Liite perusturvalautakunta 4.10.2018 KIRDno-2018-115 Perusturvapalvelujen toinen osavuosikatsaus 2018 PTL 4.10.2018
PERUSTURVAN TOINEN OSAVUOSIKATSAUS 2018 Sisällys Perusturvalautakunta... 1 Hallintopalvelut... 7 Sosiaalipalvelut... 8 Terveyspalvelut... 11 Erikoissairaanhoito... 14 Toimintakyvyn tukipalvelut... 15 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut... 19 Käyttösuunnitelmatavoitteet... 22 Perusturvan investoinnit... 27 Liite 1. Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2018... 28
Perusturvalautakunta TP 2017 TOT 8/2017 TA 2018 TOT 8/2018 Tot % Muutos % Toimintatuotot 8 741 941 5 202 372 8 329 019 5 169 418 62,1-0,6 Myyntituotot 1 143 320 539 868 1 052 889 740 271 70,3 37,1 Maksutuotot 5 986 077 3 615 941 5 955 192 3 561 136 59,8-1,5 Tuet ja avustukset 982 919 668 752 848 600 477 367 56,3-28,6 Muut toimintatuotot 629 624 377 810 472 338 390 644 82,7 3,4 Toimintakulut -107 810 049-71 041 857-109 376 111-74 511 884 68,1 4,9 Henkilöstökulut -25 942 219-17 656 317-26 932 160-18 158 256 67,4 2,8 Palkat ja palkkiot -20 046 736-13 673 316-21 168 970-13 954 675 65,9 2,1 Henkilösivukulut -5 895 483-3 983 001-5 763 190-4 203 581 72,9 5,5 Palvelujen ostot -73 390 017-48 212 969-74 052 792-50 914 528 68,8 5,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 796 419-1 789 501-2 809 616-1 796 876 64,0 0,4 Avustukset -2 626 966-1 723 155-2 714 046-1 699 163 62,6-1,4 Muut toimintakulut -3 054 428-1 659 914-2 887 497-1 943 061 67,3 17,1 *Toimintakate (S) -99 068 108-65 839 485-101 047 092-69 342 466 68,6 5,3 josta Sisäiset tulot 228 332 94 074 0 45 511-51,6 Sisäiset menot -4 792 734-2 761 243-4 265 565-2 749 050 64,4-0,4 Tulosalueet TP 2017 TOT 8/2017 TA 2018 TOT 8/2018 Tot % Muutos % Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot 24 788 4 850 6 830 24 756 362,5 410,4 sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 Ulkoiset toimintamenot -858 065-590 648-887 505-586 373 66,1-0,7 sisäiset toimintamenot -317 151-111 716-184 464-124 998 67,8 11,9 Toimintakate -1 150 428-697 514-1 065 139-686 615 64,5-1,6 Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot 1 289 060 931 340 1 171 946 876 411 74,8-5,9 sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 Ulkoiset toimintamenot -10 192 764-6 497 310-9 906 507-7 434 137 75,0 14,4 sisäiset toimintamenot -481 173-257 621-528 981-366 026 69,2 42,1 Toimintakate -9 384 877-5 823 591-9 263 542-6 923 752 74,7 18,9 Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot 2 273 664 1 429 830 2 389 672 1 449 506 60,7 1,4 sisäiset toimintatuotot 3 899 1 835 0 690-62,4 Ulkoiset toimintamenot -13 746 398-9 021 171-14 652 274-9 032 271 61,6 0,1 sisäiset toimintamenot -922 592-565 018-875 337-539 802 61,7-4,5 Toimintakate -12 391 427-8 154 524-13 137 939-8 121 877 61,8-0,4 Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot 0 0 47 487 9607 20,2 sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 Ulkoiset toimintamenot -37 953 440-26 282 924-38 586 272-26 471 829 68,6 0,7 sisäiset toimintamenot 0 0 0 0 Toimintakate -37 953 440-26 282 924-38 538 785-26 462 222 68,7 0,7 1
Toimintakyvyn tukipalvelut Ulkoiset toimintatuotot 693 257 390 909 730 445 326 780 44,7-16,4 sisäiset toimintatuotot 176 367 47 087 0 39 349-16,4 Ulkoiset toimintamenot -18 671 207-11 728 882-19 138 125-13 128 767 68,6 11,9 sisäiset toimintamenot -991 735-558 062-858 524-598 807 69,7 7,3 Toimintakate -18 793 318-11 848 948-19 266 204-13 361 445 69,4 12,8 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot 4 232 840 2 351 369 3 982 639 2 436 847 61,2 3,6 sisäiset toimintatuotot 48 066 45 152 0 5 473-87,9 Ulkoiset toimintamenot -21 595 442-14 159 679-21 939 863-15 109 457 68,9 6,7 sisäiset toimintamenot -2 080 084-1 268 826-1 818 259-1 119 417 61,6-11,8 Toimintakate -19 394 620-13 031 984-19 775 483-13 786 554 69,7 5,8 Taloudellinen tuloksellisuus TP 2017 TOT 8/2017 TA 2018 TOT 8/2018 *Asukasmäärä 31.12. 39 170 39 170 39 361 39 361 euroa per asukas -1 444-942 -1 480-1 021 Hallintopalvelut -29-18 -27-17 Sosiaalipalvelut -240-149 -235-176 Terveyspalvellut -316-208 -334-206 Erikoissairaahoito -969-671 -979-672 Toimintakyvyn palvelut -480-303 -489-339 Ikäihmisten hyvinvointipalv. -495-333 -502-350 Tammi-elokuun toteuman perusteella perusturvapalvelujen keskeisimmät kasvukohteet ovat lastensuojelujen ja perhepalvelujen ostopalvelut, vammaispalvelujen ostopalvelut, ikäihmisten kotona selviytymistä tukevat palvelujen ostot sekä hoiva- ja sairaalapalvelujen ostot. Perusturvan oman toiminnan ylitys koko vuoden aikana ennakoidaan olevan noin 3,9 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoidaan puolestaan alittuvan koko vuoden n. 84 000 eurolla. Tämä tarkoittaisi koko perusturvan toimintakatteen osalta yhteensä 3,8 miljoonan euron ylitystä ja 6,0 prosentin kasvua edellisen vuoden toteumaan nähden. Lastensuojelun ja perhepalvelujen ostot ovat tammi-elokuun toteuman mukaan ovat olleet n. 4,6 miljoonaa euroa kun vuonna 2017 toteuma oli n. 4,2 miljoona euroa. Kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan on n. 450 000 euroa eli 10,8 %. Koko vuoden osalta kasvun odotetaan tasaantuvan loppuvuodesta. Koko vuoden ennusteen arvioidaan olevan n. 7,2 miljoonaa euroa, joka on n. 550 000 euroa ja 8,2 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ylitystä varattuun määrärahavaraukseen odotetaan tulevan n. 993 000 euroa. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on 7,8 % suurempi kuin edeltävänä vuonna, jälkihuollon piirissä 5,4 % suurempi kuin edeltävänä vuonna ja avohuollon piirissä 2,8 % suurempi kuin edeltävänä vuonna. Sijoitettuja lapsia ja nuoria on vuonna 2018 ollut kuukaudessa keskimäärin 47, jälkihuollon piirissä olevia nuoria on ollut keskimäärin 68 ja avohuollon piirissä olevia lapsia on ollut keskimäärin 175. Laitoshoidon ja perhekotien ostopalveluvuorokaudet ovat vuonna 2018 6,8 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Perhehoidon ostopalveluvuorokaudet ovat puolestaan 7,2 % suuremmat kuin edeltävänä vuonna. Samaan aikaan nuorisopsykiatrian menot erikoissairaanhoidossa ovat tammi-elokuun 2018 aikana laskeneet kirkkonummelaisten osalta 419 000 euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Alkuvuoden osalta on ollut viitteitä siitä, että lastensuojelussa on jouduttu turvautumaan ostopalveihin tapauksessa, jossa nuorisopsykiatrian palvelut olisivat olleet oikeampi palvelujen järjestämismuoto. Vammaispalvelujen ostot ovat vuonna 2018 tammi-elokuun aikana 8,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2017 ne olivat vastaavana ajankohtana 7,2 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 870 000 euroa eli 12,1 %. Koko vuoden osalta vammaispalvelujen ostoihin arvioidaan menevän 13,1 miljoonaa euroa, joka on n. 1,2 miljoonaa euroa ja 9,8 % edellisvuotta enemmän. Ylitystä vammaispalvelujen ostoihin arvioidaan kertyvän n. 2
1,2 miljoonaa euroa. Keskeisimmät kasvukohteet vuonna 2018 ovat olleet vammaisten henkilökohtainen apu sekä kehitysvammaisten ostopalvelut. Henkilökohtaisessa avussa asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2017 henkilökohtaisen avun asiakkaita oli tammi-elokuun aikana kuukaudessa keskimäärin 169, kun vuonna 2018 määrä on noussut jo 197 asiakkaaseen. Kasvua edellisvuoteen on 16,2 %. Kehitysvammaisten ostopalveluissa merkittävin kasvu on tapahtunut avohuollon käynneissä, jossa käyntejä on vuoden 2018 tammi-elokuun aikana 737 ja vuonna 2017 vastaavana ajankohtana 399. Kasvuprosentti on avohuollon käynneissä 84,7 %. Ikäihmisten kotona selviytymistä tukevien palvelujen ostot ovat vuonna 2018 tammi-elokuun aikana olleet 984 000 euroa kun vuonna 2017 tammi-elokuussa vastaava luku oli 648 000 euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on ollut 336 000 euroa ja 51,7 %. Koko vuoden ennusteen odotetaan olevan n. 1,4 miljoonaa euroa, joka on 297 000 euroa ja 26,1 % edellisvuotta enemmän. Ylitystä varattuun määrärahaan odotetaan tulevan 572 000 euroa. Kotihoidossa on aiemmin toiminut yöpartio, joka jäädytettiin n. kaksi vuotta sitten tarpeettomana. Yöpartion vakanssit on hyödynnetty aamu-iltavuoroihin. Nyt tarve ja kysyntä ovat lisääntyneet ja kotihoito on joutunut turvautumaan yksityisen palvelutuottajan apuun ostamalla yökäynteihin hoitajatyöpanosta. Kotihoidon henkilöstötilanne on ollut haastava. Vakinaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin on ollut vaikeuksia rekrytoida pätevää henkilöstöä. Avonaisiin työsuhteisiin on ollut joko muutama hakija, jotka eivät ole täyttäneet pätevyysvaatimukset, tai ei ole ollut hakijoita lainkaan. Tämä on johtanut siihen, että työvoimaa on jouduttu ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Espoon sairaalan ostoja odotetaan kertyvän vuonna 2018 yhteensä 4,7 miljoonaa euroa kun vuonna 2017 ostoja kertyi yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Espoon sairaalan toiminta käynnistyi maaliskuussa 2017, jonka johdosta alkuvuosi 2018 näyttäytyy voimakkaana kasvuna. Kesällä 2018 kuntoutusosastojen hintoihin on tehty 8,3 % korotus ja uusi vuorokausihinta on nykyisin 413,55. Päivystyshintaan on tehty 1,2 % korotus ja uusi vuorokausihinta on nykyisin 673,28. Espoon sairaalasta hankittujen hoitopäivien määrä on kasvanut huhti-toukokuusta selkeästi, jonka johdosta koko vuoden toteumaennustetta on jouduttu loppuvuodesta korottamaan. Espoon sairaalan ostojen arvioidaan ylittyvän 918 000 euroa kuluvan vuoden aikana. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) sekä osallistuminen Epic järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen monialainen kehittäminen ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon suunnitteluun osallistuminen Keskeinen toimintaympäristön muutostekijä on lähivuosina kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon muutos. Maakunta- ja sote-uudistuksen lainvalmistelu jatkuu. Valinnanvapauslain ja maakuntien rahoituslain esityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tarvittavat muutokset eduskuntakäsittelyssä. Eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä syyskaudella 2018. Tarkoitus on, että vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy uusille maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti. Sote-uudistuksen valmisteluun Kirkkonummen viranhaltijat ovat osallistuneet edelleen aktiivisesti vuonna 2018. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä on aloittanut työskentelynsä joulukuussa 2016 ja työskentely jatkuu edelleen. Ryhmän ohjauksessa toimivat valmisteluryhmät järjestäytyivät helmikuun 2017 aikana. Perustettuna on 11 sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmää, joissa Kirkkonummen edustajia on mukana. 3
Kirkkonummi on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönoton valmistelussa. Järjestelmän rakentaminen on loppusuoralla ja syksyllä hankkeessa keskitytään testauksessa löytyneiden havaintojen korjaamiseen. Kirkkonummen Apotti-asiantuntijat ovat osallistuneet myös testausvaiheeseen. Apotti-järjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu Vantaan kaupungilla ja Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018. Kirkkonummella käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna 2020. Perusturvapalvelujen toimialan esimiehet ovat osallistuneet aktiivisesti Hyvinvointikeskus-hankkeen suunnitteluun yhdessä kuntatekniikan ja arkkitehtien kanssa. Palvelutuotannon jaosto päätti 15.8.2018 kokouksessa jättää L2 suunnitelmat pöydälle odottamaan valtuuston päätöstä määrärahasta. Päätöksessä todettiin, että suunnittelua saa jatkaa. Palvelutuotannon jaosto esitti edelleen kuntatekniikan lautakunnalle, kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle kustannusarvion hylkäämistä. Lisäksi palvelutuotannon jaosto esitti, että valtuustoon tuodaan päätöksenteon tueksi vanhan pääterveysaseman perusparannuksen tai ylläpitävän kunnostuksen sekä osittaisen laajennuksen kustannusarviot. Lisäksi valtuustolle tuodaan uuden hyvinvointikeskuksen tilaohjelman vertailu nykyisiin tiloihin sekä tilatarpeeseen. Lastenpsykiatrian yhteistyö on jatkunut vuonna 2018 yhdessä perusturvapalvelujen ja sivistys- ja vapaa-aika palvelujen toimialan kanssa. Lastenpsykiatrian lähetemäärät erikoissairaanhoidossa kokonaisuutena ovat lisääntyneet 45%:lla viidessä vuodessa. Vuonna 2013 lastenpsykiatrian lähetteitä kirjattiin 1852 ja vuonna 2017 yhteensä 2686. Kirkkonummella lastenpsykiatrian lähetteitä ja konsultaatioita kirjattiin terveyskeskuksissa vuonna 2016 79 kappaletta ja vuonna 2017 80 kappaletta. Vuoden 2018 tammi-elokuun aikana lähetteitä ja konsultaatioita on kirjattu yhteensä 47. Kirkkonummella on aloitettu elokuussa 2018 HYKS Varhain-toimintamalli. Kaksi lastenpsykiatrian sairaanhoitajaa työskentelee Kirkkonummella ajanjaksolla 6.8.2018-9.6.2019. HYKS Varhain Lapset -toimintamalli tarjoaa kouluille ja perheille apua alakouluikäisten lasten psyykkisten ongelmien varhaisessa käsittelyssä ja ennaltaehkäisyssä. HYKS Varhain Lapset -toimintamallissa koulut voivat ottaa suoraan yhteyttä lastenpsykiatriaan. Lapset, perheet ja koulut saavat apua lasten tunnesäätelyyn ja käyttäytymiseen liittyviin kysymyksiin. Kirkkonummi on osallistunut PKS LAPEn Lapsen paras yhdessä enemmän hankkeeseen Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kanssa. Kunnan erityisenä mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena on yhdyspintatyöskentely sekä sivistystoimen, perusturvan että erikoissairaanhoidon kanssa. Kirkkonummi on osallistunut sekä perhekeskuksen, opiskeluhuollon sekä erityis- ja vaativan tason osakokonaisuuksiin. Kunnassa on hankkeen myötä lisätty eroauttamisen palveluita sekä osaamista varhaiseen vanhemmuuden tukeen. Puhutaan erosta -illat järjestettiin keväällä järjestöjen ja perhepalveluiden yhteistyönä. MLL avoimen kohtaamispaikan pilotti aloittanut Kannonkolon asukaspuistossa. Kasvun tuki-koulutuksiin on osallistunut Kirkkonummelta henkilöstöä sekä sivistystoimesta että perusturvasta. Ensimmäinen ihmeelliset vuodet - vanhemmuusryhmä aloittaa tammikuussa 2019. Lapset puheeksi kouluttajia on kunnassa hankkeen myötä kaksi. Kirkkonummella ensimmäisenä koulutetaan kaikki terveydenhoitajat ja oppilashuolto ko. menetelmän käyttöön. Hankkeen erityis- ja vaativan tason osakokonaisuudesta Kirkkonummi osallistuu systeemisen lastensuojelun pilotointiin, sekä oppimisen ja kehityksen tuen työryhmän mallin pilotointiin. Perusturvapalvelujen toimialalla on käytetty eräänä kehittämistyömenetelmänä Leania lähinnä terveyspalvelujen ja ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueilla. Vuosien 2017-2018 kuusi Kirkkonummen johtavaa viranhaltijaa on osallistutut Johdon lean-koulutukseen ja kaksi viranhaltijaa lean-valmentajakoulutukseen. Lean menetelmän käyttö laajenee osaksi toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Perusturvapalvelujen toimialan kaikki esimiehet osallistuvat kevään 2018 aikana yhteiseen dialogiseen koulutukseen (kuusi kokoontumista). Koulutuksessa keskityttiin päivittäiseen johtamiseen, muutoksen tuomaan epävarmuuteen ja sen hallintaan dialogin avulla. Keskeisenä teemana on myös yhdessä tekeminen ja yhteistyön kehittäminen. Kirkkonummen kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon keskittäminen vuonna 2017 on tuottanut uudenlaisia yhteistyörakenteita konserninhallinnon kanssa. Yhteistyökäytänteiden rakentaminen jatkuu vuonna 2018. 4
Toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen sekä erikoissairaanhoidon (sisätaudit ja kirurgia) käytön väheneminen yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmän asukasta kohden. Toimenpide Kotikuntoutuksen sekä fysioterapian avokuntoutuksen vakiinnuttaminen sekä Espoon uuden sairaalan ja perusturvan yhteisen toimintamallin kehittäminen Arviointikriteerit/mittarit Kotikuntoutuksen asiakaskäyntien määrä (fysioterapeutit ja lähihoitajat) 2016 738 ennuste 2017 1600 Tavoite 2018 1980 Fysioterapian avokäyntien määrä (yli 65-vuotiaat) (ilman kotikuntoutusta) 2016 2039 Ennuste 2017 2100 Tavoite 2018 2280 Sairaalahoitojaksojen keskimääräinen pituus 2016 (oma sairaala) 22,1 vrk Ennuste 2017 (Espoon sairaala) 9,3 vrk Tavoite 2018 (Espoon sairaala) 9,0 vrk HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65- vuotiasta asukasta kohti 2016 1 470 / 65-v. täyttänyt Ennuste 2017 1 403 / 65-v. täyttänyt Tavoite 2018 1 375 / 65-v. täyttänyt Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, ikäihmisten hyvinvointipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt Toteuma 31.8.2018 1-8/2018: Ft-käynnit 284 + lhkäynnit 1-8/2018: 803 yht. 1-8/2018: 1087 käyntiä. 1-8/2018 fysioterapian avokäyntejä yli 65-vuotiailla oli 1523. 1-8 / 2018 hoitopäivien keskimääräinen pituus on ollut 13,45 vuorokautta. HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65- vuotiasta asukasta kohti on tammi-elokuussa 2018 ollut 826 / yli 65-vuotias asukas (tammielokuussa 2017 vastaava luku on ollut 901 / yli 65-vuotias asukas). Tavoite on toteutumassa. Espoon sairaalan sekä osastojen siirtymisen yhteydessä vahvistettujen kuntoutuspalvelujen ja kotihoidon avulla on voitu panostaa enemmän ennalta ehkäisyyn sekä kuntoutukseen. Potilaiden kotona pärjäämistä on voitu tukea riittävästi ja hoitopaikat ovat olleet asiakkaan hoidon tarpeeseen nähden tarkoituksenmukaiset. Tämä on näkynyt vähentyneenä erikoissairaanhoidon tarpeena. 5
Strateginen tavoite: Perustason avopalvelujen saatavuuden parantaminen lapsille, nuorille ja lapsiperheille, jotta kohderyhmän hyvinvointi lisääntyy ja jotta lastensuojelun kiireelliset sijoitukset ja ostopalveluvuorokausien määrä saadaan vähenemään. Toimenpide Toimintamallien kehittäminen monialaisesti sekä lasten ja lapsiperheiden palvelujen vahvistaminen (11 uutta vakanssia vuonna 2018 ja 2 vuonna 2019). Arviointikriteerit/mittarit Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä 2014 13 564 vrk 2015 10 702 vrk 2016 9 987 vrk Ennuste 2017 17 200 vrk Tavoitetaso 2018 15 000 vrk* *mikäli avoresursseja ei lisätä, ostovuorokausien määrä on vuoden 2017 ennusteen suuruinen Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, sosiaalipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt Toteuma 31.8.2018 Lastensuojelun ostopalveluvuorokausia on tammi-elokuussa 2018 ollut 12 035 (vuonna 2017 vastaava luku oli 11 264 vuorokautta). 6
Hallintopalvelut Toiminnan painopistealueet Toimintaedellytysten luominen perusturvan johtamiselle ja kehittämiselle tuki- ja asiantuntijapalveluita tuottaen sekä hallinnollisten prosessien sujuvuuden varmistaminen. Toimialan sopimusten ja niiden hallinnoinnin sekä sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun ja väliaikaishallinnon valmisteluun osallistuminen (mm. nykyisten sopimusten kartoittaminen ja koordinointi sekä sopimuksia koskevien tietojen siirtäminen maakunnalle) Perusturvapalveluiden hallintopalveluiden tulosalueen henkilöstö on osallistunut muiden työtehtäviensä ohella sote-uudistuksen lakiluonnoksista annettavien lausuntojen ja Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun (kokoontumisten ja toimistossa tehtävän valmistelutyön muodossa) sekä vastannut muun muassa Apotti-hankkeen käytännön asioiden koordinoinnista Kirkkonummen osalta. Lisäksi tulosalueen henkilöstön työpanosta on kohdennettu mm. hyvinvointikeskushankkeen valmisteluun ja tietosuoja-asetuksen velvoitteisiin vastaamista varten tehtyyn valmistelutyöhön. Sopimusten siirron osalta edetään Uudenmaanliiton koordinoimana ja yhteisen aikataulun mukaan. Sopimusten hallinnointiin vaikuttavat osaltaan mm. sopimustietojen siirtotapa maakunnan ja sopimuksia luovuttavien organisaatioiden (mm. kuntien) järjestelmien välillä ja siirrettävän tiedon sisältöön liittyvät yksityiskohdat. Näiden osalta odotetaan vielä tarkempaa tietoa Uudenmaan liitolta. Merkittävä osa perusturvapalveluiden sopimuksista on viety sähköiseen muotoon. Lisäksi syksyllä 2018 on kunnan toimialojen edustajien yhteistyönä tehdyn valmistelun pohjalta aloitettu perusturvapalveluiden sopimusten osalta työ, jossa voimassaoleviin sopimuksiin liitetään tietosuoja-asetuksen edellyttämät tietosuojaliitteet. 7
Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt: aikuissosiaalityö (ml. maahanmuuttajatyö ja asumisneuvonta), perhepalvelut (ml. lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvojatoiminta), lastensuojelu sekä velkaneuvonta. Suoritteet / tunnusluvut SOSIAALIPALVELUT TP 2017 Tot 8/2017 TA 2018 Tot 8/2018 Tot % Muutos % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia 927 710 900 637 70,8-10,3 Maahanmuuttopalvelut Asiakkaiden määrä* - - 150 143 95,3 - Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset, keskimäärin kuukaudessa 165 170 170 175 102,9 2,9 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret, keskimäärin kk 65 64 60 68 113,3 6,3 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t 17 470 11 264 15 000 12 035 80,2 6,8 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t 13 931 8 962 13 800 9 603 69,6 7,2 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit 1 045 686 1 130 802 71,0 16,9 Perhepalvelut / Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten, palvelutarpeen arviointi-pyyntöjen sekä hakemusten määrä 1 152 745 1 400 829 59,2 11,3 Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä 240 157 230 144 62,6-8,3 *Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina ovat alle kolme vuotta Suomessa asuneet kotouttamislain piirissä olevat Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö Luodaan kuntaan monialainen toimintamalli asunnottomuuden, häätöjen ja tuetun asumisen hoitamiseksi yhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Typ-palvelupisteen, päihdehuollon, terveyspalveluiden, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhteistyössä. Luodaan yhteinen asiakaslähtöinen toimintamalli yhteistyössä päihdepalveluiden, terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa (Sosiaali- ja terveyskeskuksen pilotti). Painopisteenä on luoda toimintamalli paljon palveluita tarvitseville asiakkaille. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja toimitaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Perhepalvelut Luodaan toimintamalli lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen käsittelemiseksi monialaisena yhteistyönä lain säätämässä määräajassa yhteistyössä perheneuvolan, hyvinvointiaseman ja muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa. osallistutaan perhekeskusmallin kehittämiseen kunnassa (Lape-hanke ja hyvinvointikeskus) kehitetään lapsiperheiden kotipalveluun uusia toimintamuotoja, esimerkiksi lasten ryhmähoitoa yhteistyössä asukaspuistojen kanssa Lastensuojelu Käynnistetään systeemisen lastensuojelun toimintamalli THL:n tukemana ja osana Lape-hankkeen erityisen ja vaativan tason palveluita. kehitetään Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema) Velkaneuvonta 8
Valmistaudutaan vuoden 2019 alussa tapahtuvaan velkaneuvontatoiminnan valtiollistamiseen osallistumalla sähköisten palveluiden työpajaan. Perhepalvelut ja lastensuojelu Lasten ja perheiden palveluiden sote-valmistelussa on yhtenä kokonaisuutena sisällytetty lastensuojelun kehittäminen osana erityis- ja vaativimpien palveluiden kokonaisuutta. Kehittämisen yhteydessä puhutaan sosiaalityön toimintamallista, joka hyödyntää systeemisyyttä pyrkiessään auttamaan perheitä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on valmistellut systeemisen mallin pilotointia jo pidemmän aikaa. Suomessa mallin pilotointi aloitetaan kuluvan vuoden aikana lähes kaikissa maakunnissa osana LAPE-muutosohjelmaa. Kirkkonummi on ollut mukana systeemisen mallin pilotoinnissa sekä lastensuojelun että perhepalveluiden osalta. Koko henkilöstö koulutettiin mallin toteuttamiseen loppuvuoden 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana. Systeemistä mallia pilotoidaan aluksi näissä kahdessa tiimissä pienimuotoisesti ja työmuotoa laajennetaan koko ajan mahdollisuuksien mukaan. Malliin ei voida kokonaisuudessaan siirtyä yhdellä kertaa, sillä mallin käyttöönotto edellyttää kohtuullista asiakasmäärää. Yhdellä työntekijällä voisi mallin toteutuksessa olla 15-20 asiakasperhettä. Tällä hetkellä asiakkaita on lastensuojelussa 25-30 lasta / sosiaalityöntekijä ja perhepalveluissa 38-50 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Jokaisessa asiakastiimissä tulisi viikoittain olla mukana kliinikko pohtimassa muiden ammattilaisten kanssa ratkaisuja asiakasperheen tilanteeseen. Haasteena on ollut löytää pilottitiimeihin kliinikoita, jotka ovat perheterapiakoulutuksen saaneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kliinikot on nyt saatu kumpaankin lastensuojelutiimiin sekä perhepalveluissa päivystystiimiin. Yksi kliinikko puuttuu edelleen perhepalveluiden prosessityön tiimistä. Sosiaalipalveluissa on kehitetty Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita pääkaupunkiseudun yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden kirkkonummelaisten toimijoiden kanssa (lastensuojelu, perhepalvelut, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema, oppilashuollon palvelut). Perusturvan ja sivistystoimen lasten ja nuorten parissa työskentelevien esimiehet ovat aloittaneet ns. kopinottaja-tiimin työskentelyn. Tiimin tarkoituksena on ollut varmistaa ja edesauttaa prosessia, jonka avulla perheille voidaan tarjota entistä varhaisempaa tukea ja päästä pois lähetteistä ja lähettämisen kulttuurista kohti yhteistä työtä. Laajemmin pyritään uudenlaiseen hallinnonalat ja yksiköt ylittävään työparityöskentelyyn ja sujuviin palveluketjuihin. Tiimin toiminta on aloitettu esimiestasolta, mutta sen on tarkoitus laajentua työntekijöiden väliseksi työmuodoksi. Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä on tasaantunut ensimmäisen osavuotiskatsauksen jälkeen. Se on kuitenkin edelleenkin korkea eli 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Niin ikään perhehoidon vuorokaudet ovat kasvaneet 7,2 % edellisvuodesta. Perhepalveluiden ja lastensuojelun työmäärää kasvattaa ilmoitusten korkea määrä. Lastensuojeluilmoituksia ja palvelutarpeenarviointipyyntöjä tuli toisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 829 kpl eli 11,3 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Perhepalveluissa palvelutarpeenarviointeja tehtiin yhteensä 829 kpl eli 11,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit ovat kasvaneet 16,9 % edelliseen vuoteen nähden. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on kasvanut vain 2,9 % edellisvuodesta. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön asiakaskotitalouksien määrä laski 10,3 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtui mm. siitä, että perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle vuoden 2017 alusta, jolloin myös suurin osa asiakkaista siirtyi Kelan vastuulle. Asiakkaat ovat kuitenkin enenevästi tietoisia kunnan myöntämästä täydentävästä ja ennaltaehkäisevästä tuesta. Kunnan ja Kelan välillä jatkuu tiivis selvittelytyö asiakkaiden perustoimeentulotukeen liittyvissä asioissa ja yhteistyötä tiivistetään jatkossa muissakin asioissa. 9
Palvelutarpeen arviointi ja varhainen tuki ovat keskeisiä kehittämiskohteita aikuissosiaalityössä. Tavoitteena on asiakkaille oikea ja riittävä tuki riittävän varhaisessa vaiheessa ja yhteistyökäytäntöjen juurruttaminen arjen työhön mm. palvelutarpeen arvionnin yhteydessä. Uuden palvelumallin vakiinnuttaminen käytännön työhön on ollut haastavaa työntekijävaihdosten ja pienen työntekijäresurssin vuoksi. Aikuissosiaalityö käynnisti maaliskuussa ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) osittain rahoittaman asumisen tuen hankkeen. Yhteistyökumppaneina 3-vuotisessa hankkeessa ovat KVA (Kirkkonummen Vuokraasunnot Oy) ja Espoon diakoniasäätiö. Hankkeen tavoitteena on häätöjen ehkäisy ja asumisen tukitoiminnan kehittäminen Kirkkonummella monialaisena yhteistyönä. Hanke on jo muutaman kuukauden toiminnan aikana onnistunut ehkäisemään häätöjä ja tarjoamaan tukea asunnottomille ja asumisen tukea tarvitseville. Hankkeessa työskentelee kaksi asumisneuvojaa, joista toinen on määräaikaisessa palkkatukityössä. Maahanmuuttajatyössä on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa isoja ryhmäinfotilaisuuksia kuntaan muuttaneille pakolaisille ja muille ulkomaalaisille. Infotilaisuuksissa on kerrottu tulkkien välityksellä mm. asumisesta, asunnon hankinnasta, ravinnosta, seksuaaliterveydestä, Kelan etuisuuksista, turvallisuudesta sekä poliisin toiminnasta. Tämä toimintamuoto on tavoittanut kerrallaan useita kymmeniä osallistujia. Kirkkonummelle on muuttanut jälkihuoltoiässä olevia nuoria pakolaisia, joiden tuen tarvetta on kartoitettu ja tukitoimintaa toteutettu yhteistyössä Ehjä ry:n kanssa. Velkaneuvonta Velkaneuvonnassa on valmistauduttu vuoden 2019 alusta tapahtuvaan toiminnan valtiollistamiseen. Toinen velkaneuvojista työskentelee 50 % 1.3.-31.12.2018 oikeusministeriön alaisuudessa uuden tietojärjestelmän kehittämistyössä. Toiminnan siirtyminen valtiolle edellyttää sähköisen arkistoinnin kehittämistä, jotta tarvittava asiakasaineisto on käytettävissä myös toiminnan valtiollistamisen jälkeisessä työssä. Sähköisen arkistoinnin kehittäminen on aloitettu alkuvuoden aikana ja se tullaan saattamaan loppuun syksyn aikana. 10
Terveyspalvelut Terveyspalvelujen tulosalueeseen kuuluvat terveydenhoitopalvelut, vastaanottotoiminta sekä suun terveydenhuolto Suoritteet / tunnusluvut Terveydenhuoltopalvelut TP 2017 Tot 8/2017 TA 2018 Tot 8/2018 Tot % Muutos % Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla 16 603 10 568 17 500 9 955 56,9-5,8 Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä 4 092 2 755 4 500 2 693 59,8-2,3 Neuvolakäynnit perheohjaajilla 790 176 22,3 - Käynnit kouluterveydenhoitajalla 13 429 8 102 13 500 8 078 59,8-0,3 Käynnit koululääkärillä 2 174 1 288 2 300 1 424 61,9 10,6 Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen 29 505 16 667 27 500 18 294 66,5 9,8 Lääkärikäyntejä vastaanotoilla 38 907 25 822 42 000 26 929 64,1 4,3 Lääkäreiden puhelinkontaktit 25 151 16 843 34 000 15 844 46,6-5,9 Suun terveydenhuolto Asiakkaita 14 279 10 751 15 600 10 575 67,8-1,6 Käyntejä 37 095 24 410 37 700 24 643 65,4 1,0 Toiminnan painopistealueet jatketaan palveluketjujen ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon kuntalaisten tarpeet sekä kuntalaisilta ja työntekijöiltä toiminnasta saatu palaute osallistutaan Lean-koulutuksiin ja kehittämistyötä jatketaan terveyspalveluiden toiminnoissa leanperiaatteet huomioiden selvitetään lääkäripalveluiden järjestämistä uudella tavalla tasa-arvoisten palvelujen varmistamiseksi jatketaan vastaanottotoiminnassa kiireellisen hoidon hoitajavastaanottoja jatketaan ryhmäohjausmalleja, osassa ryhmiä voidaan hyödyntää myös modernia teknologiaa (mm. painonhallinta) kehitetään ravitsemusterapeutin ja kotihoidon yhteistyötä jatketaan perusturvan sähköisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöä kannustetaan potilaita jokaisella käynnillä käyttämään Omakantaa omahoidon tukemisessa kehitetään sähköistä ajanvarausta potilastietojärjestelmän sallimissa rajoissa. jatketaan ulkoisen viestinnän kehittämistä ottaen huomioon erityisesti viestinnän potilas-/asiakasystävällisyys. Yhdenmukaistetaan viestintää ja hyödynnetään mm. info-tv:tä sekä internetsivuja yhteisessä viestinnässä nykyistä enemmän. vahvistetaan perheille varhain annettavaa lisätukea, tuetaan vanhempia huolenpito- ja kasvatustehtävässä sekä lisätään vanhempien toimintakykyä vahvistamalla terveydenhoitopalveluita perheohjaajilla tuetaan oikea-aikaisesti yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa erityistä tukea tarvitsevia lapsiperheitä (Lape-hankkeen, ja hyvinvointikeskuksen ja Apotin palvelumallin kehittäminen) otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa ja ennaltaehkäisyssä kuntalaisten rokotuskattavuus jatketaan suun terveydenhuollossa Kerralla kuntoon mallia aikuisten kiireettömän hoidon toteutuksessa osallistutaan Apotin, maakunta- ja soteuudistuksen sekä Hyvinvointikeskushankkeen työryhmiin Terveydenhoitopalveluissa suoritemäärät ovat neuvolassa viime vuoteen nähden hieman alhaisemmat, mutta asetuksen mukaiset terveystarkastukset on tehty. Alkuvuodesta on ollut hieman tavallista enemmän ennalta suunnittelematonta henkilöstöresurssin vajetta, mikä selittänee osittain eron viime vuoteen. Lisäksi syntyvyys näyttää olevan aavistuksen viime vuotta alempi. Lapsiperheitä on muuttanut erityisesti Masalan alueelle. Kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat aavistuksen nousseet johtuen mm. siitä että vuoden 2010 ikäluokka on suuri (ensimmäisen luokan oppilaat ovat keväällä 2018 käyneet lääkärillä) ja koulun lukuvuosi 2018-2019 alkoi viikkoa aikaisemmin, joka mahdollisti lääkärinvastaanottojen alkamisen tavallista aikaisemmin. 11
Vastaanottotoiminnassa on jatkettu potilaiden hoitoon ohjautumisen kehittämistä. Kiireellisen ja kiireettömän (pitkäaikaissairauksien määräaikaiskäynnit) hoidontarpeen arviointia kehitettiin siten, että tietyt määritellyt potilasryhmät ohjataan ensisijaisesti hoitajalle ja se selittää 9,8 % lisäyksen hoitajakäyntien määrässä. Suun terveydenhuollossa asiakas- ja käyntimäärät ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoitopalveluiden neuvolatyössä on hyödynnetty yliopistollisten keskussairaaloiden kehittämän verkkosivusto Naistalon sivuja, joista löytyy tietoa sekä potilaille että ammattilaisille. Tammikuusta lähtien sivujen kautta on myös ollut mahdollisuus varata sähköisesti aika erikoissairaanhoitoon sikiöseulontoihin. Neuvolan asiakkaille on suositeltu sivuja sekä niiden sähköisiä palveluja. Kuuden kuukauden ryhmäneuvolakäynnin sisältöä ja käytäntöjä on päivitetty ja ryhmäneuvolaan osallistuu neuvolan terveydenhoitajan sekä suun terveydenhuollon työntekijän lisäksi myös asukaspuiston ja seurakunnan työntekijät sekä perheohjaaja. Palveluja on myös viety lähemmäs asiakkaita: Asukaspuistossa (Masala, Veikkola ja Keskusta) on kokeiltu terveydenhoitajan imetystukipäivää (puoli päivää) perheille. Kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset valmistuivat loppusyksystä 2017. Koulukohtaiset tulokset ovat tulleet alkuvuodesta 2018. Tuloksia hyödynnetään toiminnan ja erityisesti ehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Raittius on lisääntynyt, mutta huumeiden kokeilu toisen asteen opiskelijoiden kohdalla on korkeampi, kun mitä maassa yleensä. Neuvolan kaksi uutta perheohjaaja aloittivat huhtikuun puolivälissä. Alkuun työntekijät perehtyivät kuntaan ja suunnittelivat toimintaa. Neuvolan perhetyö on käynnistynyt hyvin ja yhteistyö terveydenhoitajien kanssa on sujuvaa. Toisen perheohjaajan työpanos kohdentuu Veikkolan ja Masalan alueelle, ja toisen keskustan alueelle. THL:n tekemä Lasten terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt helmikuussa 4- vuotiaiden perheille. Neuvolakäynnillä perheiltä kysytään halukkuutta osallistua tutkimukseen ja perheet vastaavat kyselyyn kotona. Lasten ja nuorten palveluketjujen kehittämistä yhdessä muiden perusturvan toimijoiden sekä sivistystoimen kanssa on jatkettu. Terveydenhoitajia on osallistunut Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LA-PE) matalan kynnyksen palveluiden kokonaisuuteen sekä Perhekeskustoimintamallin ja Varhaiskasvatus sekä koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena -ryhmien työskentelyyn. Vastaanottotoiminta Kuntalaisbarometrissa kysymys asiantuntevasta hoidosta terveyskeskuksissa koettiin yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä. Tyytyväisyys terveyskeskukseen, ajanvaraukseen, asiantuntevuuteen ja palvelun sujuvuuteen onkin noussut kolmessa viimeisessä barometrimittauksessa. Maaliskuussa 2017 vuodeosasto muutti Espooseen ja tällä on myös ollut vaikutusta vastaanottotoimintaan. Espoon vuodeosastoilla hoitojaksojen pituus pyritään optimoimaan. Tämän myötä kotihoitoon siirtyvien ja siellä olevien potilaiden hoito on aiempaa vaativampaa. Terveyskeskusrakennuksessa on tehty pintaremontointia viime vuosien aikana ja muutettu tiloja uusien toimintojen tarpeiden mukaisiksi. Henkilökunnan sisäilmaoireilu jatkuu edelleen, mikä aiheuttaa päivittäisen toiminnan järjestelyyn haasteita. Kolmea vastaanottohuonetta ei voida käyttää työntekijöiden sisäilmaoireiluiden vuoksi. Vuodeosastojen siirtymisen myötä vapautuneisiin tiloihin muutti mm. päihde- ja mielenterveyspalveluita ja yhteiset tilat mahdollistavat aiempaa tiiviimmän yhteistyön. 12
Potilaiden omahoidon ohjauksessa on pidetty myös ryhmäohjauksia mm. heikentyneen sokerinsiedon-, INRomahoidon-, painonhallinnan ja diabeteksen hoidon eri teemoista. Ryhmäohjaustoimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen. Lisäksi omahoidon tukemiseksi käytössä on kaikilla terveysasemilla omahoitopisteet. Potilaita ohjataan yhä enemmän sähköisten palveluiden käyttöön. Syksyllä 2018 on käynnistynyt INR-poliklinikka toiminta, jossa sairaanhoitajan vastaanotolla otetun verikokeen perusteella määritetään potilaan lääkeannos. Samalla potilaalle annetaan lääkitysohjausta. 2017 vuonna pilotoitu sähköinen ajanvaraustoiminta influenssarokotuksiin on otettu käyttöön Masalassa ja Veikkolassa. Lokakuusta 2018 alkaen kuntalaisilla on mahdollista varata sähköisen ajanvarauksen kautta hoitajavastaanottoja tiettyjen toimintojen osalta (ompeleiden poistot, rokotukset, lääkeinjektiot). Iltavastaanottotoiminta jatkuu. Hoitajien ja lääkäreiden yhteistyötä potilaan saaman palvelun sujuvoittamiseksi parannetaan edelleen. Keväällä 2017 on käynnistetty kuukausittaiset hoitajien ja lääkäreiden yhteistyöpalaverit, joissa teemoina on ollut sähköinen asiointi ja pitkäaikaissairaan hoitoprosessi. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palveluissa on aloitettu lean-kehittämistyö, jossa tavoitteena on sujuvoittaa prosesseja jatkuvan parantamisen periaatteella. Välittömän yhteydensaannin (ajanvarauksen) prosessissa on mm. tehty tilajärjestelyjä puhelinpalvelun ja henkilökohtaisen asioinnin parantamiseksi. Lisäksi on tehty useita pieniä muutoksia sekä toteutettu mittaukset, joiden perusteella arvioidaan ajanvarauksen resursointi vastaamaan paremmin kysyntää. Myös lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) suun terveydenhuollon palveluprosessien lean-kehittämistyö on alkanut. Aikuisten kiireettömässä hoidossa perinteisen hoitomallin lisäksi jatkuu myös Kerralla kuntoon malli, jossa sähköistä toiminnanohjausta hyödyntäen pyritään optimoimaan potilaan hoitoon tarvittava aika. Tavoitteena on saada yhdellä käynnillä potilaan hoito mahdollisimman valmiiksi. Haasteena on ollut edelleen sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen että Gesterbyn hammashoitolan sisäilmaongelmat. Ne vaikuttavat henkilöstön sijoitteluun ja osaltaan myös henkilöstön vaihtuvuuteen. Suun terveydenhuollossa otettiin viime vuoden lopulla käyttöön potilasjärjestelmän uusi Kanta-palveluihin soveltuva versio. Versiossa on ollut huomattavan paljon ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet työn sujuvuuteen sekä potilasmaksujen laskutukseen. Aikuisten kiireettömässä hoidossa on pysytty hoitotakuussa ja uuden kiireettömän ajan saa noin kahden kuukauden päähän. Kysyntä vaikuttaisi kuitenkin jonkin verran kasvaneen. Jonojen purun jälkeen kysynnästä ei ole ollut enää saatavilla tarkkoja tietoja, mutta kysynnän säännöllinen mittaus alkaa syyskuussa. 13
Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon määrärahojen toteutumista seurataan HUS:n oman kuukausiseurantajärjestelmän avulla, sillä kuntalaskutus perustuu muutaman kerran vuodessa oikaistaviin ennakkolaskuihin. Erikoissairaanhoidon toimintakate vuonna 2017 oli 37,95 milj. euroa. Elokuun 2018 tilanteen mukainen toteumaennuste vuodelle 2018 on 38,5 milj. euroa mikä noin 84 000 euroa alle budjetoidun. Erikoissairaanhoidossa kustannukset ovat laskeneet merkittävimmin kirurgiassa, missä kustannukset ovat peräti 605 000 euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät. Kustannusten lasku johtuu hoitovuorokausien määrän pienenemisestä kyseisellä erikoisalalla (-11,4 %). Toinen merkittävä laskukohde on ollut nuortenpsykiatria, missä kustannukset ovat 420 000 euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät. Siinä kustannusten lasku johtuu puolestaan sekä poliklinikkakäyntien (-18,4 %) että hoitovuorokausien (-81,7 %) määrän pienenemisestä. Muut yli 100 000 euron kustannusten alenemiset edellisvuoteen nähden tapahtuivat korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa, syöpätaudeissa ja sädehoidoissa sekä neurokirurgiassa. Ylivoimaisesti merkittävimmät kustannusten kasvut ovat tapahtuneet akuuttipsykiatriassa 921 000 euron kasvu edelliseen vuoteen nähden sekä sisätaudeissa 477 000 euron kasvu edelliseen vuoteen nähden. Akuuttipsykiatriassa kasvu johtuu hoitovuorokausien määrän voimakkaasta kasvusta (+54,4 %). Myös sisätaudeissa hoitovuorokausien määrä on kasvanut 7,5 %. Muut yli 100 000 euron kasvukohteet edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ovat olleet vanhuspsykiatrissa, lastentaudeissa, psykiatriassa, naistentaudeissa sekä keuhkosairauksissa. 14
Toimintakyvyn tukipalvelut Toimintakyvyn tukipalvelujen tulosalueeseen kuuluvat kuntoutuspalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut sekä kuntouttava työtoiminta. Suoritteet / tunnusluvut Kuntoutuspalvelut TP 2017 Tot 8/2017 TA 2018 Tot 8/2018 Tot % Muutos % Käynnit erityistyöntekijöillä yht. 10 675 6 944 11 550 6 932 60,0-0,2 Ostopalvelukäynnit 3 534 1 534 3 200 1 870 58,4 21,9 Mielenterveyspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä 1 491 899 1 900 1 522 80,1 69,3 Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä 754 554 900 477 53,0-13,9 Päihdehuolto Päihdepalvelut, avo käyntejä 4 925 3 103 4 000 3 448 86,2 11,1 Avokuntoutus Luotsi, hoitopäiviä 778 551 1 200 419 34,9-24,0 Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä 1 383 626 600 637 106,2 1,8 Hoitopäiviä 1 378 648 1 300 1 334 102,6 105,9 Ankkuri Toimintapäiviä 2 140 1 388 2 100 1 296 61,7-6,6 Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä 3 341 2 116 4 100 2 673 65,2 26,3 Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä 11 972 7 681 12 500 7 759 62,1 1,0 Asiakkaat 350 163 46,6 - TYP-asiakkuudet 300 176 58,7 - Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä 7 697 4 814 9 000 5 233 58,1 8,7 Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk 22 654 14 954 28 000 13 839 49,4-7,5 Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk 3 346 2 421 2 000 1 355 67,8-44,0 Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita 45 39 45 45 100,0 15,4 Kuljetustuki (vpl), asiakkaita 756 727 750 763 101,7 5,0 Henkilökohtainen apu, asiakkaita 194 182 190 199 104,7 9,3 Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat 116 113 125 119 95,2 5,3 Toiminnan painopistealueet Kuntoutuspalvelut Kotikuntoutuksen vakiinnuttaminen ja kehittäminen yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden kanssa Vuoden 2017 lopulla alkaneen fysioterapian suoravastaanottotoiminnan kehittäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa Lasten pääsy oikea-aikaisesti toimintaterapiapalvelujen piiriin sekä arviointien ja terapioiden lisääminen omana toimintana Mielenterveyspalvelut Monialainen palvelutarpeenarviointi mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä terveyspalvelujen kanssa yhteistyössä Matalan kynnyksen lapsi ja perhepalvelujen saatavuuden parantaminen Päihdepalvelut Päivystysvastaanoton ja avokuntoutus Luotsin toiminnan vakiinnuttaminen Avopalveluiden kehittäminen ja ehkäisevän työn lisääminen 15
Vammaispalvelut Vammaisten asumisyksikön suunnittelu ja sinne muuttavien asiakkaiden valmennus yhteistyössä Rinnekodin RK-asuntojen kanssa Vammaispalvelun lasten, nuorten ja heidän lähiomaistensa palveluohjauksen ja sosiaalityön vahvistaminen Kuntouttava työtoiminta TYP-toiminnan kohderyhmien selkeyttäminen sekä kuntoutuksen sisällön kehittäminen yhteistyössä aikuissosiaalityön ja TE-toimistojen kanssa. Työtä vailla olevien terveystarkastusten sisällön ja työkyvyn arviointien prosessien syventäminen. Kuntoutuneiden työtä vailla olevien asiakkaiden jatkopolkujen suunnittelu yhdessä kunnan työllisyyspalveluiden sekä muiden sidosryhmien kanssa (konsernihallinto, muut työllistymistä edistävät yhdistykset ja yhteisöt) Toimintakyvyn tukipalvelun työntekijät ovat olleet keskeisesti mukana monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämistyössä kunnan sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Valtakunnalliseen kehittämistyöhön on osallistuttu mm. Apotissa Palvelumallityöryhmässä, hallituksen kärkihankkeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) sekä Sote-tiimin alaisissa valmisteluryhmissä (vammaispalvelu sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut). Yksi työntekijä toimintakyvyn tukipalveluista (päihdepalvelut) osallistuu syksystä 2018 alkaen Apotti-asiantuntijana järjestelmän kehittämiseen kahtena päivänä viikossa. Kuntoutuspalvelut Fysioterapeuttien tuki- ja liikuntaelinvaivaisille käynnistetyn suoravastaanottotoiminnan käyttöasteen kohottamiseksi nimetyt fysioterapeutit aloittivat elokuun lopulla kuukausittaiset yhteistyötapaamiset hoidontarpeen arvioijien kanssa. Suunnitelmissa on antaa arvioijille vielä lisätukea itse hoidontarpeen arviointitilanteessa. Tehostettu kotikuntoutus on näyttänyt puolentoistavuoden aikana tarpeellisuutensa ja yhteistyössä ikääntyneiden hyvinvointipalvelujen henkilöstön kanssa toiminta on vakiintunut hyvin. Fysioterapeuttien kotikuntoutuskäyntimäärät ovat hallitusti kasvaneet ja kysyntään on kyetty hyvin vastaamaan. Kuntalaisten kotona selviytymisen tueksi on fysio- ja toimintaterapeuttien yksilövastaanotto- ja kotikäyntien lisäksi tarjolla ryhmätoimintaa, apuvälinepalveluita ja asunnonmuutostöihin liittyvää arviointia. Kaikissa em. palveluissa kysyntä, tarve ja tarjonta ovat olleet kasvussa tuettaessa kuntalaisia yhä enenevässä määrin selviytymään mahdollisimman omatoimisesti kodeissaan ja kodinomaisessa asumisessa. Ensimmäistä kertaa on voitu sairaalasta kesällä kotiutuvien kuntoutujien tueksi tarjota fysioterapiaa ryhmäharjoittelunakin. Lasten toimintaterapiassa jo pidemmän aikaa syntynyttä jonoa on saatu kriittisiltä osin purettua, mutta vielä on jouduttu turvautumaan runsaasti ostopalveluterapiaan. Yhteistyökumppaneille on toimitettu päivitettyjä perusteita, keitä ohjata lasten toimintaterapiapalvelujen piiriin. Syksylle on sovittu yhteistyötapaamisia yhteisten käytänteiden varmentamiseksi. Ostopalveluterapioiden tunnusluvussa on edelleen nähtävissä käyntikertojen lisääntymistä, kun erityisesti lasten toiminta- ja puheterapiajonojen purku ja lisääntynyt kysyntä lymfaterapiaan ovat synnyttäneet lisätarvetta ostopalveluiden käyttöön. Mielenterveyspalvelut ja puheterapia Vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana perheneuvolan käyntisuoritteet lisääntyivät edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna n. 26% ja jonossa olevien asiakkaiden lukumäärää onnistuttiin vähentämään siten että 31.8.18 jonossa oli 20 asiakasta. Maksimissaan jonossa oli lähes 60 asiakasta. Lisäresurssina saatu perheneuvoja aloitti työnsä suunnitellusta poiketen vasta 1.9.2018, joten resurssilisäyksen vaikutukset eivät vielä siltä osin näy perheneuvolan jonotilanteessa. 16
Nuorten Hyvinvointiaseman jonoa saatiin myös lyhennettyä, 31.8. jonossa oli alle 10 asiakasta. Tämä siitä huolimatta, että suoritteiden määrä aleni n. 13% verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Suoritteet vähenivät koska jonon hallintaan kului koko kevään ajan merkittävästi toisen työntekijän työaikaa. Vaikka sekä perheneuvolan että Nuorten Hyvinvointiaseman henkilöstötilanne on kohentunut, on palvelujen kysyntä hidastanut jonojen suunniteltua purkamista. Välillisesti myös lapsiin ja perheisiin myönteisesti vaikuttava seikka on, että aikuisten mielenterveyspalveluissa on resurssinlisäykseen liittyen onnistuttu 31.8 18 mennessä saavuttamaan tilanne jossa jonoa ei ole. Aikuisten mielenterveyspalveluissa ollaan käynnistämässä ryhmätoimintaa varhaisen tuen vahvistamiseksi. Puheterapian osalta kevään 2018 aikana tapahtui merkittävä palvelujen organisatorinen muutos. Kaikki kunnan puheterapiapalvelut päätettiin 1.3.2018 alkaen siirtää perusturvan vastuulle. Perusturvaan siirtyi kolme puheterapeutin vakanssia (kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen), mutta myös sivistystoimen jonossa olleet 250 suomenkielistä asiakasta. Varhaiskasvatuksen jo aloittamat rekrytoinnit onnistuttiin viemään päätökseen siten että toimet saatiin huhtikuun aikana täytettyä pätevillä hakijoilla. Kuntoutusta on vuoden aikana ostettu runsaasti, mutta puheterapiaan jono ei ole ratkaisevasti lyhentynyt, koska jonoon on myös koko ajan tullut uusia asiakkaita. Syksyn 2018 aikana jatketaan puheterapiatoiminnan sisällöllistä ja rakenteellista kehittämistä suuntaan, joka omalta osaltaan lisää mahdollisuuksia saada jonotilanne hallintaan siten että hoitotakuun mukaiset vastaanottoajat toteutuvat. Päihdepalvelut Päihdepalveluiden painopiste on vahvasti avopalveluissa ja ehkäisevän työotteen sekä varhaisen puuttumisen toimintamalleissa. Tässä toimintamallissa monialainen verkostotyö ja hoidontarpeen arviointi ovat keskeisessä asemassa. Päihdepalveluiden avopalveluiden hyvä resursointi ja päivystyksen aukiolojen lisääminen ovat selkeästi lisänneet käyntien määrää, joka jatkaa kasvua edelleen. Avokuntoutus Luotsin toiminta on vakiinnuttamassa paikkansa osana kuntouttavaa avopalvelua. Palvelun saatavuus ja saavutettavuus ovat parantuneet keskustan alueelle siirtymisen myötä. Asiakasmäärä on jäänyt hieman ennakoitua pienemmäksi, osin asiakkaiden keskeyttämisen vuoksi. Ehkäisevän päihdetyön osalta olemme nimenneet yhden työntekijän kokopäiväisesti ehkäisevään työhön. Työ on ollut paljolti verkostoitumista ja erilaisien kampanjoiden suunnittelua ja toteutusta. Nuorten päihteiden käyttöön ja erityisesti kannabiksen käyttöön on pyritty puuttumaan tiiviillä yhteistyöllä koulujen ja oppilashuollon, nuorisotoimen sekä sosiaalitoimen kanssa. Marraskuussa (6.11.2018) on tulossa iltapäiväseminaari nuuskasta ja kannabiksesta. Tavoitteena on tehostaa ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia ja toimintamalleja. Ostopalveluiden osalta avopalveluiden käynnit koostuvat edelleen pääosin sosiaali- ja terveysneuvontapiste Linkin käynneistä sekä Espoon selviämishoitoaseman käynneistä. Talousarvioon on jäänyt väärä luku (oikea olisi 1300 käyntiä). Käyntien määrä vaihtelee vuosittain 1000 1500 välillä, eikä ole juurikaan riippuvainen Kirkkonummen päihdepalveluiden toiminnasta. Päihdepalveluiden ostopalveluiden hoitopäivien määrä on kasvanut reilusti. Tähän on osin vaikuttanut avopalveluiden käyntien määrän huomattava kasvu ja sitä kautta tehdyt hoidontarpeen arviot. Vammaispalvelut Rinnekotisäätiön RK-asuntojen asumispalveluyksikkö valmistuu syksyllä 2018. Tulevien asukkaiden asumisvalmennus alkoi alkuvuodesta 2018 yhteistyössä asiakkaiden, läheisten ja Rinnekodin työntekijöiden kanssa. Rinnekoti suunnittelee myös päivätoimintayksikön perustamista Kirkkonummella ja tarkoituksena olisi, että se olisi paljon tukea tarvitseville kehitysvammaisille asiakkaille. Myös Aspa-palvelut ovat rakentamassa yksikköä Kirkkonummelle, joka valmistuu lokakuussa 2018. Aspa-palveluiden yksikkö on tarkoitettu vähemmän tukea tarvitseville kehitysvammaisille ja vammaisille asiakkaille. 17