessa kehitystyössä tulee korostumaan erityisesti uuden asiakkkuus- ja konseptikehitysyksikön yhteistyö asiakasyksiköiden kanssa, monialapalvelumallien pilotointi, osastonsihteeritoiminnan laajentuminen, jäsenkuntien välisen integraation lisääminen sekä palveluiden digitalisaatiosta saatavien hyötyjen kehittäminen. Erityisesti Apotin käyttöönoton yhteydessä käyttöönotettavalla puheentunnistusratkaisulla odotetaan pitkällä aikavälillä syntyvän merkittäviä kustannussäästöjä.