OSIO 3 TASALAN AUKIO RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 43 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

OSIO 3 TASALAN AUKIO RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 43 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

TASALAN AUKION KEHITTÄMINEN Raision ydinkeskustan kohentumisen ja asiakasvirtojen elpymisen edellytys on Tasalan aukion imagon parantaminen. Ilman toimivaa kaupallista palvelukeskustaa Raision keskusta näivettyy. Tasalan aukion on kyettävä kilpailemaan asiakasvirroista Myllyn ja Skanssin ostoskeskusten kanssa. Ydinkeskustan vetovoima parantuu rakennetta selkeyttävällä sekä asuin- että liikerakentamisella ja kevyen liikenteen huomioimisella. Nykytilanne Tasalan aukion rakennuskanta on 80-luvun ajalle tyypillistä betonirakentamista. Rakennukset muodostavat sokkeloisen, vaikeasti hahmottuvan labyrinttimaisen kokonaisuuden. Uusien asiakkaiden on yksinkertaisesti vaikea löytää liikkeisiin. Keskustan alue vaatii selkeyttävää rakennetta. Liikekeskustan edustalla on 2000-luvun alussa toteutettu Valon aukio, jonka raisiolaiset kokevat positiiviseksi elementiksi ja uudeksi identiteettitekijäksi. Aukion valo kate on uusissa suunnitelmissa mahdollista jatkaa aina liikekeskukseen asti. Vaijerit voitaisiin kiinnittää uuden liikekeskuksen julkisivuun. kaupunkirakenteen tuntua voidaan vahvistaa välttämällä rikkonaista lähiömäistä kerrostalorakentamista ydinkeskustan tuntumassa. Keskusta alueiden pysäköinti on ongelma. Paikoitus olisi syytä järjestää kansien ja maanalaisen autopaikoituksen avulla säästäen arvokkaat maanpinta neliömetrit rakentamiselle ja virkistyskäyttöön. Vaihtoehtoisia kehityskuvia Tasalanaukiosta on laadittu neljä vaihtoehtoista kehityskuvaa, joissa liike- ja asuntorakentamisen määrät ja keskinäiset painotukset vaihtelevat ja paikoitusjärjestelyt määräytyvät em. kerrosalojen mukaisesti. Olevien kiinteistöjen säilyttämis- ja kohentamismahdollisuuksien suhteen kehityskuvavaihtoehdoissa edetään varovaisesta kohentamisesta (1) kokonaan uudisrakentamisella ja runsaalla lisäkerrosalalla vanhan liikekeskustan korvaavaan tulevaisuudenkuvaan (4). Suunnitelma Osayleiskaavatyön mukaan Raision keskustamaisten osien alueelle on mahdollista sijoittaa 5100-6600 uutta asukasta. Ydinkeskustan puolen kilometrin säteen piiriin saadaan tehokkaimmalla vaihtoehto A:lla 3800-4800 uutta asukasta. Lisäksi ikääntyvä väestö lisää palvelujen tarvetta keskusta-alueella. Uusi asukasmäärä tulee huomioida suunniteltaessa päivittäistavarakauppojen kokoa, sijaintia ja lukumäärää. Päivittäistavarakauppojen liikepaikkasuunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi keskustojen elinvoimaisuuteen. Asiakasvirtojen kasvun ja säilymisen edellytyksenä pidetään kahta päivittäistavarakauppaa. Keskustaan sijoitetaan sekä asuin- että liikerakentamista. Etäisyydet pysyvät maltillisina, jolloin keskusta säilyy miellyttävänä kävely-ympäristönä. Keskustasuunnitelman tarkoitus on luoda tiivistä kaupunkimaista rakennetta, jossa palvelut ovat saavutettavissa jalan. Tiiviin RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 44 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

NYKYTILANNE RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 45 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSKUVAT 1 JA 2 Vaihtoehdot 1 ja 2 noudattelevat kilpailuehdotuksen mukaista matalaa, ostoskeskusmaista ilmettä. Rakennukset noudattavat nykyisten Tasalananttilan ja Raisio Cityn kiinteistöjen muotoa. Ko kiinteistöjen kohdalla olevat rakennusmassat yhdistetään valokatteisella, galleriamaisella liiketilalla. Avoin, kantavien pilarien rytmittämä tila antaa mahdollisuuksia monenlaisiin tilajärjestelyihin. Tilaan voidaan sijoittaa pieniä putiikkeja, kahviloita ja torimaisia kojuja. Galleria ohjaa jalankulkijat torilta kauppakeskuksen kautta Tasalanaukiolta etelään suuntautuvalle raitille ja sen varrella olevien asuintalojen pohjakerroksissa oleviin kivijalkakauppoihin. Kauppakeskuksen kylkeen Tasalanaukion puolelle rakennetaan vanhentuneita kiinteistöjä korvaavaa asuin- liikerakentamista. Vaihtoehdot 1 ja 2 poikkeavat paikoitusjärjestelyjen suhteen toisistaan, ja tarjoavat tämän vuoksi erilaiset mahdollisuudet kauppakeskuksen ympäristön lisärakentamiselle ja vanhojen kiinteistöjen säilyttämiselle. RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 46 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

Ostoskeskuksen avara galleriatila ja jalankulkuraitti kivijalkakauppoineen RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 47 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSSUUNNITELMA 1 RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 48 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSKUVA 1 V V Vaihtoehto 1 on kehityskuvista varovaisin. Siinä on mahdollista säilyttää nykyiset Tasalananttilan ja Raisio cityn rakennukset ja kohentaa kauppakeskuksen ilmettä niiden julkisivuja uudistamalla sekä rakentamalla lisäkerrosalaa niiden kylkeen. IV Maanalaisia paikoitustiloja ei tehdä, vaan lisäkerrosalan vaatimat paikoitustilat sijoitetaan pysäköintitaloon kauppakeskuksen länsipuolella. Torin pysäköintialueet säilyvät, samoin pysäköintikenttä kauppakeskuksen eteläpuolella Nesteentien varressa. Pysäköintiratkaisu rajoittaa lisäkerrosalan sijoittamista alueelle. IV IV IV IV Vaihtoehto 1 on mahdollinen, vaikkei tunnelia ja kiertoliittymää olisikaan rakennettu (osio 1:n vaihtoehto B). Se ei myöskään estä kauppakeskuksen myöhempää, rohkeampaa kehittämistä vaihtoehtojen 2-4 suuntaan. 88 KEHITYSSUUNNITELMA 1 TOIMINTAKAAVIOT JA LEIKKAUS 1:2000 88 RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 49 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSSUUNNITELMA 2 RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 50 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSKUVA 2 Vaihtoehto 2 on kaupunkikuvallisilta ominaisuuksiltaan muutoin vaihtoehdon 1 kaltainen, mutta kauppakeskuksen alle sijoitettujen pysäköintitasojen avulla saadaan kiertoliittymän ympäristöön ja Nesteentien varteen sijoitetuksi kaupunkikuvaa eheyttävää ja rikastuttavaa uudisrakentamista. Nykyisten kauppakeskuksen rakennusten tilalle rakennetaan uusi kauppakeskus, jonka alla ovat pysäköintipaikat yhdessä tasossa. Pysäköintitasoilta voidaan järjestää suora käynti kauppakekukseen. Suoraan kauppakeskuksen kyljessä on uutta asuin-liikerakentamista, jossa katutasossa on liiketiloja ja siitä ylöspäin esim. senioriasuntoja yhteistiloineen. Tunneli ja uusi kiertoliittymä on rakennettu (osio 1:n vaihtoehto A), ja kiertoliittymän tuntumaan sijoitetaan uudet, muodotaan veistokselliset tornitalot ydinkeskustan maamerkiksi. Kolmion malliset 13 ja 7 kerroksiset rakennukset näkyvät kauas Ohikulkutielle asti. Rakennukset sisältävät sekä palveluasumista että asumista. Alimpiin kerroksiin on mahdollista sijoittaa palveluita ja liiketoimintaa. Nesteentien varsi eheytetään uudisrakentamisella, joka suojaa korttelipihaa melulta. Ajoyhteydet pysäköintiloihin ja kauppakeskuksen huolto saadaan järjestetyksi kahdesta suunnasta luontevasti. Torin pysäköintikentät säilyvät lyhytkestoista asiointipysäköintiä varten. KEHITYSSUUNNITELMA 2 TOIMINTAKAAVIOT JA LEIKKAUS 1:2000 RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 51 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSKUVAT 3 JA 4 Vaihtoehdoissa 3 ja 4 painottuu asuntorakentaminen laajapinta-alaisen kaupan tilan kustannuksella. Väestömäärältään kasvavan keskustan kaupallisten palvelujen tarpeet ovat moninaiset, ja kaupan erilaisiin tilatarpeisiin tulee pitkällä tähtäyksellä kyetä vastaamaan. siksi Vaihtoehdot 3 ja 4 onkin laadittu niin, että ne vaiheittain voivat tarjota myös laaja-pinta-alaista myymälätilaa yhtä paljon kuin ostoskeskusmaiset vaihtoehdot 1 ja 2. Kauppakortteli jakautuu kahteen rakennusmassaan, joiden väliin jäävä tila jatkaa linjaa valon aukiolta Soliniuksen korttelin läpi. Kevyenliikenteen väylä kulkee Varppeen raittia pitkin. Reitti keskeytetään tarkoituksella rakennusmassalla, jotta asiakasvirrat ja satunnaiset jalankulkijat saadaan houkuteltua putiikkien ja kahviloiden näyteikkunoiden ohi kulkevalle kauppakeskusta halkovalle reitille. Kaksikerroksisen ostoskeskuksen päällä sijoitetaan kolme kerrosta asuinrakentamista. Asuinrakennusten alimmat kerrokset on varattu liiketilakäyttöön. Kivijalkaputiikit näyteikkunoineen muodostavat mukavan ostos- ja kävelyreitin Tasalan aukiolta Soliniuksen kortteliin. Uusi kaupunkimainen korttelirakenne luo keskustaan miellyttävän kävely-ympäristön. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 on kummassakin maanalaista pysäköintiä sekä torin että kauppakorttelin ja sen länsipuolisen asuin-liiketalokorttelin alla. Torilta maanpäälliset pysäköintipaikat on poistettu, ja Valon aukiosta voidaan kokonaisuudessaan tehdä viihtyisä ja edustava toritila. RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 52 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSKUVA 3 Vaihtoehdossa 3 on yksi pinta-alaltaan ja muodoltaan marketin vaatimukset täyttävä liiketila toriraitin itäpuolella. Muut liiketilat ovat läntistä pihaa kiertävän rakennusmassan 1-2:ssa kerroksessa ja niiden yläpuolella on asuntoja. Asuinrakennusten porrashuoneiden sijoittelu rajoittaa jossain määrin liiketilojen rakennetta. Läntisellä pihalla varaudutaan kuitenkin myöhempään lisärakentamiseen laajapinta-alaisen kaupan tarpeita varten. Läntisen pihan alle rakennetaan parkkipaikat kahteen tasoon myöhempää laajentamistarvetta ajatellen. Itäosan alla pysäköinti on yhdessa tasossa. Torin alle sijoitettavista parkkipakoista voidaan tässä vaiheessa osa jättää toteuttamatta, ja lisätä ne tarpeen mukaan, jos kehityskuva 4 toteutuu. RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 53 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSKUVA 4 Vaihtoehto 4 on 3:n suora jatkumo. Vaihtoehdon 3 tilanteeseen on lisätty läntisen pihan rakentaminen ostoskeskustyyppisen laajapintaalaisen myymälän tarpeisiin ja torikuja on katettu, jolloin katutasoon muodostuu iso, pinta-alaltaan yhtenäinen ostoskeskuskokonaisuus. Läntisen pihan asuntojen pihatilat korvataan kaksiosaisen massan päällä olevilla kattopihoilla. Autopaikkoja tarvitaan n. 70 enemmän kuin vaihtoehdossa 3. Lisäpaikat toteuteaan laajentamalla torinaluspysäköintiä. RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 54 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

Ostoskeskusten välinen tila on mahdollista kattaa suojaisaksi kävelykaduksi. RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 55 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

KEHITYSSUUNNITELMA 1 KEHITYSSUUNNITELMA 2 KERROSALA AUTOPAIKAT KERROSALA AUTOPAIKAT kerrosala yhteensä: 29 300 k-m2 liike: 17 800 k-m2 asuminen: 11 500 k-m2 autopaikkojen tarve yhteensä: 510 ap liike: 128 ap (normi 50) asuminen: 356 ap (normi 90) suunnitelmassa toteutuneita paikkoja: 484 ap kerrosala yhteensä: 29 300 k-m2 liike: 17 800 k-m2 asuminen: 11 500 k-m2 autopaikkojen tarve yhteensä: 510 ap liike: 128 ap (normi 50) asuminen: 356 ap (normi 90) suunnitelmassa toteutuneita paikkoja: 651 ap KEHITYSSUUNNITELMA 3 -Säilyttävin ja kevein vaihtoehto -Ainoastaan maantasopaikoituksen varassa -Parkkitalo 3.kerrosta -Vanha toriparkki edelleen käytössä KEHITYSSUUNNITELMA 4 -Parkki maan alla (liikekeskuksen) -Vanha toriparkki käytössä -Autopaikat pihakannen alla KERROSALA AUTOPAIKAT KERROSALA AUTOPAIKAT kerrosala yhteensä: 53 400 k-m2 liike: 20 800 k-m2 asuminen:33 400 k-m2 autopaikkojen tarve yhteensä: 778 ap liike: 416 ap (50 normi) asuminen: 362 ap (90 normi) suunnitelmassa toteutuneita paikkoja: 778 ap kerrosala yhteensä: 53 400 k-m2 liike: 22 600-24 300 k-m2 asuminen: 32 600 k-m2 autopaikkojen tarve yhteensä: 814-848 ap liike: 452-486 ap (50 normi) asuminen: 362 ap (90 normi) suunnitelmassa toteutuneita paikkoja: 850 ap -Parkkitila maan alla jatkuen Raisiontielle asti -1 krs maanalaista parkkitilaa -Autopaikat pihakannen alla -Parkkitila maan alla jatkuen Raisiontielle asti -osittain kaksikerroksista parkkitilaa -Autopaikat pihakannen alla RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 56 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY