Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018
Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion laajuudesta Leesion iästä Perustuu solunsisäisten ja ulkoisten fluoroforisten yhdisteiden määrän mittaamiseen Solunsisäisiä mm. nukleiinihapot, proteiinit, lipofuskiini, melaniini, rodopsiini Lipofuskiini pääasiallinen autofluorenssin lähde silmänpohjissa; jopa 25 % RPE-volyymista voi koostumia lipofuskiinista Solunulkoisia mm. drusenit Proteiinikertymät autofluoresoivat voimakkaasti (oksidatiivinen stressi)
Autofluoresenssikuvaus Tyypillisesti autofluoresoivat yhdisteet eksitoituvat aallonpituudella 430-470 nm (sininen) ja emittoivat aallonpituutta 560-610 nm (vihreä).
Hyperautofluoresenssi
Hypoautofluoresenssi
Kuiva ikärappeuma Drusenit joko hypo-, iso- tai hyperfluoresoivia; lähinnä koosta riippuen, isot yleensä hyperautofluoresoivia Atrofiset alueet hypoautofluoresoivia Reuna-alueen hyperautofluoresoiva rengas paljastaa etenemissuunnan Atrofinen alue FAF-kuvissa voi olla suurempi kuin mikroskoopissa/pohjakuvissa! Diffuusi- ja band-muodot-> suurin riski kuivan muodon etenemiselle Patchy > suurin riski kostean ikärappeuman kehittymiselle
Kuiva ikärappeuma Geografisen eteneminen kahden vuoden aikana Gabai et al. Indian J Ophthalmol. 2015 May; 63(5): 406 415.
Kostea ikärappeuma CNV alkuvaiheessa hypoautofluoresoiva, samoin vuodot Anti-VEGF hoidon jälkeen yleensä nähtävissä autofluoresenssin lisääntyminen Lisääntynyt autofluoresenssi ennen hoitoa ennustaa huonompaa lopputulosta (Heimes B et al. Graefes Arch Clin Exp Ophthalmol. 2008 Sep; 246(9):1229-34. Tyypin 1 CNV (=cnv rpe:n alla) ennen (A) ja jälkeen (B) anti- VEGF hoidon Lee et al. Korean J Ophthalmol. 2016 Feb; 30(1): 17 24.
Kostea ikärappeuma A) FAG, B) FAF ennen hoitoa, D) FAF Hoidon jälkeen, C ja E) OCT-kuvat. Lee et al. Korean J Ophthalmol. 2016 Feb; 30(1): 17 24.
Chorioretinopatia centralis serosa Alkuvaiheessa hypoautofluoresenssi subretinaaliseen nesteilyyn liittyen Gabai et al. Indian J Ophthalmol. 2015 May; 63(5): 406 415. Tilan jatkuessa hyperautofluoresenssia lisääntyen erityisesti reunaalueille (fotoreseptorijätettä + makrofageja) Kroonisessa muodossa atrofiaan liittyvä hypoautofluoresenssi, reuna-alueilla voi olla hyperautofluoresenssia
Chorioretinopatia centralis serosa
Stargardtin tauti Alkuvaiheessa lisääntynyt hyperautofluoresenssi Myöhäisemmässä vaiheessa makulan hypoautofluorensessi, ympärillä hyperfluoresoivia hippuja Tyypillisesti peripapillaarinen säästyminen (rengas) FAF erityisen hyödyllinen varhaisessa diagnostiikassa!
Stargardtin tauti
Bestin tauti
Retinitis pigmentosa Tyypillisesti hyperautofluoresoiva rengas, jonka sisäpuolella fotoreseptorit vielä toimivia Gabai et al. Indian J Ophthalmol. 2015 May; 63(5): 406 415.
Lääketoksisuus, oksikloriini A) normaali pohja B) parafoveaalinen C) sekatyyppinen D) perisentraalinen
Melanosyyttiset tuumorit A: suonikalvon pigmenttineevus Pigmentoitunut alue hypoautofluoresoiva samoin kuin päällä oleva RPE, drusenit lievästi hyperfluoresoivia B: Apigmentoitunut neevus Halo lievästi hypofluoresoiva ja neevus lievästi hyperfluoresoiva C: Pieni suonikalvomelanooma, oranssipigmenttiä Pigmentti on reilusti hyperautofluoresoiva ja kasvain muutoin hypofluoresoiva D: Amelanoottinen melanooma, päällä lipofuskiinia (ruskean värinen) Lipofuskiini hyperfluoresoi, muutoin kasvain hypofluoresoi. A B C D Almeida et al. Curr Opin Ophthalmol 2013, 24:222 232
Lopuksi Autofluoresenssikuvaus on nopea ja noninvasiivinen kuvausmenetelmä Yksinään ei ole (yleensä) riittävä diagnostiikkaan, mutta on apuna erotusdiagnostisesti Erinomainen Centralis Serosan erotusdiagnostiikassa! Mittaa solutason vaurioastetta! Hyödyllinen arvioitaessa taudin vaikeusastetta, leesion ikää ja mahdollista etenemistä