Tuottavuuden parantaminen työvaltaisilla aloilla Kluuvin rotaryklubi 14.8.2013 Eero Suominen
Esityksen sisältö Tuottavuus käsitteenä Tuottavuuden problematiikka Käytännön esimerkki Työprosessit ja niiden kehittäminen Johtamisen kehittäminen Oppia maailmalta Tuottavuuden mittaaminen Henkilöstön rekrytointi ja motivointi Yhteenveto Käytännön esimerkit ovat maailman toiseksi vanhimman ammatin alueelta
Kilpailukyvyn parantaminen, kannattavuuden parantaminen Kannattavuus = kaupankäynnin onnistuminen 1. Parempi hinta 2. Parempi tuottavuus (= pienemmät kustannukset) Kannattavuus on rahatermi, tuottavuus on fyysinen käsite (= resurssien tehokas käyttö) Inflaatio ei vaikuta tuottavuuteen, kannattavuuteen se vaikuttaa aina
Määritelmiä Tuottavuus = TUOTOS/PANOS Työn tuottavuus = Tuotos/työpanos Kansantaloudessa työn tuottavuus = bkt/ palkkasumma
Syntyi viisi työpaikkaa. Missä vika?
Mittaamisesta Vain mitattavia suureita voidaan systemaattisesti kehittää What gets measured, gets done Panostekijät on helppo mitata rahassa Tuotos muodostuu erilaisista elementeistä, joiden mittaaminen mm. laatutekijöistä johtuen on vaikeaa ja osittain subjektiivista
Johtopäätös Kannattavuuden mittaaminen on helppoa (myyntikate/ voitto) Tuottavuuden mittaaminen yritystasolla on vaikeaa
Seuraus edellisestä Kannattavuuden ollessa tyydyttävä laskee tuottavuus helposti Tämän psykologisen mekanismin kykenevät kokemukseni mukaan torjumaan vain parhaat organisaatiot/johtajat Se edellyttää tuotannon kehittämistavoitteiden irrottamista myyntikatteen kehityksestä
Paine tuottavuuden parantamiseen puuttui pitkään Sotien jälkeen puuttui monilla aloilla vuosikymmenien ajan paine tuottavuuden parantamiseen Rakennusalalla se johtui lähes loputtomasta kysynnästä ARAVA-tuotannon hintamekanismi vahvisti tätä kehitystä, kun hintoja automaattisesti vuosittain korotettiin inflaation verran
Pyrrhoksen voitto Bilateraalisen neuvostokaupan (= tavaranvaihto) vaikutus maamme kilpailukykyyn oli niin ikään merkittävä: Tilauskirjat täyttyivät ilman kovaa kansainvälistä kilpailua rahan tuloa ei voinut estää Tämän seurauksena tuottavuuden parantaminen, tuotekehitys ja markkinointi eivät kiinnostaneet yrityksiä Jäimme jälkeen naapureistamme ruotsalaisista
Tuotoksen mittaaminen On työvaltaisilla palvelualoilla yritystasolla mahdollista vain välillisesti Paras tapa on määritellä tuotokseen vaikuttavat indikaattorit ja sitten määräajoin mahdollisimman kattavasti arvioida niiden kehitystä, tähän palataan myöhemmin
Esimerkki rakennusalalta Tiilen siirto 50-luvulla
1950-luvulla Tiilet kannettiin selässä telineelle ns. tiilipukin avulla Letkassa oli 20 tiiltä Työaikaa kului 6 min Miehen palkka 20 mk/h
80-luvulla
1980-luvulla Torninosturi siirtää 80 kpl tiiliä telineelle 2 minuutissa Työssä mukana nosturi + Nosturinkuljettaja ja apumies Nosturin kustannus ilman kuljettajaa 60 mk/h Työntekijöiden palkka 20 mk/h
1970-luku 1980-luku TUOTOS 20 Tiiltä 80 Tiiltä **************************************************** * PANOS 6/60 X 20 mk/h = 2 2/60 x (60 + 20 + 20) = 3,3 **************************************************** * TUOTTAVUUS 20/2 = 10 80/3,3 = 24 **************************************************** * TUOTTAVUUDEN NOUSU (24-10)/10x100 = 140%
Jos käy näin Työnsuunnittelu on heikkoa Nosturin käyttöaste jää pieneksi Nosturissa on paljon korjauksia Tämän seurauksena: Työaika tuplautuu = 4 min Nosturin tuntikustannus tuplautuu = 120 mk / h Tuottavuus laskee: Tuotos = 80 (tiiltä) Panos = 4/60 x (120 + 20+20) = 10,7 Tuottavuus = 80/10,7 = 7,5 Tuottavuus laskee alle käsityönä tehdyn tason
Opetus Tuottavuus alenee helposti, hieno tekniikka, koneet, sofistikoidut tietojärjestelmät yms. eivät takaa korkeaa tuottavuutta Tarvitaan tehokas ohjausjärjestelmä (johtamisen työkalut), mikä edellyttää management-osaamista Ei tajuttu, että se mikä ei toimi manuaalisesti ei myöskään toimi ATK:lle siirrettynä Palvelutuotannossa, kuten rakentaminen, tuottavuus on ihmisistä kiinni, siksi on panostettava ihmisiin, tarvitaan siis leadership-osaamista
Tuottavuuden parantaminen
Työprosessien määrittely Alkaa asiakkaasta ja päättyy asiakkaaseen (ulkoinen tai sisäinen asiakas) Prosessien dokumentointi tarvittaessa ISO 9001-standardin mukaisesti Vastuut ja valtuudet
Tuottavuuden parantaminen ei ole one man show Tehokkaassa organisaatiossa: Vastuut ja valtuudet on jaettu oikein ja ne ovat kaikilla tasapainossa keskenään Omat ja muiden vastuut ja valtuudet on kaikkien tiedossa Mihin perustuu vastuiden jako?
Vaikea kysymys Kysymykseen mistä sinä vastaat sai työmaan vastaavalta mestarilta heti vastauksen: Vastaan tästä työmaasta Mistä esimies, työpäällikkö sitten vastaa? Tähän ei osattu vastata: Kävi täällä aamulla, toi postin, keljuili ja häipyi
Kuka vastaa kuka päättää?
Työprosessien tehostaminen (re-engineering) Tuotannonohjauksen kehittäminen = kokonaisuuden optimointi (suuri kehittämispotentiaali) Kustannusohjaus (tavoite- tilanne ennuste) Tekijöiden osallistuminen oman työnsä suunnitteluun (involvment is commitment)
70-luvulla vain parhaat yritykset tajusivat kehittämispotentiaalin 1.Tuottavuuskehitystä alettiin seurata 2. Johtamiskoulutus sai uutta puhtia 3. Rekrytoinnin ja henkilöstön kehittämisen ratkaiseva merkitys kävi ilmi; henkilöstöpolitiikka muuttui
Management-koulutus Rakentaminen monimutkaistui uusien materiaalien, työmenetelmien, alihankinnan lisääntymisen ja talotekniikan kehityksen sekä projektien koon kasvun myötä Tarve kehittää johtamisen työkaluja oli suuri 1960-luvulla asiaa ei tajuttu ja mm. TKK:n rakentamistalouden opetus oli lapsen kengissä Kehitys lähti hitaasti eteenpäin opettajakunnan ja yritysjohdon sukupolven vaihdoksen myötä
Leadership-koulutus Motivaatio-ongelmia esiintyi laajalti Syynä Sirola- opiston koulutus ja itse opitut johtamistavat Management by perkele ja Management by surprise Ei ole markkaakaan kiinni näissä hommissa! Ei minulla ole kiire - yhtiöllä on kiire Yhtiö on maksavinaan palkkaa ja me ollaan tekevinämme työtä Psykologia erotettiin filosofiasta Helsingin yliopistossa omaksi oppiaineekseen v. 1951 kun ensimmäiseksi psykologian professoriksi nimitettiin Kai von Fiandt Vielä 1960-luvulla TKK:n leadership- opetus, ns. työnjohtooppi, oli triviaali, hanttiaine, johon ei panostettu Vallitsi ajattelu: vain tekniikka on tärkeää
Paremmat johtamisen työkalut Työaikataulu Ennen Nyt Kokeneen henkilön arvio Tarkentuva, teholukuihin perustuva menettely Kiire oli lopussa Kiire jaetaan tasan koko työajalle ************************************************************************** Kustannusarvio Ennen Nyt Kokeneen henkilön arvio Resurssimenekkiin perustuva menettely, (mk/m2, mk/kg), riskivaraukset huolellinen ennakkosuunnittelu ja kyselyt ************************************************************************* Raportointi Ennen Nyt Suoritettiin toimistolla Työmaakeskeinen ja reaaliaikainen menettely, Hidas ja epäluotettava, tekijät ulkona lopputulosennuste olennainen Sun hommas menee huonosti Kuinka sun hommas menee?
Muutosvastarinta oli suuri Johtamisen alueella oleellista oli löytää teoreettisesti pätevät perustelut kaikille muutoksille vallitsevaan käytäntöön (vrt. autoesimerkki edellä) Perustelut tuli kyetä esittämään kansantajuisesti Vierailin paljon ulkomailla mm. maailman suurimpien rakennusliikkeiden luona saadakseni oppia ja uskon vahvistusta, kun kotimaassa törmäsin ennakkoluuloihin ja epäilyihin
Bechtelin kustannusohjaus
Kustannusohjauksen periaate Projektin kustannustavoitteet tulee asettaa riittävän yksityiskohtaisesti ennen suunnittelua ja niitä tulee suunnittelun edetessä koko ajan seurata Tämä edellyttää Bechtelin edustajien mukaan, että suunnittelu ja toteutus nukkuvat samassa sängyssä
Bouyguesin pääkonttori Versaillessa
Korkea tuottavuus on mahdollista saavuttaa erilaisin menetelmin Maailman suurimmat rakennusyritykset Bechtel ja Bouygues toimivat täysin eri konseptilla Bechtel: Suunnittelu ja projektinjohto omin resurssein, tuotanto alihankintana Bouygyes: Työntekijät ranskankielisen Afrikan maista, ammattikiltajärjestelmä, edelläkävijä henkilöstöpolitiikassa ja tietotekniikassa
Maaotteluhäviö Jäimme tuottavuuskehityksessä jälkeen ruotsalaisista (VTT:n tutkimus + omat havainnot) Vertailututkimus John Mattson Ab/ Rakennuskunta Haka Identtiset asuinkerrostalotyömaat Tukholmassa ja Matinkylässä Havainto: Tuottavuusero oli selvä, mutta ei näkynyt työmaan valokuvassa, se oli yksinomaan johtamisen alueella Sain toistuvasti Tukholmassa kuulla, miten johtamisen taso itään päin mennessä koko ajan laskee; en voinut väittää vastaan, kun sota-aikakin oli jo kaukana takanapäin
Suhdanneaallokko
Tuottavuuden mittaaminen Tarkka numeerinen mittaaminen yritystasolla vaikeaa Työn tuottavuutta mitattiin asuntotuotannossa aluksi vain h/m3. (työmenekki = tuottavuuden käänteisluku) Tuloksia oli helppo manipuloida mm. alihankkijoiden avulla On määriteltävä tuottavuuteen vaikuttavat tekijät ja arvioitava toistuvasti niiden muutosta
Esimerkki: Talonrakentaminen Tuotos muodostuu seuraavista tekijöistä: suunnitelmien sisältö, ajoitus, yhteensopivuus ja toteutusystävällisyys (ark. rak. talotekniikka) johdon ja työnjohdon panos (organisaation koko, selkeys, ammattitaito, kustannustietous, motivaatio, yhteistyö) työntekijöiden ammattitaito ja motivaatio kaluston soveltuvuus ja kunto sekä ylläpito työmaan hankinnat ja logistiikka
Ongelmallinen palkkaus Suuret palkkaerot työmaalla (amerikkalaisten kollegojen mukaan se on tyypillistä kehitysmaissa) Suuret palkkaliukumat Sekava urakkapalkkaus Monitoimiurakka oli kauan käytössä Ruotsissa, ennen kuin se saatiin Suomessa aikaan
Leadership- valmennus Loputon työsarka
Työntekijän motivointi
Toimihenkilöiden motivointi
Yksilön työsuoritus T T = osaaminen x olosuhteet x motivaatio Insinöörikoulutus keskittyi osaamiseen, yritysten toimenpiteet keskittyivät olosuhteisiin (kalusto, työmenetelmät), Johtamistaito oli itse opittua, motivaation olemusta ja merkitystä ei ymmärretty
Johtamisen kehittyminen Tapahtui laajalti, mutta oli myös poikkeuksia Mikään organisaatio ei toimi pitkää aikaa paremmin kuin sen ylin johto Yrityksen kehittäminen pysähtyy, jos on rahaa enemmän kuin ymmärrystä
Työn tuottavuus Arava- kerrostalotuotannossa Työmenekki/m3 pieneni = tuottavuus parani 20%/v.
SUMMA SUMMARUM Tuottavuuden parantaminen työvaltaisilla aloilla Prosessien ja vastuiden määrittely Prosessien analysointi ja re- engineering Tuotannonohjauksen tehostaminen (suunnittelu ja seuranta) Substanssiosaamisen kehittäminen (rekrytointi, koulutus) Motivaation ymmärtäminen ja luominen Pitkäjänteisyys On monta tietä hyviin tuloksiin, alihankinta-aste voi vaihdella yms. Kilpailutilanne lisää tuottavuutta ja korostaa laadunvalvonnan merkitystä