Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009



Samankaltaiset tiedostot
Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Toimintaympäristö. Tulot Jenni Kallio

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

11. Jäsenistön ansiotaso

Tilastokatsaus 2:2014

Väestönmuutokset 2011

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

Geodemografinen luokitus

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella

Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

TILASTOKATSAUS 4:2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä

TILASTOKATSAUS 12:2016

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Maksuja ja maksamista koskevat säännöt

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

Tilastotiedote 2007:1

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Varhaiskasvatus 1(5)

Muuttajien taloudellinen tausta

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja , , , , ,

Tilastokatsaus 14:2014

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys


Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti

Yritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Mediafakta /2016. Suomen 2. luetuin päivälehti

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

TILASTOKATSAUS 5:2016

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Syöpä ja eriarvoisuus

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Viisumivapauden vaikutukset 1. väliraportti Kyselytukimus Pietarissa 2012

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Metsätieteen aikakauskirja. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

TIETOISKU TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

TILASTOKATSAUS 4:2017

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

5 Lisa materiaali. 5.1 Ristiintaulukointi

TILASTOKATSAUS 1:2016

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

Tolstoi hinnat

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Tilastokatsaus 6:2014

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN ASIAKASTIEDOTE ALKAEN

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Filippiinien väkiluku on kasvanut 30 vuodessa 59 miljoonasta 106 miljoonaan. Väestön vuotuinen kasvuprosentti on hidastunut 1,5 prosenttiin, mutta

Transkriptio:

Rusgaten julkaisuja 1 Heinäkuu 2009

Pietarin väestö ja tulokatsaus Tässä katsauksessa tarkastellaan eri lähteistä koottuja tietoja Pietarin kaupungin väestöstä sekä väestön tulotasosta. Väestö Pietarissa asui vuoden 2008 kolmannen neljänneksen alussa 4 572 900 asukasta. Vuodesta 2007 lähtien kaupungissa on havaittu yhtäjaksoista syntyvyyden kasvua sekä kuolleisuuden alenemista. Vuonna 2008 kaupungin asukasluku kääntyi nousuun, mutta nousun oletetaan hiipuvan ja kääntyvän lievään laskuun vuoden 2009 alussa. Eräs asukasluvun kasvun heikkenemiseen vaikuttava tekijä on taantuman johdosta alkanut siirtotyöläisten muuttovirta takaisin kotimaahansa. 1 Alla olevassa taulukossa on esitetty kaupungin asukasjakauma ikäluokkien perusteella. Tiedot perustuvat vuonna 2002 suoritettuun valtakunnalliseen väestönlaskentaan. Seuraava valtakunnallinen väestönlaskenta toteutetaan vuoden 2010 aikana. 2 Ikäryhmä Kaikki Miehiä Naisia Yhteensä 4 661219 2 094836 2 566383 0 14 vuotta 568 619 293 116 275 503 15 29 vuotta 1 101323 562 595 538 728 30 44 vuotta 1 049448 494 302 555 146 45 59 vuotta 964 718 417 903 546 815 60 74 vuotta 692 332 257 541 434 791 > 75 vuotta 269 033 61830 207 203 Taulukko 1 Pietari on erittäin naisvaltainen kaupunki kaikista asukkaista noin 55 prosenttia on naisia. Naisten osuus on korkea erityisesti vanhemmissa ikäluokissa, johtuen miesten alhaisesta elinikäodotteesta sekä ennen sotia syntyneiden sukupolvien menetyksistä. Sen sijaan nuorimmissa ikäluokissa miesten suhteellinen osuus on naisten osuutta suurempi. 15 29 vuotiaiden ikäluokan suhteellinen suuruus selittyy 1980 luvun puolivälissä toteutetun demografisen politiikan aikaansaamalla synnytysbuumilla. 1

Ikäluokat ja sukupolvet Kuvassa tarkastellaan Pietarin kaupungin ikäluokkien kokoja ja sukupuolijakoja. 2 Kaava 1 Perhekoko Kuvassa tarkastellaan sitä, minkä kokoisissa perhetalouksissa pietarilaiset asuvat. Yleisin perhekoko on kolme henkilöä. Noin 1 250 000 pietarilaista asuu taloudessa, jossa asuu yhteensä kolme henkilöä. 2 Talouden kokoja tarkasteltaessa on muistettava, että perinteisesti, useissa talouksissa voi asua useita sukupolvia. Koulutus Kaava 2 Pietaria pidetään Venäjän koulutuspääkaupunkina. Kaupungissa on kymmeniä valtiollisia sekä yksityisiä korkeakouluja ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on 15 vuotta täyttäneistä kaupunkilaisista lähes 40 prosenttia. Koulutustaso Pietarin 15 vuotta täyttäneiden, ammatti ja korkeakoulutettujen (peruskoulujen jälkeiset koulut) asukkaiden koulutustaso. 2 2

Kaupungin asukkaiden keskitulot ja ansiorakenne Kaava 3 Pietarilaisten keskitulot (1 6 / 2008) olivat 22 000 ruplaa / henkilö/ kk. Keskitulojen suuruudessa Pietari on venäläisistä kaupungeista toisella sijalla pääkaupungin Moskovan jälkeen. Tulojen jakautumista asukkaiden kesken voidaan tarkastella kaaviolla, jossa koko kaupungin reaalinen ostovoima on jaettu asukasluvulla, jonka perusteella on muodostettu ansioluokkia ja tuloryhmiä. 3 Luokka Ryhmä Osuus kaikista asukkaista Luokan tulot (tuhatta ruplaa) Osuus kokonaistuloista 1 Pienituloisimmat 0 10% 4,6 6,7 2,67% 2 Pienituloiset 10 20% 6,7 8,1 3,36% 3 Pienituloiset 20 30% 8,1 9,5 4,00% 4 Pienituloiset 30 40% 9,5 11,2 4,71% 5 Pienituloiset 40 50% 11,2 13,3 5,55% 6 Pienituloiset 50 60% 13,3 16,0 6,62% 7 Pienituloiset 60 70% 16,0 19,8 8,08% 8 Keskiluokka 70 80% 19,8 26,2 10,32% 9 Keskiluokka 80 90% 26,2 40,4 14,58% 10 Rikkaat 90 100% > 40,4 40,09% Taulukko 2 Pienituloisimmat Pienituloisimpien ryhmä muodostuu vähiten ansaitsevasta kymmenyksestä. Ryhmän koko on noin 457 000 henkilöä ja ryhmään kuuluvien henkilöiden keskitulot ovat 5900 ruplaa Pienituloiset Alle keskitulojen ansaitseva ryhmä. Määrällisesti suurin ryhmä, johon kuuluu noin 2 745 600 henkilöä. Ryhmän keskitulot ovat 11 900 ruplaa. Keskiluokka Yli keskitulojen ansaitseva ryhmä, jonka koko on 915 200, eli noin 20% koko väestöstä. Keskiluokan tulot ovat noin neljännes kaupungin asukkaiden kokonaistuloista. Kategorian keskitulot ovat 27 400 ruplaa. Rikkaat Kategorian koko, 457 600, eli 10 prosenttia. Kategorian keskitulot, noin 88 200 ruplaa kuukaudessa. 3

Tuloluokkien osuus kokonaistuloista Eri tuloluokkien kokonaistulojen osuus kaupungin kaikkien asukkaiden yhteenlasketuista kokonaistuloista 3 1 = pienituloisin kymmenys 10 = rikkain kymmenys Kaava 4 Keskitulot on tässä tapauksessa laskettu seuraavalla tavalla: Perheen kuukausitulot on laskettu yhteen ja jaettu saatu summa sen jälkeen perheenjäsenten lukumäärällä. Laskuissa on huomioitu kaikkien, muun muassa eläkeläisten, opiskelijoiden, työkyvyttömien ja lasten tulot. Mikäli siis esimerkiksi neljän hengen perhe koostuu kahdesta työssäkäyvästä aikuisesta, joiden kuukausiansiot ovat molemmilla 25 000 ruplaa, eläkeläisestä, jonka tulot ovat 4 500 ruplaa, sekä lapsesta, jolla ei ole tuloja, keskiansiot lasketaan seuraavasti: 25 000 + 25 000 + 4 500 + 0 = 54 000 ruplaa kuukaudessa jaettuna neljällä perheenjäsenellä, eli perheen jäsenten keskitulot ovat 13 625 ruplaa kuukaudessa. Esimerkkitaloudessa elävä henkilö kuuluu siis kuudenteen tuloluokkaan. Kaupunkilaisten suhteellinen keskitulo on 22 000 ruplaa kuukaudessa. Vain noin neljäsosalla asukkaista kuukausitulot ylittävät suhteellisen keskitulon. Kun verrataan köyhintä kymmenestä rikkaimpaan kymmenykseen, rikkain kymmenys ansaitsee kuukaudessa keskimäärin 15 kertaisesti sen, mitä köyhin kymmenes ansaitsee. Laskelmissa ei ole huomioitu lainkaan superrikkaita, eli miljonäärejä tai miljardöörejä, joita kaupungin asukkaista lasketaan olevan yhteensä noin yksi prosentti. 3 Tulorakenteet Alla olevassa taulukossa on kuvattu Pietarin asukkaiden tulolähteitä vuonna 2002 suoritetun väestölaskennan ilmoitusten perusteella. 2 Alle työikäiset Työikäiset Vanhemmat kuin työikäiset Palkka ansiotyöstä 876 1914735 177406 Yksityisyritteliäisyys 297 32435 24143 Stipendi / opintotuki 1525 128826 0 Eläke (Ei työkyvyttömyys ) 4118 89811 931493 Työkyvyttömyyseläke 4271 71263 79026 Sosiaaliset tuet 193570 55219 1960 Työttömyyskorvaus 0 14484 0 Muut lähteet 2840 60906 4073 Taulukko 3 4

Ylivoimaisesti suurin osa pietarilaisista saa tulonsa ansiotyön palkkatuloista, vuoden 2002 väestölaskennassa selvisi. 2 Tulorakenteet Kuvassa esitetään Pietarin asukkaiden tulojen rakenne. Ylivoimaisesti suurin osa kaupunkilaisista saa ansionsa palkkatuloista. 2 Alla olevassa taulukossa on lueteltu Pietarin asukkaiden tulonlähteiden määrät. Vuonna 2002 suoritetussa väestönlaskennassa noin 91 prosenttia asukkaista ilmoitti nauttivansa tuloja vain yhdestä tulonlähteestä. 2 Kaava 5 Alle työikäiset Työikäiset Vanhemmat kuin työikäiset Yksi tulonlähde 408317 2393522 823254 Kaksi tulonlähdettä 183682 252213 195007 Kolme tulonlähdettä 3176 12200 7311 Neljä tai useampi tulonlähde 59 922 426 Taulukko 4 Pietarin kaupungin asukkaiden keskiansiot ovat kehittyneet merkittävästi erityisesti 2000 luvun aikana. Vuonna 2008 alkanut taloustaantuma on kuitenkin aiheuttanut keskitulojen kasvun hidastumista. Keskiansiot ja ennuste niiden kehittymisestä Pietarilaisten keskiansiot 1995 2008 ja ennuste niiden kehittymisestä 2009 2012. 4 Kaava 6 5

Vuonna 2006 tehdyn selvityksen mukaan, pietarilaiset käyttävät merkittävimmän osan tuloistaan tavaraja elintarvikeostoihin, jotka haukkaavat ansioista 67 prosenttia. 5 Tulojen käyttö Tavaraostot, 39% Ruokaostot, 28% Palvelut, 25% Säästöt, 8% 1 Pietarin kaupunki, 2008 (gov.spb.ru) 2 Väestönlaskenta 2002, (perepis2002.ru) 3 Russian Busines Consulting, 2008 (Rbc.ru) 4 MIK Gortis, 2008 (gortis.info) 5 MIK Gortis, 2006 (gortis.info) 6