Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg
Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita luo ja vahvistaa paikallista kumppanuutta tukee paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroivia malleja kehittää toimintamalleja, joilla siirtymiä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille voidaan tukea ottaa käyttöön toimintamalleja, jotka mahdollistavat entistä joustavamman, saumattoman ja tarvittaessa portaittaisen siirtymän kohti avoimia työmarkkinoita lisää osaamista työllisyyden hoidossa 2
Valtakunnan tasolla kuntakokeilu tunnistaa hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä nostaa esille mahdollisia lainsäädäntöön ja työkäytäntöihin liittyviä muutostarpeita rakentaa työkyky -mittaria, jolla voidaan arvioida samalla myös vaikeasti työllistyville suunnattujen palveluiden vaikuttavuutta auttaa selkeyttämään kunnan ja valtion välistä työnjakoa vaikeasti työllistyvien palveluiden organisoimisessa kerää kokemuksia ja tietoa työvoiman palvelukeskustoiminnan valtakunnallistamista ja lakisääteistämistä varten on mukana rakentamassa uutta suomalaista työllisyyden hoidon mallia 3
Verkostofoorumi Kuntatalolla 7.4.2014 4
Millaista seurantatietoa Kuntakokeilusta tuotetaan valtakunnallisella tasolla? Työllisyystilannetta ja työttömyyden rakennetta sekä työvoimapalveluja koskevat tiedot saadaan tilastoista Ministeriö kerää tilastojärjestelmästä ja kunnista saatavat seurantatiedot ja raportoi niistä johtoryhmälle kaksi kertaa vuodessa tammi-kesäkuun tiedot raportoidaan elo-syyskuussa heinä-joulukuun tiedot raportoidaan helmi-maaliskuussa Hankkeet saavat tilastojärjestelmästä kerättävää yhteenvetotietoa sitä mukaa, kun sitä tuotetaan 5
Kuntakokeilun seurantatutkimus Tutkimuksen avulla tuotetaan laadullista tietoa Tarkoituksena on selvittää, mikä on aikaisempaan verrattuna muuttunut kuntakokeilun myötä Seurantatutkimuksesta tulee käydä ilmi, millaisia palveluja ja toimintamalleja kokeilussa on otettu käyttöön ja kehitetty Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, pystytäänkö kuntakokeilussa kehitettyjen toimintamallien ja työkalujen avulla alentamaan pitkäaikaistyöttömyyttä Ensimmäinen väliraportti (Kohti uutta paikallislähtöistä kumppanuusmallia) ilmestyi helmikuussa 2014 Toinen väliraportti ilmestyy syyskuussa 2014 Loppuraportti valmistuu maaliskuussa 2015 6
Seurantatutkimuksen havaintoja: Kuntakokeiluissa kokonaisvaltaista, innovatiivista, dynaamista ja paneutunutta otetta Kokeneita ja motivoituneita toimijoita Hyviä käytäntöjä aivan riittävästi, nyt päästävä luetteloista ryhmittelyyn ja prosessien selkeään hahmottamiseen ( osavaikuttavuudet, palveluketjun toimivuus jne) TYP:n asemointi usein ollut alussa heikkoa, monin paikoin parantunut, mutta asemointia ja osallisuutta syytä parantaa TE-toimistojen osallistuminen liian usein heikkoa tai passiivista, energiat menneet omaan sisäiseen uudistukseen, osallistumista ja asemointia olennaisesti vahvistettava (3-palvelulinja.. Mutta myös koko TE-toimisto ja TEM..) Monin paikoin työllisyysasiat nousussa kunnan agendalla, tärkeys ja merkitys kunnan elinvoimalle ja taloudelle nousussa, joka heijastuu myös kunnan päätöksenteon osallistumiseen kuntakokeiluun ja uuden aikakauden ja KT 2.0:n muotoiluun 7
Olennaiset teemat Alustavaa kuvaa Työllisyys riittävän korkealla kuntien strategioissa, sitoutuminen, tuki, näkemys, pitkäaikaisen vaikuttavuuden ymmärtäminen Hyviä esimerkkejä, nousussa, erittäin tärkeä teema johon satsattava Yhteistyösuhteet kaikkiin olennaisiin tahoihin hyvät, yhteiskehittämistä Hyviä esimerkkejä, mutta TE, TYP, Kela, terveydenhuolto varmistettava ja parannettava Toimintarakenne ja vastuut selvät Asiakasprosessit selvät Parhaat käytännöt omaksuttu Jatkuva kehittäminen ja vertaisoppiminen käynnissä Rakenteet ja vastuut hahmottumassa, mutta vielä usein kovin luettelomaisia ja monimutkaisia Kuten yllä, asiakkuuden alkua, asiakkaan kulkua, eri vaikuttavuusvaiheita ja kokonaiskoordinaatiota jne. edelleen selkiytettävä Kokeilun (ja myös muualla olevien) hyvien ratkaisujen sijoittaminen KT 2.0:aan on toteutettava ajoissa ja tehokkaasti Tällaista käynnissä, tärkeää, onko syytä vielä vahvistaa, entäs mm. muualta Euroopasta oppiminen?
Myönteisiä asioita työllisyydenhoidossa ja kuntakokeiluhankkeissa Palveluiden asiakaskohtaisessa räätälöinnissä, kuntouttavissa ja työllistymisvalmistuksia avoimille työmarkkinoille parantavissa palveluissa tilanne on hyvä. Myönteistä muutosta on tapahtunut työllisyyttä edistävän toiminnan suunnitelmallisuudessa, monipuolistumisessa ja systematisoitumisessa. Työllisyydenhoidon tilanne arvioidaan paremmaksi kuntakokeiluun hakeneissa ja päässeissä kuin siihen hakeneissa ja pääsemättömissä kunnissa. Kuntakokeiluhankkeiden asema kuntien työllisyydenhoidossa on merkittävä. Hankkeet ovat edenneet hyvin tavoitteidensa mukaisesti, tehneet tiivistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa ja asiakkaat ovat saaneet hyvin palveluita, kun asiakasohjaus on käynnistynyt alkuvaiheen vaikeuksien jälkeen. Kuntakokeilukunnissa on varauduttu muita kuntia useammin työllisyydenhoidon uudistuksiin ja etenkin TYP-uudistukseen. Yhteistyö TYPn kanssa on hyvin toimivaa. Kuntakokeilukunnissa on tapahtunut yhteistyön tiivistymistä etenkin kunnan poliittisten johdon, kunnan eri toimialojen, Kelan, yksityisten työnantajien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kuntakokeilukuntien välinen yhteistyö ja vertaisoppiminen on toteutunut hyvin. Hankkeissa on saatu kehitettyä asiakastyön ja verkostotyön palveluita ja toimintamalleja sekä uusia rakenteita kunnan sisäiseen työllisyydenhoitoon ja työllisyydenhoidon kokonaisuuteen. Myös tiedonvaihto ja työnjako kunnan toimijoiden kesken on parantunut. Asiakastyössä on kehittynyt asiakkaiden palvelutarpeen syventäminen ja palveluohjaus, työttömien sosiaalipalveluiden tarjoaminen sekä suuremman huomion kiinnittäminen pitkäaikaistyöttömyyteen. Myös yritysyhteistyössä käytettävät palvelut ovat kehittyneet. Työttömien yksilölliset tarpeet huomioidaan hyvin ja hankkeissa hyödynnetään asiakkaiden mielipiteitä palveluiden kehittämisessä.
Työllisyydenhoidon ja kuntakokeiluhankkeiden etenemisen haasteita Työllisyydenhoidon roolit ja vastuut eivät ole vielä merkittävästi selkiytyneet. Puutteita on työllisyydenhoidon organisoinnissa ja johtamisessa sekä työllisyydenhoidon yhteyksissä elinkeinopolitiikkaan. Työllisyydenhoidon suunnitelmallisuudessa on puutteita ja palveluissa hajanaisuutta. Heikentynyt taloudellinen tilanne sekä TE-toimistojen uudistuksesta aiheuttavat hidasteita (TEtoimistojen mahdollisuudet osallistua kuntien työllisyydenhoitoon ovat vähentyneet). Kunnan ja TE-toimiston sekä kunnan ja elinkeinoelämän välillä ei ole riittävästi pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työllisyydenhoidon kehittämistyötä. Puutteita on myös terveyspalveluiden kytkeytymisessä mukaan kokeiluun. Asiakkaiden osallistumisessa palveluiden kehittämiseen ei ole tapahtunut merkittävää lisäystä. Vähiten asiakastyön muutoksia on tapahtunut asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksissa, yritysyhteistyörakenteiden syntymisessä, työttömien terveyspalveluissa ja työttömille tarkoitettujen palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. Tiedon ja kokemusten välittyminen kuntakokeilukuntien ja muiden kuntien kesken on epäsystemaattista. Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuutta, Kuntakokeilun seurantatutkimuksen 1. väliraportti, 2/2014
Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilun tavoitteet: 1) Saadaan pitkään työttömänä olleiden osaaminen työmarkkinoiden käyttöön, turvataan osaltaan alueen työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta 2) Lisätään vaikeasti työllistyvien työelämäosallisuutta ja tuetaan tiiviisti heidän työllistymistään 3) Kehitetään voimavaralähtöinen osaamiskartoitusmalli, jossa hakijoiden osaamis- ja koulutustarpeet ennakoidaan ja analysoidaan. Tuloksia yhteensovitetaan työmarkkinoiden tarpeisiin nähden 4) Luodaan uusia kohderyhmän tarvitsemia palveluja ja prosesseja tukemaan työllistymisvalmiuksia 5) Varmistetaan valmennus- ja koulutuskäytännöt, joissa ohjauksen sisällöt perustuvat työelämätutkintoihin ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin 6) Valmennetaan elinkeinoelämä tunnistamaan kohderyhmän potentiaali ja tehdään kohderyhmän tutkintotilaisuuksista rekrytointitilaisuuksia (perustutkinnot ja ammattitutkinnot) 7) Vahvistetaan välityömarkkinoiden roolia kohderyhmän työllistymisen tukemisessa: tukijakson aikainenammattitaitoinen ohjaus ja jatkosuunnitelma, palautejärjestelmämalli, vastuunjaon määrittely asiakkaan palveluprosessin eri vaiheissa 11
Miten hyvin Raahen Työllisyyden kuntakokeilu on onnistunut tavoitteissaan tähän mennessä? 12
Havaintoja Raahen seudun kokeilusta Kokeilu nähdään a) sosiaalisesta näkökulmasta keino helpottaa vaikeasti työllistyvien asemaa b) taloudellisesta näkökulmasta työkalu toimeentulotuki- ja työmarkkinatuen vähentämiseksi Kuntakokeilu jäsentää ja tuo lisää koordinaatiota työllisyyden hoitoon ja tekee näkyväksi kaikki toimijat ja myös niiden talouden Kokeilu auttaa vähentämään byrokratiaa ja tuo uusia työmenetelmiä koulutukseen ohjaamiseen työelämään suuntautumiseen 13
Työllisyyden hoidon asema on selvästi kohonnut seudun kunnissa On selvästi syntymässä yhteinen näkemys siitä, että uudentasoinen yhdessä tekeminen ja parempi kokonaisuuden integrointi on keskeistä Raahessa kehitys on johtamassa tarpeeseen koota entistäkin laajemmin eri toimijat yhteen tavalla, joka ylittää myös TYPrakenteen Viesti on tärkeää koko Kuntakokeilulle ja ylipäätään paikallisen työllisyyden hoidon rakenteiden luomisessa ollaan luomassa uutta työllisyyden hoidon mallia?!! 14
Mitä pitää muistaa? 1. Työllisyysasioista tulee tehdä ymmärrettäviä ja päättäjiä täytyy pitää ajan tasalla 2. Asioita tulee miettiä kokonaisvaltaisesti ja pitkällä tähtäimellä 3. Maanlaajuisen verkoston rakentaminen ja sitä kautta kokemusten jakaminen on kaikkien toimijoiden etu 4. Tarvitaan kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä, rohkeutta, innovatiivisuutta, turnajaiskestävyyttä ja huumorintajua! 5. Tuloksekkaan yhteistyön päämäärä ei ole samalla tavalla ajatteleminen, vaan yhdessä ajatteleminen! 15
Tuloksekkaan yhteistyön päämäärä ei ole samalla tavalla ajatteleminen, vaan yhdessä ajatteleminen. 16 4.6.2014