Hervannan joukkoliikennetutkimus

Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Työraportti 11 Hervannan joukkoliikennetutkimus Piritta Laitakari & Hanna Kalenoja Tampere 2008

Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 11 Piritta Laitakari & Hanna Kalenoja Hervannan joukkoliikennetutkimus Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2008

ESIPUHE Hervanta on kasvava ja kehittyvä kaupunginosa, jossa on asuinalueiden lisäksi työpaikkaalueita, eri asteiden oppilaitoksia ja kauppakeskus. Hervantaan on syntynyt paljon uusia työpaikkoja etenkin Hermiankadun alueelle ja Hervannan valtaväylän varteen, ja alueella työssäkäyvien määrän on ennakoitu kasvavan myös tulevaisuudessa. Työpaikkojen määrän kasvu näkyy kasvavina aamu- ja iltaruuhkina, kun suuri osa työssäkäyvistä kulkee työmatkansa henkilöautolla. Myös joukkoliikenteellä on suuri merkitys Hervannan työpaikka-alueiden saavutettavuuden kannalta. Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi työmatkaliikenteeseen tarvitaan suoria ja nopeita yhteyksiä Tampereen keskustasta ja asuinalueilta Hervannan työpaikka-alueille. Tässä tutkimuksessa on kartoitettu Hervannassa työskentelevien ja opiskelevien näkemyksiä ja toiveita kahdesta suunnitteilla olevasta uudesta joukkoliikennelinjasta sekä Hervannan joukkoliikennepalveluiden palvelutasosta. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä, joka suunnattiin Hermiankadun, Korkeakoulunkadun ja Hervannan valtaväylän alueen työpaikkakeskittymiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa suunnitteilla olevien linjojen potentiaalisista käyttäjämääristä sekä linjojen aikatauluja ja reittejä koskevista toiveista. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa Hervannan joukkoliikennelinjaston kehittämiseen myös pidemmällä aikavälillä. Hanke on toteutettu Tampereen kaupungin toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella. Tutkimus on tehty liikenne- ja kuljetusjärjestelmien tutkimusryhmässä. Työn tekemiseen ovat osallistuneet tutkimusapulainen Piritta Laitakari, erikoistutkija Hanna Kalenoja ja tutkija Kaisuliina Vihanti. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, joukkoliikennelogistikko Lauri Helke ja joukkoliikennelogistikko Juha Kortteus Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittämisen joukkoliikenneyksiköstä.

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 7 1.1 Työn taustaa... 7 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus... 7 1.3 Tutkimusmenetelmät... 8 2 JOUKKOLIIKENNETUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 9 2.1 Tutkimusalue ja tutkimuksen otanta... 9 2.2 Kyselylomake... 9 2.3 Vastaajien määrä... 10 3 HERVANNAN JOUKKOLIIKENNETUTKIMUKSEN TULOKSIA... 11 3.1 Joukkoliikenteen käyttöä koskevat tulokset... 11 3.1.1 Joukkoliikennekyselyyn vastanneiden määrä ja taustatiedot... 11 3.1.2 Vastaajien kulkutapajakauma Hervantaan suuntautuvilla matkoilla... 13 3.1.3 Vastaajien autollisuus ja pysäköintitottumukset... 15 3.1.4 Eri joukkoliikennelinjojen käyttö Hervantaan suuntautuvilla matkoilla... 16 3.1.5 Vastaajien lipputyyppijakauma... 16 3.1.6 Tyypilliset töihin ja opiskelupaikkaan tulo- ja lähtöajat... 17 3.1.7 Tyytyväisyys joukkoliikenteen palvelutasoon Hervannan yhteyksillä... 19 3.1.8 Uusien lipputyyppien kiinnostavuus... 21 3.1.9 Vapaa palaute joukkoliikenteestä... 22 3.2 Uusien linjojen kiinnostavuus... 22 3.2.1 Tampellan linja... 22 3.2.2 Atalan linja... 27 3.2.3 Arvio Tampellan ja Atalan linjojen käyttäjämääristä... 31 3.2.4 Muita linjaehdotuksia... 32 4 PÄÄTELMÄT... 34 LIITTEET... 36

6

7 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustaa Hervannan työpaikka-alue on kasvanut viime vuosien aikana huomattavasti. Hermian alueella oli vuonna 2007 noin 3 600 ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) alueella noin 1 800 työpaikkaa. Lisäksi alueen läheisyydessä Hermiankadun ja Hervannan valtaväylän varrella sijaitsee muita työpaikka-alueita, mm. VTT:n toimitiloja, Poliisikoulu ja kauppakeskus Duo. TTY:llä opiskelee noin 10 500 opiskelijaa ja Poliisikoulussa 400 500 opiskelijaa. Tieteenkadulla Hervannan valtaväylän läheisyydessä sijaitsee lisäksi Hervannan ammattioppilaitos. Tampereen kaupungin joukkoliikennetoimisto suunnittelee kehittämistoimenpiteitä Hervannan joukkoliikennepalveluihin ja erityisesti alueen itäosan työmatkalaisten vuorotarjontaan. Suunnitteilla on kaksi kokonaan uutta ruuhka-aikana kulkevaa linjavaihtoehtoa, joiden tavoitteena on parantaa Hervannan työpaikka-alueiden saavutettavuutta ja lisätä poikittaisyhteyksiä Hervannan suuntaan. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa uusien linjojen tarvetta sekä kerätä tietoa alueella työssäkäyviltä ja opiskelevilta joukkoliikenteen nykyisestä palvelutasosta ja linjaston kehittämistarpeista. Tutkimuksessa koottiin linjastosuunnittelun pohjatiedoiksi Hermiankadun ja Hervannan valtaväylän alueiden työpaikka-alueilla työskentelevien sekä TTY:n työntekijöiden ja opiskelijoiden näkemyksiä linjatarjonnan kehittämisestä. Tavoitteena oli kartoittaa kahden uuden linjan kiinnostavuutta ja koota muita kehittämisehdotuksia linjaston ja vuorotarjonnan parantamiseksi. Toinen suunnitelluista linjoista kulkisi Keskustorilta Vanhan kirkon edestä Tampellan kautta Kekkosentielle ja siitä edelleen Hervannan valtaväylää pitkin Hermiaan ja takaisin samaa reittiä. Toinen taas toisi uuden poikittaisyhteyden Olkahisten, Atalan ja Linnainmaan sekä Hervannan välille. Hervannan joukkoliikennelinjasto muodostuu läntisen Hervannan asuinalueita palvelevista runkolinjoista 30 ja 23, Hermiankadun ja Ikurin välisestä linjasta 13 sekä Annalan, Ruskon, Hermian ja keskustan välisestä linjasta 20 (kuva 1.1). Lisäksi Etelä-Hervannan ja keskustan välillä kulkee aamu- ja iltaruuhkassa linja 39. Poikittainen TAYS:n ja Hatanpään sairaalan välinen linja 6 kulkee myös Hervannan kautta. Tutkimus rajattiin Hermiankadun, Korkeakoulunkadun, Tekniikankadun ja Hervannan valtaväylän työpaikka-alueille sekä TTY:n alueelle. Alueen rajaus näkyy kuvassa 1.1.

8 Kuva 1.1 Hervannan alueen linjatarjonta ja tutkimuksen kohdealue. 1.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimus toteutettiin alueen työntekijöille ja opiskelijoille suunnattuna internet-kyselynä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen kohdealueella on noin 6 000 työpaikkaa, joista kysely saatiin avoimeksi noin 4 000 työntekijälle. Kutsu kyselyyn lähetettiin työpaikkojen intranet- ja sähköpostiyhteyksillä ja TTY:n opiskelijoille opiskelijaintranetin kautta.

9 2 JOUKKOLIIKENNETUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Tutkimusalue ja tutkimuksen otanta Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä joulukuussa 2007. Kyselylomake avattiin internetissä torstaina 29.11. ja suljettiin kaksi viikkoa myöhemmin perjantaina 14.12. Kyselyn linkki toimitettiin suurimmille Hermiankadun, Korkeakoulunkadun, Tekniikankadun ja Hervannan valtaväylän työpaikoille. Kyselylomake jaettiin seuraaville työnantajaorganisaatioille, jotka laittoivat sen näkyville omille intranet-sivuilleen tai tiedottivat kyselystä työntekijöilleen sähköpostitse: Nokia Oyj TTY VTT Poliisikoulu Teknologiakeskus Hermia Technopolis Tampere Hermia Modulight Oy Sesca Technologies Sasken unav Microelectronics Tampereen työvoimatoimisto, Hervannan toimipiste TTY:n henkilöstö- ja opiskelijaravintolat Erkkeri, Newton, Edison ja Zip ravintolat Hermia ja Hermanni. Tutkimuslomakkeeseen vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin palkintoina kaksi Tampereen kaupungin sisäisen liikenteen 180 vuorokauden kausilippua ja kolme 30 vuorokauden kausilippua. 2.2 Kyselylomake Kyselylomakkeesta tehtiin kaksi eri versiota, toinen työssäkäyville ja toinen TTY:n opiskelijoille. Työntekijöille suunnattu kyselylomake on esitetty liitteessä 1 ja opiskelijoille suunnattu lomake liitteessä 2. Kyselylomakkeessa vastaajilta kysyttiin joitakin taustatietoja, kuten työpaikan sijaintia, tyypillistä töihintulo- ja töistälähtöaikaa sekä kulkutapaa työ- tai opiskelumatkoilla eri vuodenaikoina. Vastaajilta tiedusteltiin lomakkeessa kiinnostusta käyttää uutta linjaa, joka kulkisi reittiä Vanha kirkko Tampella Hermia (myöhemmin Tampellan linja). Jos vastaaja valitsi vaihtoehdon erittäin kiinnostunut tai melko kiinnostunut, hän sai vastattavakseen lisäkysymyksiä linjan vuorovälistä ja kulkuajoista. Mikäli vastaaja ei ollut kovin tai lainkaan kiinnostunut, kysely ohjautui suoraan linjaa Olkahinen Atala Hermia (myöhemmin Atalan linja) koskevaan vastaavaan kysymykseen. Kiinnostuneille esitettiin samat lisäkysymykset, kuin Tampellan linjasta. Lisäksi vastaajilla oli lomakkeessa mahdollisuus kertoa muista uusia linjoja koskevista toiveista.

10 Uusia, suunnitteilla olevia linjoja koskevien kysymysten jälkeen kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteen palvelutasoon ja toimintaan sekä nykyisiin linjoihin Hervannassa. Lopuksi tiedusteltiin kaikilta vastaajilta kiinnostusta joustavan kausilipun käyttöön ja työssäkäyviltä kiinnostusta työsuhdelipun käyttöön. Vastaajilla oli myös mahdollisuus antaa vapaata palautetta joukkoliikenteen kehittämisestä ja palvelutasosta kyselylomakkeen lopussa. 2.3 Vastaajien määrä Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä noin 1 000 työssäkäyvää ja lähes 600 opiskelijaa. Työntekijöiden vastausprosenttia voidaan arvioida alueella olevien työpaikkojen määrän perusteella. Tieto kyselystä saatiin noin 4 000 työntekijälle, jolloin vastausprosentti on noin 25 %. Opiskelijoiden vastausprosentin arvioinnissa on otettava huomioon, että kaikki kirjoilla olevat opiskelijat eivät käy TTY:llä säännöllisesti päivittäin tai edes viikoittain. TTY:llä päivittäin tai lähes päivittäin käyvien opiskelijoiden joukosta kyselyyn on vastannut arviolta noin 15 %. Vastaajien taustatietoja on tarkemmin esitelty kappaleessa 3.1.

11 3 HERVANNAN JOUKKOLIIKENNETUTKIMUKSEN TULOKSIA 3.1 Joukkoliikenteen käyttöä koskevat tulokset 3.1.1 Joukkoliikennekyselyyn vastanneiden määrä ja taustatiedot Joukkoliikennekyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 1 006 Hervannassa työssäkäyvää ja 568 TTY:n opiskelijaa. Vastaajista 36 % oli naisia ja 64 % miehiä. Hieman epätavallinen jakauma selittyy sillä, että kyselykohteet ovat lähinnä teknisen alan työ- ja opiskelupaikkoja, ja siten usein miesvaltaisia. Suurin osa, noin 60 %, työssäkäyvistä vastaajista oli 30 44- vuotiaita. Seuraavaksi suurin ryhmä, 30 %, olivat 18 29-vuotiaat. Opiskelijoista lähes kaikki kuuluivat 18 29-vuotiaiden ikäryhmään. Kuvassa 3.1 on esitetty kyselyyn vastanneiden työssäkäyvien ja opiskelijoiden ikä- ja sukupuolijakauma. 70 % 60 % 57 % 50 % 40 % 41 % 39 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18 % 18-29 vuotta 2 % 30-44 vuotta 6 % 45-55 vuotta 1 % 12 % yli 55 vuotta 18-29 vuotta 16 % 1 % 30-44 vuotta 4 % 45-55 vuotta 2 % yli 55 vuotta miehet naiset työntekijät opiskelijat Kuva 3.1 Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma työntekijöiden ja opiskelijoiden ryhmissä. Työssäkäyvistä vastaajista noin 80 % asui Tampereella. Tampereen ympäryskunnissa Lempäälässä, Kangasalla, Pirkkalassa, Ylöjärvellä ja Nokialla asui noin 18 % vastaajista. Työssäkäyvien vastaajien kotikuntajakauma on esitetty kuvassa 3.2. Opiskelijoista lähes kaikki asuivat Tampereella. Tampereella ja lähiympäristössä asuvat vastaajat on jaoteltu asuinalueittain kuvassa 3.3. Eniten vastaajia asui Hervannassa, keskustassa ja sen lähiympäristössä, Kalevassa, Linnainmaan ja Leinolan alueilla sekä Annalassa.

12 Pirkkala 4 % Nokia 2 % Lempäälä 5 % Kangasala 4 % Ylöjärvi 3 % muu Pirkanmaa 3 % muu Suomi 1 % Tampere 78 % Kuva 3.2 Työssäkäyvien vastaajien asuinkunta. 18 19 11 5 9 6 11 12 14 31 57 42 110 74 7 40 45 28 24 28 25 16 55 34 21 33 18 21 8 16 9 16 38 34 12 28 14 52 11 8 20 5 240 34 14 Kuva 3.3 Kyselyyn vastanneiden työssäkäyvien ja opiskelijoiden määrä asuinalueittain. Työssäkäyviltä vastaajilta kysyttiin lisäksi työpaikan sijaintia. Kysymykseen vastanneista kolme neljäsosaa työskenteli Hermiankadun alueella, 16 % Korkeakoulunkadulla, noin 6 % Hervannan valtaväylän alueella ja loput muissa osoitteissa (kuva 3.4). TTY:n työntekijöiden osuus vastaajista on hieman suurempi kuin Korkeakoulunkadun osuus, sillä osa TTY:n Festian ja Konetalon työntekijöistä on ilmoittanut osoitteekseen Hermiankadun.

13 Valtaväylä; 62 Tieteenkatu; 4 muu osoite; 12 Korkeakoulunkatu; 167 Hermiankatu; 761 Kuva 3.4 Vastaajien työpaikan sijaintialue. 3.1.2 Vastaajien kulkutapajakauma Hervantaan suuntautuvilla matkoilla Vastaajien kulkutapajakauma työ- tai opiskelupaikalle suuntautuvilla matkoilla on esitetty kuvassa 3.5. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista kulki matkansa TTY:lle linjaautolla. Talviaikaan puolet opiskelijoista käytti matkoillaan linja-autoa, keväällä ja syksyllä hieman pienempi osa. Sulan maan aikana polkupyörä oli suosittu kulkuväline, mutta talviaikaan useat pyöräilijät siirtyivät kulkemaan jalan tai linja-autolla; talvella pyöräilyn osuus oli vain 12 %, kun se muina vuodenaikoina oli noin kolmanneksen. Kävelyn osuus opiskelijoiden matkoista oli talvella 30 %, mutta väheni keväällä ja syksyllä. Vain alle 10 % opiskelijoista kulki opiskelumatkansa henkilöautolla. Todennäköisesti bussilla kulkevat ovat vastanneet kyselyyn aktiivisemmin kuin lähellä asuvat, pääosin kävellen ja pyörällä opiskelumatkansa kulkevat opiskelijat. Näin ollen joukkoliikenteen osuus on kaikkien opiskelijoiden keskuudessa hieman pienempi ja vastaavasti jalan, pyörällä ja henkilöautolla kulkevien osuus hieman suurempi kuin vastaajien keskuudessa. Työssäkäyvien vastaajien kulkutapajakauma poikkeaa suuresti opiskelijoiden kulkutapajakaumasta, sillä noin puolet vastaajista teki työmatkansa henkilöautolla. Talvisin lähes 50 % vastanneista työssäkäyvistä kulki henkilöautolla kuljettajana ja 6 % henkilöauton matkustajana, yhteensä hieman yli puolet kysymykseen vastanneista työntekijöistä. Muina vuodenaikoina henkilöautolla kulki noin 40 % kuljettajana ja 5 % matkustajana. Keväällä, kesällä ja syksyllä töihin pyöräili joka viides, mutta talviaikaan vain 4 % työssäkäyvistä. Pyöräilijät siirtyivät talvella käyttämään henkilöautoa tai linja-autoa. Linja-auton osuus kasvoikin talviaikaan huomattavasti: lämpiminä vuodenaikoina se oli noin 30 % ja talvella noin 40 %. Vain noin 5 % kyselyyn vastanneista työssäkäyvistä käveli työmatkansa Hervantaan. Myös työntekijöiden keskuudessa kyselyyn ovat muita ryhmiä harvemmin vastanneet lähellä asuvat työntekijät, jotka eivät käytä joukkoliikennettä työmatkoillaan, joten erityisesti jalankulun ja pyöräilyn osuus kaikista työmatkoista on vastaajien kulkutapaosuutta suurempi.

14 opiskelijat työntekijät keväisin, kesällä ja syksyllä talvisin keväisin ja syksyllä talvisin 4 % 20 % 5 % 4 % 19 % 30 % 39 % 31 % 12 % 29 % 42 % 47 % 43 % 50 % 5 % 6 % 5 % 6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % jalan polkupyörällä linja-autolla henkilöautolla kuljettajana henkilöautolla matkustajana Kuva 3.5 Vastaajien kulkutapajakauma työ- ja opiskelumatkoilla Hervantaan. Vastaajat jaettiin talviaikana linja-autolla tehtyjen työ- ja opiskelumatkojen mukaan kolmeen ryhmään: säännöllisesti, satunnaisesti ja ei koskaan matkustaviin. Kuvassa 3.6 on esitetty eri matkustajaryhmien prosenttiosuudet työssäkäyvien ja opiskelijoiden ryhmissä. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista puolet käytti talviaikaan linja-autoa opiskelumatkoillaan säännöllisesti, eli teki enemmän kuin 5 matkaa viikossa. Satunnaisesti (1 5 matkaa viikossa) joukkoliikenteellä kulki talvella 10 % opiskelijoista. Työssäkäyvistä vastaajista säännöllisiä käyttäjiä oli talvella noin 36 % ja satunnaisia matkustajia 20 %. Kummassakin ryhmässä yli 40 % vastaajista ei käytä joukkoliikennettä ollenkaan työ- tai opiskelumatkoillaan. Syyt käyttämättömyyteen vaihtelevat, joten tämän ryhmän houkutteleminen vakituisiksi käyttäjiksi on vaikeampaa kuin satunnaisesti matkustavien. Suurin kasvupotentiaali onkin satunnaisesti matkustavien ryhmässä, joiden on yleensä helppo lisätä joukkoliikenteen käyttöä matkoillaan, jos esimerkiksi palvelutaso paranee niin, että aikataulut sopivat paremmin omiin tarpeisiin. 60 % 50 % 40 % 36 % 49 % 44 % 41 % 30 % 20 % 10 % 20 % 10 % 0 % säännöllisesti satunnaisesti ei koskaan työntekijät opiskelijat Kuva 3.6 Joukkoliikenteen käyttötiheys työ- ja opiskelumatkoilla talviaikaan.

15 3.1.3 Vastaajien autollisuus ja pysäköintitottumukset Lähes 60 %:lla työssäkäyvistä on auto käytettävissään aina tai usein, opiskelijoista vain 13 %:lla (kuva 3.7). Kokonaan ilman autonkäyttömahdollisuutta on yli puolet opiskelijoista ja viidennes työssäkäyvistä. 60 % 52 % 50 % 45 % 40 % 30 % 26 % 21 % 20 % 10 % 8 % 13 % 5 % 9 % 9 % 12 % 0 % aina tai lähes aina usein silloin tällöin harvoin ei koskaan työntekijät opiskelijat Kuva 3.7 Vastaajien autonkäyttömahdollisuus työ- ja opiskelumatkoilla. Työssäkäyvät vastaajat pysäköivät autonsa tyypillisesti työnantajan osoittamalle paikalle P- alueella tai P-talossa (kuva 3.8). Joka neljäs kysymykseen vastannut ei kulje työmatkojaan henkilöautolla. työnantajan osoittamalle paikalle P-talossa 19 % yleiselle pysäköintipaikalle 3 % työnantajan osoittamalle paikalle P-alueella 50 % en kulje työmatkoja henkilöautolla 25 % kadun varteen 0 % kuljen henkilöautossa matkustajana, en tarvitse pysäköintipaikkaa 3 % Kuva 3.8 Autoa työmatkoillaan käyttävien tyypillisin pysäköintipaikka työpäivän aikana.

16 3.1.4 Eri joukkoliikennelinjojen käyttö Hervantaan suuntautuvilla matkoilla Yleisimmät opiskelu- ja työmatkaliikenteessä käytetyt linjat olivat 13 ja 20 (kuva 3.9). Noin 43 % työssäkäyvistä ja puolet opiskelijoista käytti matkoillaan linjaa 13. Linjaa 20 käytti 40 % työssäkäyvistä ja kolmannes opiskelijoista. Työmatkalaisten kolmanneksi suosituin linja oli 6, opiskelijoiden 30. Lähes 20 % työssäkäyvistä käytti töihin tullessaan vaihdollista linja-autoyhteyttä, opiskelijoista vain 7 %. Yleisimmät vaihtolinjat olivat 16, 18, 70, 1 ja 28. 60 % 50 % 49 % 40 % 42 % 40 % 34 % 30 % 27 % 20 % 23 % 16 % 17 % 21 % 10 % 8 % 6 % 11 % 8 % 9 % 4 % 7 % 5 % 1 % 0 % linja 13 linja 20 linja 39 linja 30 linja 6 linja 23 vaihdollinen yhteys muu linja en kulje työmatkoja linjaautolla työssäkäyvät opiskelijat Kuva 3.9 Yleisimmät työ- ja opiskelumatkoilla käytetyt linjat. Tyypillisesti työssäkäyvät bussimatkustajat valitsivat linjojen 20 ja 13 välillä tai käyttivät aina vain toista näistä linjoista. Opiskelijoista 13 % käytti aina linjaa 13, 7 % käytti aina linjaa 20 ja 6 % käytti aina linjaa 30. Noin 8 % käytti vakituisesti linjoja 13 ja 20. Muut vastaajat käyttivät muita linjoja tai valitsivat aikatauluunsa sopivan yhteyden myös muiden Hervantaan ajavien linjojen joukosta. Suosituimpien linjojen 13 ja 20 aikataulujen yhteensovittaminen ja peräkkäinajon minimointi on annetun palautteen perusteella tärkeää, sillä suuri osa matkustajista käyttää kumpaa tahansa linjaa. 3.1.5 Vastaajien lipputyyppijakauma Suurin osa linja-autolla matkustavista opiskelijoista maksoi matkansa kaupungin sisäisen liikenteen kausilipulla tai arvolipulla. Työssäkäyvien keskuudessa selvästi suosituin lippu oli arvolippu, sillä lähes puolet työssäkäyvistä maksoi matkansa arvolipulla. Kaupungin sisäisen kausilipun ja työmatkalipun käyttäjiä oli työssäkäyvien keskuudessa 26 %. Kertalipulla maksoi matkansa 12 % kyselyyn osallistuneista työssäkäyvistä. Kertalipun suuri osuus etenkin työssäkäyvillä johtunee sen käytön helppoudesta ja melko pienestä hintaerosta arvolippuun verrattuna. Eri lipputyyppien käyttöosuudet vastaajaryhmittäin on esitetty kuvassa 3.10.

17 50 % 45 % 40 % 35 % 39 % 47 % 41 % 30 % 25 % 26 % 20 % 19 % 15 % 15 % 11 % 12 % 10 % 5 % 0 % 1 % 3 % 2 % 3 % kausilippu työmatkalippu arvolippu seutulippu kertalippu muu en kulje työmatkoja linja-autolla 1 % 0 % työssäkäyvät opiskelijat Kuva 3.10 Lipputyyppien käyttö vastaajaryhmittäin. 3.1.6 Tyypilliset töihin ja opiskelupaikkaan tulo- ja lähtöajat Vastaajilta kysyttiin lomakkeessa tyypillisiä työ- tai opiskelupaikalle saapumisaikoja ja kotiin lähtöaikoja. Työntekijöiden saapumis- ja lähtöajat on esitetty kuvassa 3.11 ja opiskelijoiden kuvassa 3.12. Hervannan työpaikka-alueen työntekijöiden työpäivä alkaa ja päättyy hieman myöhemmin kuin seudun muilla työpaikka-alueilla. Tyypillisiä työhöntuloaikoja ovat klo 8.00, 8.30 ja 9.00. Kaiken kaikkiaan noin 80 % alueen työntekijöistä saapui työpaikalleen klo 8 9. Yhteensä 13 % työntekijöistä saapui työpaikalleen ennen klo 8. Tutkimusalueella työpaikalta lähdetään tyypillisimmin klo 16.00, 16.30 ja 17.00. Ennen klo 16:a työpaikaltaan lähti 11 % työntekijöistä. Noin puolet työntekijöistä lähti työpaikaltaan klo 16:n ja 17:n välillä ja noin kolmannes klo 17 18.

18 30 % 25 % osuus vastaajista 8:00 16:00 17:00 20 % 8:30 9:00 16:30 15 % 10 % 5 % 7:30 9:30 15:30 16:15 17:30 0 % 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 saapumisaika lähtöaika Kuva 3.11 Työssäkäyvien vastaajien tyypilliset töihin saapumisajat ja töistä lähtöajat. Opiskelijat saapuivat TTY:lle tyypillisesti klo 10.00 10.15 tai klo 8.00 8.15, myös klo 9:n aikaan saapuvia oli melko paljon. Noin 40 % saapui TTY:lle klo 10.00 10.15 ja noin 33 % klo 8.00 8.15. Jakaumasta on havaittavissa luentojen alkaminen 15 minuuttia yli tasatunnin. Suurin osa opiskelijoista lähti yliopistolta noin klo 16, mutta myös muut iltapäivän tasatunnit (14 18) olivat yleisiä lähtöaikoja. 40 % osuus vastaajista 35 % 30 % 25 % 10:00 16:00 20 % 15 % 8:00 14:00 10 % 5 % 8:15 9:00 10:15 15:00 17:00 18:00 0 % 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 saapumisaika lähtöaika Kuva 3.12 Opiskelijoiden tyypilliset TTY:lle saapumisajat ja TTY:ltä lähtöajat.

19 3.1.7 Tyytyväisyys joukkoliikenteen palvelutasoon Hervannan yhteyksillä Kyselyyn vastanneet olivat yleisesti ottaen melko tyytyväisiä Hervannan joukkoliikennepalveluihin. Kuvassa 3.13 on esitetty vastaajien tyytyväisyys joukkoliikenteen palvelutasoon. Opiskelijat olivat työssäkäyviä tyytyväisempiä palvelutasoon kaikilla osa-alueilla. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat pysäkkien sijaintiin ja vuoroväliin. Eniten mielipiteitä annettiin matkanopeudesta, johon oltiin myös tyytymättömimpiä. Tätä selittää se, että useat vastaajat käyttivät matkoillaan linjaa 13, joka on melko hidas, kun taas nopeita yhteyksiä (23, 30 ja 39) käytettiin vastaajajoukossa selvästi vähemmän. Myös pysäkkien varustelu ja viihtyisyys aiheutti jonkin verran tyytymättömyyttä. Palvelutasoa koskevan kysymyksen jälkeen vastaajilla oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta linjoista ja pysäkeistä. Palautteissa nykyistä useammille pysäkeille toivottiin katoksia ja katoksen vasemman seinän mainokset toivottiin poistettavan, sillä ne peittävät näkymän bussin tulosuuntaan. Katoksia toivottiin erityisesti Hermiankatu 20:n ja Tieteenkatu 7:n pysäkeille. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuoroväli pysäkkien sijainti pysäkkien varustelu työntekijät opiskelijat työntekijät opiskelijat työntekijät opiskelijat työntekijät opiskelijat matkanopeus joukkoliikenneinformaatio työntekijät opiskelijat erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön Kuva 3.13 Vastaajien tyytyväisyys joukkoliikenteen eri osa-alueisiin Hervannassa. Myös nykyisiin linjoihin opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisempiä kuin työssäkäyvät, poikkeuksena linja 6. Selvästi tyytyväisimpiä työssäkäyvät olivat linjoihin 13 ja 20. Opiskelijat olivat tyytyväisimpiä linjoihin 30 ja 13, hyväksi koettiin myös linja 20. Tyytyväisyys eri linjoihin on esitetty kuvassa 3.14. En osaa sanoa -vaihtoehdon ovat pääosin valinneet ne vastaajat, jotka eivät tunne kyseistä linjaa. Eniten mielipiteitä annettiin linjasta 13, jota vain 8 % opiskelijoista ja neljännes työssäkäyvistä ei osannut arvioida. Tätä selittää linjan reitti Länsi-Tampereelta keskustan kautta TTY:n ohi Hermiankadulle, jolloin se palvelee suurinta osaa kyselyyn vastanneista hyvin.

20 Opiskelijat käyttivät paljon linjaa 30, sillä se on nopea yhteys keskustasta Hervantaan ja kulkee lisäksi Iidesrannan opiskelija-asuntojen ohi. Linja 30 onkin saanut opiskelijoilta hyvän arvion. Työmatkalaisten tarpeisiin se ei sovellu niin hyvin, sillä Ahvenisjärven pysäkiltä on melko pitkä kävelymatka Hermiankadulle, toisin kuin TTY:lle. Myös linja 23 on nopea yhteys Hervantaan, mutta sen reitti ei palvele Hermiassa tai TTY:llä työssäkäyviä, joten mielipiteitä siitä on kyselyssä annettu melko vähän. Kolmas nopea linja keskustan ja Hervannan välillä on 39, joka kulkee vain ruuhka-aikoihin. Melko harva vuoroväli ja linjan reitti ovat johtaneet siihen, ettei linjaa juuri käytetä eikä tunneta. Linja 6 on joukon ainoa poikittaislinja, joka ei kulje keskustan kautta, ja niinpä monet vastaajat eivät arvioineet sen palvelutasoa. Se on kuitenkin käyttäjilleen tärkeä ja toimiva yhteys, mikä käy ilmi erityisesti vapaasta palautteesta, jota tästä linjasta annettiin runsaasti. Linjaan olemassaoloon ja reittiin oltiin toisaalta erittäin tyytyväisiä, mutta sen matka-aikaan, täsmällisyyteen ja osin myös mutkaiseen reittiin esitettiin kehittämisehdotuksia. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % linja 23 linja 6 linja 39 linja 30 linja 20 linja 13 työntekijät opiskelijat työntekijät opiskelijat työntekijät opiskelijat työntekijät opiskelijat työntekijät opiskelijat työntekijät opiskelijat erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön Kuva 3.14 Vastaajien tyytyväisyys nykyisiin linjoihin. Vastaajilla oli lomakkeessa mahdollisuus antaa myös vapaamuotoista palautetta nykyisistä linjoista ja pysäkeistä. Palautetta tässä antoi yhteensä 415 työssäkäyvää vastaajaa ja 251 opiskelijaa, eli lähes puolet vastanneista antoi lomakkeessa linjoja tai pysäkkejä koskevaa palautetta. Monissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota useampaan kuin yhteen aiheeseen. Annetun palautteen määrä on jaoteltu aihepiireittäin taulukossa 3.1. Taulukko kertoo lisäksi, kuinka suuri osa kaikista vastaajista antoi palautetta näistä aihepiireistä. Eniten palautetta annettiin linjastosta, 142 kappaletta yleisimmin muista kaupunginosista toivottiin uusia yhteyksiä tai ainakin toimivia vaihtoyhteyksiä Hervantaan. Myös pysäkeistä annettiin paljon

21 palautetta, 122 vastaajaa kertoi esimerkiksi puuttuvista katoksista ja aikatauluista tai huonosta pysäkkien sijoittelusta. Vuorovälistä, lähinnä linjojen peräkkäinajosta kirjoitti 88 vastaajaa. Palaute kohdentui usein johonkin linjaan. Työssäkäyvät kommentoivat eniten linjaa 6 ja opiskelijat linjaa 13. Yhteensä linjaa 6 koski 101 palautetta ja linjaan 13 liittyi 119 palautetta. Linjaa 20 kommentoi 76 vastaajaa ja muita linjoja yhteensä 107 vastaajaa. Taulukko 3.1 Nykyisistä linjoista ja palvelutasosta annetun palautteen määrä aihepiireittäin.. Palaute joukkoliikenteestä Aihe palautteen määrä % kaikista vastaajista Linjasto 142 9,0 % Pysäkit 122 7,8 % Vuoroväli ja peräkkäinajo 88 5,6 % Linja 13 119 7,6 % Linja 20 76 4,8 % Linja 6 101 6,4 % Muut linjat 107 6,8 % Palautteita yhteensä / palautetta antaneiden vastaajien kokonaismäärä 755 / 666 48,0 % / 42,3 % 3.1.8 Uusien lipputyyppien kiinnostavuus Työsuhdelipusta oli erittäin tai melko kiinnostunut lähes 75 % työssäkäyvistä vastaajista (kuva 3.15). Vain 7 % ei ollut ollenkaan kiinnostunut työsuhdelipusta. Myös joustava kausilippu herättää mielenkiintoa; noin 30 % työssäkäyvistä ja 20 % opiskelijoista oli erittäin kiinnostunut uudentyyppisestä lipusta ja melko kiinnostuneita oli noin 40 % kummastakin ryhmästä. Työsuhdelipusta kiinnostuneet Joustavasta kausilipusta kiinnostuneet En ole lainkaan kiinnostunut. 7 % En ole juurikaan kiinnostunut. 20 % Kyllä, olen erittäin kiinnostunut. 37 % En ole lainkaan kiinnostunut. 9 % En ole juurikaan kiinnostunut. 26 % Kyllä, olen erittäin kiinnostunut. 26 % Kyllä, olen melko kiinnostunut. 36 % Kyllä, olen melko kiinnostunut. 39 % Kuva 3.15 Työsuhdelipusta kiinnostuneet työssäkäyvät vastaajat ja joustavasta kausilipusta kiinnostuneet kaikki vastaajat.

22 3.1.9 Vapaa palaute joukkoliikenteestä Lomakkeen lopussa vapaata palautetta joukkoliikenteen kehittämisestä antoi yhteensä 470 vastaajaa, joista kolmannes oli opiskelijoita. Palautteen määrä aihepiireittäin on esitetty taulukossa 3.2. Useat vastaajista mainitsivat palautteessaan monia eri teemoihin liittyviä asioita. Tällaiset palautteet on laskettu kaikkiin niihin ryhmiin, joihin vastaus liittyi. Suurin osa palautteesta oli linjastoon liittyviä reittitoiveita ja -ehdotuksia, jotka on käsitelty kohdassa 3.2.4. Seuraavaksi suurin ryhmä oli aikatauluihin ja täsmällisyyteen liittyvä palaute. Useimmissa mainittiin eri linjojen peräkkäinajosta ja toivottiin parempaa porrastusta osittain samaa reittiä ajaville linjoille. Lisäksi pysäkkiaikataulujen ja kokonaisajoajan paikkansapitävyys sai moitteita. Lippuihin, lähinnä lipputyyppeihin ja niiden lataamiseen, liittyvää palautetta tuli lähes 50 vastaajalta. Eri linjoista annetussa palautteessa toistuivat samat teemat kuin kohdassa 3.1.7 esitellyissä vastauksissa. Palautteessa tuli moitteiden ja negatiivisten teemojen lisäksi esille myös paljon myönteisiä seikkoja ja kiitoksia. Taulukko 3.2 Joukkoliikenteestä annetun palautteen määrä aihepiireittäin. Palaute joukkoliikenteestä Aihe palautteen määrä % kaikista vastaajista Linjatoiveet ja linjaston kehittämisehdotukset 218 13,9 % Eri linjat ja linjasto 41 2,6 % Aikataulut, täsmällisyys, peräkkäinajo 69 4,4 % Lipputyypit ja lataaminen 47 3,0 % Pysäkkien sijainti ja varustelu 21 1,3 % Kuljettajapalvelut 18 1,1 % Kalusto 11 0,7 % Raideliikennetoiveet Tampereen seudulle 11 0,7 % Muut ehdotukset 36 2,3 % Muut kommentit ja terveiset 49 3,1 % Palautteita yhteensä / palautetta antaneiden vastaajien kokonaismäärä 521 / 470 33,1 % / 29,9 % 3.2 Uusien linjojen kiinnostavuus 3.2.1 Tampellan linja Työssäkäyvistä vastaajista kolmannes oli erittäin tai melko kiinnostunut uudesta Vanha kirkko Tampella Hermia -linjasta. Opiskelijoista yli puolet oli kiinnostunut Tampellan alueen kautta kulkevasta linjasta. Kaiken kaikkiaan noin 15 % työssäkäyvistä ja noin neljännes opiskelijoista oli erittäin kiinnostunut uudesta linjasta. Kuvassa 3.16 on esitetty työssäkäyvien ja opiskelevien vastaajien kiinnostus Tampellan linjaa kohtaan. Tampellan linjasta kiinnostuneet arvioivat käyttävänsä linjaa melko säännöllisesti. Linjasta kiinnostuneista puolet käyttäisi sitä vähintään 2 3 kertaa viikossa, noin 17 % kerran viikossa ja 24 % muutaman kerran kuukaudessa (kuva 3.17). Työntekijöistä suuri osa arvioi käyttävänsä linjaa vähintään 2 3 kertaa viikossa. Opiskelijoista suurin osa käyttäisi linjaa 1 3 kertaa viikossa.

23 40 % 36 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 15 % 25 % 20 % 29 % 29 % 27 % 20 % 10 % 5 % 0 % Olen erittäin kiinnostunut Olen melko kiinnostunut En ole kovin kiinnostunut En ole ollenkaan kiinnostunut työntekijät opiskelijat Kuva 3.16 Tampellan linjasta kiinnostuneiden vastaajien osuus kyselytutkimuksessa. 70 % 66 % 60 % 50 % 48 % 40 % 30 % 20 % 10 % 8 % 8 % 15 % 11 % 11 % 5 % 8 % 14 % 3 % 5 % 0 % päivittäin tai lähes päivittäin 2-3 kertaa viikossa kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa kerran kuukaudessa tai harvemmin en käyttäisi linjaa työntekijät opiskelijat Kuva 3.17 Kyselyyn vastanneiden arvio siitä, kuinka usein he käyttäisivät linjaa. Tampellan linjaa käyttäisi lauantaisin noin 40 % niistä vastaajista, jotka olivat kiinnostuneita linjasta (kuva 3.18). Kaikista kyselyyn vastanneista 17 % arvioi, että käyttäisi linjaa myös lauantaisin. Erityisesti opiskelijat ovat kiinnostuneita käyttämään linjaa lauantaisin; linjaa käyttäisi usein tai silloin tällöin lauantaisin jopa 35 % opiskelijoista. Lauantaisin linjaa käyttävät opiskelijat olivat pääosin Hervannassa asuvia vastaajia, jotka käyttäisivät linjaa keskustaan ja kotiin suuntautuvilla matkoillaan. Kaiken kaikkiaan matkustus olisi lauantaisin melko epäsäännöllistä, sillä vain 3 % vastaajista arvioi käyttävänsä linjaa usein.

24 30 % 28 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 6 % 1 % 6 % 0 % kyllä, silloin tällöin kyllä, usein työntekijät opiskelijat Kuva 3.18 Kyselyyn vastanneiden arvio siitä, käyttäisivätkö he linjaa lauantaisin. Linjoista kiinnostuneiden vastaajien asuinpaikat paikannettiin kadunnimen tarkkuudella. Näin saatiin tietoa siitä, missä potentiaaliset käyttäjät asuvat. Tampellan linjasta kiinnostuneiden lukumäärä asuinalueittain on esitetty kuvassa 3.19. Linjasta kiinnostuneet asuivat pääosin keskusta-alueella, Tampellan ja Armonkallion alueella sekä Hervannassa, mutta myös muilla alueilla oli jonkin verran kiinnostuneita vastaajia. Muualla asuville linja saattaisikin muodostua varsin kiinnostavaksi, mikäli vaihtoyhteydet muilta linjoilta toimivat hyvin. 20 5 10 8 7 14 99 8 53 10 33 5 20 12 6 14 7 11 5 9 12 13 5 3 15 4 176 Kuva 3.19 Tampellan linjasta kiinnostuneet asuinalueittain.

25 Tampellan linjasta kiinnostuneet työmatkalaiset käyttävät linja-autoa melko paljon jo nykyisin. Kuvassa 3.20 on esitetty Tampellan linjasta kiinnostuneiden jakautuminen säännöllisesti (yli 6 kertaa viikossa) ja satunnaisesti (alle 6 kertaa viikossa) joukkoliikennettä käyttäviin sekä niihin, jotka eivät käytä ollenkaan joukkoliikennettä työ- ja opiskelumatkoillaan. Noin 45 % linjasta kiinnostuneista oli joukkoliikenteen säännöllisiä käyttäjiä. 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 43 % 44 % 45 % 32 % 24 % 12 % ei koskaan satunnaisesti säännöllisesti työssäkäyvät opiskelijat Kuva 3.20 Tampellan linjasta kiinnostuneiden vastaajien linja-auton käyttö työ- ja opiskelumatkoilla nykyisin. Linja houkuttelisi tutkimuksen mukaan myös kokonaan uusia ja satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäviä matkustajia. Noin 30 % Tampellan linjasta kiinnostuneista työssäkäyvistä ja noin 40 % opiskelijoista ei nykyisin käytä ollenkaan joukkoliikennettä työ- tai opiskelumatkoillaan. Osa opiskelijoista ei ollut niinkään kiinnostunut kyseisestä linjasta TTY:lle kulkemiseksi, vaan useat Hervannassa asuvat opiskelijat käyttäisivät tätä linjaa keskustaan suuntautuvilla matkoillaan. Kaikista kyselyyn vastanneista työssäkäyvistä 43 % ei nykyisin käytä työmatkoillaan ollenkaan joukkoliikennettä. TTY:n opiskelijoista noin 40 % ei kulje opiskelumatkojaan ollenkaan joukkoliikenteellä. Kuvassa 3.21 on esitetty vastaajien arvio Tampellan linjan käytöstä joukkoliikennettä säännöllisesti ja satunnaisesti käyttävien keskuudessa sekä niiden vastaajien osalta, jotka eivät tällä hetkellä käytä joukkoliikennettä ollenkaan työmatkoillaan. Tampellan linjan potentiaalisista käyttäjistä monet kulkevat jo nykyisin säännöllisesti työ- ja opiskelumatkansa joukkoliikenteellä, erityisesti linjoilla 20 ja 39. Joukkoliikenteen kanta-asiakkaista yli 40 % arvioi käyttävänsä myös Tampellan linjaa ja noin 17 % arvioi siirtyvänsä käyttämään säännöllisesti uutta linjaa. Satunnaisesti joukkoliikenteellä kulkevien ryhmässä noin viidennes arvioi matkustavansa uudella linjalla useammin kuin 2 3 kertaa viikossa. Linja houkuttelisi myös kokonaan uusia matkustajia, sillä ei ollenkaan joukkoliikennettä käyttävistäkin noin 10 % arvioi kulkevansa uudella linjalla vähintään 2 3 kertaa viikossa.

26 säännöllisesti 17 % 16 % 5 %5 % 55 % päivittäin tai lähes päivittäin 2-3 kertaa viikossa satunnaisesti 3 % 15 % 11 % 12 % 58 % kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa kerran kuukaudessa tai harvemmin en käyttäisi linjaa ei koskaan 27 % 7 % 13 % 6 % 64 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3.21 Säännöllisesti, satunnaisesti ja ei ollenkaan joukkoliikennettä käyttävien vastaajien arvio siitä, kuinka usein he käyttäisivät Tampellan linjaa. Ryhmät sisältävät sekä työssäkäyvät että opiskelijat. Työntekijät toivoivat yleisimmin Hervantaan saapumisajaksi Tampellan kautta kulkevalle linjalle klo 8.00 8.30. Monet toivoivat saapumisaikaa myös klo 7.30 8.00 tai klo 8.30 9.00. Työntekijöiden yleisin lähtöaikatoive Hervannasta Tampellan suuntaan oli klo 16.30, mutta moni toivoi lähtöaikaa myös 16.00 16.15 tai klo 17.00. Kuvassa 3.22 on esitetty työntekijöiden toiveet Tampellan linjan Hervantaan saapumisajoiksi ja Hervannasta lähtöajoiksi. 50 45 vastaajien lukumäärä 16:30 40 35 30 8:00 8:30 8:15 16:00 16:15 25 20 15 7:30 7:50 9:00 17:00 10 5 0 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 työntekijät, saapuminen työntekijät, lähtö Kuva 3.22 Tampellan linjasta kiinnostuneiden työssäkäyvien toiveet bussivuoron saapumisajalle Hervantaan ja lähtöajalle Hervannasta.

27 Opiskelijoiden saapumisaikatoiveet Hervantaan olivat yleisimmin klo 8 8.15 ja klo 10 10.15 sekä klo 9.00. Lähtöaikatoiveet olivat pääosin klo 16:n ja klo 16.30:n välillä. Kuvassa 3.23 on esitetty opiskelijoiden toiveet saapumisajoiksi ja lähtöajoiksi. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 vastaajien lukumäärä 7:50 8:00 8:10 9:00 10:00 10:10 15:00 16:10 16:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 16:30 opiskelijat, saapuminen opiskelijat, lähtö Kuva 3.23 Tampellan linjasta kiinnostuneiden opiskelijoiden toiveet bussivuoron saapumisajalle Hervantaan ja lähtöajalle Hervannasta. 3.2.2 Atalan linja Linjasta Olkahinen Atala Hermia oli erittäin tai melko kiinnostunut 17 % työssäkäyvistä vastaajista ja 10 % opiskelijoista (kuva 3.24). Kiinnostuneiden määrä on poikittaislinjan osalta huomattavasti pienempi kuin Tampellan linjan, joka kulkee keskustan ja Hervannan välillä. 80 % 70 % 60 % 68 % 64 % 50 % 40 % 30 % 26 % 20 % 10 % 11 % 4 % 6 % 6 % 15 % 0 % Olen erittäin kiinnostunut Olen melko kiinnostunut En ole kovin kiinnostunut En ole ollenkaan kiinnostunut työntekijät opiskelijat Kuva 3.24 Atalan linjasta kiinnostuneiden osuus kyselyyn vastanneista.

28 Kiinnostuneista noin 60 % käyttäisi linjaa vähintään 2-3 kertaa viikossa, ja 26 % arveli käyttävänsä linjaa päivittäin (kuva 3.25). Noin 12 % käyttäisi linjaa kerran viikossa ja noin 16 % muutaman kerran kuukaudessa. Työntekijät käyttäisivät linjaa säännöllisemmin kuin opiskelijat 28 % työssäkäyvistä vastaajista arvioi käyttävänsä linjaa päivittäin tai lähes päivittäin ja 36 % 2-3 kertaa viikossa. 7,0 % 6,0 % 5,9 % 5,0 % 4,6 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 2,2 % 2,5 % 2,0 % 2,0 % 1,3 % 2,7 % 1,4 % 1,0 % 0,0 % päivittäin tai lähes päivittäin 2-3 kertaa viikossa kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa kerran kuukaudessa tai harvemmin työntekijät opiskelijat Kuva 3.25 Kyselyyn vastanneiden arvio siitä, kuinka usein he käyttäisivät Atalan linjaa. Luku on linjaa käyttävien osuus kaikista vastaajista. Kyselyyn osallistuneista työssäkäyvistä noin 3 % ja opiskelijoista noin 7 % käyttäisi Atalan linjaa myös lauantaisin (kuva 3.26). Lauantaisin matkustus on luonteeltaan huomattavasti satunnaisempaa ja suurin osa lauantaisin kulkevista vastaajista arvioi käyttävänsä linjaa silloin tällöin. 10 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5,6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 2,8 % kyllä, silloin tällöin 0,2 % kyllä, usein 1,1 % työntekijät opiskelijat Kuva 3.26 Kyselyyn vastanneiden arvio siitä, käyttäisivätkö he Atalan linjaa lauantaisin.

29 Atalan linjasta kiinnostuneet asuivat pääosin Itä-Tampereella, Olkahisten, Atalan, Linnainmaan ja Leinolan alueilla. Myös Aitolahdessa, Teiskossa ja Ruutanassa asuvat vastaajat olivat kiinnostuneita linjasta, sillä vaihtoyhteys tälle linjalle lyhentäisi huomattavasti matkaaikaa Hervantaan. Kuvassa 3.27 on esitetty Atalan linjasta kiinnostuneiden vastaajien asuinalueet. 8 9 8 9 2 6 2 3 3 3 11 36 21 8 7 5 3 2 5 Kuva 3.27 Atalan linjasta kiinnostuneet asuinalueittain. Atalan linjasta kiinnostuneet olisivat pääsääntöisesti uusia joukkoliikenteen käyttäjiä, jotka eivät nykyisin käytä joukkoliikennettä. Kuvassa 3.28 on esitetty linjasta kiinnostuneiden vastaajien jakautuminen joukkoliikennettä säännöllisesti ja satunnaisesti työ- ja opiskelumatkoillaan käyttäviin ja niihin, jotka eivät kulje työ- ja opiskelumatkojaan nykyisin linjaautolla. Linja lyhentäisi huomattavasti koillisten asuinalueiden ja Hervannan välistä matkaaikaa verrattuna vaihdolliseen, keskustan kautta kulkevaan yhteyteen, joten linja todennäköisesti houkuttelisi myös uusia joukkoliikennematkustajia. Noin 60 % työssäkäyvistä vastaajista, jotka arvioivat käyttävänsä linjaa, ei tällä hetkellä käytä lainkaan joukkoliikennettä työmatkoillaan. Linjasta kiinnostuneista noin 20 % käyttää linja-autoa säännöllisesti, eli tekee 6 10 työmatkaa viikossa bussilla. Satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäviä työssäkäyviä (1 5 työmatkaa viikossa) linjasta kiinnostuneiden joukossa oli noin 20 %. Atalan linjasta kiinnostuneista opiskelijoista noin puolet ei tällä hetkellä käytä lainkaan linja-autoa opiskelumatkoillaan. Noin 40 % linjasta kiinnostuneista kulkee säännöllisesti linjaautolla TTY:lle. Satunnaiskäyttäjiä, eli 1 5 opiskelumatkaa viikossa tekeviä kiinnostuneiden joukossa oli 14 %. Atalan linja houkuttelisi poikkeuksellisen paljon sellaisia matkustajia, joilla ei nykyisin ole tarjolla vaihdotonta yhteyttä Hervannan suuntaan. Kuvassa 3.29 on esitetty vastaajien arvioita siitä, kuinka usein he käyttäisivät linjaa säännöllisesti ja satunnaisesti linja-autoa käyttävien ryhmissä sekä niiden keskuudessa, jotka eivät nykyisin kulje työ- ja opiskelumat-

30 kojaan joukkoliikenteellä. Noin viidennes niistä vastaajista, jotka eivät nykyisin kulje ollenkaan joukkoliikenteellä, arvioi käyttävänsä Atalan linjaa ainakin satunnaisesti ja noin 4 % säännöllisesti. Kyselyyn osallistuneista noin 40 % ei nykyisin käytä ollenkaan joukkoliikennettä työmatkoillaan. 70 % 60 % 50 % 40 % 59 % 48 % 38 % 30 % 20 % 10 % 0 % 19 % 21 % 14 % ei koskaan satunnaisesti säännöllisesti työssäkäyvät opiskelijat Kuva 3.28 Atalan linjasta kiinnostuneiden vastaajien linja-auton käyttö työ- ja opiskelumatkoilla nykyisin. säännöllisesti 43 % 91 % päivittäin tai lähes päivittäin 2-3 kertaa viikossa satunnaisesti 2 % 5 % 86 % kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa kerran kuukaudessa tai harvemmin en käyttäisi linjaa ei koskaan 4 % 6 % 82 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3.29 Säännöllisesti, satunnaisesti ja ei ollenkaan joukkoliikennettä käyttävien vastaajien arvio siitä, kuinka usein he käyttäisivät Atalan linjaa. Ryhmät sisältävät sekä työssäkäyvät että opiskelijat.

31 Atalan linjan saapumisajaksi Hervantaan toivottiin useimmin aikaa klo 7.45 8.30. Myös klo 9 aikaan oli jonkin verran saapumisaikatoiveita. Lähtöaikatoiveet Hermiasta Atalan suuntaan ajoittuvat pääosin välille 16 17. Kuvassa 3.30 on esitetty vastaajien esittämien saapumis- ja lähtöaikojen jakauma vuorokauden eri ajankohtina. vastaajien määrä 40 35 16:15 30 25 8:00 16:00 16:30 20 7:45 8:30 15 17:00 9:00 10 7:30 16:45 5 0 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 saapuminen lähtö Kuva 3.30 Atalan linjasta kiinnostuneiden vastaajien toiveet linja-autovuoron saapumisajalle Hervantaan ja lähtöajalle Hervannasta. Kuvaajassa on esitetty työssäkäyvien ja opiskelijoiden ilmoittamat ajat. 3.2.3 Arvio Tampellan ja Atalan linjojen käyttäjämääristä Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan noin 1 000 alueen noin 6 000 työntekijästä ja noin 570 TTY:llä säännöllisesti käyvistä opiskelijoista. On oletettavaa, että kyselyyn vastanneet käyttävät joukkoliikennettä jonkin verran enemmän kuin ne, jotka eivät osallistuneet kyselyyn. Toisaalta internet-kyselystä ei ollut mahdollista tiedottaa siten, että kaikilla työssäkäyvillä ja opiskelijoilla olisi ollut mahdollisuus vastata siihen. Näin ollen kaikki joukkoliikennettä käyttävät tai sen käytöstä kiinnostuneet eivät ole osallistuneet kyselytutkimukseen. Käyttäjämäärää arvioitaessa on otettu huomioon ainoastaan Hermian, TTY:n ja Tekniikankadun ympäristön työpaikka-alueet. Näin ollen matkustajamääräarvioissa ei ole mukana Hervannan keskustan ja Pohjois-Hervannan työpaikkoja eikä esimerkiksi Hervannan ammattioppilaitoksen opiskelijoita. Uusien linjojen mahdollista käyttäjämäärää on arvioitu kyselyssä linjoista kiinnostuneiden osuuden, kyselyyn vastanneiden määrän ja koko alueen työpaikka- ja opiskelijamäärien perusteella. Arvioinnissa on hyödynnetty vastaajien arvioita siitä, kuinka usein he todennäköisesti käyttäisivät linjaa. Taulukossa 3.3 on esitetty arvio Tampellan linjan ja taulukossa 3.4 Atalan linjan matkustajamäärästä. Matkustajamäärä on esitetty vaihteluvälinä, jonka alarajan oletuksena on ollut, että kyselyyn vastaamattomat käyttävät keskimäärin harvemmin joukkoliikennettä kuin kyselyyn vastanneet. Ylärajan arvioinnissa on oletettu, että kaikki alueella työssäkäyvät ja opiskelevat suhtautuisivat uusiin linjoihin samoin kuin kyselyyn vastanneet. Arvion mukaan Tampellan linjalla olisi arkisin 2 200 2 900 matkustajaa ja Atalan linjalla 650 1 100 matkustajaa.

32 Tampellan linjasta kiinnostuneista noin 40 % ja Atalan linjasta kiinnostuneista noin 60 % ei kyselytutkimuksen mukaan käytä nykyisin ollenkaan joukkoliikennettä. Tampellan linjan laskennallisesta matkustajamäärästä 21 24 % (470 690 matkaa) on kyselytutkimukseen perustuen uusia joukkoliikennematkoja, joita tekevät sellaiset matkustajat, jotka eivät nykyisin käytä joukkoliikennettä. Atalan linjan matkustajista jopa 55 58 % (380 610 matkaa) on uusia joukkoliikennematkoja. Atalan linja lisäisi suhteellisesti enemmän joukkoliikenteen matkustajamäärää, sillä sen matkustajista huomattavan suuri osuus olisi sellaisia, joilla ei nykyisin ole Hervannan suuntaan kilpailukykyistä joukkoliikenneyhteyttä. Taulukko 3.3 Arvio Tampellan linjan matkustajamäärästä. Tampellan linja linjan käyttö työntekijät opiskelijat matkoja/arkivrk ei käyttäisi linjaa 3 950 4 610 1 660 1 940 0 päivittäin tai lähes päivittäin 350 510 240 280 940 1 270 2-3 kertaa viikossa 440 650 450 520 890 1 170 kerran viikossa 190 270 340 390 210 270 muutaman kerran kuukaudessa 310 450 400 470 140 190 kerran kuukaudessa tai harvemmin 110 160 140 160 25 30 yhteensä 6 000 3 500 2 200 2 900 Taulukko 3.4 Arvio Atalan linjan matkustajamäärästä. Atalan linja linjan käyttö työntekijät opiskelijat matkoja/arkivrk ei käyttäisi linjaa 5 080 5 460 3 160 3 300 0 päivittäin tai lähes päivittäin 160 270 40 70 330 560 2-3 kertaa viikossa 210 350 50 90 260 440 kerran viikossa 70 120 25 40 40 70 muutaman kerran kuukaudessa 70 120 50 90 25 40 kerran kuukaudessa tai harvemmin 35 60 30 50 6 11 yhteensä 6 000 3 500 650 1 110 Linjojen matkustajamäärä riippuu siitä, millaiseksi vuoroväli muodostuu ja millainen matkaaika linjalle on mahdollista tarjota. Käyttäjämääräarvioissa vastaajat ovat esittäneet arvionsa siitä, kuinka usein he käyttäisivät linjaa. Arvion voidaan olettaa koskevan tilannetta, jossa vuoroväli sopii kohtuullisen hyvin vastaajien omiin tulo- ja lähtöaikoihin (kuvat 3.10 3.11). Tämä tarkoittaisi aamu- ja iltaruuhkassa noin 30 minuutin vuoroväliä. 3.2.4 Muita linjaehdotuksia Kysymykseen muista linjatoiveista tai ehdotettujen linjojen reittitoiveista vastasi 264 työntekijää ja 107 opiskelijaa. Vastauksista 135 liittyi Tampellan linjaan, 95 Atalan linjaan, 86 muihin linjatarpeisiin tai vaihtoyhteyksiin ja 65 muihin asioihin. Erityisesti esille nousi tarve suorasta ja nopeasta yhteydestä Länsi-Tampereen ja Hervannan välillä. Mainintoja kertyi 19, joista suurimmassa osassa toivottiin suoraa linjaa Lentävänniemen ja Lielahden suunnalta Hervantaan.

33 Tampellan linjasta annetut kommentit koskivat erityisesti pysäkkejä ja linjan reittiä. Uusia pysäkkejä toivottiin 28 palautteessa. Reittiehdotukset painottuivat lähtöön Pyynikintorilta (12 toivetta) ja ajoon Tammelan ja Kalevan kautta (14 toivetta). Yhteensä linjan pysäkeistä annettiin 44 mielipidettä ja reitistä 42. Atalan linjaa koskeva palaute liittyi enimmäkseen linjan reittiin, jonka toivottiin kiertävän mm. Holvastin, Leinolan, Linnainmaan tai Messukylän kautta. 28 vastaajaa korosti vastauksessaan linjan tarpeellisuutta ja toivoi sen tulevan käyttöön pian. Muita linjaehdotuksia ja -toiveita esitettiin myös vapaan palautteen kohdassa lomakkeen lopussa. Eniten toivottiin Lempäälän ja Hervannan välistä suoraa yhteyttä, jota ehdotti yhteensä 35 vastaajaa. Muistakin ympäristökunnista toivottiin suoria joukkoliikenneyhteyksiä Hervantaan: Pirkkala ja Kangasala mainittiin 11 kertaa, Ylöjärvi 12 kertaa ja Nokia 8 kertaa. Palautteissa nousi esille myös suoran yhteyden tarve Lielahden suunnalta Kekkosentietä ja Hervannan valtaväylää pitkin Hervantaan, jollaista ehdotti 17 vastaajaa. Härmälästä ja Peltolammilta Hervantaan kulkevaa linjaa toivoi 16 vastaajaa. Nekala Hallila -suunnasta toivottiin myös parempaa yhteyttä Hervantaan, tämä mainittiin 10 kertaa. Itä-Tampereen poikittaisyhteydet keräsivät 17 mainintaa. Keskustan ja Hervannan välistä pikavuoroa ehdotti 5 vastaajaa.

34 4 PÄÄTELMÄT Kyselyyn Hervannan joukkoliikennepalveluista tuli lähes 1 600 vastausta Hervannan joukkoliikennepalveluihin liittyvä kyselytutkimus toteutettiin internet-kyselynä joulukuussa 2007. Kyselyn linkki toimitettiin Hermiankadun ja Hervannan valtaväylän suurimmille työpaikoille sekä TTY:n henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 1 006 työntekijää ja 568 opiskelijaa. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli miehiä. Kyselylomakkeessa vastaajilta tiedusteltiin kiinnostusta käyttää kahta uutta linjaa, Vanhalta kirkolta Tampellan kautta Hermiaan kulkevaa nopeaa linjaa ja toisaalta Olkahisista Atalan kautta Hermiaan kulkevaa poikittaisyhteyttä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin vastaajien näkemyksiä joukkoliikenteen nykyisestä palvelutasosta Hervannassa. Tampellan alueelta ja Atalasta Hermiaan kulkevat linjat houkuttelisivat uusia joukkoliikennematkustajia Tutkimuksen mukaan molemmat uudet Hervantaan suunnitteilla olevat linjat ovat erittäin potentiaalisia ja herättivät kiinnostusta Hermian, TTY:n ja Tekniikankadun alueella työssäkäyvien ja opiskelevien keskuudessa. Tampellan kautta kulkevan linjan on arvioitu keräävän vuorokaudessa 2 200 2 900 matkustajaa ja Atalan linjan 650 1 100 matkustajaa, jos linjojen vuoroväli soveltuu hyvin matkustajien tulo- ja lähtöaikatauluihin. Matkustajamääräarvioissa ei ole otettu huomioon Hervannan valtaväylän eteläosan työpaikka-alueita eikä Hervannan ammattioppilaitosta, joissa on todennäköisesti kysyntää erityisesti Atalan suunnan linjalle. Atalan linjasta kiinnostuneista vastaajista monet olisivat uusia joukkoliikennematkustajia, jotka eivät nykyisin käytä joukkoliikennettä. Koska alueelta ei nykyisin ole suoraa poikittaislinjaa etelän suuntaan, käyttäjien vaatimustaso vuorovälin suhteen on melko matala. Atalan linjan käyttäjistä yli puolet voisi tutkimuksen mukaan olla uusia joukkoliikennematkustajia, jotka eivät nykyisin käytä työ- ja opiskelumatkoillaan joukkoliikennettä vaihdollisten yhteyksien takia. Keskustasta on jo useita yhteyksiä Hervantaan, joten melko suuri osa Tampellan linjan tulevista käyttäjistä siirtyisi muilta linjoilta. Myös Tampellan linja houkuttelisi tutkimuksen mukaan kokonaan uusia matkustajia esimerkiksi Tampellan ja Armonkallion alueelta. Tulosten mukaan noin viidennes Tampellan linjan matkustajista olisi sellaisia, jotka eivät nykyisin käytä ollenkaan joukkoliikennettä. Etenkin muilta linjoilta siirtyvät käyttäjät ovat melko vaativia asiakkaita, eivätkä käytä linjaa, ellei se ole selvästi olemassa olevia vaihtoehtoja nopeampi. Hervannan joukkoliikennepalvelut saivat hyvän arvion Kyselyyn vastanneet olivat melko tyytyväisiä Hervannan joukkoliikennepalveluiden nykytilaan, etenkin pysäkkien sijaintiin ja vuoroväliin. Nykyisistä linjoista vastaajat olivat tyytyväisimpiä linjoihin 30, 20 ja 13. Suhteellisesti eniten kielteistä palautetta vastaajat antoivat linjojen matkanopeudesta, jonka toivottiin olevan nykyistä suurempi. Työntekijöistä noin 40 % ja opiskelijoista noin 30 % oli tyytymätön Hervannan linjojen matkanopeuteen. Myös pysäkkien varustelutasoon ja viihtyisyyteen oltiin hieman tyytymättömämpiä kuin muihin palvelutason osa-alueisiin.