KIRKKOLAHDEN SYVÄSATAMAN RAKENNUSTAPAOHJE YLEISTÄ Rakennustapaohjeella pyritään alueen toteutumiseen yhtenäisenä korkeatasoisena asuinalueena, joka soveltuu Heikinpohjan ympäristöön ja kaupunkikeskustaan. Rakennustapaohje on laadittu ohjeellisena, jolloin liikkumavaraa jää arkkitehtisuunnittelulle. Koska alue rakentuu noin 10 15 vuoden aikana ja sitä ei rakenneta kerralla, arkkitehtuurin tulee kestää aikaa. Alueesta esitetyissä havainnekuvissa näkyvät rakennusten massat, kerroskorkeudet sekä rakennusten ja parvekkeiden sijoittuminen viitteellisesti. Asemakaavassa on määritelty asuinrakentamisen määrä, talojen sijoittelu ja kerrosluku. Rakennuksien asuntotyypit ja rakennusten lopullinen ulkonäkö ovat talosuunnittelijan ratkaistavissa asemakaavan reunaehdoin. Yhtenäinen toteutus lisää alueen vetovoimaa. Viheralueella on yhtä suuri merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta kuin rakennusten arkkitehtuurilla tai asunnoista avautuvilla järvinäkymillä. Viherympäristön suunnittelusta annetaan yleiset linjaukset tämän rakennustapaohjeen kautta. Talo- ja ympäristösuunnittelijoiden on hyvä neuvotella ratkaisuista jo työn alkuvaiheessa Savonlinnan kaupungin rakennusvalvonnan ja asemakaavoituksen kanssa. JULKISIVUT Tavoitteena on, että rannan IV-kerroksiset talot ovat keskenään samantyyliset. Sisäpihalle ja järvelle avautuviin julkisivuihin suositellaan valkoista betonia tai rappausta. Betonin tai rappauksen värisävy ja pintakäsittely on sama kaikissa alueen taloissa. Kadulle päin avautuviin julkisivuihin suositellaan punaisenkirjavaa tiiltä (pintakäsittely karhea, tavanomainen limitys, esimerkiksi kirjava punainen ruukintiili). Valitun tiilen värisävy ja saumaus on kaikissa taloissa sama. Talojen päädyissä voidaan käyttää esimerkiksi sekä tiiltä että betonia/rappausta. Tiiltä tulee käyttää vähintäänkin tehosteena, jotta alue yhdistyy Kirkkolahden muuhun rakennuskantaan. Kaikissa taloissa julkisivujen tiiliverhous tai betoni/rappaus jatkuisi yhtenäisenä alas saakka ja sokkelikerros on mahdollisimman matala. Sokkelin pintakäsittely suositellaan valittavaksi kaikissa taloissa samaksi esimerkiksi betoni tai luonnonkivi. Julkisivuelementtien saumat eivät saa näkyä ja ne häivytetään julkisivusta. Tiili- ja betoni/rappausjulkisivuissa ei suosita koristeita, seinäpinnat ovat aukotuksia lukuun ottamatta yhtenäiset. Sivu 1 / 6
Periaatekuva kaavamuutosalueesta. Rakennuksia ja aluetta ei ole vielä suunniteltu, kuva osoittaa rakennusten sijainnin ja toiminnot. KATOT Kattomuoto on esimerkiksi rikottu pulpettikatto. Yhtenäistä pulpettikattoa ei suosita. Kattolinjojen ja perusratkaisujen tulee olla yhtenäiset. Kattojen yksityiskohtien ja räystäiden mitoitukseen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota, jotta arkkitehtuuri säilyy korkeatasoisena. Kaikki katot ovat esimerkiksi vaaleanharmaata peltiä, ja värisävy on sama jokaisessa talossa. Konehuoneet tms. tekniset tilat sekä katolle tulevat varusteet tulee sovittaa muodoin, värein ja materiaalein osaksi kattoa tai julkisivua. Kattodetaljit ovat vaaleanharmaat tai katon sävyyn soveltuvat. IKKUNAT Ikkunoiden ja yksityiskohtien värisävy on pääosin valkoinen. Sivu 2 / 6
Sisäänkäyntien puoleisissa julkisivuissa (kadun puoli) ja päädyissä voitaisiin käyttää myös korkeita ja kapeita ikkunoita sekä suosia esimerkiksi ranskalaisia parvekkeita. Julkisivua voidaan tehdä esimerkiksi aukotuksella vaihtelevaksi erityisesti kadun puoleisilla tiilijulkisivuilla ja päädyissä. Päädyissä voitaisiin käyttää myös erkkereitä tai parvekkeita. Järven puoleiset julkisivut suunnitellaan selkeinä. Ikkunoiden mallit ovat yksikertaiset ja selkeät. Ristikkoaiheita ei käytetä. Varsinkin parvekkeisiin rajautuvien ikkunoiden ja järven puoleisten ikkunoiden ikkunapenkit suositellaan tehtävän mataliksi, jotta järvinäkymät avautuvat esteettä. PARVEKKEET Parvekkeet ovat mielellään kirkkaat ja lasitetut rannan puoleisissa julkisivuissa. Valittua tyyliä on hyvä käyttää kaikissa rantaan päin avautuvissa julkisivuissa. Kipparinkadun puoleisissa julkisivuissa ja 1. kerroksessa parvekkeet voivat olla umpinaisemmat julkisivumateriaaleihin ja väreihin sopivat. Parvekekaiteet ovat mahdollisimman kevyennäköiset, mielellään ilman voimakkaasti korostettuja pysty tai vaakajakoja. Etuprofiili, pylväät sekä parvekkeiden väliseinät voisivat olla vaaleat. Parvekkeiden tasojen alapinnat ja julkisivuseinät voitaisiin verhota esimerkiksi vaakasuuntaisella puupaneelilla, värisävy sama kaikissa taloissa. Tällöin julkisivut ovat lämpimämmät kuin pelkällä tiilellä tai betonilla/rappauksella. Talojen pohjakerroksien asuntoihin voitaisiin luoda rivitalomaisempaa tunnelmaa, esim. terasseja ja omat pihat, jotka voidaan erottaa toisistaan esim. pergoloilla, ritilöillä tai puisilla väliseinillä. Pihat on hyvä erottaa julkisesta puistoalueesta esimerkiksi istutuksin tai tarvittaessa matalalla kivimuurilla. Terassit voisivat ulottua parvekelinjaa laajemmalle. Parvekkeet voivat ulottua rakennusalan ulkopuolelle maksimissaan 2,5 metriä AK- ja AH -korttelialueilla. SISÄÄNKÄYNNIT Pääsisäänkäyntien kohdalle voitaisiin tehdä katokset, kattomuoto on esimerkiksi loiva pulpettikatto tai tasakatto. Pääsisäänkäyntejä voitaisiin korostaa 1. kerroksessa esimerkiksi vaakasuuntaisella puupaneelilla, värisävy sama kaikissa taloissa. Sisäänkäyntien kohdalle voitaisiin tehdä näkösuojaksi myös puuritilät näin haluttaessa. Porrashuoneiden on hyvä olla valoisat, ja ikkunoiden jatkua esimerkiksi yhtenäisenä linjana ylös saakka porrashuoneen kohdalla. Sisäänkäyntien kohtia voitaisiin korostaa myös valaistuksella. Sisäänkäyntien kiveykset ja luiskat tehdään mielellään kivimateriaalista. Jos tarvitaan tukimuureja tai kaiteita, ne voivat hyvin olla myös tiilestä. Sivu 3 / 6
APUTILAT AK kortteliin voidaan rakentaa asumista palvelevia yhteis-, varasto-, huolto- ja teknisiä tiloja, jotka on hyvä sijoittaa pääosin rakennuksen 1. kerrokseen ja rakennusten päätyihin siten, että tiloista on sujuvat yhteydet pihalle, pysäköintialueelle tai katutasoon. AH -kortteliin on myös osoitettu rakennusoikeutta yhteiskäyttötiloille (t). AH-KORTTELI AH -korttelista tulee laatia yhtenäinen suunnitelma, jonka mukaan alue toteutetaan. Yhteinen oleskelualue antaa mahdollisuuden suunnitella asukkaiden sisäpihat toiminnoiltaan ja laitteiltaan monipuolisina ja eri-ikäisille käyttäjille. AH -korttelin liittyminen julkisiin puisto- ja katualueisiin tulee suunnitella yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa. Korttelista tulee olla esteettömät kulkuyhteydet puistoon ja kadulle. Pihat voidaan esimerkiksi rajata pensasistutuksilla tai tarvittaessa matalalla kivimuurilla. Tämä erottaa julkisen ja yksityisen tilan toisistaan. AH -kortteliin sijoitettava leikkialue/alueet voidaan aidata turvallisuussyistä, muuten piha-aluetta ei pääsääntöisesti ole hyvä aidata. AH -korttelin rakennukset esimerkiksi joko tehdään vaakasuuntaisesta puupaneelista, värisävy valkoinen, ja/tai tiilestä. Julkisivuja voidaan pehmentää puuritilällä. Kattomuoto on esim. loiva pulpettikatto tai harjakatto, kattomateriaali vaaleanharmaa pelti. Kattokorot ja muodot tulee sovittaa koko alueella toisiinsa. Pihasta on hyvä esittää myös valaistussuunnitelma, johon tulee esim. tiedot kulkureittejä ohjaavasta valaistuksesta, leikki- ja oleskelualueiden valaistuksesta sekä julkisivu- tai kohdevalaistuksesta. Piha-alueiden varusteet ja kalusteet tulee suunnitella alueen yleisilmeeseen sopivina väritykseltään ja tyypeiltään. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla kooltaan riittävän suurta. AH-korttelissa voitaisiin käyttää puukujannelajina esimerkiksi vaahteraa. Pensasistutukset suunnitellaan valkokukkaisista tai voimakkaan syysvärin lajeista esim. koivuangervo, pihlaja-angervo, norjanangervo, syreeni tai marja-aronia. Lisäksi voidaan käyttää havupuita ja maanpeitekasveja sekä purppuralehtisiä lajeja, korostamaan vaaleita värejä. Oleskelualueilla voidaan käyttää myös kukkivia pikkupuita (esim. kirsikka, koristeomena). Köynnöskasvina käytetään esimerkiksi säleikkövilliviiniä tai köynnöshortensiaa. LPA-ALUE AK -korttelin pysäköintipaikat on osoitettu autopaikkojen kortteli-alueelle (LPA-2). Pysäköintipaikkoja on mahdollista rakentaa 56 60 autopaikkaa riippuen mitoituksesta. Jos kaikkia pysäköintipaikkoja ei rakenneta, tehdään ne istutuksin tai kiveyksin. Korttelin 36 tonttien 12 ja 14 pysäköintiä voidaan sijoittaa myös asuinrakennusten 1. kerrokseen. Sivu 4 / 6
Tilaa pysäköintialueen ajoyhteydelle (ajo) on varattu 8 metriä. Periaatekuvissa pysäköintiruudun leveys on mitoitukseltaan 2,8 metriä. Asuntojen keskikoko Savonlinnassa on noin 55 k-m2, jolloin esitetty pysäköintimitoitus on riittävä. Asuinalueen sisäpihat on haluttu rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä. Pysäköintialue (LPA-2) toteutetaan yhtenäisen suunnitelman mukaan. Pysäköintialueelle voidaan sijoittaa puurivistöt, jolloin siitä tulee viihtyisämpi. Mitoituksessa voidaan ottaa huomioon väliaikaiset lumitilat istutettava alueen osalle. LPA-2 alueelle on osoitettu talousrakennuksen sijainti jätehuoltoa varten (t). Kattomuoto on talousrakennuksessa esim. loiva pulpettikatto tai toisiinsa yhdistyvissä katoksissa loiva harjakatto, kattomateriaali vaaleanharmaa pelti. Kattokorot ja muodot tulee sovittaa koko alueella toisiinsa. Mitoituksessa on autopaikkojen korttelialueella, talojen vieressä ja kevyen liikenteen väylillä otettu huomioon, että seinät eivät ole aivan kadussa kiinni, jotta kunnossapidolle jää tilaa ja ovet eivät avaudu suoraan kadulle sekä talojen kuivatusrakenteet mahtuvat tontille. Kaikki kulkuyhteydet ja pihat on sijoitettu asemakaavassa siten, että talojen julkisivujen eteen jää 4 metriä paloreittiä joka puolelle. Periaatepoikkileikkaukset alueesta. Ylempänä on Kirkkolahden syväsataman tilanne ja alempana leikkaus ns. Norpanrannan kohdalta. Norpanrannan asemakaava on hyväksytty valtuustossa 9.6.2014, asemakaavasta on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. ESTEETTÖMYYS Julkisten ulkoalueiden, pihojen ja rakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyys. Sivu 5 / 6
PINNOITTEET Autopaikat LPA-2 -alueella ovat asfalttipinnoitteiset. Autopaikat suositellaan erotettavaksi ajoväylästä luonnonkiviraidalla. Ruudut voivat olla maalatut. Lamppurivistöt ja pitkät kevyen liikenteen väylän linjat erotetaan esimerkiksi noin 0,5 1 metriä leveällä kiveyksellä pysäköintikadusta. Reunakivet ovat mielellään luonnonkiveä, joka on kunnossapidon kannalta pidemmällä aikavälillä kestävämpi ratkaisu. Torialue tehdään pääasiassa betonikivestä (esimerkiksi tiililadonta, värisävy punainen kirjava). Pääsisäänkäyntien kohdat voitaisiin kivetä samalla betonikivellä ja ladonnalla noin 5-7 metrin leveydeltä, joka korostaa sisäänkäyntien kohtaa. Penkkiryhmien alustat on hyvä kivetä pääkulkureittien vieressä. Sisäiset leikkialueet ja oleskelualueiden puistokäytävät voivat myös olla kivituhkapintaiset, erotettuna reunakivellä nurmikosta. Pääkulkureitit on hyvä olla muuten asfalttia huolto- ja pelastusajon helpottamiseksi. Kivettäväksi ehdotetut alueet on esitetty periaatekuvassa punaruskealla. JULKISET VIHERALUEET Julkiset viheralueet suunnitellaan Savonlinnan designmanuaalin eli katuympäristön laatukäsikirjan ohjeiden mukaan. Jäteveden pumppaamo peitetään ympäristöstä kookkailla ryhmäpensasistutuksilla. Savonlinnassa 19.3.2015 Päivi Behm asemakaava-arkkitehti Sivu 6 / 6