Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys Kanteleen Voima Oy 2012
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 TULOKSET... 5 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 KIRJALLISUUS... 6 LIITE 1: Lampisuonlampien sijaintikartta LIITE 2: Lampisuonlammet sekä Lampisuo ilmakuvassa, valokuvien ottamispaikat Päiväys Oulu, 28.08.2012 Yhteystiedot Antje Neumann biologi FM etunimi.sukunimi@nature-consulting.com NorNat Ky PL 180, 90101 Oulu www.nature-consulting.com 2
1 JOHDANTO Kanteleen Voima Oy tilasi NorNat Ky:lta Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvityksen. Kyseessä olevat kaksi lampea sijaitsevat Lampisuolla noin 14 km Pyhäjärven kuntakeskuksesta kaakkoon. Lampisuolle suunnitellaan turvetuotantoaluetta. Viitasammakko (Rana arvalis) kuuluu EU:n luontodirektiivin IV(a) mukaisiin eläinlajeihin, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (6. luku, 49 ) perusteella kielletty. Viitasammakko ja sammakko (Rana temporaria) ovat lisäksi Suomen luonnonsuojelulain (6. luku) nojalla rauhoitettuja. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN uhanalaisluokituksessa viitasammakko on elinvoimainen (LC) ja myös Suomessa viitasammakkoa ei ole luokiteltu vaarantuneeksi tai uhanalaiseksi lajiksi (Rassi ym. 2010). Viitasammakko esiintyy lähes koko Suomessa, mutta on runsaimmin maan keskiosassa (Terhivuo, Sierla ym. 2004). Se elää kesäisin kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Kutuaikana sekä talvehtimisen aikana viitasammakot kerääntyvät vesistölle kuten esim. suolammelle. Viitasammakkojen kutuaika ajoittuu Suomessa kutupaikan maantieteellisen sijainnista ja paikallisolosuhteista riippuen huhtikuun lopun ja toukokuun lopun väliseen aikaan ja kestää yleensä parista päivästä viikkoon. Tämän viitasammakkoselvityksen tavoitteena oli selvittää esiintyykö viitasammakko Lampisuonlammissa. Lisäksi havainnoitiin muita sammakkoeläimiä, kuten tavallisia sammakkoja sekä lampien ympäristön linnustoa. Työstä vastaasi FM biologi Antje Neumann. 2 MENETELMÄT Lampisuonlampien viitasammakkoselvityksen maastotyöt tehtiin 13.5.2012 illalla. Päivällä oli tuulista, mutta tuuli laantui iltaa kohti jolloin olosuhteet muuttuivat erinomaisiksi maastotöihin. Selvityksen alussa ilman lämpötila oli 10 C ja laski auringon laskuun mennessä 4 asteeseen. Maastotyöt tehtiin kutuaikana, jotta viitasammakoiden esiintymisestä lammissa voitaisiin saada käsitys koiraiden ääntelyn perustella. Käveltiin hitaasti lampia ympäri kuulostelen sammakkoeläinten ääntelyä. Lisäksi istuttiin hiljaa eri paikoilla järven rannan läheisyydessä ja havainnointiin alueen eläinääniä. 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Lampisuo on ilmakuvatutkinnan sekä suunnittelulle turvetuotantoalueelle tehdyn kasvillisuusselvityksen (Neumann, A. /Luonto-osuuskunta Aapa 2011) perusteella kauttaaltaan ojitettu ja pääosin puustoinen suo. Lisäksi on puoliavoimia suo-osia suon pohjoisosassa. Lampisuonlampia ympäröi eriasteisesti muuttunut räme sekä turvekangas. Rämemuuttumat lähestyvät paikoin (varsinkin itäisen lammen ympäristössä) turvekangasta. Lampien reunakasvillisuus muodostuu luhtaisen suursaranevan lajistosta. 3
Kuva 1. Itäisen Lampisuonlammen lounaisrantaa Kuva 2. Läntisen Lampisuonlammen länsirantaa 4
4 TULOKSET Itäinen Lampisuonlampi Viitasammakkojen ääntelyä kuultiin itäisen lammen lounaisrannalla (3 kpl) sekä lammen itärannalla (5 kpl). Lammen rannan kasvillisuus on melko samankaltaista joka puollella lampea, joten voi olettaa, että viitasammakot käyttävät koko lammen ranta-aluetta kutupaikkanaan. Lammen itärannalla havaittiin yhden sammakon kurnutusta. Lisäksi lammen kaakkoispuolella olevasta rämemuuttumasta kuului yhteensä noin kolmen viitasammakon pulputusta. Kauimmainen kuulohavainto oli noin 125 m etäisyydellä lammesta (kkj: 7059763;3463097). Pulputtavien koiraiden sijaintipaikoiksi arviointiin kuulohavaintojen perusteella metsätöistä peräisin olevat vanhat vesitäytteiset metsäkoneiden ajourat. Viitasammakoista ei saatu näköhavaintoja, joten niiden tarkka paikantaminen metsässä oli vaikeaa. Kuva 3. Muutamia viitasammakkoa ääntelivät rämemuuttuman allikoissa kuten ajourissa Kuva 4. Metsäviklo läntisen Lampisuonlammen rannikkokasvillisuudessa Läntinen Lampisuonlampi Viitasammakkojen ääntelyä kuultiin lammen itärannalla (2 kpl), lammen pohjois- ja luoteisrannalla (3 kpl) sekä lammen länsirannalla (1 kpl). Viitasammakot käyttävät todennäköisesti koko lammen rannikkoaluetta kutupaikkanaan. Lisäksi havaittiin kahden sammakon kurnutusta lammen luoteisrannalla. Maastotöiden aikana havaittuihin lintulajeihin kuuluvat peippo, punarinta, käki, metsäviklo, västäräkki, taivaanvuohi, järripeippo, tavi, sinisorsa ja keltasirkku. 5
5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Molemmissa Lampisuonlammissa havaittiin äänteleviä viitasammakkoja (Rana arvalis). Itäisen lammen rantakasvillisuudessa laskettiin kuulohavaintojen perusteella yhteensä kahdeksan yksilöä. Lisäksi havaittiin kolmen viitasammakon ääntelyä lammen kaakkoispuolella sijaitsevassa rämemuuttumassa. Läntisen lammen rantakasvillisuudessa laskettiin kuulohavaintojen perusteella yhteensä kuusi viitasammakkoa. Lampisuonlammissa kuului lisäksi yhteensä kolmen sammakon (Rana temporaria) kurnutusta. Maastohavaintojen perusteella voidaan todeta, että Lampisuonlammet ovat viitasammakkojen kutupaikkaa. Todennäköisesti viitasammakot käyttävät lampia myös talvehtimispaikkoina. Lampisuonlammet ovat siis Suomen luonnonsuojelulain mukaisia direktiivilajin levähdys- ja lisääntymispaikkoja, joiden hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. 6 KIRJALLISUUS Euroopan komissio 2011: Contribution to the interpretation of the strict protection of species (Habitats Directive article 12). Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096. Viitattu 14.5.2012 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 Maanmittauslaitos: Ammattilaisen karttapaikan kartta-aineistoa (14.5.2012) Neumann, A./Luonto-osuuskunta Aapa (2011) Pyhäjärven Lampisuon kasvillisuusselvitys. Kantaleen Voima Oy Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J., Nironen, M. 2004. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 724, 113s. Suomen ympäristökeskus (viitattu 14.5.2012). Suomen raportti EU:lle luontodirektiivin toimeenpanosta lajeittain ja luontotyypeittäin 2001 2006. Sammakkoeläimet ja matelijat / viitasammakko. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=119748&lan=fi Ympäristöministeriö (päivitetty 1.2.2012, viitattu 14.5.2012). Luonnonasetuksessa rauhoitetut lajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=16849 6
Liite 1 Lampisuonlampien sijainti 7
Liite 2 Lampisuo ja Lampisuonlammit ilmakuvassa Valokuvien ottopaikat ovat merkattu punaisilla numeroilla, valokuvien ottosuunnat nuolilla. 8