Lausunto. Työ- ja elinkeinoministeriö. PL Valtioneuvosto

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Lausunto 1 (14) LSSAVI/5492/2018 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista (TEM/985/ /2018) Lausunto Taustaa: Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa esityksestä Valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista (2018). Valtioneuvoston vahvistamat huoltovarmuuden tavoitteet muodostavat Suomen huoltovarmuustyön keskeisen perustan ja kehittämisen linjaukset. Nykyisin voimassa olevat tavoitteet vahvistettiin vuonna Maakunta- ja sote -uudistuksen lait ovat tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävinä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille. Eduskunta päättää maakunta- ja soteuudistuksen etenemisestä syyskaudella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI) näkemys on, että lausuttavana olevassa päätösluonnoksessa on selkeä ja hyvä kappalejako. LSSAVI pitää hyvänä myös Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2017) aiempaa vahvempaa näkymistä huoltovarmuuden tavoitteiden määrittelyssä. Lähes kaikissa kappaleissa on aihepiiriin johdatteleva yleinen osa, mutta joistakin kappaleista se puuttuu kokonaan. Kappaleiden sisältöön LSSAVI toivoo selkeämpää alakohtaisten tavoitteiden määrittelyä. Myös tavoitteiden vastuutahon tarkempi kirjaaminen selkeyttäisi tavoitteiden toimeenpanoa. Luonnoksesta huomaa, että se on laadittu tilanteessa, jolloin valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta sekä maakuntauudistusta. Muutoksen toteutuminen ja aikataulu ovat tällä hetkellä edelleen epävarmoja, joten huoltovarmuuden alakohtaiset johdannot sekä tavoitteet tulisi kirjoittaa enemmän nykytilannetta ja yleisemmin mahdollisia muutoksia ajatellen. Luonnoksen eri kohdissa on käytetty vastuullisena varautumisen toimijana maakuntaa, joka olisi hyvä korvata yleisellä toimijaa kuvaavalla sanalla, kuten alueellinen vastuuviranomainen. Näin laadittuna päätös kuvaisi aluehallintoviraston nykyistä toimintaa sekä mahdollisesti myös maakunnan toimintaa vuoden 2021 jälkeen.

2 LSSAVI/5492/ (14) Kappale 2. Huoltovarmuuden toteuttamisen periaatteet (luonnos ) Kappale pitää sisällään joitakin täsmennettäviä kohtia (a - c): a) Huoltovarmuustoimenpiteiden keskeinen perusta on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, joka on yksityiselle sektorille vapaaehtoista. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on edistää elinkeinoelämän vapaaehtoista varautumista, mukaan lukien jatkuvuudenhallintaa. Tätä työtä se toteuttaa huoltovarmuusorganisaation kautta ja avulla. Huoltovarmuustoimenpiteiden keskeinen perusta on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, joka on yksityiselle sektorille vapaaehtoista. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on edistää elinkeinoelämän varautumista, mukaan lukien jatkuvuudenhallintaa. Huoltovarmuuskeskus kehittää ja rakentaa elinkeinoelämän vapaaehtoisuuteen perustuvaa varautumista huoltovarmuusorganisaation toiminnan kautta. Normaaliolojen häiriötilanteisiin varautuminen on eräiden toimialojen erityislainsäädännöissä velvoitettu myös yksityisille toimijoille. Tämä varautuminen tukee huoltovarmuustoimenpiteitä myös poikkeusoloja varten. Tällä halutaan korostaa yksityisen sektorin kriittisimpien toimijoiden erityislainsäädännön velvoitteiden ja vapaaehtoisen varautumistyön yhteistä etua elinkeinoelämän jatkuvuudenhallinnalle ja sitä kautta yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaamiselle. b) Varautumisesta ja pelastustoimesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat maakunnat ja viranomaiset kehittävät yhdessä järjestöjen kanssa väestön kriisinsietokykyä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Nämä tukevat ohjeistuksella ja viestinnällä väestön valmiutta lievittää häiriötilanteiden välittömiä vaikutuksia sekä kykyä sopeutua pitkäkestoisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutuksiin. Varautumisesta ja pelastustoimesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueelliset ja paikalliset viranomaiset kehittävät yhdessä järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa väestön kriisinsietokykyä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Nämä tukevat ohjeistuksella ja viestinnällä väestön valmiutta lievittää häiriötilanteiden välittömiä vaikutuksia sekä kykyä sopeutua pitkäkestoisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutuksiin. Aluehallintoviraston tehtävänä on toistaiseksi varautumisen yhteensovittaminen seuraavalla tavalla: varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen, valmiusharjoitusten järjestäminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen (Laki aluehallintovirastoista 896/2009, 4 : Aluehallintoviraston toimiala ja tehtävät) c) Varautumisesta ja huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset ja huoltovarmuusorganisaatio ylläpitävät ja kehittävät huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvittavaa poikkihallinnollista varautumista alue- ja

3 LSSAVI/5492/ (14) maakuntatasolla sekä varmistavat osaltaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon alueellisella tasolla. Varautumisesta ja huoltovarmuudesta vastaavat alueelliset vastuuviranomaiset ja huoltovarmuusorganisaatio ylläpitävät ja kehittävät huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvittavaa poikkihallinnollista varautumista alueellisesti ja paikallisesti sekä varmistavat osaltaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon alueellisella tasolla. Päätöstä uudesta sote/maku-uudistuksesta ei ole tehty, joten tässä päätöksessä täytyy kuvata edelleen vuoden 2018 toimintamallia. Alueellisella vastuuviranomaisella voidaan kuvata sekä aluehallintovirastoa että maakuntaa, joten ehdotuksessa ei ole ristiriitaa tai päivitystarvetta vuoden 2021 jälkeen. Kappale 3. Huoltovarmuuden kansalliset tavoitteet (luonnos ) Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (d): d) Huoltovarmuustoiminnan kansallista osaamisperustaa pyritään lisäämään. Erityisesti vahvistetaan huoltovarmuustoimenpiteiden kohdentamista ja mitoittamista tukevaa analyysi- ja tutkimustoimintaa sekä verkostojen toimintakyvyn varmistamista. Varautumisen ja suunnitelmien toimivuutta eri tilanteissa testataan ja arvioidaan harjoituksin, tutkimuksin ja selvityksin. Huoltovarmuuskeskus lisää huoltovarmuustoiminnan kansallista osaamisperustaa erilaisin kehityshankkein ja muilla toimenpiteillä. Erityisesti vahvistetaan huoltovarmuustoimenpiteiden kohdentamista ja mitoittamista tukevaa analyysi- ja tutkimustoimintaa sekä verkostojen toimintakyvyn varmistamista. Huoltovarmuuskeskus testaa ja arvioi huoltovarmuuden varautumisen ja valmiussuunnitelmien toimivuutta eri tilanteissa harjoituksin, tutkimuksin ja selvityksin. Esityksellä halutaan varmistaa tärkeiden tavoitteiden toteutuminen täsmentämällä vastuutaho. Kappale 4. Huoltovarmuuden kansainvälinen, eurooppalainen ja globaali ulottuvuus (luonnos ) Ilmastomuutoksen kokonaisvaltaisesta luonteesta johtuen siihen liittyvät uhkat tulisi käsitellä korostetummin yhdessä kappaleessa tai läpäisevästi eri kriittisiin toimialoihin kohdistettuna. Kappale 5.1. Digitaalinen yhteiskunta (luonnos ) Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (e): e) Toimivuuden varmistamisessa ja häiriösietokyvyssä otetaan erityisesti huomioon kyberturvallisuus, mutta huolehditaan myös valvonta- ja hallintajärjestelyistä sekä fyysisestä ja teknisestä suojaamisesta,

4 LSSAVI/5492/ (14) redundanssista ja viankorjauskyvystä, sähkön, varaosien, osaamisen ja muiden välttämättömien resurssien saatavuudesta sekä toiminta- ja toimittajaverkostojen varmistamisesta ja harjoittamisesta. Toimivuuden varmistamisessa ja häiriösietokyvyssä otetaan erityisesti huomioon kyberturvallisuus. Huoltovarmuuskriittisten toimijoiden tulee huolehtia myös valvonta- ja hallintajärjestelyistä sekä fyysisestä ja teknisestä suojaamisesta, redundanssista ja viankorjauskyvystä, sähkön, varaosien, osaamisen ja muiden välttämättömien resurssien saatavuudesta sekä toiminta- ja toimittajaverkostojen varmistamisesta ja harjoittamisesta. Esityksellä halutaan varmistaa tärkeiden tavoitteiden toteutuminen täsmentämällä vastuutaho. Kappale 5.2. Finanssiala (luonnos ) Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (f): f) Yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rahoitusmarkkinapalvelujen jatkuvuus varmistetaan. Erityisesti on huolehdittava varajärjestelyistä, joilla turvataan pankkien välinen maksuliikenne, arvopaperien selvitys-, toimitus- ja säilytystoiminta sekä eläkkeiden, muiden toistuvaissuoristusten ja maataloustukien maksatukset myös silloin, jos näiden toimintojen kannalta kriittiset järjestelmät Suomessa tai maan rajojen ulkopuolella eivät ole käytettävissä. Väestön vähimmäistoimeentulosta huolehtimista laajoissa tietojärjestelmähäiriöissä parannetaan varamenettelyjä kehittämällä. Yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rahoitusmarkkinapalvelujen jatkuvuus varmistetaan. Erityisesti on huolehdittava varajärjestelyistä, joilla turvataan pankkien välinen maksuliikenne, arvopaperien selvitys-, toimitus- ja säilytystoiminta sekä eläkkeiden, muiden toistuvaissuoristusten ja maataloustukien maksatukset myös silloin, jos näiden toimintojen kannalta kriittiset järjestelmät Suomessa tai maan rajojen ulkopuolella eivät ole käytettävissä. Finanssialan yritysten tulee kyetä Huoltovarmuuskeskuksen tukemana myös kehittämään varamenettelyjä, jotta väestön vähimmäistoimeentulosta huolehtimista laajoissa tietojärjestelmähäiriöissä voidaan parantaa. Selkeä vastuutaho tuo selkeyttä tavoitteisiin. On hyvä eritellä yrityksen vastuu omasta varautumisestaan sekä Huoltovarmuuskeskuksen tuki yhteistoiminnan varautumisen kehittämisestä ja taloudellisten mahdollisuuksien luomisesta. Kappale 5.3. Logistiset verkostot ja palvelut (luonnos ) Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (g): g) Kriittisten logististen toimintojen tarvitsemien liikennepalveluiden ja liikenneverkkojen käytettävyys ja palautumiskyky turvataan sekä ulkomaankaupassa että kotimaassa. Varautumisen pääpaino on kotimaassa

5 LSSAVI/5492/ (14) kriittisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön toimeentulon edellyttämien liikenne- ja kuljetuspalveluiden turvaamisessa. Suomen sijainnista johtuen varautumisessa painotetaan ulkomaankaupan edellyttämien ympärivuotisten merikuljetusten sekä kriittisten satamien ja niiden toimintaa tukevien liikenneverkostojen toimivuutta. Kriittisten logististen verkostojen ja palvelujen toimivuuden edellyttämän kaluston sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys ja käytettävyys varmistetaan. Elinkeinopoliittisin toimenpitein pidetään yllä merenkulkuelinkeinon riittävää kansainvälistä kilpailukykyä. Työssäkäyntiliikenne pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa asutuskeskittymissä sekä valtakunnallisesti kriittisimmät palvelukuljetukset varmistetaan, erityisesti yhteiskunnan tuottamat liikennepalvelut varmistetaan. Yhteiskunnan toiminnan edellyttämien kuljetus ja liikennepalveluiden käytettävyys ja saatavuus varmistetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa liikennealan toimijoille asetetuilla varautumisvelvollisuuksilla. Erityisesti on sovitettava yhteen siviiliyhteiskunnan ja sotilaallisen maanpuolustuksen logistiset tarpeet siten, että molemmille varmistetaan riittävät toiminnan edellytykset Puolustusvoimien valmiutta kohotettaessa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuskeskus osaltaan tukee kriittisten logististen toimintojen tarvitsemien liikennepalveluiden ja liikenneverkkojen käytettävyyden ja palautumiskyvyn turvaamista sekä ulkomaankaupassa että kotimaassa. Varautumisen pääpaino on kotimaassa kriittisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön toimeentulon edellyttämien liikenneja kuljetuspalveluiden turvaamisessa. Suomen sijainnista johtuen varautumisessa painotetaan ulkomaankaupan edellyttämien ympärivuotisten merikuljetusten sekä kriittisten satamien ja niiden toimintaa tukevien liikenneverkostojen toimivuutta. Kriittisten logistiikkayritysten tulee varmistaa sen palveluksessa olevan ammattitaitoisen henkilöstön ja kaluston riittävyyttä ja käytettävyyttä, jotta kriittisten logististen verkostojen sekä palvelujen toimintakyky voidaan joka tilanteessa varmistaa. Työssäkäyntiliikenne pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa asutuskeskittymissä, valtakunnallisesti kriittisimmät palvelukuljetukset sekä yhteiskunnan tuottamat liikennepalvelut tulee pystyä varmistamaan erilaisten varautumistoimenpiteiden avulla. Elinkeinopoliittisin toimenpitein pidetään yllä merenkulkuelinkeinon riittävää kansainvälistä kilpailukykyä. Huoltovarmuusorganisaatio laatii liikennealan toimijoille varautumiseen liittyviä suosituksia, jotta yhteiskunnan toiminnan edellyttämien kuljetus- ja liikennepalveluiden käytettävyys ja saatavuus varmistetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Siviiliyhteiskunnan ja sotilaallisen maanpuolustuksen logistiset tarpeet sovitetaan tarvittaessa yhteen siten, että molemmille varmistetaan riittävät toiminnan edellytykset Puolustusvoimien valmiutta kohotettaessa ja poikkeusoloissa.

6 LSSAVI/5492/ (14) Selkeä vastuutaho tuo selkeyttä tavoitteisiin. On hyvä eritellä yrityksen vastuu omasta varautumisestaan sekä Huoltovarmuuskeskuksen tuki yhteistoiminnan varautumisen kehittämisestä ja taloudellisten mahdollisuuksien luomisesta. Kappale 5.4. Media (luonnos ) Kappaleessa on käsitelty mediaa ja sosiaalista mediaa yleisesti sekä tiedon välittäjänä että informaatiovaikuttamisen kohteina. Varsinaista huoltovarmuuden tavoitetta ei ole kappaleessa kuitenkaan esitetty. Valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista vuodelta 2013 on kuvattu hyvin joukkoviestinnän varautumisen tavoitteita, joten LSSAVI esittää ainakin tämän tekstikohdan käyttämistä tässä päätöksessä sellaisenaan tai päivitetyin tiedoin. Teksti kappaleen 3.2 Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Joukkoviestintä-luvussa on seuraava: Viranomaisten tiedotus-, varoitus- ja hälytysjärjestelmien on toimittava kaikissa olosuhteissa korkean toimintavarmuuden tasolla. Huoltovarmuustoimenpitein voidaan edistää viranomaistiedotteiden lähettämiseen soveltuvan joukkoviestintäverkon kehittämistä. Viranomaistiedottamisen, erityisesti vaaratiedotteiden, kattavuudesta on huolehdittava ylläpitämällä ja edistämällä huoltovarmuustoimenpitein kaupallisten radio- ja televisiokanavien varautumista. Sähköisen viestinnän harjoittajat kehittävät häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaista viestintää yleisesti käytössä olevia kanavia hyväksi käyttäen. Ratkaisuissa varmistetaan kaksisuuntainen tiedonkulku viranomaisille, elinkeinoelämälle, järjestöille ja väestölle. Kappale 6. Energia-alan varautuminen (luonnos ) Huoltovarmuudesta annettavien tavoitteiden tulee tulla esiin tästä asiakirjasta jäsennellysti. Tässä kappaleessa tarvitaan tärkeysjärjestystä ja jäsentelyä, jotta tavoitteet tulevat esille ymmärrettävästi. Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (h): h) Sähköjärjestelmän vakavien häiriötilanteiden varalta sähköntuotannon, - siirron ja -jakelun palauttamisen toimenpiteet ja järjestelmät suunnitellaan, toteutetaan ja harjoitellaan toimiviksi kokonaisuuksiksi. Sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa tarvittavien sähkösaarekkeiden sijainnit ja toiminta määritellään. Yhteiskunnan yleistä kriisinsietokykyä sähköjärjestelmän vakavien häiriötilanteiden varalta vahvistetaan. Energia-alan toimijoiden kykyä sähköiseen puheviestintään laajassa ja pitkäaikaisessa sähkökatkossa parannetaan. Tavoitteena on koko valtakunnan kattava yhtenäinen puheviestintäjärjestelmä, joka toimii vähintään 24 tuntia sähkönjakelun häiriötilanteessa. Kaukolämmön toimitusvarmuuden turvaamiseksi kaukolämpöyhtiöt laativat varautumissuunnitelmat sekä osallistuvat muuhun varautumis- ja valmiussuunnittelua edistävään toimintaan. Alan toimijat ottavat huomioon varautumissuunnitelmissaan vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta riittävien polttoainevarastojen sijoittamisen tuotantolaitoksille sekä varautuvat sähkökatkoksiin. Turvepolttoaineen huoltovarmuus sähkön ja lämmön yhteistuotannossa turvataan. Saatavuuden varmistamiseksi

7 LSSAVI/5492/ (14) sääriskien varalle tavoitteena on, että maassa on noin puolen vuoden käyttöä vastaavat turvevarastot turvetuotantokauden alkaessa. Maakaasumarkkinoita sekä kaasun siirtoverkkoa ja muuta infrastruktuuria kehitettäessä otetaan huomioon huoltovarmuustarpeet erityisesti monipuolistamalla kaasun hankintalähteitä. Fossiilisista ja uusiutuvista lähteistä valmistettujen öljytuotteiden jalostus ja jakelulogistiikka säilytetään riittävällä tasolla maan energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Kotimaisten puusta tuotetun energian sekä turpeen merkitys otetaan huomioon logistiikkainfrastruktuurin ja -palveluiden riittävyyden ylläpitämisessä. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa siten, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Varastomäärien mitoituksessa öljytuotteiden käyttö maakaasun varapolttoaineena otetaan huomioon ainoastaan yhdyskuntien energiahuollossa. Valtion varmuusvarastoille asetetut tavoitetasot voidaan tarvittaessa alittaa enintään kahden viikon keskimääräistä kulutusta vastaavalla määrällä kohtuulliseksi ajaksi huoltovarmuuden vaarantumatta. Tämä osa valtion varmuusvarastoista voidaan tarvittaessa sijoittaa lyhytaikaisesti toiseen Itämeren alueella sijaitsevaan EU-jäsenvaltioon. Kukin raakaöljyn tai öljytuotteen maahantuoja voi pitää varastointivelvoitteestaan enintään 30 % Euroopan talousalueella (ETA) Suomen ulkopuolella. Liikennepolttoaineina käytettävien nestemäisten biopolttoaineiden ja komponenttien sekä energiantuotannossa käytettävän biomassan määrä- ja laatu on tarvittavassa määrinotettava huomioon tuontipolttoaineiden varastointivelvoitetta määrättäessä. Velvoitevarastointilainsäädäntöä kehitetään tämän tavoitteen mukaisesti. Liikennepolttoaineiden alueellisesti keskeisimpien jakeluasemien toimintakykyä sähkönjakelun ja tietojärjestelmien häiriötilanteissa parannetaan. Siviililentoliikenteen tarvitseman lentopetrolin käytettävyys häiriötilanteissa varmistetaan. Valtiolla tulee olla osake-enemmistö ja suora määräysvalta sähkön kantaverkonhaltijassa ja maakaasun siirtoverkonhaltijassa. Lainsäädännöllä varmistetaan sähkön kantaverkon ja kaasun siirtoverkon sekä näiden järjestelmävastaavien toimintakyky ja ohjataan niiden toimintaa poikkeusoloissa. Kukin organisaatio, riippumatta lakisääteisestä varautumisvelvoitteesta, vastaa omasta varautumisestaan ja jatkuvuudenhallinnastaan myös sähkökatkoksen aikana. Alueellisen varautumisen yhteistoiminnan kehittämiseksi Huoltovarmuuskeskus yhdessä alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa suunnittelee, toteuttaa ja harjoittelee sähköjärjestelmän häiriötilanteiden varalta sähköntuotannon, -siirron ja -jakelun palauttamisen toimenpiteitä ja järjestelmiä alueilla. Huoltovarmuuskeskus sekä alueelliset ja paikalliset viranomaiset pyrkivät erilaisin toimenpitein ja yhteistoimintahankkein vahvistamaan yhteiskunnan yleistä kriisinsietokykyä sähköjärjestelmän vakavien häiriötilanteiden varalta. Sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa

8 LSSAVI/5492/ (14) tarvittavien sähkösaarekkeiden sijainnit ja toiminta määritellään. Yhteiskunnan yleistä kriisinsietokykyä sähköjärjestelmän vakavien häiriötilanteiden varalta vahvistetaan. Huoltovarmuuskeskuksen tavoite on parantaa energia-alan toimijoiden kykyä sähköiseen puheviestintään laajassa ja pitkäkestoisessa sähkökatkossa. Tavoitteena on varmistaa koko valtakunnan alueen kattava yhtenäinen puheviestintäjärjestelmä, joka toimii vähintään 24 tuntia sähkönjakelun häiriötilanteessa. Kaukolämmön toimitusvarmuuden turvaamiseksi kaukolämpöyhtiöt laativat varautumissuunnitelmat sekä osallistuvat muuhun varautumis- ja valmiussuunnittelua edistävään toimintaan. Alan toimijat ottavat huomioon varautumissuunnitelmissaan normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta riittävien polttoainevarastojen sijoittamisen tuotantolaitoksille sekä varautuvat sähkökatkoksiin. Huoltovarmuuskeskuksen ja alan elinkeinoharjoittajien kesken sovitulla tavalla turvataan turvepolttoaineen huoltovarmuus sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Turvepolttoaineen saatavuuden varmistamiseksi sääriskien varalle tavoitteena on, että maassa on noin puolen vuoden käyttöä vastaavat turvevarastot turvetuotantokauden alkaessa. Maakaasumarkkinoita sekä kaasun siirtoverkkoa ja muuta infrastruktuuria kehitettäessä otetaan huomioon huoltovarmuustarpeet erityisesti monipuolistamalla kaasun hankintalähteitä. Fossiilisista ja uusiutuvista lähteistä valmistettujen öljytuotteiden jalostus ja jakelulogistiikka säilytetään riittävällä tasolla maan energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Kotimaisten puusta tuotetun energian sekä turpeen merkitys otetaan huomioon logistiikkainfrastruktuurin ja -palveluiden riittävyyden ylläpitämisessä. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa siten, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Varastomäärien mitoituksessa öljytuotteiden käyttö maakaasun varapolttoaineena otetaan huomioon ainoastaan yhdyskuntien energiahuollossa. Huoltovarmuuskeskus hoitaa ja ylläpitää valtion varmuusvarastoja. Varmuusvarastoille asetetut tavoitetasot voidaan tarvittaessa alittaa enintään kahden viikon keskimääräistä kulutusta vastaavalla määrällä kohtuulliseksi ajaksi huoltovarmuuden vaarantumatta. Tämä osa valtion varmuusvarastoista voidaan tarvittaessa sijoittaa lyhytaikaisesti toiseen Itämeren alueella sijaitsevaan EU-jäsenvaltioon. Kukin raakaöljyn tai öljytuotteen maahantuoja voi pitää varastointivelvoitteestaan enintään 30 % Euroopan talousalueella (ETA) Suomen ulkopuolella. Liikennepolttoaineina käytettävien nestemäisten biopolttoaineiden ja komponenttien sekä energiantuotannossa käytettävän biomassan määrä- ja laatu on tarvittavassa määrin otettava huomioon tuontipolttoaineiden varastointivelvoitetta määrättäessä. Velvoitevarastointilainsäädäntöä kehitetään tämän tavoitteen mukaisesti. Liikennepolttoaineiden alueellisesti keskeisimpien jakeluasemien toimintakykyä sähkönjakelun ja tietojärjestelmien häiriötilanteissa

9 LSSAVI/5492/ (14) parannetaan Huoltovarmuuskeskuksen kehityshankkeiden tuella. Huoltovarmuuskeskus pyrkii toimillaan varmistamaan myös siviililentoliikenteen tarvitseman lentopetrolin riittävyyttä häiriötilanteissa. Valtiolla tulee olla osake-enemmistö ja suora määräysvalta sähkön kantaverkonhaltijassa ja maakaasun siirtoverkonhaltijassa. Lainsäädännöllä voidaan varmistaa sähkön kantaverkon ja kaasun siirtoverkon sekä näiden järjestelmävastaavien toimintakyky ja ohjata niiden toimintaa poikkeusoloissa. Ehdotetussa muodossa energia-alan varautuminen on selkeämpi ja luettavampi kuin alkuperäisessä luonnoksessa. Kappale 7.1. Vesihuolto (luonnos ) Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (i): i) Kunnat, maakunnat, vesihuoltolaitokset sekä muut alueelliset toimijat yhteistyössä kehittävät ja sovittavat yhteen vesihuoltoon ja muuhun yhdyskuntatekniikkaan liittyvää jatkuvuudenhallintaa ja varautumista. Huoltovarmuuskriittiset toimipisteet määrittelevät tarpeensa ja mahdollisuuksien mukaan varmistavat vedensaantinsa vaihtoehtoiset toimituslähteet yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa. Kotitalouksille annetaan ohjeet toiminnasta vesikatkoksen, veden pilaantumisen ja muiden häiriöiden varalta. Huoltovarmuusorganisaatio tukee osaltaan vesihuoltoalan varautumistyötä kansallisella ja alueellisella tasolla. Kunnat, vesihuoltolaitokset, pelastuslaitokset sekä muut alueelliset toimijat yhteistyössä kehittävät ja sovittavat yhteen vesihuoltoon ja muuhun yhdyskuntatekniikkaan liittyvää jatkuvuudenhallintaa ja varautumista. Huoltovarmuuskriittiset toimijat, joiden toiminnalle veden saanti on kriittistä, määrittävät tarpeensa ja mahdollisuuksien mukaan varmistavat vedensaantinsa vaihtoehtoiset toimituslähteet yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa. Vesihuoltolaitokset vastaavat asiakkaille tiedottamisesta vesikatkoksen, veden pilaantumisen ja muiden häiriöiden varalta sekä aktiivisesta tiedottamisesta ja puhtaan veden saannin mahdollisuuksista häiriötilanteen aikana. Huoltovarmuusorganisaatio tukee osaltaan vesihuoltoalan varautumistyötä kansallisella ja alueellisella tasolla yhteistoiminta- sekä tutkimus- ja hanketoimintaa lisäämällä. Päätöstä uudesta sote/maku-uudistuksesta ei ole tehty, joten tässä päätöksessä täytyy kuvata edelleen vuoden 2018 toimintamallia. Pelastuslaitoksen on syytä olla mukana vesihuollon suunnittelussa yhtenä vesijohtoveden käyttäjänä. Lisäksi aluehallintovirastolle on tuotu esille tarve kehittää varautumisen yhteistoimintaa vesihuoltolaitosten, kuntien, ELYkeskusten, terveydensuojeluviranomaisten ja pelastuslaitosten kesken. Ehdotetussa tekstissä Huoltovarmuusorganisaation ja vesihuoltolaitosten vastuita ja tavoitteita on selkiytetty.

10 LSSAVI/5492/ (14) Kappale 7.2. Teollisuus (luonnos ) Teollisuuden eri toimialat eivät pääse tässä luonnoksessa esille niille kuuluvassa merkityksessä. Ehdotetaan, että huoltovarmuuskriittinen tuotantoteollisuus, jota ei erikseen käsitellä omissa kappaleissaan, tulee käsitellä tässä Teollisuus-kappaleessa. Teollisuudenalat, jotka on käsitelty tavoitteen asetannan yhteydessä kuten elintarviketeollisuus elintarvikehuoltoluvussa 7.4, tulevat hyvin esille oikeassa asiayhteydessä eikä niiden siirtämistä Teollisuus-lukuun ehdoteta. Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (j): j) Huoltovarmuusorganisaatio tukee yritys- ja toimialakohtaista varautumista sekä jatkuvuudenhallintaa ja varmistaa osaltaan elinkeinoelämän kriittisten materiaalien ja varaosien sekä osaamisen saatavuutta turvaavia toimenpiteitä normaali- ja poikkeusoloissa. Globaalien raaka-aineiden saatavuuden kehittymistä tarkastellaan huoltovarmuusorganisaation puitteissa, mukaan lukien kriittiset metallit. Yrityksillä on vastuu omasta varautumisestaan ja jatkuvuudenhallinnastaan. Huoltovarmuusorganisaatio tukee yritys- ja toimialakohtaista varautumista sekä jatkuvuudenhallintaa ja varmistaa osaltaan elinkeinoelämän kriittisten materiaalien ja varaosien sekä osaamisen saatavuutta turvaavia toimenpiteitä normaali- ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuskeskus tarkastelee Suomen huoltovarmuuskriittisen teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden, mukaan lukien kriittisten metallien, saatavuuden kehittymistä globaaleilla markkinoilla. Halutaan korostaa, että yritysten varautuminen perustuu elinkeinojen ymmärrykseen jatkuvuudenhallinnan tärkeydestä, vapaaehtoisuuteen ja kumppanuussopimuksiin. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuusorganisaatio tukevat huoltovarmuuskriittisten yritysten varautumisen kehittämistä. Kappale 7.3.Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito (luonnos ) Vuoden 2013 päätöksessä on käsitelty tässä kappaleessa myös tulvasuojelua. Aluehallintovirasto ehdottaa tekstissä pidettäväksi tulvasuojelun osuuden ja lisättäväksi ilmastonmuutoksen tuomat uhkat, kuten pitkät kuivat jaksot, rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat. Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (k): k) Rakentamisen kapasiteetin nopea saatavuus kriittisen liikenneverkkojen, tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen, energiaverkkojen, energian tuotantolaitosten sekä vesihuollon korjaustoimintaan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varmistetaan. Elinkeinoelämä varautuu huoltovarmuusorganisaation tukemana erilaisin etukäteen tehtävin toimenpitein, että rakentamisen kapasiteetin nopea saatavuus kriittisen liikenneverkkojen, tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen, energiaverkkojen, energian tuotantolaitosten sekä

11 LSSAVI/5492/ (14) vesihuollon korjaustoimintaan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on varmistettu. Ehdotettu teksti selkeyttää tavoitteiden asetantaa. Kappale 7.4. Elintarvikehuolto (luonnos ) Kappale pitää sisällään täsmennettävät kohdat (l - m): l) Kotimaisen alkutuotannon monipuolisuus, kriittiset tuotantopanokset ja riittävä laajuus turvataan. Alkutuotantoyritykset vastaavat omasta varautumisestaan. Huoltovarmuuskeskus tukee muiden tahojen lisäksi alkutuotantoyritysten varautumista erilaisin tukitoimin ja hankkein, jotta kotimaisen alkutuotannon monipuolisuus, kriittiset tuotantopanokset ja riittävä laajuus saadaan turvattua. Ehdotuksella halutaan selventää elinkeinojen oman varautumisen merkitystä. m) Kunnat ja maakunnat turvaavat vastuullaan olevien ruokapalveluiden jatkuvuutta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kunnat ja muut palvelun järjestäjät/tuottajat turvaavat vastuullaan olevien ruokapalveluiden jatkuvuutta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Päätöstä uudesta sote/maku-uudistuksesta ei ole tehty, joten tässä päätöksessä täytyy kuvata edelleen vuoden 2018 toimintamallia. Kappale 7.5. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä lääkehuolto (luonnos ) Kappaleessa ei ole lainkaan mainittu uhkia (esim. pandemia, laajamittainen maahanmuutto), jotka aiheuttavat paineita alan varautumiselle. Tekstissä on keskitytty enemmän sote/maku-muutoksen käsittelyyn. Ehdotuksissa keskitytään esittämään muutoksia, joilla tämä kappale olisi enemmän huoltovarmuuden tavoitteiden asettamista. Kappale pitää sisällään täsmennettävät kohdat (n - p): n) Lääkkeiden velvoitevarastointilainsäädännön toimivuus uusissa soterakenteissa arvioidaan ja toteutetaan tarvittavat muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalisen varautumisen tavoitteet ja palvelutaso häiriötilanteissa määritellään huomioiden uusi sotejärjestämismalli. Tarvittaessa lääkkeiden velvoitevarastointilainsäädännön toimivuutta,

12 LSSAVI/5492/ (14) sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalisen varautumisen tavoitteita ja häiriötilanteen aikaista palvelutasoa arvioidaan ja määritellään uudelleen. Päätöstä uudesta sote/maku-uudistuksesta ei ole tehty, joten tässä päätöksessä täytyy kuvata edelleen vuoden 2018 toimintamallia. o) Tarvittavat varautumis- ja valvontatoimenpiteet määritellään ja toteutetaan. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän palvelutuotannossa ja materiaalisessa varautumisessa otetaan huomioon Puolustusvoimien tukeutuminen julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan huoltovarmuuskriittiset toimijat määrittävät omaa toimintaa varmistavat varautumis- ja valvontatoimenpiteet ohjaavien ministeriöiden antamien ohjeiden mukaisesti ja toteuttavat ne. Huoltovarmuusorganisaatio tukee sosiaalija terveydenhuoltoalan sekä lääkehuollon varautumista erilaisin toimenpitein ja hankkein. Puolustusvoimat tukeutuu julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, joten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän palveluntuotannossa ja materiaalisessa varautumisessa huomioidaan Puolustusvoimien tarpeet. Ehdotuksella selkeytetään elinkeinoelämän palveluntuotannon ja huoltovarmuusorganisaation vastuita. p) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen, alue- ja paikallistason varautumista ja valmiutta ylläpidetään ja kehitetään siirtymävaiheen aikana sekä siirryttäessä uusiin maakunta- ja sote-rakenteisiin. Huoltovarmuusorganisaation toimintamalleja kehitetään vastaamaan uudistuvaa sote-järjestämismallia. Ehdotetaan poistettavaksi kokonaan. Koska päätöstä maku/sote -uudistuksesta ei ole tehty, tulee tässä ja asiakirjan muissa vastaavissa kohdissa kuvata asiat nykytilanteen mukaisesti. Kappale 7.6. Jätehuolto (luonnos ) LSSAVI näkee hyvänä asiana, että jätehuollolle on varattu oma kappale. Kappale pitää sisällään täsmennettävän kohdan (q): q) Huoltovarmuuden ja jätehuollon operatiivisten toimintojen varmistamiseksi suunnitellaan ja edistetään varautumista jätehuoltojärjestelmän häiriötilanteisiin sekä muissa yhteiskunnan häiriötilanteissa syntyvien jätteiden jätehuoltoon. Lisäksi tuetaan alan organisaatioiden ja yritysten jatkuvuussuunnittelua ja varautumista sekä selvitetään alan toiminnallisen ja materiaalisen valmiuden parantamista ja logististen järjestelmien kehittämistä.

13 LSSAVI/5492/ (14) Valmistellaan tarvittavat häiriötilanteiden jätehuoltoa koskevat säännökset, joiden avulla laajoissa ja vakavissa häiriötilanteissa, kuten öljy- ja kemikaalivahingoissa, säteilyvaaratilanteissa ja eläintautiepidemioissa, syntyvän jätteen keräys, kuljetus, välivarastointi ja käsittely kyetään järjestämään joustavasti, mutta kuitenkin suunnitelmallisesti ja hallitusti ympäristön- ja terveydensuojelunäkökohdat huomioon ottaen. Jätehuollosta ja jätteiden kuljetuksesta vastaavat yritykset vastaavat omasta varautumisestaan. Huoltovarmuusorganisaatio suunnittelee ja edistää huoltovarmuuden ja jätehuollon operatiivisten toimintojen varmistamiseksi varautumista jätehuoltojärjestelmän häiriötilanteisiin sekä muissa yhteiskunnan häiriötilanteissa syntyvien jätteiden jätehuoltoon. Lisäksi Huoltovarmuusorganisaatio tukee alan organisaatioiden ja yritysten jatkuvuussuunnittelua ja varautumista sekä selvittää alan toiminnallisen ja materiaalisen valmiuden parantamista ja logististen järjestelmien kehittämistä. Alaa ohjaavat ministeriöt yhdessä elinkeinoelämän toimijoiden sekä keskeisten julkishallinnon toimijoiden kanssa valmistelevat tarvittavat häiriötilanteiden jätehuoltoa koskevat säännökset, joiden avulla laajoissa ja vakavissa häiriötilanteissa, kuten öljy- ja kemikaalivahingoissa, säteilyvaaratilanteissa ja eläintautiepidemioissa, syntyvän jätteen keräys, kuljetus, välivarastointi ja käsittely kyetään järjestämään joustavasti, mutta kuitenkin suunnitelmallisesti ja hallitusti ympäristön- ja terveydensuojelunäkökohdat huomioon ottaen. Ehdotettu teksti selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja korostaa elinkeinoelämän vastuuta omasta varautumisesta. Kappale 8. Maanpuolustusta tukeva kansallinen osaamispohja, teknologia, tuotanto ja palvelut (luonnos ) Lisäksi Ei muutosehdotuksia. Teksti on selkeää, tavoitteet ja vastuutahot on asetettu selkeästi. Yksityisten palveluntuottajien määrän lisääntyminen eri toimialoilla lisää varautumistyön tarvetta ja laajentaa kohderyhmää. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto korostaa varhaiskasvatukseen kuuluvien yksityisten ja valtion ylläpitämien päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten varautumisen kehittämistä. Kohderyhmänä lapset ja nuoret vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana vaikuttaa yhteiskunnan muiden tehtävien hoitoon. Lausunnon valmistelu Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueelta huoltovarmuuden ylitarkastaja Taru Ruutiainen sekä opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueelta johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska.

14 LSSAVI/5492/ (14) Ylijohtaja Marko Pukkinen Johtaja Tarja Wiikinkoski Jakelu Tiedoksi Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö: LSSAVI: johtoryhmä

15 Tämä asiakirja LSSAVI/5492/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/5492/2018 har godkänts elektroniskt Hyväksyjä Wiikinkoski Tarja :16 Hyväksyjä Pukkinen Marko :13