Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 4 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS 7 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 7 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 9 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko 12 2.4 Kaupan pinta-ala Kymenlaakson kaupan keskuksissa 15 2.5 Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla 19 2.6 Kymenlaakson kaupallinen palveluverkko 22 2.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt maakunnassa 24 2.8 Muutokset palveluverkossa 24 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS 29 3.1 Kaupan yleinen kehitys Suomessa 29 3.2 Kaupan konseptien kehitys 31 3.3 Kaupan liikevaihdon kehitys Suomessa ja Kymenlaaksossa 33 3.4 Väestön kehitys Kymenlaaksossa 38 3.5 Loma-asukkaat ja venäläiset 39 3.6 Kymenlaakson ostovoiman kehitys 41 3.7 Loma-asukkaiden ostovoiman kehitys 43 3.8 Venäläisten rahankäytön kasvu Kaakkois-Suomessa 44 4 LIIKETILAN LASKENNALLINEN LISÄTARVE KYMENLAAKSOSSA 48 4.1 Liiketilan lisätarve vuoteen 2025 50 4.2 Loma-asukkaiden ja venäläisten merkitys liiketilatarpeeseen 51 4.3 Liiketilan lisätarve ja liikerakentaminen Kymenlaaksossa aikaisempina vuosikymmeninä 55 4.4 Liiketilan lisätarpeen suuntaaminen keskustatyyppisille alueille ja muille alueille 56 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 59 5.1 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt 59 5.2 Kaupan hankkeita ja suunnitelmia Kymenlaaksossa 64 5.3 Ohjausryhmän työpajan näkemyksiä palveluverkon kehittämisestä 65 5.4 Vähittäiskaupan sijoittumisen kannalta potentiaaliset alueet 67 5.5 Keskustojen mitoitus Kymenlaaksossa 69 5.6 Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus Kymenlaaksossa 71

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 2 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 74 6.1 Mitoituksen tarkastelua 74 6.2 Kaupan hankkeiden vertailua laskennalliseen mitoitukseen 76 6.3 Vaikutukset keskustoihin 78 6.4 Vaikutukset palveluverkkoon 83 6.5 Liikenteellinen arviointi 87 7 JOHTOPÄÄTÖKSET - KYMENLAAKSON KAUPAN RAKENNE JA MITOITUS 2025 91 7.1 Kaupan rakenne ja mitoitus keskustoissa 91 7.2 Kaupan rakenne ja mitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla 92 7.3 Kaupan mitoitus maakuntakaavassa 93 7.4 Maakunnan palveluverkko 96 Liite 1 Maankäyttö ja rakennuslaki 9 a luku (8.4.2011/319) Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset 99 Liite 2 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä 101 Erilliset liitteet Karttaliite 1 Liiketilat keskustoissa ja kaupan alueilla Kymenlaaksossa 2012 Karttaliite 2 Liiketilamuutokset keskustoissa ja kaupan alueille Kymenlaaksossa 2006/2008-2012

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 3 1 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset, venäläisten lisääntynyt ostosmatkailu ja paineet kaupan rakenteen muutoksille ovat aiheuttaneet tarpeen tarkastella Kymenlaakson kauppaa maakuntakaavatasolla. Maakuntahallitus päätti 14.5.2012 uuden vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaakson kauppaan sekä meri- ja rannikkoaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että vähittäiskaupan mitoitus on määriteltävä maakuntakaavassa. Tätä taustaa vasten on päätetty selvittää Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus. Kaupan rakenne ja mitoitus -selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Kymenlaakson liitto. Selvityksen ovat tehneet tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela sekä tutkimusavustajat Maria Auranen ja Auli Santasalo. Venäläisten matkailijoiden määrää ja rahankäyttöä Kaakkois-Suomessa on tutkinut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. Kymenlaakson liiton lisäksi tutkimusta on rahoittanut Etelä-Karjalan liitto. Venäläisten matkailusta tehdään erillinen raportti. Tutkimuksen tuloksia käytetään taustatietoina tässä kaupan mitoitusselvityksessä. Liikenteellisestä tarkastelusta vastaavat Hannu Pesonen, Osmo Salomaa ja Markku Kivari Strafica Oy:stä, joka on tehnyt liitolle Kymenlaaksoon liitolle erillisselvityksen kaupan palveluverkon liikenteellisen arvioinnista. Kaupan selvitykseen on lisätty yhteenveto liikenteellistä arvioinnista. Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus -selvitystä on käsitelty ohjausryhmässä, johon ovat kuuluneet Ari Pietarinen, Lotta Vuorinen ja Riitta Kallström Kymenlaakson liitosta, Markku Hannonen Kotkan kaupungista, Marko Luukkonen ja Hannu Koverola Kouvolan kaupungista, Vesa Pohjola Haminan kaupungista, Osmo Havuaho ja Markku Uski Virolahden kunnasta, Veikko Haimila ja Pentti Toivanen Iitin kunnasta, Pirjo Kopra Pyhtään kunnasta, Reijo Saksa Kotkan Kauppatie ry:stä, Paula Kulla Kinno Oy:stä, Marja-Leena Monni Kouvolan Ydinkeskusta ry:stä., Birthe Suni Cursor Oy:stä, Timo Heikkilä Keskosta, Ari Hyytiä ja Hannu Alastalo Osuuskauppa Ympäristöstä, Pertti Perttola ja Harri Kuivalainen Kaakkois- Suomen ELY-keskuksesta. Lisäksi selvitystyön yhteydessä on järjestetty työpaja laajennetulle ohjausryhmälle. 1.1 Selvityksen tavoite Työn lähtökohtana on nykyinen maakuntakaava, jossa on esitetty keskustat, vähittäiskaupan suuryksiköt sekä muut kaupan alueet. Maakuntakaavan kaupan ratkaisua täydennetään/päivitetään uusien vaihtoehtoisten kaupan ratkaisujen osalta ja vähittäiskauppa mitoitetaan. Toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan ja tämän pohjata selvitetään Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 2025. Mitoitus on suuntaa-antava ja perustuu keskimääräisiin arvioihin kaupan kehityksestä. Mitoitusta voidaan käyttää lähtökohtana maakuntakaavan laatimisessa, mutta selvityksessä esitetty mitoitus ei kuitenkaan ole suoraan kaavaratkaisun mitoitus. Kymenlaakson liiton teettämä edellinen Kaupan palveluverkkoselvitys on vuodelta 2008 (Kymenlaakson maakuntakaava, Kaupalliset palvelut; Santasalo Ky). Kaupan nykytilannetta verrataan tämän edellisen selvityksen lähtötietoihin, jotka valtaosin ovat vuodelta 2006-2007. Näiden pohjalta selvitetään, miten kauppa on Kymenlaaksossa kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi peilataan Kymenlaaksossa tapahtunutta kehitystä muissa maakunnissa tapahtuneeseen kaupan kehitykseen. 21.1.2013

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 4 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakiin on keväällä 2011 tullut voimaan vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä. Tässä esitellään näitä säännöksiä sekä säännösten siirtymäsäännöksiä. Lähteenä on käytetty maankäyttö- ja rakennuslakia, luonnosta ympäristöministeriössä valmisteilla olevasta kaupan oppaasta sekä ympäristöministeriön kirjettä vähittäiskauppaa koskeviin erityisiin säännöksiin liittyvistä siirtymäsäännöksistä (4.4.2012 YM2/501/2012). Maankäyttö- ja rakennuslain uusien säännösten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitettaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (71 a ). Muutos on tuonut paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan suunnitteluvelvoitteen piiriin. Uutena säännöksenä maankäyttö- ja rakennuslakiin on tullut vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset, joita sovelletaan maakunta- ja yleiskaavoihin (71 b ). Vähittäiskauppaa koskevia erityisiä sisältövaatimuksia ovat: Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Sisältövaatimuksissa yhtenä osana on, että maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja ja että vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Laissa määritellään periaatteet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisesta (71 c ). Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisena sijaintipaikkana on keskusta, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt tulee siis merkitä maakuntakaavaan, mikäli niitä sijoitetaan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tämä koskee siis myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Maakuntakaavassa voidaan erottaa tilaa vaativan kaupan tai muun erikoiskaupan alueet muista vähittäiskaupan suuryksikköalueista omalla merkinnällään. Näillä alueilla voidaan käyttää esimerkiksi indeksoituja merkintöjä (km-1, km-2). Suunnittelumääräyksillä voidaan lisäksi täsmentää alueen käyttöä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja enimmäismitoituksen määrittely tehdään vaikutusten arvioinnin kautta. Mikäli yksiköllä ei ole vaikutuksia muihin keskuksiin, se on paikallinen. Mikäli yksiköllä on vaikutuksia muihin keskusverkkohierarkialtaan samantasoisiin tai ylemmän tason keskuksiin, se on seudullinen. Mikäli yksiköllä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia muihin keskuksiin, sitä ei voi toteuttaa. Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskustojen palveluita. Näin ollen keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan tulee selvittää ja alueille voi sijoittaa sellaista kauppaa tai sellaisia määriä kauppaa, ettei se vaikuta merkittävästi keskusta-alueiden kehittämiseen.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 5 Arvioitaessa vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksia sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle tulee selvittää erityisesti: kaupan laatu ja toiminnan luonne, toimintaedellytykset keskustassa: mm. suuri tilantarve, vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, sijainti yhdyskuntarakenteessa, saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä sekä asiointitiheys, liikenteen määrä ja vaikutukset asiointimatkojen pituuteen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata palveluverkon tasapainoista kehittämistä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Kaupan sijoittumisen vaikutuksia ei ilman enimmäismitoitusta ole usein mahdollista riittävästi arvioida. Keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Jos vaikutusten arvioinnin perusteella ei ole osoitettavissa haitallisia vaikutuksia, voidaan enimmäismitoitus jättää osoittamatta. Enimmäismitoituksen esittämättä jättämistä voidaan harkita jos keskusta-alueen merkitys on aluerakenteellisesti maakunnallinen tai kun keskusta-alue on toimiva ja elinvoimainen "aito keskusta" tai kun keskushierarkialtaan samantasoisten keskusten välillä ei ole kilpailua. Esittämättä jättäminen on perusteltava vaikutusten arvioinnin avulla. Kaupan alueiden enimmäismitoitus voidaan esittää kerrosalana. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaan koskeviin eritysiin säännöksiin liittyy siirtymäsäännöksiä. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan kauppaan vasta 16.4.2015 alkaen. Siirtymäkauden aikana kunta voi siten hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälä alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle myymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden jälkeen sellaisen yleis- tai asemakaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän. Näin ollen maakuntakaavoissa tulee varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudulliset paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköt maakuntakaavaan. Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti varattu vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yleensä yli 1500 kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 6 Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntakaavoituksessa uudet säännökset tarkoittavat mm. seuraavaa: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, jos se on erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavaan on merkittävä kaikki keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, myös tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustan palveluihin. Maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla sekä tarpeen mukaan myös keskustoissa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida sisältövaatimukset, jotka koskevat keskustan ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana, palveluiden saavuttamista joukko- ja kevytliikenteellä sekä liikenteen haittavaikutusten minimointia.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 7 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Kaupan nykytilaa Kymenlaaksossa kuvataan tässä kaupan tilastojen sekä kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se miten kauppa Kymenlaaksossa myy suhteessa paikallisten asukkaiden ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Kymenlaaksossa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. Päivittäistavarakaupan sijoittumista ja tarjontaa analysoidaan AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin pohjalta. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2010. Tilasto on kuntakohtainen, mikä heikentää kuntien välistä vertailua. Kouvolan seudulla Kouvolan kaupunki kattaa lähes koko markkinat, kun taas Kotkan-Haminan seudulla kuntia on enemmän. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppaluokassa ovat hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät. Tavarataloluokan myymälöissä myydään sekä päivittäistavaraa että käyttötavaraa. Näin ollen tavarataloluokan myynti pitää sisällään sekä päivittäistavarakaupan myyntiä että erikoiskaupan myyntiä. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vuonna 2010 Kymenlaaksossa oli yhteensä 862 vähittäiskaupan toimipaikkaa ja näillä myyntiä yli 1,2 miljardia euroa. Myynti ja toimipaikkamäärä jakautuvat kohtalaisen tasan Kotkan-Haminan seudun ja Kouvolan seudun kesken. Kuntavertailussa myyntiä on eniten Kouvolassa ja Kotkassa. Hamina on myynniltään keskisuuri kunta. Miehikkälässä ja Pyhtäällä vähittäiskaupan toiminta on varsin suppeaa ja painottuu volyymiltaan päivittäistavarakauppaan. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärää sekä myyntiä Kymenlaakson kunnissa verrattiin asukasmäärään. Kotkassa on kaupan toimintaa suhteessa enemmän kuin asukasosuus näissä kunnissa on. Myös Virolahden myyntiosuus ylittää asukasosuuden. Kouvolan kaupungissa tarjonta on kaupungin asukasmäärän nähden tasapainossa. Muissa kunnissa toiminta jää suppeammaksi kuin, mitä asukasmäärä edellyttäisi, jos kauppa jakautuisi Kymenlaakson alueelle tasaisesti.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 8 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Kymenlaaksossa vuonna 2010 Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 22 57 64 120 3 3 6 11 Tavaratalokauppa 1 19 9 133 0 0 0 0 Tilaa vaativa kauppa 15 24 51 74 0 0 2 2 Muu erikoiskauppa 51 25 170 95 3 1 7 2 Erikoiskauppa yhteensä 66 49 221 168 3 1 9 5 Vähittäiskauppa yhteensä 89 125 294 421 6 4 15 15 Osuus Kymenlaakson tarjonnasta 10 % 10 % 34 % 34 % 1 % 0 % 2 % 1 % Osuus väestöstä 12 % 30 % 1 % 3 % Virolahti Iitti Kouvola Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 8 14 14 21 103 225 Tavaratalokauppa 2 7 0 0 11 147 Tilaa vaativa kauppa 4 14 4 5 58 88 Muu erikoiskauppa 7 7 18 9 229 142 Erikoiskauppa yhteensä 11 21 22 14 287 230 Vähittäiskauppa yhteensä 21 43 36 35 401 601 Osuus Kymenlaakson tarjonnasta 2 % 3 % 4 % 3 % 47 % 48 % Osuus väestöstä 2 % 4 % 48 % Kotkan- Kouvolan seutu Kymenlaakso Haminan seutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 103 205 117 246 220 450 Tavaratalokauppa 12 159 11 147 23 306 Tilaa vaativa kauppa 72 113 62 93 134 206 Muu erikoiskauppa 238 130 247 151 485 281 Erikoiskauppa yhteensä 310 243 309 244 619 487 Vähittäiskauppa yhteensä 425 607 437 636 862 1 244 Osuus Kymenlaakson tarjonnasta 49 % 49 % 51 % 51 % 100 % 100 % Osuus väestöstä 48 % 52 % 100 % Lähde: Tilastokeskus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 9 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vuonna 2011 Kymenlaaksossa oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yli 1,3 miljardia euroa. Lisäksi alueella lasketaan olevan autokauppaa sekä ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä lähes 800 miljoonaa euroa. Yhteensä maakunnassa on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa 2,1 miljardia euroa. Oheisessa taulussa ostovoima esitetään kunnittain. Kuntajaon lisäksi Kouvolan kaupunki esitetään myös vanhan kuntajaon mukaisesti, jotta alueellinen painotus Kouvolan seudulla näkyy paremmin. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Kymenlaaksossa 2011 milj. euroa Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan- Haminan seutu Päivittäistavarakauppa ja Alko 68 184 6 16 11 285 Tilaa vaativa kauppa 32 87 3 8 5 135 Muu erikoiskauppa 53 145 5 13 8 225 Erikoiskauppa yhteensä 85 233 8 21 14 360 Vähittäiskauppa yhteensä 153 417 14 37 24 646 Autokauppa ja huoltamot 75 201 7 19 12 312 Ravintolat 14 39 1 3 2 60 Kauppa ja palvelut yhteensä 241 657 22 59 38 1 018 Kouvolan Kymenlaakso milj. euroa Iitti Kouvola seutu Päivittäistavarakauppa ja Alko 22 286 308 593 Tilaa vaativa kauppa 11 136 146 281 Muu erikoiskauppa 17 225 243 468 Erikoiskauppa yhteensä 28 361 389 749 Vähittäiskauppa yhteensä 50 647 697 1 342 Autokauppa ja huoltamot 24 314 339 651 Ravintolat 4 60 64 124 Kauppa ja palvelut yhteensä 79 1 021 1 100 2 118 milj. euroa Kouvola Kuusankoski Anjalankoski Valkeala Elimäki Jaala Päivittäistavarakauppa ja Alko 103 63 51 37 26 6 Tilaa vaativa kauppa 49 30 24 18 12 3 Muu erikoiskauppa 82 49 40 30 20 4 Erikoiskauppa yhteensä 131 79 64 47 33 7 Vähittäiskauppa yhteensä 234 142 114 85 58 13 Autokauppa ja huoltamot 114 69 56 41 28 6 Ravintolat 22 13 11 8 5 1 Kauppa ja palvelut yhteensä 370 224 181 134 92 20 Lähde: Santasalo Ky

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 10 Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C. Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat tältä vuodelta. Koska vähittäiskaupan yritystilasto on kuntakohtainen ei Kouvolan seudun sisäisiä ostovoimasiirtymiä saada tämän pohjalta esitettyä. Ostovoimasiirtymät ovat nettosiirtymiä, eli siirtymä kertoo vain sen myydäänkö kunnassa enemmän vai vähemmän kuin kuntalaisilla on vähittäiskaupan ostovoimaa. Asiointia tapahtuu myös ristiin kuntien välillä, ja sellaisestakin kunnasta, jossa ostovoiman siirtymä on positiivinen, siirtyy aina jonkin verran ostovoimaa muihin keskuksiin (esim. pääkaupunkiseutu, ulkomaat). Selvityksessä esitetyistä ostovoiman siirtymistä ei siis saada tietoa, missä kuntalaiset asioivat. Tämän selvittäminen vaatisi erillisen asiointitutkimuksen, jota ei tämän selvityksen yhteydessä ole tehty. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Kuntatarkastelussa ostovoiman siirtymät ovat positiiviset ainoastaan Kotkassa ja Virolahdella. Kotka on Kotkan-Haminan seudun kaupan keskus. Virolahden positiivista siirtymää selittävät venäläiset matkailijat. Kouvolan seudulla Kouvolan kauppa-alueiden siirtymät eivät näy tarkastelussa, koska tarkastelu kattaa koko Kouvolan kaupungin.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 11 Vähittäiskaupan ostovoimasiirtymät Kymenlaaksossa 2010 OV-siirtymä milj. Hamina Kotka MiehikkäläPyhtää Virolahti Iitti Kouvola Päivittäistavarakauppa ja Alko -2,8 3,8-3,3-4,8 5,0-0,8 0,0 Tilaa vaativa kauppa -3,6 1,9-2,9-5,1 11,6-5,2-15,2 Muu erikoiskauppa -19,2 5,4-4,2-9,9 1,9-8,4-20,0 Erikoiskauppa yhteensä -22,8 7,3-7,1-15,1 13,5-13,6-35,2 Vähittäiskauppa yhteensä -25,7 11,0-10,4-19,9 18,4-14,5-35,2 OV-siirtymä Kotkan- Haminan Kouvolan Kymenmilj. seutu seutu laakso Päivittäistavarakauppa ja Alko -2,1-0,8-2,9 Tilaa vaativa kauppa 1,7-20,5-18,7 Muu erikoiskauppa -26,0-28,4-54,4 Erikoiskauppa yhteensä -24,3-48,9-73,1 Vähittäiskauppa yhteensä -26,4-49,7-76,1 OV-siirtymä % ostovoimasta Hamina Kotka MiehikkäläPyhtää Virolahti Iitti Kouvola Päivittäistavarakauppa ja Alko -4 % 2 % -51 % -31 % 46 % -4 % 0 % Tilaa vaativa kauppa -12 % 2 % -100 % -69 % 232 % -51 % -12 % Muu erikoiskauppa -37 % 4 % -84 % -81 % 23 % -49 % -9 % Erikoiskauppa yhteensä -27 % 3 % -90 % -77 % 101 % -50 % -10 % Vähittäiskauppa yhteensä -17 % 3 % -72 % -56 % 77 % -29 % -6 % OV-siirtymä Kotkan- Haminan Kouvolan Kymen- % ostovoimasta seutu seutu laakso Päivittäistavarakauppa ja Alko -1 % 0 % -1 % Tilaa vaativa kauppa 1 % -14 % -7 % Muu erikoiskauppa -12 % -12 % -12 % Erikoiskauppa yhteensä -7 % -13 % -10 % Vähittäiskauppa yhteensä -4 % -7 % -6 % Lähde: Tilastokeskus ja Santasalo Ky

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 12 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko Päivittäistavarakaupan verkon analysointi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin vuodelta 2010. Siten mm. Prisman laajennus Kouvolan kauppakeskusalueella ei näy luvuissa. Kotkan Prisman laajennus näkyy pinta-aloissa, muttei täysin vielä myynnissä, koska laajennettu Prisma oli valmis vasta vuoden 2010 joulumyyntiin. HARTOLA Päivittäistarakaupan myyntiala m2 8 000 HUUTOTÖYRY KIMOLA JAALA VEKARANJÄRVI VUOHIJÄRVI VERLA TUOHIKOTTI SELÄNPÄÄ 4 000 800 KAUSALA RADANSUU VOIKKAA KUUSANKOSKI VALKEALA JOKELA UTTI KAIPIAINEN Päivittäistavaran pinta-ala Erikoistavaran pinta-ala KORIA KOUVOLA ELIMÄKI INKEROINEN MYLLYKOSKI SIPPOLA LIIKKALA PYHÄLTÖ SUUR-MIEHIKKÄLÄ MIEHIKKÄLÄ MUURIKKALA NEUVOTON HUSULA HAMINA VIROLAHTI PYHTÄÄ SILTAKYLÄ KARHULA KLAMILA KOTKA HAAPASAARI Päivittäistavarakaupan verkko Kymenlaaksossa 2010 Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 13 A.C. Nielsenin myymälärekisteri kattaa varsinaiset päivittäistavarakaupat, hypermarkettien ja tavaratalojen päivittäistavarakaupan sekä osan päivittäistavaroiden erikoismyymälöistä, lähinnä leipomomyymälät ja luontaistuotekaupat. Lisäksi rekisterissä on liikenneasemien yhteydessä toimivat erilliset päivittäistavarakaupat kuten ABC-marketit sekä Neste-asemien yhteydessä toimivat K-marketit. Myymälärekisteristä puuttuvat perinteisten huoltoasemien, joidenkin laajan tavaravalikoimien kauppojen (esim Rajamarket), erikoismyymälöiden ja kioskien päivittäistavaroiden myynti. Mukana ei myöskään ole Alkoja. Päivittäistavarakaupan myyntitiedot ovat siten jonkin verran pienempiä kuin Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta lasketut päivittäistavarakaupan myyntitiedot. Päivittäistavarakauppa painottuu muun kaupan ja asukasmäärän tavoin Kouvolaan ja Kotkaan. Kolmanneksi eniten tarjontaa on Haminassa. Monipuolisesti kauppaa näyttää olevan myös Myllykoskella ja Inkeroisissa. Myös Kausalasta, Elimäeltä, Valkealasta ja Virolahdelta löytyy kohtalaisen suuri market. Muiden keskusten tarjonta jää lähikauppatasolle. Päivittäistavarakauppaa on kartoitettujen kaupan keskusten lisäksi myös kohtalaisen paljon Kymenlaakson kylissä. Päivittäistavarakaupan myynti myymälätyypeittäin vuonna 2010 Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Iitti Anjalankoski Elimäki Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan kunta Kotkan-Haminan seutu Kouvolan seutu Kymenlaakso Suomi Hypermarket Tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valinta- ja pienmyymälät Erikoismyymälät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivittäistavarakaupan myynti- ja pinta-alatietoja esitetään tässä kunta- ja seutukohtaisesti. Kouvolan alueelta esitetään tiedot myös vanhan kuntajaon mukaisesti. Koska tilaston myyntija pinta-alatiedot eivät ole julkisia, niitä esitetään tässä vain suhde- ja indeksilukuina. Päivittäistavarakaupan rakenne Kymenlaaksossa on samantyyppinen kuin Suomessa muutoinkin. Kolmannes myynnistä kulkee suurten yksiköiden eli hypermarkettien ja tavaratalojen kautta, kolmannes suurten supermarkettien (yli 1000 m 2 ) ja kolmannes tätä pienempien myymälöiden kautta. Kotkan-Haminan seudulla suurten myymälöiden markkina-osuus on

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 14 keskimääräistä suurempi, toisaalta taas valinta- ja pienmyymälöiden (alle 400 m2) osuus on samaa koko luokkaa kuin Suomessa keskimäärin. Hypermarket-tarjontaa on Kymenlaaksossa vain Kotkassa ja Kouvolassa, joissa niiden markkina-osuus on hallitseva. Keskikokoisissa keskuksissa suurten supermarkettien (yli 1000 m2) markkina-osuus on suurin. Pienissä keskuksissa on vain pieniä supermarketteja (400-1000 m2) tai tätä pienempiä lähikauppoja. Päivittäistavarakauppa Kymenlaaksossa 2010 Indeksi 100 = Kymenlaakso Alue Myyntiala m2 Myynti Teho /m 2 Per asukas Per asukas Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Väestö määrä Osuus maakunta Osuus maakunta maakunta osuus Hamina 14 10 % 88 11 % 98 111 12 % Kotka 38 30 % 99 32 % 107 107 30 % Miehikkälä 3 0 % 38 1 % 46 122 1 % Pyhtää 3 1 % 44 2 % 56 127 3 % Virolahti 3 2 % 93 2 % 105 113 2 % Kotkan-Haminan seutu 61 44 % 91 48 % 100 109 48 % Iitti 7 3 % 90 3 % 87 97 4 % Anjalankoski 12 9 % 102 8 % 86 84 9 % Elimäki 6 4 % 93 3 % 71 77 4 % Jaala 3 1 % 117 1 % 79 68 1 % Kouvola 24 22 % 129 24 % 143 111 17 % Kuusankoski 12 12 % 111 9 % 80 72 11 % Valkeala 9 5 % 75 5 % 74 98 6 % Kouvolan kunta 66 53 % 109 49 % 101 93 48 % Kouvolan seutu 73 56 % 108 52 % 100 93 52 % Kymenlaakso 134 100 % 100 100 % 100 100 100 % Lähde: AC Nielsen Päivittäistavarakauppoja on Kymenlaaksossa yhteensä 134. Kauppojen lukumäärä samoin kuin pinta-ala painottuvat hieman enemmän Kouvolan seudulle kuin Kotkan-Haminan seudulle. Myös suhteutettuna asukasmäärään on Kouvolan seudulla laajempi tarjonta kuin Kotkan-Haminan seudulla. Myynti seuduilla on asukasmäärän nähden kuitenkin tasainen. Näin ollen myyntiteho (i/m2) on Kotkan-Haminan seudulla korkeampi kuin Kouvolan seudulla. Yleisesti päivittäistavarakaupan ostokset tehdään lähellä. Kymenlaaksossa on kuitenkin keskuksia, joissa pt-tarjonta ei ole riittävä, ja asiointia siirtyy monipuolisempiin keskuksiin. Asukasmäärän nähden myynti on alhaisinta Miehikkälässä ja Pyhtäällä. Kotkassa ja Virolahdella myynti on vastaavasti keskimääräistä korkeampi. Virolahdella myyntiä lisäävät myös venäläiset asiakkaat. Kouvolan seudulla päivittäistavarakaupan myynti painottuu asukasmäärään suhteutettuna selvästi merkittävimmin vanhaan Kouvolaan. Muiden vanhojen kuntien sekä Iitin päivittäistavarakaupan myynti jää vastaavasti keskimääräistä alhaisemmaksi. Tämä kertoo siitä, että Kouvolan suuret päivittäistavarakaupan yksiköt vetävät asiakkaita koko seudulta.