Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus Kouvervaarasta
GEOLOGIAN RTTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäaä 16.6.2000 Tekijät Raportin laji Pertti Turunen Työraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä 4522 09 vuosina 198 1-1985 Tiivistelrnä Kuusamon liuskealueella tehtiin 1980-luvun puolivälissä suuri määrä geofysikaalisia malminetsintämittauksia. Kohteita etsittiin geofysikaalisilta matalalentokartoilta ja löydettyjä anomalioita tutkittiin tarkemmin tunnustelumittauksilla. Näin oli tarkoitus säästyä suurien alueiden mittaamiselta. Käytännössä lähinnä paikannusongelrnien takia jouduttiin kuitenkin turvautumaan lisäksi vanhanmalliseen systemaattiseen mittaukseen. Karttalehdellä tutkittiin 60 kohdetta, joista 4 osoittautui kiisuuntumien aiheuttamiksi. Kouvervaaran esiintymää tutkittiin tarkemmin ja kohteesta inventoitiin 1.5 miljoonaa tonnia Co- ja Au-pitoista kiveä. Raportissa selostetaan kunkin anomalian syyn selvittämiseksi tehtyjä geofysikaalisia tutkimuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Geofysikaaliset tutkimukset, painovoimatutkimukset, sähköiset tutkimukset, sähkömagneettiset tutkimukset, magneettiset tutkimukset, reikaluotaukset, sulfidit Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä. esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Kuusamo, Kouvervaara, Riihilampi, Saarikoski, Mäntyvaara Karttalehdet 4522 09 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Q 19/4522/2000/ 1 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 40 Suomi
Magneettisessa mittauksessa ei havaittu anomaiioita. VLF-R:n vaihekulma oli koko profiilin matkalla välil- 1a 20-40" ja näennäinen ominaisvastus muutamia satoja ohmimetreja. Matalimmillaan ominaisvastus oli lähes sadan metrin matkalla alle 200 Qm. Matalien ominaisvastusten alueella oli suota mika selittänee anomalian. 5. Uusitalo Täma kohde muistuttaa kaikissa suhteissa edellista. Anomalia on tien varressa olevan talon kohdalla. 6. Ammattikoulu Haatajan kylm llapi meneväa tieta seurailee parin ki- Taulukko 5. Ammattikoulun tunnustelurnittaukset. lometrin pituinen reaali- ja imaginaarianomaiioiden Table 5. Tentative measurements at Ammattikoulu. jono. Sama jono jatkuu myös ammattikoulun kohdalla vaikka yhdella linjalla jonojen välillä anomaiia lähes Menetelmä Pistetta Profiilia Metriä puuttuu. Kyseessä on selvasti sivilisaatioperiiinen Method Points Projiles Metres anomalia. Tämä todettiin myös tunnustelumittauksilla, joita tehtiin taulukon 5 mukaisesti: VLF-R 119 4 1150 7. Takkisenharju I Takkisenharjun anomalian lahistöllä ei topografisen kartan mukaan ole asutusta. Lentokartoissa on aika voimakkaat anomaiiat, mutta eri komponentit eivät kay oikein hyvin yksiin. Magneettikentässä on vahäinen mutta kauas Vasaraniemen suuntaan ulottuva anomaliajakso. Sähkömagneettiset anomaliat ovat samalla lentolinjalla kuin aikaisemmin tarkastellut Lokkilammen anomaliat. Kolmen kilometrin matkalla kartan alalaidasta lentolinjalla on useita anomalioita, joille ei ole vastinetta naapurilinjoilla. Tunnustelumittauksia tehtiin taulukon 6 mukaisesti. Maanpintamittauksen anomalioiden voimakkuudet viittaavat huonoon johteeseen kuten ruhjeeseen tai rapaumaan. Mittauspäivakirjassa ei ole merkintöjä sähkölinjoista. Taulukko 6. Takkisenharju I:n tunnustelumittaukset. Table 6. Tentative measurements at Takkisenharju I. Menetelmä Pistettti Profiilia Metriä Method Points Profiles Metres Magnetometraus/Z 27 1 260 Slingram 26 1 250 Kuva 1. Takkisenharju I:n slingram-profiili. Fig. 1. Slingram profile at Takkisenharju I.
la kaksikerrosmallilla. Tulkinnassa tarvittava pintamaan ominaisvastus tunnettiin lukuisista tasavirtarnittauksista, joilla selviteltiin kairausprofiilien johtavuusrakennetta. Menetelmän kyky erotella toisistaan erilaatuisia johteita samoin kuin eristeitäkin oli erinomainen. Johteen kontakti saatiin parin metrin tarkkuudella paikalleen. Kouvervaarassa tehtiin useita muitakin geofysikaalisia mittauksia. Tasavirtamittauksilla saatiin johdepinnan topografn tarkasti selville. IP oli yhdenmukainen VLF-R:n ja magnetometrauksen kanssa. VLF:llä todettiin voitavan löytaa heikkojakin johtawusmuutoksia kuten suon laitoja, mutta sen erottelukyky oli vä- häinen. Reikäluotaukset antoivat tietoja petrofysiikasta mutta reikämagnetometrausten antama hyöty oli vähäinen. Latauspotentiaalimittaukset onnistuivat vain osittain. Kouvervaaraan kairattiin kaikkiaan 34 reikää, joiden yhteispituus oli 4705 m. Reiät sijoitettiin ensisijaisesti magneettisen totaalikomponenttikartan perusteella ja toissijaisesti VLF-R:n ominaisvastuskartan perusteella. Näiden lisäksi käytettiin vielä VLF-R:n vaihekulrnakarttaa - muiden menetelmien kaytännön merkitys oii vähäinen. Reikäluotauksia tehtiin taulukon 23 ilmoittamalla tavalla. Taulukko 23. Kouvervaaran reikäluotaukset ja petrofysikaaiiset mittaukset. Table 23. Drill hole loggings and petrophysical measurements at Kouvervaura. R x Y SYVYYS K Pa RI Magn. K P Jr Depth Geofysikaalisilla mittauksilla oii merkittävä osuus mineraiisaation löytymisessä sekä tutkimusten aikaisessa kairauksen ohjaamisessa. Kouvervaaran vaiittö- massa yrnpäristössa ei lento- eikä maanpintamittausten perusteella ole löydettävissä muita esiintymiä. Kouvervaaran mineraiisaatiossa on inventoitu olevan
n. 1.5 miljoonaa tonnia kiveä, jonka kobolttipitoisuus Kouvemaaran geofysikaalisia tutkimuksia on tarkason n. 0.1 % ja kultapitoisuus n. 0.3 glt. teltu lähemmin eriliisessä raportissa Turunen (1995). 42. Sarvisuo Samisuolla on lahinna reaalikomponentissa kahdella vierekkäisellä lentolinjalla pieniä anomaiioita. Molempien sähköisten karttojen taso on noussut heisesti kostean maaperän takia. Magneettikentässä ei ole anomaliaa. Systemaattisessa slingramissa on ima- ginaarikomponentissa kahden prosentin negatiivinen anomalia kahdella pisteellä samalla paikalla. Näytteenottoa ei ole järjestetty; luultavasti anomalian syynä on suon pohja. 43. Kouvervaara III Jyrkässä rinteessä Kouvemaaran luoteispuolella on molemmissa sähkömagneettisissa komponenteissa kaksi peräkkäistä erillistä anomaiiaa. Paikalla ei ole tehty tunnustelumittauksia eikä systemaattinen kartoitus ulotu alueelle. Kyseessä saattaa olla jyrkän topografian aiheuttama mittaushäiriö. 44. Kouvervaara N Kouvemaarasta liinsilounaaseen geologisen kulun suunnassa on reaalikomponentissa pieni alue, jossa kentta on voimakkaampi kuin ympäristössä. Samalla alueella imaginaarikomponentissa on negatiivinen kentta. Magneettisesti alue on rauhallinen. Systemaat- tisessa maanpintamittauksessa ei ole merkkejä johteesta. Lentomittauksen komponentit ovat keskenään ristiriitaisia; toisaalta imaginaarikomponentin negatiiviset anomaiiat ovat pienialaisia ja niitä esiintyy usealla linjalla. Anomalioiden syy on selvittämättä. 45. Kouvervaara V Tässä on samanlainen anomaliakombinaatio kuin edellisessä. Anomaliaa on yhdellä linjalla. Sen aiheut- taja on selvittämättä. Systemaattisessa mittauksessa ei näy mitään. 46. Kouvervaara VI Tässä paikassa on molemmissa sähkömagneettisissa komponenteissa positiivinen anomalia. Se sijaitsee samalla lentolinjalla kuin Kouvemaara IV ja aivan sen lähellä. Systemaattisessa slingramissa ei näy merkkiäkään johteesta, mutta profiilien väli tällä alueella on 100 m ja niiden väliin mahtuu mahdollinen anornalia. 47. Lahdenperansuo 1 Reaaiikomponentissa on pieni anomaiia Miriöiseltä vaikuttavalla linjalla, mutta irnaginaarinen on samalla paikalla aivan anomaiiaton. Systemaattisessa maastomittauksessa ei näy mitään. 48. Lahdenperansuo II Imaginaarikartassa on selvä anomalia mutta reaalinen on rauhallinen. Naapurilinjalla 40 m päässä ei näy mi- tään, ei myöskään systemaattisessa mittauksessa.
56. Repokari III Kolmas Repokarin anomalioista ei nay imaginaarikomponentissa. Reaalisessa on selva maksimi. Ano- malian syyna on sama jakso, joka on aiheuttanut muutkin Repokarin anomaliat. 57. Perälä Peralän anomalia on reaaiikomponentissa vahva ja selkeä mutta sitä häiritsee vieressa oleva magneettinen lähde. imaginaarisessa on tasalakinen heikompi anomaiia ja myös siinii on negatiivinen kenttä samassa paikassa kuin reaalisessa. Geologisella kartalla on albiittidiabaaseja. Systemaattisessa slingramissa ei alla paikalla ole anomalioita. Satakunta metria ete- Iämpanä olevan pellon kohdalla on slingramin imaginaarikomponentissa parin prosentin negatiivinen anomalia kahdella profiililla. Ei ole luultavaa että kyseessa oiisi paikannusvirhe vaan anomaiian aiheuttavat peltoon kylvetyt lannoitteet. 58. Apajalahti Kitkajmen Apajalahdessa on imaginaarikomponentissa teraviipiirteinen anomaiia yhdellii lentolinjalla ja reaalisessa paljon vaatimattomampi maksimi. Geolo- gisessa kartassa on serisiittikvartsiittia eikii magneettinen kenttä ole kohonnut. Kuva 22. Apajalahden siihkömagneettiset lentoanomaliat. Fig. 22. Electromagnetic airborne anomalies at Apajalahti. Outokumpu Oy on tutkinut tarkemmin tätä kohdetta. 59. Palosuo Palosuolla on serisiittikvartsiittialueeila puolitoista kilometriti pitka magneettinen anomaiia. Sahköisessä imaginaarikomponentissa on suomainen anomalia ja reaalisessa viela vaatimattomampi anomalia. imaginaarianomaiian kanssa samassa paikassa on suo. Tunnustelumittauksia tehtiin taulukon 25 mukaisesti. Maanpintaslingramilla ei löytynyt merkkeja johteista. Myöskaih VLF-R:IIä ei löytynyt johdelukemia. Mitatut naennäiset ominaisvastukset olivat useita satoja ih.sahköinen lentoanomalia olisi saattanut syntyii kaliioperan ruhjeen tai suonpohjan vaikutuksesta ellei magneettikentässä olisi selvaa anomaliaa. Anomaiioi- den lopullinen syy on selvitmatta. Taulukko 25. Tunnustelumittaukset Palosuolla. Table 25. Tentative measurements at Palosuo. Menetelma Pistettä Profiilia Metria Method Potnts Profiles Metres MagneettinedZ 385 16 6880 Slingram 357 16 6400 VLF-R 334 8 2830
60. Kuikkalampi Kuikkalammella on molemmissa sähkömagneettisissa Menetelmä Pistettä Profiilia Metriä kartoissa yksinainen kellomainen johteeseen viittaava Method Points Projiles Metres anornalia. Maanpintamittauksissa anomalioiden syyksi kuitenkin osoittautuivat sähkölinjat. Tunnustelumit- MagneettinenIZ 72 4 1360 tauksia tehtiin taulukon 26 mukaisesti. Slingram 64 4 1200 VLF-R 132 4 1290 Taulukko 26. Tunnustelumittaukset Kuikkalammella. Table 26. Tentative measurements at Kuikkalampi. Mulltamiu tarkasteluja Kouvervaaran karttalehdellä oli tehty lentomittaukset uraanitutkimusten takia tavallista pienemmällä 125 m linjavälillä. Tavallinen 200 m linjaväli saattaa olla liian suuri pienien kiisuesiintymien etsimisessa vaikka asiaa ei voikaan helposti todistaa. Kuitenkin linjavaiii kasvaessa todennäktiisyys kiisuesiintymien osumisesta linjojen väliin kasvaa. Sahkömagneettisen mittauksen ulottuminen sivullepäin heikkenee nopeasti jolloin anomalia, jos sitä yleensä syntyy, heikkenee ja sekoittuu irtomaa-anomalioihin ja muuhun kohinaan. Karttalehdella on suuria topografisia vaihteluja jotka ilmeisesti lisäävät muutamien laaksojen anomalioiden epävarmuutta. Alueella on myös jonkin verran sähkölinjoja, jotka näkyvät sähköisissä mittauksissa enemmän tai vähemmän selvästi. Karttalehden alueella on lentomittauksissa ainakin yhdellä linjalla vakava paikannusvirhe. Sen takia ei kuitenkaan jäänyt malmia löytymättä. Tämän karttalehden mittaukset eivät ole kärsineet sähkömagneettisen mittauksen häiriöistä samalla tavalla kuin monet samana vuonna (1980) tehdyt Posion alueen mittaukset. Haatajan karttalehden alueelta löytyi huomattavasti vahemmän kiisuesiintymiä kuin tästä koilliseen sijaitsevilta naapurilehdiltä. Ilmeisesti kysymys on mieluumminkin siitä, ettei esiintymiä ole kuin siitä, että ne olisivat joutuneet etsintäverkon silmien väliin. Serisiittikvartsiittialue kartoitettiin slingram-magneettisella menetelmälla niin tiheällä piste- ja linjavälillä, ettei ole uskottavaa että merkittävia kiisuuntumia olisi jaänyt IöytytnNi. Toinen asia on, ettei tavallisen slingramin syvyysulottuvuus ole kovin hyva. Tarkemman kuvan saamisesta myös syvyyssuunnassa alue olisi pitanyt kartoittaa vielä VLF-R:llä. Lento- ja maanpintamittausten mukaan alueelta ei ole löydettävissä myöskaa merkittävia uraaniesiintymiä. Sähköisiä mittauksia alueella saattavat malminetsinnän kannalta häiritä rapaumat. Riihilammelta koilliseen kalliossa on kallioperahavaintojen ja painovoimamittausten perusteella rapaumia. Niihin on rikastunut johtavia mineraaleja, jotka aiheuttavat sähköisiin mittauksiin huonon malmin anomalioita. Kouve~aXaan ei syntynyt kaivosta mutta sen tutkimisessa opittiin kaikenlaista jota sovellettiin myöhemmin toisaalla Kuusamossa ja muuallakin. Kirjallisuutta Turunen, P. 1986a. Geofysikaaliset malminetsintätut- Turunen, P. 1991. Geofysikaaliset malminetsintätutkikimukset Kuusamon Mäntyvaarassa vuonna 1983. mukset Kuusamon Riihilammella vuosina 1981-1984 Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q 19145221 Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q19145221 198611. 16 s. 199111. 7s. +91s. Turunen, P. 1996b. Geofysikaaliset malminetsintätut- Turunen, P. 1995. Geofysikaaliset malrninetsintätutkikimukset Kuusamon Saarikoskella vuosina 1985 - mukset Kuusamon Kouvervaarassa vuosina 1982-1986. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, 1984. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q19/4522/198612. 8 s. Q19145221199511.25 s. + 41 1s. Turunen, P. 1986c. Geofysikaalisia tutkimuksia Kuu- Vanhanen, E. 1988. Kuusamon Kouvemaaran samon alueella. Geologian tutkimuskeskus, arkistora- koboltti-kultaesiintymän malmitutkimukset vuosina portti, 42011986. 37 s. 1982-1988. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19145221-88/1/10. 46 s. + 4 1s.
KUUSAMO Kouvervaara VLF-R-mittaukset profiililla 1200 VLF-R rneasurernents along profile 1200 Liite 9. - - i - - whlr Topography 1 Ra8 R351 I I I I 1 1 1 1 ~ 1 1 1 1 ( l I I I J 1 1 1 1 ~ 1 1 1 11 1 ~ 1