Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen Punaisen Ristin lausunto Asia: Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista. Suomen Punainen Risti (SPR) on viranomaisia tukeva julkisoikeudellinen yhdistys, jonka oikeudellisesta erityisasemasta on Suomessa säädetty lailla (238/2000) sekä sen nojalla annetulla tasavallan presidentin asetuksella (827/2017). Kansainvälisesti Punaisen Ristin erityisasema perustuu sodan uhrien suojelemiseksi solmittuihin neljään Geneven yleissopimukseen vuodelta 1949 (SopS 8/1955) ja niitä täydentäviin kahteen lisäpöytäkirjaan vuodelta 1977 (SopS 82/1980). Suomen Punainen Risti pitää tärkeä, että Suomessa varaudutaan laajasti vakaviin koko yhteiskuntaa laajasti koskettaviin katastrofeihin ja kriiseihin. Varautuminen elintärkeiden toimintojen ja yhteiskunnan keskeisten palvelujen, kuten terveydenhuollon infrastruktuurin tai ruoan ja puhtaan veden saatavuuden vakava häiriytyminen, edellyttää kokonaisvaltaista varautumista viranomaisilta, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin toimijoilta. Suomen Punaisen Ristin näkemyksen mukaan nyt lausunnolla oleva luonnos linjaa kattavasti huoltovarmuustyön tulevista tavoitteita. Suomen Punainen Risti varautuu auttamisvalmiudessaan toimimaan viranomaisten apuna. Suomen Punainen Risti toimii kuitenkin aina riippumattomana organisaationa ja hoitaa viranomaisten kanssa sovittujen tehtävien lisäksi itsenäisesti omaan toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä. Tehokkaan auttamisvalmiuden varmistamiseksi Suomen Punainen Risti ylläpitää katastrofivalmiusyksiköitä ja tähän liittyvää logistiikkaosaamista ja valmiutta Kalkun logistiikkakeskuksessa Tampereella. Lisäksi Suomen Punainen Risti ylläpitää Punaisen Ristin liikkeen henkilömäärältään suurinta koulutettujen avustustyöntekijöiden reserviä sekä laajaa Punaisen Ristin liikkeen verkostoa nopean tiedonkulun ja avustustoiminnan varmistamiseksi. Kotimaassa Suomen Punaisella Ristillä on yli 500 osaston verkosto. Tämä valmius on linkitetty osaksi kansallisesta varautumista yhteistyösopimuksien eri hallinnonalojen ja viranomaisten kanssa. Suomen Punainen Risti koordinoi tarvittaessa muita järjestöjä muun muassa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) verkoston kautta 52 järjestöä. Vapepakoordinaation kautta on eri järjestöissä toimivien vapaaehtoisten auttamistoiminnalle luotu yhtenäinen ja organisoitu tapa toimia viranomaisen tukena. Koor-
dinaation tavoitteena on varmistaa, että viranomaisilla on tarvittaessa häiriö- ja onnettomuustilanteissa, sovittuihin hälytystehtäviin käytettävissä valtakunnallisesti kattava ja toimintavalmis osaavien vapaaehtoisten verkosto. Suomen Punaisella Ristillä on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen kanssa avustustarvikkeiden varastoinnista. Sopimuksen mukaisesti Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa Kalkussa varastoidaan avustustarvikkeita ja välineitä, jotka tarvittaessa ovat helposti myös viranomaisten käytössä esimerkiksi poikkeusoloissa. Tähän sopimukseen sisältyy varustus 15 000 ihmisen hätämajoitusta varten. Yhteistyösopimus on erinomainen esimerkki Suomen Punaisen Ristin ja huoltovarmuusorganisaation strategisesta yhteistyöstä kansallisen varautumisessa ja huoltovarmuudessa. Suomen Punainen Risti on lisäksi ollut mukana tiiviisti vuosina 2016-2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) valmistelussa ja pitää johdonmukaisena, että myös huoltovarmuuspäätöksen mukaan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Haluamme nostaa esille lausunnossamme joitain yksityiskohtaisia kommentteja. Huoltovarmuuden toteuttamisen periaatteet (kohta 2) Suomen Punaisen Ristin mukaan on erittäin hyvä asia, että YTS:n lisäksi valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista nostetaan esille järjestöjen rooli väestön kriisinsietokyvyn kehittämisessä vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin: Varautumisesta ja pelastustoimesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat maakunnat ja viranomaiset kehittävät yhdessä järjestöjen kanssa väestön kriisinsietokykyä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kriisinsietokyvyn vahvistamiseen linkittyen Suomen Punainen Risti korostaa nimenomaan järjestöjen roolia edistää ennalta väestön valmiuksia kohdata erilaisia arjen uhkia ja toisaalta käynnistää joustavasti ruohonjuuritason toimintaa ihmisten auttamiseksi pitkäkestoisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden toteuttamisen periaatteisiin liittyen päätösluonnoksen sivulle kaksi kirjattu toimenpide-ehdotus viranomaisille kansallisen tason materiaalisten valmiuksien selvittämiseksi jää epäselväksi. ( Viranomaiset selvittävät kansallisen tason materiaaliset valmiudet operoida laajoissa ja pitkäkestoisissa onnettomuus- tai vakavissa häiriötilanteissa. ). Kirjaus herättää kysymyksen siitä viitataanko kansallisen tason materiaalisilla valmiuksilla nimenomaan kansalaisten kriisinsietokykyyn vai yleisesti esimerkiksi väestönsuojeluun varattaviin materiaalisiin resursseihin. Suomen Punaisen Ristin tehtävänä on toimia viranomaisten tukena maahantulovarautumisessa. Suomen Punainen Risti on ylläpitänyt vastaanottokeskuksia lähes 30 vuotta ja toiminut viranomaisten tukena vastaanottojärjestelmän ja laadun kehittämisessä. Suomen Punaisen Ristin odotetaan varautuvan avustamaan
viranomaisia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotossa maanlaajuisesti sekä erityisesti näiden lukumäärän kasvaessa äkillisesti. Ensisijainen tarkoitus on toimia sopimuksellisesti. Vastaanotto-osaaminen välttämätön edellytys sille, että pystytään nostamaan kapasiteetteja (laajentamaan yksiköiden majoituskapasiteetteja ja perustamaan väliaikaismajoituksia) nopeasti. Riittävän tehokas toiminta ja tilanteen hallinta laajamittaisessa maahantulossa edellyttää, että Suomen Punaisella Ristillä on useita vastaanottokeskuksia ns. peruskapasiteettina eri puolilla Suomea ja tietty infrastruktuuri olemassa, jotta toimintaa pystytään kasvattamaan ja takaamaan valmius. Suomen Punainen Risti pitää tärkeänä, että huoltovarmuuden toteuttamisessa huomioidaan järjestön kotimainen ja kansainvälinen vahvuus ja erityisosaaminen muun muassa laajamittaisen maahantulon varautumisessa sekä mahdollistetaan ja varmistetaan toimintakyky. Huoltovarmuuden kansalliset tavoitteet (kohta 3) Suomen Punainen Risti pitää myönteisenä, että tavoitteisiin on kirjattu pyrkimys lisätä huoltovarmuustoiminnan kansallista osaamisperustaa. Erityisesti analyysi- ja tutkimustoiminnan vahvistaminen sekä verkostojen toimintakyvyn varmistaminen ovat tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita. Harjoituksiin ja käytännön osaamisen vahvistamiseen liittyen Suomen Punainen Risti toteaa, että viranomaisten ja järjestöjen yhteisellä valmiusharjoittelulla vahvistetaan osaamista sekä eri toimijoiden osaamisen yhteensovittamista sekä hyödyntämistä kriisi- ja poikkeustilanteissa. Näin ollen on tärkeää, että valtioneuvoston päätöksessä selkeästi tuodaan esille yhteisharjoittelun merkitys niin, että kaikki tarpeelliset toimijat huomioivat myös järjestösektorin tulevissa harjoituksissa ja muussa osaamisen kehittämisessä. Lisäksi osaamisen kehittämiseen liittyen huomioidaan kansainvälisen yhteistyön merkitys. Suomi pystyy kehittämään muun muassa kenttälääkinnän osaamista poikkeusoloihin lähettämällä henkilökuntaa kansainvälisiin avustustehtäviin ja verkottumalla kansainvälisiin järjestöihin. Luonnoksen mukaan: Puolustusvoimien sodan ajan suorituskyvyt perustuvat suurelta osin muulta yhteiskunnalta ja elinkeinoelämältä saataviin resursseihin, mikä edellyttää sotilaallisen varautumisen ja siviiliyhteiskunnan varautumistoiminnan yhteensovittamista. (s.2) Lisäksi luonnoksessa todetaan, että: Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän palvelutuotannossa ja materiaalisessa varautumisessa otetaan huomioon Puolustusvoimien tukeutuminen julkiseen sosiaalija terveydenhuoltoon. (s.9) Suomen Punainen Risti korostaa, että sotilaallisen varautumisen ja siviiliyhteiskunnan varautumistoiminnan yhteensovittaessa on huomioitava Geneven sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa kirjattu erotteluperiaate. Punaisen Ristin hyvin selkeä kokemus maailman eri konflikteista on, että vaikka siviilien suojelu
sodan vaikutuksilta on äärimmäisen vaikeata nykykonflikteissa, monesti ongelmaksi on muodostunut ennen kaikkea konfliktin osapuolten haluttomuus selkeästi erottaa siviilitoiminnot ja -toimijat sotilaallisista toiminnoista ja -toimijoista. Lähtökohtaisesti tulisi olla niin, että siviiliviranomaiset suojelevat ja auttavat siviilejä ja siviilikohteita. Lisäksi on huomioitava, että Suomea velvoittaa kansainväliset sodan oikeussäännöt, joiden mukaan Suomen on ryhdyttävä kaikkiin käytettävissään oleviin varotoimiin suojellakseen valvonnassaan olevaa siviiliväestöä ja siviilikohteita hyökkäysten vaikutuksilta sekä mahdollisuuksien mukaan vältettävä sijoittamasta sotilaskohteita tiheästi asutetuille alueille tai niiden läheisyyteen. Tästä seuraa se, että puolustusvoimien ja muun maanpuolustuksen henkilöstön / paikallisjoukkojen ja kaluston käytössä tulee tarkkaan arvioida, ettei se lisää siviiliväestön ja -kohteiden haavoittuvuutta mahdollisten sotatoimien vaikutuksille. Koska varautuminen ja huoltovarmuus nivoutuvat kiinteästi yhteen, tulisi huoltovarmuuden periaatepäätöksessä olla selkeästi esitetty myös erotteluperiaatteen sitovuus sotilas-siviilivarautumisessa sekä huoltovarmuustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen (kohta 7) Kriittisen tuotannon ja palvelujen turvaamiseen liittyen Suomen Punainen Risti haluaa korostaa Punaisen Ristin ja laajemmin järjestöjen roolia tukea viranomaisten ja laajemmin huoltovarmuusorganisaation toimintaa. Esimerkiksi vesihuollon (7.1) ja elintarvikehuollon (7.4) osalta päätöksessä järjestöjen koulutetut vapaaehtoiset sekä palkatut asiantuntijat tulisi pystyä linkittämään nykyistä paremmin nykyiseen järjestelmään esimerkiksi kotitalouksien ohjeistuksessa vesihuollon häiriöille. Suomen Punaisen Ristin vahvuutena on vapaaehtoiset ja hyvät ruohonjuuritason verkostot osana alueellista ja paikallista varautumista. Vapaaehtoisten verkostoa voidaan hyödyntää esimerkiksi veteen liittyvässä viestinnässä sekä vedenjakelussa. Lisäksi on tärkeää, että päätöksessä todetaan, että huoltovarmuusorganisaatio tukee vesihuoltoalan varautumistyötä kansallisella ja alueellisella tasolla. Ehdotamme, että kohta 7.1. korjataan seuraavasti: Kunnat, maakunnat, vesihuoltolaitokset sekä muut alueelliset toimijat mukaan lukien järjestöt yhteistyössä kehittävät ja sovittavat yhteen vesihuoltoon ja muuhun yhdyskuntatekniikkaan liittyvää jatkuvuudenhallintaa ja varautumista. (s.7) Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä lääkehuolto (kohta 7.5) Suomen Punainen Risti näkee, että olisi perusteltua mainita verihuolto lääkehuollon rinnalla yhtenä lääkehuollon tukitoimintona. Ehdotamme, että kohtaan 7.5. toiseen kappaleeseen (s.9) lisätään seuraavasti: Veripalvelun kansallista varautumista tukevan lainsäädännön muutostarve selvitetään.
Päätösluonnoksen mukaan: Lääkkeiden velvoitevarastointilainsäädännön toimivuus uusissa sote-rakenteissa arvioidaan ja toteutetaan tarvittavat muutokset. (s.9) Suomen Punainen Risti pitää hyvänä, että lääkkeiden velvoitevarastointilainsäädäntö arvioidaan, koska lääkkeiden saannin turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää erityisesti vakavissa kriiseissä. Erityisesti viimeisen vuoden aikana olleet lääkehuollon häiriöt (case Orion) ovat osoittaneet, että käytössä olevat järjestelmät ovat haavoittuvia. Lisäksi nykyinen lääkelainsääntö ei kaikilta osin tue riittävän hyvin esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ylläpitämien lääkinnällisten valmiusyksiköiden lääkkeiden hankintaa ja varastointia Suomessa. Tämä tuo merkittävät haasteet valmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Punaisen Ristin lääkinnällisten valmiusyksiköiden, kuten kenttäsairaaloiden ja klinikoiden lääkevarmuus on kuitenkin myös osa kansallista varautumista. Suomen Punainen Risti toivoo, että velvoitevarastointilainsäädännön arvioinnissa tarkastellaan myös lääkinnällisten valmiusyksiköiden lääkehuollon kehittämistarpeet. Suomen Punaisen Ristin asiantuntijuus on käytettävissä tässä arvioinnissa. Päätösluonnoksessa todetaan, että Sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalisen varautumisen tavoitteet ja palvelutaso häiriötilanteissa määritellään huomioiden uusi sote-järjestämismalli. (s.9) Katastrofivalmiuteen ja terveydenhuollon materiaaliseen valmiuteen liittyen Suomen Punainen Risti muistuttaa, että se ylläpitää Pohjois-Euroopan merkittävintä kenttälääkintäkapasiteettia sekä siihen liittyvää hankinta-, pakkausosaamista. Suomen Punainen Risti tekee laaja-alaisesti yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa, kuten sairaanhoitopiirien, mikä osoittaa jo nykyisellään yhteistoiminnan tärkeyttä. Myös Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa kaikissa tilanteissa. Suomen Punainen Risti pitää tärkeänä, että järjestön asiantuntijuus ja valmius huomioidaan häiriötilanteisiin liittyvän terveydenhuollon materiaalisen varautumisen tavoitteiden ja palvelutason määrittelytyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon osalta luonnoksessa todetaan seuraavasti: Markkinoiden ja alueellisten viranomaisten ylläpitämää huoltovarmuutta täydennetään kansallisesti siltä osin, kuin se ei ole mahdollista paikallisin tai alueellisin voimavaroin. Sosiaali- ja terveydenhuollon huoltovarmuutta tuetaan myös kansainvälisin toimin kehittämällä yhteistyöverkostoa ja edellytyksiä avun antamiseen ja vastaanottamiseen. (s.9) Suomen Punainen Risti pitää hyvänä, että luonnoksessa tuodaan esille sekä kansallisen varautumisen täydentävä rooli että kansainvälisen yhteistyön merkitys. Suomen Punainen Risti muistuttaa, että Punaisen Ristin liike on luotettava kumppani, jonka verkoston kautta on mahdollista saada laaja-alaisesti lisäarvoa erityisesti terveydenhuollon varautumiseen erityisesti vakavimpiin kriiseihin. Punaisen Ristin liikkeellä on vuosien kokemus siitä, millaiset tekijät on huomioitava lääkinnällisten avun lähettämisessä ja vastaanotossa. Suomi tarvitsee toimi-
vat ja harjoitetut käytännöt kansainvälisen avun vastaanottoon myös lääkinnällisten toimintojen osalta. Kansainvälisen avun vastaanottoon varautuminen on alueellisen valmiuden ohella kriisivalmiuden tärkeitä kehittämiskohtia Suomessa. Kristiina Kumpula pääsihteeri