KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1a ja 1b KANNUKSEN KAUPUNKI
SISÄLLYS 1 1 Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet... 2 1.3 Alueen sijainti ja vaikutusalue... 3 2 Lähtökohdat... 3 2.1 Suunnittelualueen nykytila... 3 2.2 Maanomistus... 4 2.3 Suunnittelutilanne... 4 2.3.1 Maakuntakaava... 4 2.3.2 Yleiskaava... 5 2.3.3 Asemakaava... 6 2.3.4 Rakennusjärjestys... 6 2.3.5 Pohjakartta... 6 3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 7 3.1 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 3.1.1 Osalliset... 7 3.1.2 Vireilletulo... 7 3.1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 7 3.1.4 Viranomaisyhteistyö... 8 3.2 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 8 4 Asemakaavan kuvaus... 8 4.1 Kaavaluonnos... 8 4.2 Mitoitus... 8 4.3 Suhde osayleiskaavaan... 9 4.4 Kaavan vaikutukset... 9 4.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 10 5 Asemakaavan toteutus... 10 LIITE 1 Asemakaavan seurantalomake
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 14.3.2019 päivättyä asemakaavakarttaa. Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Valmisteluvaihe 14.3.2019 Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee korttelia 1a, osaa korttelista 1b sekä katualuetta. Asemakaavalla muodostuvat kortteli 1a, osa korttelista 1b sekä puistoaluetta. Yhteystiedot: Kaavoittaja: Kannuksen kaupunki Asematie 1 69100 Kannus Mittausteknikko Matti Salmela +358 44 474 5247 matti.salmela@kannus.fi Kaavan laatija: Plandea Oy Pitkänsillankatu 1-3 G 67100 Kokkola Kaavoitusinsinööri Ville Vihanta +358 50 590 6214 ville.vihanta@plandea.fi Kaavoituspäällikkö Minna Vesisenaho +358 50 537 4491 minna.vesisenaho@plandea.fi Vireilletulo: Luonnosvaiheen nähtävilläolo: Ehdotusvaiheen nähtävilläolo: Hyväksyntä: 1.2 KAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Alueelle laaditaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos. Kaavamuutos koskee korttelia 1a, osaa korttelista 1b sekä niihin liittyvää katualuetta. Asemakaavassa määritellään alueiden käyttötarkoitukset, rakentamisoikeudet, kerroskorkeudet sekä alueen liikenneyhteydet. Lisäksi huomioidaan kaavatyön yhteydessä esiin tulevat muut asiat. Asemakaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että mahdollistetaan alueen rakentuminen liiketoiminnalle, asumiselle sekä palveluasumiselle yleisine tiloineen.
1.3 ALUEEN SIJAINTI JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue on kooltaan n. 1,1 ha ja se sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa valtatie 28 pohjoispuolella. Alueen itäpuolella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat Mäkiraonmäen asutus sekä Kannuksen kirkon alue. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu seuraavassa kuvassa. Kaavamuutoksen vaikutus kohdistuu kaava alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. 3 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti punaisella rajuksella. Pohjakartta Maanmittauslaitos. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Suunnittelualue sijoittuu valtatien 28 ja Metsolantien väliselle alueelle Kannuksen ydinkeskustassa. Asemakaavassa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten alueeksi sekä katualueeksi. Sen itäosa on rakentunutta aluetta ja siellä sijaitsee lounasravintola Rauhala pysäköintikenttineen. Rakentumaton osa alueesta on nuorta puistomaisesti hoidettua tienvarsialueen lehtipuuvaltaista tuoretta tai lehtomaista kangasmaata. Alueen läpi virtaa Lammasojan haara, joka laskee Viirretjokeen. Alueella ei ole tiedossa huomioon otettavia kasvi tai eläinlajeja. Kuva 2. Ortoilmakuva suunnittelualueelta. Ilmakuva Maanmittauslaitos.
4 Suunnittelualueen ulkopuolella Metsolantien varrella olevat pientaloalueet ovat täysin rakentuneita. Alueen länsipuolen liikerakennusten alueella sijaitsee yksi rakentumaton liiketontti sekä yksi rakentunut tontti, jossa toimii baptistiseurakunta. Suunnittelualueen itäpuoli rajautuu Mäkiraontiehen ja sen toisella puolella on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (RKY) kuuluva Mäkiraonmäen vanha asutus. Samaan RKY-alueeseen kuuluu myös Kannuksen kirkko, joka sijaitsee valtatien 28 eteläpuolella. Liikenteellisesti alue liittyy päätieverkkoon valtatielle 28 Metsolantien, Mäkiraontien ja Junkalantien kautta. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti punaisella rajuksella. Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko -RKYaluerajaus sinisellä. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kuva 4. Etualalla lounasravintola Rauhala, taustalla Mäkiraonmäen vanhaa asutusta. 2.2 MAANOMISTUS Suunnittelualue on Kannuksen kaupungin omistuksessa. 2.3 SUUNNITTELUTILANNE 2.3.1 Maakuntakaava Kannuksen kaupunki kuuluu Keski Pohjanmaan maakuntaan ja alueella on voimassa Keski Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitus Keski Pohjanmaalla on edennyt vaiheittain siten, että ensimmäinen vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 24.10.2003, toinen 29.11.2007, kolmas 8.2.2012 sekä neljäs 22.6.2016. Nyt on käynnissä viidennen maakuntakaavan laadinta. Viides vaihekaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimiaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. 5. vaihekaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Keski Pohjanmaan liitossa sekä alueen kunnissa 1.9. 30.9.2015.
Suunnittelussa huomiotavia Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan merkintöjä ovat: Taajamatoimintojen alue (A) Keskustatoimintojen alue (C) Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue (vihreä vaakarasteri) Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (vihreä neliö) Valtatie 5 Kuva 5. Ote alueella voimassa olevien maakuntakaavan yhdistelmästä. 2.3.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1995 hyväksytty Hokkarannan-Prutikankaan osayleiskaava. Suunnittelualueelle on osoitettu kaavassa palvelujen aluetta ja alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva katu. Alueella on laadittu Kannuksen keskustan osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 18.3.2019. Osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Suunnittelualueelle on osoitettu palvelujen, hallinnon ja kaupan aluetta (P) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Valtatien alittava katualuevaraus poistuu, asiasta on sovittu Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa käydyissä, osayleiskaavaa koskevissa neuvotteluissa. Kuva 6. Ote Hokkarannan-Prutikankaan osayleiskaavasta. Kuva 7. Ote Kannuksen keskustan osayleiskaavasta.
2.3.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 9.6.2014 hyväksytty Kannuksen kokonaisasemakaava. Suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia: Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) Liikerakennusten korttelialue (KL) Katu 6 Kuva 8. Ote Kannuksen kokonaisasemakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella. 2.3.4 Rakennusjärjestys Kannuksen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.12.2016 ja se on tullut voimaan 17.1.2017. 2.3.5 Pohjakartta Asemakaavan vektorimuotoinen pohjakartta on laadittu kesän 2012 ilmakuvauksen pohjalta ja aineistoa on täydennetty maastomittauksin vuosina 2012 ja 2013. Pohjakartan on hyväksynyt mittausteknikko Matti Salmela 19.8.2013.
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7 3.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.1.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä (luonnosvaihe) ja muistutuksia (ehdotusvaihe) sekä viranomaisten ja yhteisöjen antaa lausuntoja. Osallisia ovat (MRL 62 ): γ alueen maanomistajat γ γ γ ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: o Kannuksen kaupungin eri hallintokunnat o Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus o Keski-Pohjanmaan liitto o K. H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo o Museovirasto o Kannuksen vesiosuuskunta o Kannuksen kaukolämpö o Korpelan Voima muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat 3.1.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta kuulutetaan samanaikaisesti, kun kaavaluonnos asetetaan nähtäville. 3.1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely MRL 63 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (OAS). Tämä ei kuitenkaan koske vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta. Nyt laadittava asemakaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen, joten erillistä OAS:a ei ole laadittu. Osallistumis ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu kaavaselostuksessa. 3.1.3.1 Valmisteluvaihe Kaavaluonnos käsitellään teknisten palveluiden lautakunnassa, jonka jälkeen kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville (MRL 62 ) alustavan aikataulun mukaisesti maalis-huhtikuussa 2019. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. 3.1.3.2 Ehdotusvaihe Alustavan aikataulun mukaisesti kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville touko-kesäkuussa 2019 MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti yhdeksi kuukaudeksi. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Samalla lähetetään lausuntopyynnöt eri viranomaisille. Kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot saatu, kunta lähettää perustellun vastineen niille muistutuksen tehneille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet.
3.1.3.3 Hyväksyminen Valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen alustavan aikataulun mukaisesti kesällä 2019. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95. Maankäyttö ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto oikeuteen siten, kun kuntalaissa säädetään. 3.1.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos ei koske vaikutuksiltaan merkittäviä valtakunnallisia tai maakunnallisia asioita. Täten MRL 66 :n mukaisesti viranomaisneuvottelua ei ole lähtökohtaisesti tarpeen järjestää. Neuvotteluja viranomaisten kanssa järjestetään tarvittaessa. Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään lausunnot niiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 3.2 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Suunnittelualueelta ei laadita vaihtoehtoja, vaan kaavamuutos perustuu alueelle aiemmin laadittuihin osayleis- ja asemakaavoihin, tavoitteisiin sekä laadittuihin suunnitelmiin. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVALUONNOS Suunnittelualue jakautuu kahteen kortteliin, joiden väliin on osoitettu puistoaluetta (VP). Kortteliin 1a on osoitettu asuinpientalotontti, jolle saa sijoittaa lähipalvelutiloja (AP-1) sekä liikerakennustontti (KL). Kortteliin 1b on osoitettu yksi asuinpientalotontti, jolle saa sijoittaa lähipalvelutiloja (AP- 1). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan). Tehokkuusluku AP-1 tonteilla on e=0,35 ja KL tontilla e=0,30. Kaikkien tonttien kerrosluku on II. 8 Kuva 9. Kaavaluonnos 14.3.2019. 4.2 MITOITUS Kaava-alueen pinta-ala on n. 1,1 ha. Taulukko 1. Tonttien pinta-alat, rakennusoikeudet ja kerroskorkeudet. Kortteli Tontti Käyttötarkoitus Pinta-ala Rakennusoi- Kerroskorkeus (m 2 ) keus (k-m 2 ) 1a 1 AP-1 2615 915 (e=0.35) II 1a 2 KL 4863 1459 (e=0.3) II 1b 1 AP-1 2504 876 (e=0.35) II Asemakaavan laajuustiedot on esitetty yksityiskohtaisesti liitteenä 1 olevalla seurantalomakkeella.
9 4.3 SUHDE OSAYLEISKAAVAAN Kannuksen keskustan osayleiskaavassa (hyväksytty 18.3.2019, ei lainvoimainen vielä) suunnittelualue on varattu pääosin palveluille, hallinnolle ja kaupalle. Yleiskaava merkintä mahdollistaa myös yksityisten tarjoamien palvelujen sijoittumisen alueelle, joten asemakaava on osayleiskaavan mukainen. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavoitustyön yhteydessä on arvioitava, aiheutuuko kaavan toteuttamisesta MRL 9 :ssä (6.3.2015/204) tarkoitettuja merkittäviä vaikutuksia. Seuraavassa on arvioitu vaikutuksia MRL:n mukaisen jaotuksen mukaisesti. 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, Uudet pientalotontit tarjoavat uusia asumismahdollisuuksia keskustassa kohentaen näin elinoloja. Liiketonttien väheneminen alueella voidaan kokea negatiivisena. Vaikutuksia vähentää, että asuinpientalotonteille on mahdollista sijoittua lähipalveluita ja lähimmät liiketilat sijoittuvat aivan alueen tuntumaan. Lisäksi poistuvat liiketontit ovat pysyneet kauan rakentumattomina. Uusi puistoalue lisää alueen viihtyisyyttä. Kirkkotien katualuevarauksen poistuminen vakiinnuttaa alueen liikenteelliset olot nykytilanteen mukaisiksi. Valtatie 28 liikennemelu vaimenee uusien rakennusten myötä mikä parantaa Metsolantien varressa asuvien elinoloja. Alueelle tulevat uudet asukkaat voivat kokea valtatie 28 läheisyyden häiritsevänä. 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, Alue liitetään kaupungin viemäriverkkoon joten vaikutuksia vesistöihin ei synny; alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Maaperään kohdistuva muutos on rakennusaikainen, vaikutuksia ilmastoon ei synny. 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, Suunnittelualueen ympäristö on valmiiksi rakentunutta aluetta, joka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu rakentamiselle. Kaavan toteutumisella ei arvioida olevan vaikutuksia alueen luontoarvoihin. 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, Uusi rakentaminen sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen tehostaen teknisten verkostojen käyttöastetta. Valtatien alittavan Kirkkotien katualuevarauksen poistaminen vakiinnuttaa alueen liikenteellisiä oloja nykytilanteen mukaisiksi. Nykytilaan verrattuna liikennemäärät alueella lisääntyvät kun rakentumaton alue muuttuu rakentuneeksi pientaloalueeksi. Laskennallisesti AP-1 alueille mahdollistettu rakennusoikeus lisää alueen liikennemääriä noin 60 ajoneuvolla vuorokaudessa. Mikäli rakentaminen toteutuu vanhusväestölle suunnattuna palveluasumisen alueena, liikennemäärät jäävät vähäisemmäksi kuin jos alueella asuisi työikäisiä asukkaita.
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Nykytilan rakentumattomaan vesaikkoalueeseen verrattuna pientalorakentaminen kohentaa valtatien varren yleisilmettä ja muuttaa taajamakuvaa kaupunkimaisemmaksi. Alueen rakentumisella kaksikerroksisina pientaloina nykyisessä asemakaavassa osoitettujen liiketilojen sijaan ei ole vaikutuksia maisemakuvaan. Alueelle ei sijoitu suojeltavia rakennuksia tai tunnettuja muinaisjäännöksiä. Muinaismuistolain 14 :n mukaisesti, jos kaivuutyön yhteydessä havaitaan merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, tulee työvaihe keskeyttää ja ottaa yhteyttä Museovirastoon, jotta mahdolliset havainnot saadaan dokumentoitua. Alue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueen välittömään läheisyyteen mutta kaavaratkaisu ei uhkaa RKY-alueen asemaa maisemassa alueen korkeuserojen ja rakennuskannan etäisyyksien vuoksi. Suunnittelualue sijoittuu korkeusasemaltaan yli 4 metriä RKY-aluetta matalammalle ja olennaisesti muuttuva osa yli 100 metrin etäisyydelle RKY-alueesta. 4.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartalla. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kannuksen kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. 10 Kokkolassa 14.3.2019 Ville Vihanta Kaavoitusinsinööri Minna Vesisenaho Kaavoituspäällikkö