Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina
|
|
- Iivari Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan sovellukset Rovaniemi /2016 Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina Pertti Turunen Soklin magneettinen anomalia pintakuviona ja painovoima-anomalia väreinä
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Pertti Turunen Raportin laji Työraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina Tiivistelmä Raportissa selostetaan Soklin kairansydämistä tehtyjä petrofysikaalisia mittauksia ja arvioidaan Soklin piipun rakennetta gravimetristen mittausten perusteella sekä tarkastellaan gammasäteilymittauksia. Rapautuminen eri rei issä vaihtelee ja ulottuu syvimmillään ~200 metriin saakka, ja se laskee tiheyttä ja suskeptiivisuutta. Kauluksen rapaumavyöhyke näkyy painovoimassa heikkona miniminä ja magnetometrauksessa pienenä maksimina. Aikaisempien tutkimusten perusteella saatu Soklin piipun syvyys 5-6 km on sopusoinnussa painovoimamittausten mallinnuksen kanssa. Tilavuutta piipulla on ~100 km 3, tiheys on sydännäytteiden mukaan 2882 kg/m 3 ja massa on ~300 Gt. Syvyys voi olla tulkittua suurempikin jolloin myös massa kasvaa. Gravimetriset havainnot eivät anna tukea oletukselle piipun poikkileikkauksen pienenemisestä syvyyden mukana. Säteilymittauksilla ohjattiin kenttätöitä mutta ne eivät tuoneet merkittävää lisäinformaatiota lentomittauksiin nähden. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Sokli, petrofysiikka, painovoimamenetelmä, gammaspektrometraus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Savukoski, Sokli Karttalehdet UTM U52, U54 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Kokonaissivumäärä 25 Kieli Suomi Yksikkö ja vastuualue Geofysiikan sovellukset, Geofysiikan tutkimus Allekirjoitus/nimen selvennys Pertti Turunen Arkistotunnus 3/2016 Hinta Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Julkisuus Julkinen
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 PETROFYSIKAALISET MITTAUKSET 1 3 GRAVIMETRISET TUTKIMUKSET PAINOVOIMAMITTAUKSET Kauluksen alueen tutkimukset Soklin piipun rakenteesta 12 4 GAMMASPEKTROMETRAUKSET 20
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO GTK:n hankkeissa Hi-Tech-metallit ( ) ja Kriittiset mineraalit ( ) tehtiin harvinaisiin maametalleihin sekä fosforiin liittyviä geologisia tutkimuksia Soklin ympäristössä Savukoskella. Geofysikaalisina maastotutkimuksina tehtiin gravimetrausta ja gammasäteilymittauksia sekä laboratoriossa petrofysikaalisia mittauksia kairansydämistä. Merkittävänä apuna oli vuonna 2008 tehty tihennetty matalalentomittaus, jossa sähkömagneettinen kartoitus tehtiin neljällä taajuudella, sekä Geodeettisen laitoksen gravimetrinen kartoitus. Tässä raportissa selostetaan gravimetrisiä mittaustuloksia sekä arvioidaan mitä niistä saadaan irti Soklin piipun syvyysrakenteesta. Lisäksi tarkastellaan Kauluksen geofysiikkaa, petrofysikaalisia mittauksia ja gammasäteilymittauksia. 2 PETROFYSIKAALISET MITTAUKSET Soklin Kauluksen alueen kairansydämistä tehtiin 1921 tiheyden, suskeptiivisuuden ja remanenssin intensiteetin määritystä. Taulukossa 1 ilmoitetaan mittausten määrä kunkin reiän sydämistä. Sarakkeessa Depth ilmoitetaan alimman mitatun näytteen syvyys metreinä ja se on lähellä reiän todellista syvyyttä. Oikeanpuoleisimmassa sarakkeessa on määritysten kokonaismäärä. Tämä luku poikkeaa syvyydestä, koska rapautumisen takia monessa reiässä on sydänhukkaa jopa kymmenien metrien verran. Mittaukset luokiteltiin geologisten raporttien antamien tietojen nojalla kolmeen ryhmään; rapautumattomiin, vähän rapautuneisiin sekä runsaasti tai täysin rapautuneisiin näytteisiin. Taulukon keskimmäisistä sarakkeista ilmenee, että eri tavoin rapautuneita näytteitä on lähes neljä viidesosaa kaikista näytteistä. Taulukko 1. Petrofysikaaliset mittaukset Soklin kairansydämistä. Hole Depth Weathering Σ None Slight Strong R R R R R R R R R
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 R R R R R R R R R R R R R R Σ Taulukossa 2 esitetään pääkivilajien petrofysikaalisten parametrien mediaanit. Pois on jätetty sellaiset kivilajit, joiden määrä on pieni. Taulukon vasemmassa laidassa sinisellä taustalla on seitsemän pääkivilajin rapautumattomien näytteiden lukumäärä sekä tiheyden, suskeptiivisuuden ja remanenssin intensiteetin mediaani. Keskellä on vastaavat tiedot vähän rapautuneista kivistä ja oikealla runsaasti tai täysin rapautuneista. Tiheyden yksikkö on kg/m 3, suskeptiivisuus on SI-järjestelmän mukainen ja remanenssin intensiteetin yksikkö on A/m. Taulukko 2. Pääkivilajien petrofysiikan parametrien mediaanit eri rapautumaluokissa. Rock N Dens Susc Rem N Dens Susc Rem N Dens Susc Rem Not weathered Slightly weathered Strongly weathered Amphibolite Carbonatite Fenite Tonalite Soevite Mafite rock Lamprophyre
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Tiheyden ja suskeptiivisuuden vaihtelu neljän runsaslukuisimman kivilajin kohdalla esitetään kuvassa 1. Rapautumattomat käytteet esitetään avoimella renkaalla, vähän rapautuneet ristillä ja runsaasti rapautuneet umpinaisella täplällä. Amfiboliitin väri on punainen, karbonatiitin sininen, feniitin vihreä ja söviitin musta. Suskeptiivisuusarvon 10-3 (SI) yläpuolella olevat näytteet, karbonatiitit ja söviitit sekä muutamat lamproiitit, sisältävät magnetiittia. Voimakkaasta rapautumisesta kertoo matalien tiheyksien suuri osuus. Kuva 1. Neljän pääkivilajin suskeptiivisuus vs. tiheys rapautumisasteen mukaan luokiteltuna. Kuva 2 kertoo rapautumisen vaikutuksen tiheyden ja suskeptiivisuuden mediaaneihin havainnollisemmin. Pehmeästi kaartuvat käyrät kuvaavat parametrien muuttumista rapautumattomista avoimista renkaista ristin kautta runsaasti rapautuneeseen. Nuolet kuvaavat rapautumisen lisääntymisen suuntaa. Karbonatiitti ja söviitti eroavat muista kivistä sekä voimakkaan tiheyden että suskeptiivisuuden laskun takia kun magnetiitti muuttuu rapautumisessa ja laskee suskeptiivisuutta sekä osaltaan tiheyttä. Söviitin kohdalla näyttää, että suskeptiivisuus kääntyy kasvuun rapautumisen lisääntyessä. Muilla kivillä muutokset ovat pienempiä erityisesti suskeptiivisuudessa magnetiitin puuttumisen takia. Edestakaiset muuttumiset saattavat aiheutua rapautumisasteen määrittelyn kuvailevasta ja kategorisesta luonteesta. Kymmenienkin metrien lävistys on voitu kuvata yhdellä tavalla rapautuneeksi vaikka osa siitä kuuluisi toiseen luokkaan.
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Karbonatiittia ja söviittiä sekä lamprofyyriä lukuuottamatta remanenssin intensiteetti ei juuri muutu rapautumisessa taulukon 2 mukaan. Ilmeisenä syynä on näiden kivien sisältämä magnetiitti ja sen alttius rapautumiselle. Kuva 2. Kuuden kivilajin rapautumisen vaikutus tiheyteen ja suskeptiivisuuteen. Sydännäytteiden petrofysikaalisista mittauksista voidaan arvioida tulkintamallille käytettävä tiheyden arvo. Suora keskiarvo tai mediaani ei sovellu, koska ainakin parin sadan metrin syvyyteen ulottuva rapautuminen laskee tiheyttä. Kuvassa 3 esitetään tiheyden vaihtelu syvyyden funktiona ilman kivilajierittelyä. Syvyydet ovat vertikaalisia etäisyyksiä maanpinnasta. Rapautumisasteet kuvataan eri väreillä, ja heti nähdään rapautumisen tiheyttä alentava vaikutus. Musta porrasviiva kuvaa tiheyden keskiarvoa viiden metrin pätkissä, ja se lähenee sy-
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 vyyden kasvaessa tiheysarvoa 2850 kg/m 3. Koska syvimmät näytteet kuitenkin ovat heikosti rapautuneita, on kuviteltavissa, että rapautumattomina niiden tiheys olisi jonkin verran korkeampi. Tulkinnassa on syvälle mallille käytetty tiheyttä 2883 kg/m 3. Suskeptiivisuudessa ja remanenssin intensiteetissä ei havaittu vastaavanlaisia muutoksia. Kuva 3. Tiheyden vaihtelu syvyyden funktiona. 3 GRAVIMETRISET TUTKIMUKSET 3.1 Painovoimamittaukset Soklissa ei ole tehty koko alueen kattavaa painovoimamittausta ja siksi ei voida tehdä luotettavaa tulkintaa karbonatiittipiipun massasta tai rakenteesta. Jonkin verran mittauksia oli kuitenkin käytettävissä, kuten seuraavasta tarkastelusta ilmenee. Geodeettisen laitoksen gridistä laskettu painovoima esitetään väreillä ilmaistuna taustakuviona kuvassa 4, johon on merkattu erivärisillä täplillä viiden eri aikoina eri tarkoituksiin mitattujen painovoimamittausten sijainti. Soklin länsipuolella on 757 km 2 laajuinen APV-mittausalue. Mittauspisteitä on 3955, mistä tulee neliökilometriä kohti viisi pistettä. Kartoitetun alueen itäreuna menee kkj-järjestelmän neloskaistan itäkoordinaattia pitkin, mistä on Soklin esiintymän keskukseen lyhimmillään matkaa n. 2 km. Soklin läheisyys näkyy kuvassa 4 anomaliana muutamalla itäisim-
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 mällä linjalla. Soklin länsipuolella 5-10 km päässä oleva Tulppion oliviniitti näkyy lähes Soklin vahvuisena anomaliana ja sen vaikutus on otettava huomioon Soklin anomaliaa mallinnettaessa. Mittauspisteet on merkitty vihreinä täplinä kuvan 4 karttaan. Tulppion oliviniitin yli on mitattu kolme painovoimaprofiilia, jotka on merkitty mustina viivoina kuvaan 4. Profiilien yhteispituus on m ja havaintopisteitä on 583. Soklin vaikutus näkyy heikosti pohjoisimmalla profiililla. Kriittiset mineraalit-hankkeessa mitattiin 16 profiilia Kauluksen alueen rakenteen selvittämistä varten. Kuvan sinisinä merkattujen profiilien yhteispituus oli m ja havaintopisteitä oli Kuva 4. Painovoimamittaukset Soklin ympäristössä. APV-mittauspisteet vihreällä, Tulppion kolme profiilia mustalla, Kriittiset mineraali-hankkeessa tehty systemaattinen kartoitus ja kolme profiilia sinisellä, Rautaruukki Oy:n raportista poimitut profiilit keltaisina risteinä sekä Geodeettisen laitoksen gridistä poimitut pisteet mustina täplinä. Taustan painovoimakartta perustuu jälkimmäiseen.
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Rautaruukki Oy on tehnyt ainakin kaksi painovoimaprofiilia Soklin magneettisen anomalian ylitse 1970-luvulla. Mittauksia ei ole sidottu valtakunnalliseen tasoon eikä niistä ole muuta tietoa kuin piirros Rautaruukki Oy:n raportissa (Technoexport 1976). Piirroksesta poimittiin profiileilla mitatut arvot ja arvioitiin niiden luoteispään valtakunnallinen taso APV-mittauksen kanssa päällekkäin menevien havaintojen kanssa. Kaakkoispäässä ilmeni kuitenkin ristiriitaa Geodeettisen laitoksen mittausten kanssa eikä niitä siksi käytetty mallinnukseen. Nämä profiilit näkyvät kuvan 4 keltaisina pistejonoina. Kuvaan on merkattu mustina risteinä Geodeettisen laitoksen mittauksiin perustuvasta aineistosta laskettu painovoimaverkko. Pistetiheys on 1 piste /km 2. Kuten kuvasta näkyy, Soklin massiivin mallinnus perustuu lähes täysin tämän materiaalin antamaan informaatioon. APV- ja systemaattisen mallinnuksen kohdalla ei näy yksittäisten pisteiden kohdalla ristiriitoja eri aineistojen välillä, mistä syystä harvahkoonkin pisteverkkoon perustuvaa kokonaiskuvaa voidaan pitää luotettavana. 3.2 Kauluksen alueen tutkimukset Kuvassa 5 esitetään Soklin Kauluksen alueella tehtyjen painovoimaprofiilien sijainnit magneettisella kartalla. Pohjois-eteläsuuntaisten profiilien tarkoituksena oli kartoittaa vyöhykettä, johon kairattiin n. 30 reikää. Kairauksissa tavattiin rapaumavyöhyke, joka kiertää Soklin magneettista anomaliaa ja joka oli mineraalienetsinnän kannalta mielenkiintoinen. Oli odotettavissa, että gravimetrinen mittaus voisi kertoa jotakin rapauman rakenteesta. Kolme itä-länsisuuntaista profiilia leikkaavat kuvan 6 magneettisessa kartassa näkyviä heikkoja anomalioita, joiden arveltiin kertovan jotain Soklin eteläosan rakenteesta, mahdollisesta tulokanavasta. Kuva 5. Soklin Kauluksen painovoimaprofiilit magneettisella lentokartalla.
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Kuvan 6 magneettisessa lentokartassa näkyy muutaman kymmenen nanoteslan positiivinen anomalia, joka seurailee pohjoisempana olevan varsinaisen anomalian suuntaa. Alemmassa painovoimakartassa samassa paikassa on puolen milligalin negatiivinen anomalia. Kuva 6. Yläkuvan magneettisella kartalla näkyy hankkeessa tehtyjen gravimetristen mittausten sijainti. Katkoviiva G kuvaa alakuvan painovoimakartan rapauman sijaintia. Kairausprofiileita P1 ja P2 tarkastellaan tuonnempana. Mustat täplät ovat kairattuja reikiä. Kuvan tarkastelusuunta lounaasta koilliseen. Magneettiseen anomaliaan kairattiin useita reikiä ja monien reikien sydännäytteistä tehtiin petrofysikaalisten parametrien määrityksiä. Näitä tarkastellaan kairausprofiileilla P1 ja P2 kuvissa 7 ja 8.
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Kuvassa 7 esitetään petrofysiikan parametrien jakauma kuuden reiän kautta menevällä 1500 m pitkällä profiililla. Mittauspisteet on sijoitettu reikien runkoihin, ja mustien täplien puuttumisesta näkee missä ovat merkittävimmät sydänhukka-alueet. Rapautuneen ja rapautumattoman alueen raja on merkattu katkoviivalla. Kolmella vasemmanpuoleisella reiällä on tavattu vain rapautunutta kiveä. Reikien R23 ja R1 väliseltä alueelta ei ole havaintoja ja reikien välillä esitetyt värit ovat interpolointiohjelman tekemiä. Samoin muukin raitaisuus on epävarmaa, koska reikien välimatka on suuri verrattuna näytteenottoväliin. Kuvan yläosassa on sinisellä merkattu lentomittauksen magneettinen mittaustulos ja punaisella maanpintagravimetrauksen tulos, josta on vähennetty arvioitu Soklin massiivin anomalia. Molemmissa mittauksissa on maksimi profiilin pohjoispäässä, missä on lävistetty tiheää ja suskeptiivista materiaalia. Profiilin eteläpäässä matalan tiheyden alueella on painovoimassa minimi mutta magneettisessa pieni maksimi. Nämäkin ovat sopusoinnussa petrofysiikan kanssa. Kuva 7. Tiheys, suskeptiivisuus ja remanenssin intensiteetti kairansydämistä profiililla P1.
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Toinen esitettävä profiili muodostuu edellisen länsipuolen rei istä R16, R9, R5, R6, R7 ja R8. Rapautumisrajaa ei ole merkitty kuvaan, koska yksittäisiä havaintoja lukuun ottamatta rapautumattomia näytteitä on vain reiässä R16 syvyysvälillä m. Magneettikentässä on paikallinen anomalia vain reiän R6 päällä missä suskeptiivisuuden ja remanenssin arvot ovat koholla. Painovoimassa tällä paikalla on Soklin rengasrakennetta myötäilevä minimikaari. Kuva 8. Tiheys, suskeptiivisuus ja remanenssin intensiteetti kairansydämistä profiililla P2. Kolmesta itä-länsisuuntaisesta profiilista Soklin eteläpuolella esitetään kuvassa 9 keskimmäisellä profiililla tehdyt mittaustulokset sekä sähkömagneettisen lentomittauksen kaksi taajuutta. Painovoimassa on laaja kahden milligalin vahvuinen minimi, jonka ääriarvo sijoittuu magneettisen kartan pitkien anomalioiden väliin. Korkeampitaajuisessa sähkömagneettisessa komponentissa on kaksi anomaliaa painovoimaminimin kahden puolen. Näiden aiheuttaja ei ole ilmeisesti maaperän kosteudessa, koska toinen on rinteessä ja toinen mäen laella. Säh-
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 köiset anomaliat sijoittuvat magneettisten anomaliavyöhykkeiden läheisyyteen. Painovoimaminimin syy on toistaiseksi selvittämättä. Rapauma on mahdollinen syy mutta se on ristiriidassa sähkömagneettisen datan kanssa. Kuva 9. Geofysikaalisia mittauksia keskimmäisellä itä-länsisuuntaisella painovoimaprofiililla. Kauluksen alueella tehtiin systemaattinen gravimetrinen mittaus. Profiileja oli 13, niiden välimatka oli 200 m ja pituudet vaihtelivat välillä m. Bouguer-anomalia esitetään kuvan 6 alaosassa (osana laajempaa kenttää) ja jäännösanomalia kuvassa 10. Jäännösanomalia on laskettu vähentämällä Bouguer-anomaliasta tuonnempana esitettävän Soklin piipun ja sen ympäristön massojen mallinnettu anomalia. Punaisella väritetyillä alueilla painovoima on negatiivinen, sinisillä positiivinen ja nollaviiva on kartassa vihreänä käyränä. Mielenkiintoinen on negatiivinen kaari, joka kiertää Soklin anomaliaa pohjoiskoordinaatin tienoilla. Alueen itäosassa anomalia katkeaa mutta ilmestyy takaisin itäisimmillä profiileilla. Laajempi punainen alue sijaitsee edellisen eteläpuolella. Kyseessä voi olla toinen rapaumaalue, mutta erilainen kuin pohjoisempi, koska magneettinen kartta on anomaliaton.
15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Kuva 10. Kauluksen alueen jäännösanomaliakartta (vasemmalla) ja mallinnustulos (oikealla). Rapaumamallit yhtenäisillä viivoilla ja muut mallit katkoviivoilla. Kuvan 10 oikealla puolella esitetään anomalia, joka syntyy 44 viivoilla tai katkoviivoilla esitetystä mallista. Varsinaisesti on mallinnettu ympäristöä kevyempiä alueita ja katkoviivoilla kuvatut positiivisen tiheyden mallit ovat mukana vain jotta muilla malleilla ei tarvitsisi selittää anomaliaa. Mallien parametreista on optimoitu vain sijaintia ja profiilin suuntaista paksuutta. Tiheyseroja on muunneltu niin että kunkin mallin kohdalla anomalia tulee selitetyksi. Kaikkien mallien kulun suuntainen ulottuvuus on 200 m, samoin syvyysulottuvuus. Yläpinnan syvyys on 5 m. Rapaumamallien keskimääräinen tiheysero ympäristöön nähden on -130 kg/m 3. Kuvasta 3 näkyy, että rapauma ulottuu ainakin syvyydelle 150 m, jossa tiheysero pintaan nähden on n kg/m 3. Mallinnuksen mukaan näyttää siltä, ettei rapauma ole paljon tässä arvioitua syvempi. Koska mittauksen laajuus on pieni, ei ole tietoa siitä miten kauas rapaumavyöhyke ulottuu ja kiertääkö se Soklin anomalian ympäri. 3.3 Soklin piipun rakenteesta Soklin piipun anomalia hallitsee kuvan 4 painovoimakenttää. Sen länsipuolella n. 5 kk etäisyydellä oleva Tulppion oliviniitin massa on niin laaja ja massiivinen, että sillä on vaikutusta Soklin anomaliaan. Karbonatiitin pintaosien sijaintiin sivumassa ei vaikuta, mutta syvyysulot-
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 tuvuus ja syvyyssuuntainen rakenne ovat vaikutukselle alttiimpia. Myös koillispuolella 7 8 km etäisyydellä on laaja mutta matalaintensiteettinen anomalia sekä eteläpuolella kaksi vähäistä anomaliaa. Nämä anomaliat on poistettava mittaustuloksista jotta jäljelle jäävä Soklin piipun anomalia voidaan mallintaa luotettavasti. Kuvassa 11 esitetään painovoimamallinnus kuvan 3 alueelta. Itä-länsi- ja pohjois-eteläsuuntaiset profiilit digitoitiin kartasta kilometrin välein. Tulkintaprofiileja oli 26 ja malleina oli Soklin anomalian kohdalla elliptinen sylinteri ja neljän muun anomalian kohdalla katkaistu pyramidi (frustum), jotka kaikki voivat leventyä tai ohentua vertikaalisuunnassa. Mallien tärkeimmät parametrit esitetään taulukossa 3 ja ylä-, ja alapintojen projektiot maanpinnalla kuvassa 11. Kuva 11. Soklin alueen painovoimamallinnus. Mallikappaleiden projektiot vihreillä viivoilla.
17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Taulukko 3. Kuvan 11 tulkintamallien parametrit. Malli Tiheys Syvyys Syvyysulottuvuus Kenttäkaade Kulku Tilavuus kg/m 3 m m aste aste km Kuvassa 12 esitetään tulkintaprofiilit NS ja kuvassa 13 EW. Sijainnit on merkattu kuvaan 11. Mallikappaleet 2 5 selittävät tärkeimmät anomaliat Soklin lähistöllä. Laskettua kenttää voi verrata kuvan 4 mittaustulokseen. Kaukana olevia pieniä ja matalaintensiteettisiä anomalioita ei ole otettu mukaan, koska niiden vaikutus Soklin alueella on vähäinen. Regionaalitasona on käytetty arvoa mgal) Kuva 12. Tulkintaprofiili NS. Punaiset täplät tarkoittavat mittaustulosta ja sininen viiva mallien anomaliaa. Mallien numerot ja tiheydet on merkattu kuvaan. Kuvista 12 ja 13 näkyy sovituksen hyvyys kahdella profiililla. Paremman sovituksen saamiseksi mallien tulisi olla yksityiskohtaisempia, mutta hienonnuksen vaikutus kohdistuisi vain mallien läheisyyteen eikä mielenkiinnon kohteena olevan Soklin anomalian alueelle olisi suur-
18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 takaan vaikutusta. Tulkintamallien syvyydet, 1 6 km, ovat epävarmoja. Syvyyden kasvaessa tilavuus kasvaa, mutta anomalian voimakkuus säilyy entisellään jos tiheyttä pienennetään. Tälläkään seikalla ei ole paljon vaikutusta kilometrien päässä olevaan Soklin anomaliaan. Kuva 13. Tulkintaprofiili EW. Soklin piipun ympärillä olevien anomalioiden 2 5 vaikutus poistettiin laskemalla mallien 2 5 summa-anomalia ja vähentämällä se mitatusta anomaliasta. Näin saadaan kuvan 14 yläosan kartta, joka esittää Soklin piipun painovoima-anomaliaa. Alakuvassa on sylinterimallin teoreettinen anomalia. Anomalioissa on eroja paikallisessa vaihtelussa, mutta keskianomaliat muistuttavat rakenteeltaan toisiaan. Tulkintamalli ei ole merkittävästi muuttunut taulukon 3 mallista 1: Taulukko 4. Soklin piipun kahden tulkintavaihtoehdon parametrit. Tulkinta Tiheys Syvyys Syvyysulottuvuus Kenttäkaade Kulku Tilavuus kg/m 3 m m aste aste km Mallien tilavuuksissa ja syvyystiedoissa on eroja.
19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Kuva 14. Painovoima-anomalia (yläkuva) ja sylinterimallin tulkinta-anomalia (alakuva).
20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 Kuva 15. Soklin piipun tulkintaprofiilit NS (yläkuva) ja EW (alakuva). Lukuarvot tarkoittavat tiheyseroa ympäristöön nähden ja todellista tiheyttä.
21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Tulkinnat on tehty olettaen mallien syvyyssuunnassa säilyttävän saman laajuuden kuin pinnassa. Jos massa kapenee syvyyden kasvaessa, anomalian pinta-alan ja intensiteetin säilyminen edellyttää syvyysulottuvuuden kasvamista. Vastaavasti rakenteen laajeneminen alaspäin mentäessä vaatii syvyysulottuvuuden pienenemistä. On myös mahdollista, että eri mallit käyttäytyvät eri tavalla. Näistä mahdollisuuksista syntyy niin vaikeasti hallittava kokonaisuus, ettei olemassa olevasta datasta voi käytännössä päätellä syvyyssuuntaista käyttäytymistä. Mallinnuksen mukaan Soklin piipun syvyys on 4940 m, pinta-ala 21 km 2 ja tilavuus 100 km 3. Tiheys on 2882 kg/m 3, ja jos ympäristön tiheydeksi oletetaan 2670 kg/m 3, tiheysero on 212 kg/m 3. Tällä tiheydellä massaksi tulee 290 Gt ja ylijäämämassaksi 21 Gt. Jos syvyysulottuvuutta on 5940 m, tilavuutta on 121 kg 3 ja massa sekä ylijäämämassa kasvavat arvoihin 350 Gt ja 25 Gt. Pisimmät kairanreiät Soklissa ulottuvat puolen kilometrin syvyyteen. Tätä suuremmista syvyyksistä saadaan tietoa vain geofysiikan menetelmillä kuten seismiikalla, magnetotelluriikalla ja gravimetrialla. Technoexportin raportissa syvimpien seismisten heijasteiden on tulkittu tulevan 5 6 km syvyydestä. Seismisellä pääprofiililla Pelkosen (1978) tekemissä AMTluotauksissa saatiin johtavuuspinta 4 5 km syvyyteen. Rajapinnat eivät kahdella menetelmällä ole aina samat vaikka monesti seismisiin rajapintoihin liittyy myös ominaisvastuskontrasti. Voidaan joka tapauksessa olettaa, että nämä kaksi tulosta kertovat Soklin piipun syvyysulottuvuuden suuruusluokan. Suuremmista syvyyksistä tiedon saaminen on hankalaa, koska signaali alkaa menettää tehoaan riippumatta menetelmästä. Suurimpana syvyytenä voitaneen Vartiaisen (2012) arviota, että Soklin piipun synnyttänyt massa on peräisin km:n syvyydeltä. Seismiset rajapinnat muodostavat puolipallomaisen rakenteen (Vartiainen & Paarma, 1979), mihin ilmeisesti perustuu oletus, että piipun läpimitta pienenee syvyyden mukana. Läpimitan pienenemisestä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa eikä sen hankkiminen ole helppoa millään menetelmällä. Painovoimamenetelmä on seismiikan ja magnetotelluriikan veroinen syvien rakenteiden tutkimismenetelmä. Luotettavien tulosten saamiseksi datan on oltava korkealaatuista minkä lisäksi on otettava huomioon ympäristön geologian vaikutus. Kuvassa 16 esitetään sylinterin laskennallisen anomalian muuttuminen silloin kun sylinterin syvyys kasvaa kilometristä kymmeneen kilometriin. Mitä suurempi syvyys ja anomalian aiheuttajan massa ovat, sitä korkeampi on anomalian amplitudi. Kuitenkin syvyyden (ja massan) kasvaminen kymmenkertaiseksi kasvattaa amplitudia vain vähän yli kaksinkertaiseksi samalla kun anomalian huippu siirtyy kaateen suuntaan. Anomalian laajuus kasvaa ja sen epäsymmetrisyydestä voidaan päätellä kaateen suunta ja jyrkkyys. Profiilin on oltava riittävän pitkä jotta syvyysulottuvuutta voisi luotettavasti arvioida. Kahdentoista kilometrin pituinen profiili kuvassa 16 on riittävän pitkä vain jos sylinterin syvyys on alle ~6000 m. Tulkinnan oikeaan osumisen kannalta on välttämätöntä määrittää oikea nollataso; myös sen kaltevuus, koska kaade muuttuu nollatason kaltevuuden mukana. Oman ongelmansa tekee mittauksiin liittyvä kohina ja se mikä katsotaan tulkittavan anomalian kannalta kohinaksi. Soklin tapauksessa on yritetty mallintaa
22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 ympärillä olevat anomaliat ja vähentää niiden vaikutus mittaustuloksesta, mutta kuten kuvat 14 ja 15 osoittavat, tässä ei ole täysin onnistuttu. Kuvasta 16 ilmenee kuinka vähän mallin syvyyden kasvattaminen esim. kahdeksasta kilometristä kymmeneen kasvattaa anomalian intensiteettiä. Teoriassa jokainen lisäys nostaa anomaliaa, mutta mainitut käytännön rajoitukset rajoittavat syvyysulottuvuuden ratkaisumahdollisuuksia. Samoin käy jos yritetään selvittää sitä supistuuko vai laajeneeko piipun läpimitta syvyyden kasvaessa. Muutosten vaikutus painovoima-anomaliaan voidaan laskea, mutta vastaavanlaisia efektejä saadaan aikaan muillakin mallin parametrien muutoksilla. Kuva 16. Sylinterin syvyyden vaikutus painovoima-anomalian amplitudiin. Musta anomaliakäyrä kuvaa anomaliaa, jonka 100 km syvä sylinteri aiheuttaisi. Ero 10 km syvään malliin on pieni ja se näkyy yleisenä tasonmuutoksena. Käytännössä nollataso ilmeisesti asetettaisiin arvon -34 mgal tienoille, jolloin syvän rakenteen synnyttämä tason nousu selitettäisiin virheellisellä tavalla ja tulkinnasta saataisiin tulokseksi liian matala rakenne.
23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 4 GAMMASPEKTROMETRAUKSET Kuvassa 17 esitetään Soklin ja sen ympäristön magneettikenttäkartta pintakuviona ja toriumin ekvivalenttipitoisuus punaisen värin eri sävyinä. Kuvan tarkastelusuunta on lounaasta koilliseen. Kuvasta näkee, että torium-pitoisuuden maksimi on magneettisen anomalian ympärillä samaan tapaan kuin edellä tarkasteltu jäännösanomalia. Kauluksen alueella on vähäinen maksimi kuvan keskellä sinisen alueen eteläpuolella missä on runsaasti mustia säteilymittauspisteitä. Kuva 17. Soklin magneettinen anomaliapinta sinisellä värillä ja ekvivalenttitoriumanomalia punaisella. Gammaspektrometrauspisteet mustina täplinä. Kauluksen alueella ja muuallakin Soklin ympäristössä tehtiin säteilymittauksia gammaspektrometrilla. Havaintopisteitä oli Kussakin pisteessä mitattiin koordinaattien lisäksi kaliumpitoisuus prosentteina sekä ekvivalenttiuraani- ja ekvivalenttitoriumpitoisuus ppm:nä. Suurin osa havainnoista tehtiin jalkapelissä ja loput autosta käsin. Autohavainnot erottuvat kaukana toisistaan olevina pistejonoina. Kuvassa 18 vertaillaan lento- ja maanpintamittausten antamia tuloksia toriumin pitoisuuksista Kauluksen alueella. Maanpintamittausalue on hahmoteltu vihreällä katkoviivalla lentomittauskarttaan. Kahdella kartalla on huomattavan paljon yhteisiä piirteitä. Maanpinta-anomaliat ovat pienempialaisia ja jyrkkäpiirteisempiä kuin lentokoneesta, mutta muuten todetaan, että maanpintamittaus ei tuo merkittävää lisäinformaatiota yleiskuvaan. Laajoja alueita ei kannata mitata maanpinnalta jos lentokartoitus on olemassa, mutta pienialaiseen detaljikartoitukseen ne ovat perusteltavissa. Punainen katkoviiva rajaa systemaattisen gravimetrauksen alueen ja musta gravimetrisen rapauman sijainnin. Rapaumavyöhyke näkyy lentokartassa parhaimmillaan heikkona haa-
24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 muna, mahdollisesti suopohjaisen maanpinnan vaimentamana. Gravimetrausalueen luoteiskulmassa toriumin määrä kasvaa huomattavasti. Kuva 18. eth-pitoisuus lentomittauksessa (yläkuva) ja maanpintamittauksessa (alakuva). Vihreä katkoviiva rajaa maanpintamittausalueen ja punainen gravimetrausalueen. Musta katkoviiva seuraa gravimetrista rapaumakaarta.
25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 Vielä kuvassa 19 esitetään eth/eu-suhde kuvan 18 kartan alueelta. Mittaustulosten mukaan torium on rikastunut monikymmenkertaisesti suhteessa uraaniin maankuoren keskiarvoon nähden. Suhdekartta vähentää eri syistä tapahtuvaa vaimennusta paremmin kuin yksittäiset säteilyn komponenttikartat. Kuva 19. eth/eu-suhde Kauluksen alueen gammaspektrometrisissä mittauksissa. Pelkonen, Raimo Rautaruukki Oy:n audiomagnetotelluuriset (AMT) tutkimukset kesällä Outokumpu Oy, OKU_4209, 44 s. Vartiainen, Heikki and Paarma, Heikki Geological characteristics of the Sokli carbonatite complex, Finland. Economic Geology, Vol. 74, pp Vartiainen, Heikki Sokli malmientsintätyömaana ja kaivoshankkeena: Osa 1. Permalink, 187 s. v/o Technoexport Selonteko Soklin massiivilla vuonna 1975 tehdyistä kokeellisista seismisistä malminetsintätutkimuksista. Raportti n:o OU 8/76, 57 s. + 1 l.
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
Lisätiedot5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta
Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotSärkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 136/2015 Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset 2014-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Hanna Leväniemi KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotPieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 84/16 Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 16 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 84/16 GEOLOGIAN
LisätiedotJohdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3
SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotKortejärven karbonatiitin geofysikaaliset tutkimukset Pertti Turunen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan sovellukset Rovaniemi 7.3.2016 5/2016 Kortejärven karbonatiitin geofysikaaliset tutkimukset Pertti Turunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Paivamaara 7.9.1999 Tekijät Raportin laji Pertti Turunen Työraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä 4522 12 vuosina
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotPEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET
1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotViidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 26/2016 Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 26/2016 GEOLOGIAN
LisätiedotGTK-FrEM reikämittaukset Suhangon kerrosintruusiolla 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan sovellukset Arkistotunnus: 73/2017 GTK-FrEM reikämittaukset Suhangon kerrosintruusiolla 2017 Matti Niskanen ja Jarkko Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotGravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2001-0 5 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLehmikarin appiniitin geofysikaaliset tutkimukset vuosina
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 7.11.2013 159/2013 Lehmikarin appiniitin geofysikaaliset tutkimukset vuosina 2010-2012 Pertti Turunen Lehmikarin appiniitin aeromagneettinen anomalia
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotKairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
LisätiedotSuolikon kairaukset Muuramessa 2014
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen
LisätiedotN:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu
N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS
Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Valtaa ja Valtaus Lääni Kunta Rautaruukki Oy Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy Värriöjoki l/kaivrekno 2866/1 Värriöjoki S/kaivrekno 3395/1 Lapin lääni
LisätiedotOUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KISKO, IILIJXRVI 2023 04; CP-MITTAUKSET JA YHTEENVETO MUUSTA GEOFYSIIKASTA. YHTEENVETO Iilijarven Cu, Zn, Pb, Ag, Au-mineralisaatio kuuluu Aijala-Orijarvi-jaksoon ja on
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotLimingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset
M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
Lisätiedot3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset. Sijainti 1:400 000. Eero Sandqren/?HM 8.10.1982
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/?HM 8.10.1982 Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Lin joitus P Jämbäckin vuonna 1980 lähettämä Au-pitoinen, 14 ppm,
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotGeofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa
1 Astrock Oy Arto Julkunen Kaikutie 1, PL 101 99600 Sodankylä www.astrock.com email: arto.julkunen@astrock.com Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa Useimmissa kuvissa viitataan kirjan 'Peltoniemi,
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotLempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MIV Espoo 62/2016 Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 62/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Leväniemi, Hanna
LisätiedotGEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander
GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.
LisätiedotSampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama
ESY Q16.2/2007/89 20.12.2007 Espoo Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 20.12.2007 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotAla-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 85/2014 Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotTutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)
15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
LisätiedotI "lrtaa )KS. liiteluettelo. l I 1 TUTKIMUSALUE 1 LAATIJA 1 JAKELU RAUTARUUKKI OY. Ou k. Kivivaara. Pudasjarvi. Ou k
RAUTARUUKKI OY MALMINETSI NTA KIVIVAARAN kairaus$a edeltgneet tutkimukset Pudasjarven Jaalangan asutusalueella N:o 4/65 1 TUTKIMUSALUE 1 LAATIJA 1 JAKELU Kivivaara KUNTA l Pudasjarvi HYV. V Makkonen Ou
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
LisätiedotProjektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa
LisätiedotHämeenlinnan Kotkan Cu-REE-kohteen geofysikaaliset tutkimukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO / MIV Espoo 31.12.2016 96/2016 Hämeenlinnan Kotkan Cu-REE-kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2014-2016 Hanna Leväniemi, Sari Grönholm GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 31.12.2016
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotSAMPOSUUREET Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/6 28.11.2006 Espoo SAMPOSUUREET Matti Oksama 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 28.11.2006/ Tekijät Matti Oksama Raportin laji tutkimusraportti Toimeksiantaja Raportin
LisätiedotNäränkävaaran FrEM-syvätutkimus 2018
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO Kuopio 45/2018 Näränkävaaran FrEM-syvätutkimus 2018 Matti Niskanen (GTK) Jarkko Jokinen (Loop and Line Oy) FrEM-mittauksen valmistelua Korpijärven jäällä. Vasemmalta J Jokinen
LisätiedotLempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO Espoo 137/2015 Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2013-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 137/2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotTutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina
Etelä-Suomen yksikkö M06/2112/2007/82/16 12.3.2007 Espoo Tutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina 2004-2005
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotH. Korhqnen, U. Luosto ja heid3n puolalaiset Ir.;kolleegansa
Seppo Elo ~eologinen Tutkimuslaitos 1983-10-30 Geofysiikan Osasto Kivimiehentie 1 02150 Espoo 15 PAINOVOIMA-ANOMALIOISTA JA MAANKUOREN RAKENTEESTA SVEKA-PROFIILILLA Esitelma Geofysiikan IV Neuvottelup~ivill~
Lisätiedot