TUTKIMUSRAPORTTI EKSOTE / Taavetin terveyskeskus Marttilantie 24 54500 TAAVETTI Työ nro T15054 Kotka 17.5.2016 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI
T15054 Tutkimusraportti 1 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET RAKENNUSOSITTAIN4 3.1 Ulkoseinä... 4 3.1.1 Rakennetyypit... 4 3.1.2 Havainnot ja otetut näytteet kohteessa... 4 3.1.3 Merkkiainemittaus... 6 3.1.4 Johtopäätökset... 6 3.1.5 Toimenpide-ehdotukset... 7 3.2 Väliseinärakenteet... 7 3.2.1 Havainnot kohteessa... 7 3.2.2 Johtopäätökset... 8 3.2.3 Toimenpide-ehdotukset... 8 3.3 Alapohja... 8 3.3.1 Rakennetyyppi:... 8 3.3.2 Havainnot, otetut näytteet ja mittaukset kohteessa... 8 3.3.3 Kosteusmittaus... 10 3.3.4 Johtopäätökset... 11 3.3.5 Toimenpide-ehdotukset... 11 3.4 Yläpohjarakenne... 12 3.4.1 Rakennetyyppi:... 12 3.4.2 Havainnot kohteessa... 12 3.4.3 Johtopäätökset... 12 3.4.4 Toimenpide-ehdotukset... 12 3.5 Ilmanvaihto ja painesuhteet... 13 3.5.1 Havainnot kohteessa... 13 3.5.2 Johtopäätökset... 14 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset... 14 3.6 Sisäilma, kuidut... 14 3.6.1 Havainnot kohteessa... 14 3.6.2 Johtopäätökset... 15 3.6.3 Toimenpide-ehdotukset... 15 4 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET... 16 4.1 Yhteenveto... 16 4.2 Lisätutkimukset... 19 7 Liitteet:... 19
T15054 Tutkimusraportti 2 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimusajankohta kevät 2016 Tutkijat Timo Mielo Antti Ahola Erik Halsas Otto Koski Tutkimuksen tilaaja Luumäen kunta Seppo Ukkola Linnalantie 33 54500 Taavetti Tutkimuksen kuvaus Työntekijöillä on esiintynyt oireilua, joka viittaa työpaikan sisäilmaongelmaan. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää tilojen käyttäjien altistumista kosteusvaurioepäpuhtauksille, riskirakenteita, rakenteiden kuntoa sekä ilmanvaihdon toimivuutta. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Mikrobit, materiaalinäytteet Suoraviljely 4.2.2016 Kasvatus, laskenta ja tunnistus * VOC, materiaalinäytteet Materiaalipalan emissiot mikrokammiolaitteistolla* 28.4.2016 Kosteuskartoitus Tramex Moisture Encounter 28.4.2016 Rakenteiden kosteusmittaukset Viiltomittaus / Rotronic HygroLog 28.4.2016 Rakennuksen painesuhteiden seuranta Jatkuva seuranta. Sähköinen paine-eromittari ja dataloggeri Merkkiainemittaukset 5 % vetykaasu, Inficon Sensistor 28.4.2016 XRS9012 vetyvuodonilmaisin * laboratorioanalysoinnista vastasi Työterveyslaitos 28.4-6.5.2016
T15054 Tutkimusraportti 3 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Taavetin terveyskeskus Marttilantie 24 54500 TAAVETTI Rakennuksen omistaja Luumäen kunta Rakennuksen käyttötarkoitus Terveyskeskus Kunnossapitovastuu Luumäen kunta Rakentamisvuosi 1980 Kerrosluku Rakennus on pääosin yksikerroksinen. Itäsivulla on kellarikerros, jossa sijaitsee fysioterapia. Pääasiallinen runkomateriaali Betoni/tiili Perustamistapa Rakennus on betonianturoille perustettu pilari-/palkkirunko. Kuvaus lvi-järjestelmistä Lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen patterilämmitys. Rakennus on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuksessa on koneellinen tulopoistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihto on uusittu kokonaisuudessaan 2005. Lähtötiedot Tilojen lämpötilat on koettu vaihteleviksi, osassa tiloja on kuuma, kun samanaikaisesti toisaalla on kylmä ja ikkunoista vetää. Lämmityspatterien termostaatit eivät kaikissa tiloissa toimi. Kaakelikammarissa (hoitohuone 2) ilma on ummehtunutta ja ajoittain tilassa haisee viemäri. Viemärinhajua on havaittu myös hammashuollon siivouskomerossa. Huuhteluhuoneen kosteaa ilmaa pääsee käytävälle ja se on vaurioittanut kattomateriaaleja. Tilakohtaiset jäähdytyslaitteet kondensoivat paikoin ja laitteiden huollosta on epäselvyyttä.
T15054 Tutkimusraportti 4 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 Diabeteshoitajan huoneessa 117 on havaittu kosteusvaurio ja terveystarkastaja on suositellut huoneesta mikrobinäytteenottoa, lämpötilan seurantaa ja pintakosteusmittauksia. Työterveyshuollon selvityksessä rakennuksen on arveltu olevan voimakkaasti alipaineinen. Terveystarkastaja on suositellut sisäilmaselvitystä lääkärivastaanoton, neuvolan, hammashuollon ja kotihoitotoimiston käytävien alueelta oireiden selvittämiseksi. Käytössä olleet asiakirjat - Pohjapiirustukset - IV-piirustuksen - Työterveyshuollon työpaikkaselvitys (E-K Työkunto Oy 22.9.2015) 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET RAKENNUSOSITTAIN 3.1 Ulkoseinä 3.1.1 Rakennetyypit Ulkoseinärakenne Ulkoseinärakenne ulkoa sisään lukien on seuraava: - poltettu tiili 130 mm - mineraalivilla 100 mm - kahi-tiili - rappaus - maali Sokkeli Sokkelirakenteita avattiin rakenteen lämmöneristemateriaalin selvittämiseksi. Sokkelihalkaisussa lämmöneristeenä on käytetty eps-eristettä (styrox) ja paikoin mineraalivillaa. Rakennuksen vastaanottosiiven sokkelirakenteissa havaittiin olevan mineraalivillaa, muuten sokkelit ovat eristetty eps:llä. Alueet on merkitty liitteessä 2 olevaan pohjakuvaan. Silmämääräisen tarkastelun perusteella sokkelirakenteet olivat hyvässä kunnossa, eikä rakenteissa ollut viitteitä rapautumisesta yms. vaurioista. Sokkelirakenteisiin kosteusrasitusta aiheuttaa paikoin maan vietto rakennukseen päin, jolloin pintavedet kulkeutuvat rakennuksen viereen. 3.1.2 Havainnot ja otetut näytteet kohteessa Yläpohjasta havaittiin ulkoseinän lämmöneristeiden olevan kiinni ulkokuoressa (liite 1, kuva 1). Rakenteessa ei ole pystysuuntaista tuuletusrakoa.
T15054 Tutkimusraportti 5 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 Sadeveden havaittiin paikoin kastelevan sokkeli- ja ulkoseinärakenteita (liite 1, kuva 2). Sadevesi vuotaa kourusta maahan, jolloin se roiskuu seinäpinnalle. Muuten uusitut räystäät suojaavat seinärakennetta hyvin kastumiselta. Sokkelirakenteissa ei havaittu erillistä ulkopuolista vedeneristystä. Vesikaton uusimisen yhteydessä ulkovuorta on korotettu noin 5-6 tiilen verran. Ikkunat olivat havaintojen perusteella alkuperäisiä. Ikkunoiden ulkopuoliset listoitukset olivat pääsääntöisesti tiivistetty hyvin liimatiivistemassalla (liite 1, kuva 3). Vesipeltien kaadot ovat paikoin puutteellisia. Osassa julkisivua havaittiin alimman tiilirivin saumoissa tuuletusrakoja. Pääsääntöisesti niitä ei kuitenkaan ollut. Ulkoseinäpinnoilla (pohjoisen puoli) havaittiin kasvavan sammalta, joka viittaa rakenteen aiempaan suureen ksoteusrasitukseen (liite 1, kuva 4). Ulkoseinärakenteen mikrobinäytteet Ulkoseinärakenteiden mikrobiologista nykykuntoa haluttiin selvittää materiaalinäytteiden avulla. Ulkoseinä- ja sokkelirakenteesta otettiin yhteensä 20 materiaalinäytettä. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin vastaus on liitteenä 3. Otetuissa materiaalinäytteissä kuudessa esiintyi viite/vahva viite vauriosta (30 %), neljässä esiintyi heikko viite vauriosta (20 %) ja kymmenessä ei esiintynyt viitteitä vauriosta (50 %) (taulukko 1). Taulukko 1. Mikrobitulosten yhteenveto ulkoseinärakenne Ulkoseinä näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 20 10 4 4 2 Esim. tilan 216 sisäilmassa havaittiin poikkeava, homeelle tyypillinen maakellarimainen haju. Ulkoseinärakenteessa (sisäpihan puoli) olevasta sähkörasiasta havaittiin kulkeutuvan ilmaa sisälle. Hajun todettiin olevan peräisin ulkoseinärakenteesta. Huoneen kohdalla sokkelieristeenä on käytetty mineraalivillaa, josta otettiin materiaalinäyte (MA2). Seinärakenteen lämmöneristeestä otettiin materiaalinäyte (MA20). Analyysivastauksen perusteella sokkelirakenteesta otetussa näytteessä ei esiintynyt viitettä vauriosta, mutta seinärakenteen lämmöneristeessä esiintyi vahva viite vauriosta. Sokkelirakenteet Sokkelin eristeistä otettiin kolme mikrobinäytteitä eri puolilta rakennuksia, kohdista joissa sokkelihalkaisun lämmöneristeenä oli mineraalivillaa. Ainoastaan EKG-huoneen 238 sokkelieristeen tulos viittasi keikosti vaurioon (liite 3, näyte 3). Näytteessä esiintyi kosteusvaurioindikaattorina (Streptomyces).
T15054 Tutkimusraportti 6 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 Kahdeksassa muussa eristenäytteessä oli ei esiintynyt viitettä vauriosta (liite 3, näytteet 1 ja 2). Ulkoseinät Ulkoseinän lämmöneristeistä otettiin 18 materiaalinäytettä. Ulkoseinien lämmöneristeistä otetuissa näytteissä kuudessa esiintyi runsaasti mikrobeja tai useita kosteusvaurioindikaattorimikrobilajeja (mm. Engyodontium, Geomyces, Chaetomium. A. versicolor, A.restictus, Ulocladium ja Streptomyces), (liite 3, näytteet 7, 8, 10, 15, 16 ja 20). Tulokset viittaavat vaurioihin rakenteessa. Vaurioituneet eristemateriaalit sijaitsevat eri puolilla rakennusta tiili-villa-tiilirakenteisissa. Neljässä ulkoseinärakenteen eristenäytteessä tulokset viittaavat heikosti vaurioon (liite 3, näytteet 6, 9, 13 ja 18). Näytteissä esiintyi kosteusvauriolajeja (A.restictus, Ulocladium, Shaeropsidales ja Streptomyces), jotka poikkeavat ulkoilman tyypillisestä mikrobilajistosta ja vaativat kasvaakseen korkean kosteuspitoisuuden. Kahdeksassa ulkoseinän lämmöneristeistä otetuista näytteistä ei ollut viitteitä vaurioista (liite 3, näytteet 4, 5, 11, 12, 14, 17, 19 ja 21). 3.1.3 Merkkiainemittaus 3.1.4 Johtopäätökset Tyypillisiä vuotokohtia on esitetty liitteen 1 kuvissa 14-19. Merkkiainemenetelmällä arvioitiin rakenteiden tiiveyttä. Merkkiaine laskettiin ulkoseinä- ja sokkelirakenteen eristetilaan. Merkkiainekoe suoritettiin tilassa 117. Merkkiainekokeen aikana rakennuksen ilmanvaihto oli normaalikäytöllä ja rakennus oli luokkaa -2 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Laskettaessa merkkiaine ulkoseinärakenteen eristetilaan havaittiin merkkiaineen kulkeutuvan sisäilmaan vuotoilmareittien kautta tulevan korvausilman mukana mm.: - ikkunan ja ulkoseinärakenteen liitoskohdista - ikkunapenkin ja seinän liitoksesta - ikkunan välirakenteista - ulkoseinän ja alapohjan liitoskohdista - ulkoseinällä olevista patterikannakkeista - sähkökourun sisältä, putkiläpivienneistä - pilarin ja palkin saumoista - väliseinän ja lattian liitoksesta Otettujen materiaalinäytteiden perusteella ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä esiintyy kosteuden aiheuttamia mikrobivaurioita. Suoraan vaurioon viittasi 30 % otetuista näytteistä, mutta myös heikot viitteet viittasivat poikkeavalla mikrobistolla aikaisempaan kosteusrasitukseen jolloin vaurio viitteiden osuus näytteistä on 50 %. Ulkoseinärakenne on huonosti tuulettuva, jolloin jul-
T15054 Tutkimusraportti 7 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 kisivumuurauksen taakse kulkeutuva vesi (viistosade) kastelee lämmöneristeitä ja rakenteen kuivuminen on hidasta. Seinäpinnoilla kasvava sammal viittaa siihen, että aiemmin, tasakaton aikana, seinärakenteiden kosteusrasitus on ollut suurempaa ja rakenteet ovat kastuneet toistuvasti. Ulkoseinärakenteen tilanne kastumisen kannalta on nykyisin parempi, uusittujen räystäiden vuoksi. Tämä ei kuitenkaan poista rakenteeseen jo muodostuneita vaurioita. Merkkiainemittauksen perusteella ulkoseinärakenteen sisäkuori ja rakenneliittymät ovat epätiiviitä, jonka takia eristetilan ja rakenteiden epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua. Ulkoseinärakenteesta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjien kokemia sisäilman laatuun liittyviä ärsytysoireita. Merkkiainemittauksessa merkkiaineen kulkeutuminen rakennuksen sisäilmaan oli runsasta vaikka paine-ero ulkoilmaan nähden oli pieni. Tämä viittaa myös ulkovaipparakenteiden huonoon tiiveyteen. 3.1.5 Toimenpide-ehdotukset Ennen laajempia korjaustoimenpiteitä sisäilman laadun riskitekijöitä ja epäpuhtauksien kulkeutumista sokkeli- ja ulkoseinärakenteista sisäilmaan vuotoilmareittien kautta voidaan vähentää tiivistämällä ulkoseinärakenteen epäjatkuvuuskohtia. Korjaus- ja tiivistystyö suositellaan tehtäväksi erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Ensisijaisena toimenpiteenä pyritään vähentämään rakenteiden kautta tulevan epäpuhtaan vuotoilman kulkeutumista sisäilmaan tasapainottamalla ilmanvaihtoa. Laajassa korjauksessa seinärakenteiden lämmöneristeet puretaan ja rakenne uusitaan kosteusteknisesti toimivaksi. Myös sokkelihalkaisun lämmöneristeet suositetaan uusittaviksi alueilla, joissa sokkelihalkaisun eristeenä on mineraalivillaa. Samassa yhteydessä huolehditaan siitä, salaojien toimivuus tarkastetaan, sokkelit vedeneristetään, maanpinta muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi ja kattovedet ohjataan sadevesijärjestelmään. 3.2 Väliseinärakenteet Väliseinärakenteet ovat pääosin kivirakenteisia. 3.2.1 Havainnot kohteessa Väliseinärakenteet olivat pääosin hyväkuntoisia. Ei kantavat kiviaineiset väliseinät lähtevät alapohjan pintalaatan päältä. Huoneeseen 117 tehdystä alapohjan rakenneavauksesta havaittiin pilarin ja väliseinärakenteen liitoksen olevan epätiivis. Väliseinä on muurattu anturalta nousevaa pilaria päin (liite 1, kuva 5).
T15054 Tutkimusraportti 8 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 3.2.2 Johtopäätökset Tehtyjen havaintojen ja merkkiainemittausten perusteella ulkoseinärakenteesta ja alapohjasta kulkeutuu epäpuhdasta ilmaan pilarin ja väliseinärakenteiden liitoksesta sisäilmaan. 3.2.3 Toimenpide-ehdotukset 3.3 Alapohja 3.3.1 Rakennetyyppi: Väliseinän ja pilarien liitokset tulee tiivistää. Tiivistystyö suositellaan tehtäväksi erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. AP1 (kellarikerros 005 odotustila) - muovimatto - betonilaatta n. 70 mm - sitkeä suojapaperi - polystyreenimuovi (styrox) n. 70 mm - hieno hiekka AP2 (kellarikerros 029 varasto/ 033 käytävä) - muovimatto - betonilaatta n. 70 mm - hieno hiekka AP3 (1. kerros, maanvastainen alapohja) - muovimatto / vinyylilaatta - tasoite - ontelolaatta - alapintaan vaahdotettu styrox 100mm - ryömintätila 1500mm - hieno fillerihiekka 3.3.2 Havainnot, otetut näytteet ja mittaukset kohteessa Alapohjarakennetta avattiin huoneissa varasto 029, kellarikäytävä 033, aula 005, hoitohuone 117 rakenteen tarkistamiseksi. Huoneessa 117 tehdystä avauksesta alapohjan eristetilasta tuli sisäilmaan ilmaa, jossa esiintyi maakellarimaista homeen hajua. Haju on todennäköisesti peräisin maaperästä, joka voi olla humusperäistä tai alustäyttöön on jäänyt rakennusjätettä (orgaanista). Alustäyttöön on voinut jäädä myös muottilaudoituksia. Tilassa lattiapinnoitteena oli vinyylilaatta, jonka tartunta alustaan oli heikko. Kellarikerroksen alapohjan rakenneavauksista havaittiin maatäytön (hieno hiekka) olevan kuivaa.
T15054 Tutkimusraportti 9 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 Kellarikerroksessa 1. kerroksen alapohjan ryömintätilassa havaittiin olevan paljon erinäistä tavaraa, roskaa ja orgaanista jätettä. Maanpinnan päälle jätetyt laudat ja puut olivat lahonneet (liite 1, kuvat 6-8). Ryömintätilan katossa (ontelolaatoissa) olevat viemäriläpiviennit olivat monin paikoin epätiiviitä (liite 1, kuva 9). Ryömintätilasta on myös ilmayhteys kellarikerroksen fysioterapian tiloihin putkiläpivientien kautta. Pintakosteudenosoittimella suoritetussa pistokoeluonteisessa tarkastuksessa ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteissa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia välinehuollossa 213, hammashoitolan tiloissa sekä huoneissa 177, 136 ja 139. Lisäksi kosteuspoikkeamia esiintyi kellarikerroksessa fysioterapian tiloissa (kts. liite 2 pohjakuva). Liian suuri kosteus lattiapinnoitteiden alla saattaa aiheuttaa lattiapinnoitteen, liimojen ja tasoitteiden kemiallisen hajoamisen sekä mahdollistaa mikrobikasvun pinnoitteen ja lattian välissä. Lattiapinnoitteen ja liiman hajoamistuotteet sisäilmaan päästessään voivat aiheuttaa ärsytysoireita tiloissa työskenteleville. Kosteuskartoituksessa havaittujen poikkeamien perusteella valittiin paikat, joista otettiin lattiapinnoitteen näytteet VOC-analyysiä varten ja mitattii lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus. Lattiapinnoitteen ja sen kiinnitysliiman vaurioitumisen arvioimiseksi otettiin lattiapinnoitteista kolme materiaalinäytettä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) analyysia varten. Analyysivastaukset on esitetty liitteessä 4 ja näytteenottopaikat liitteessä 2. Taulukko 2. Yhteenveto materiaalinäytteiden VOC-tuloksista sekä saman kohdan pintakosteudeilmaisimen mittaustuloksista. Mittauspaikka VOC-yhdisteet materiaalissa TVOC µg/m 3 g 2-EH µg/m 3 g C9-alkoholit µg/m 3 g PKM Viitearvot 200 1 70 1-1 1 Huone 117 (huone 5) 2 Huone 212 (välinehuolto) 2 Käytävä 004 (fysioterapia) PKM = pintakosteudenilmaisimen mittaustuloksen tulkinta huom. 20 15 - normaali laatta irti alustassa, ei hajua 250 210 - poikkeava matto irti alustassa, kemiall. haju 200 170 - poikkeava matto irti alustassa, kemiall. haju Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan tällä menetelmällä analysoitujen vanhempien PVC-materiaalien 2-etyyli-1-heksanolipäästöt (2-EH) ovat olleet alle 70 µg/m 3 /g. Viitearvo ylittyi välinehuollon ja fysioterapian lattiapinnoite näytteissä. Välinehuollossa 212 myös kokonaispäästöjen (TVOC-pitoisuus) viitearvo (200 µg/m 3 g) ylittyi. Vinyylilaatasta mitatut pitoisuudet olivat alle annettujen viitearvojen. Korkeat TVOC- ja 2-EH-pitoisuudet viittaavat muovimaton ja kiinnitysliimojen hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta. Mitä korkeampi kosteuspitoisuus tiiviin pinnoitteen alla on, sitä suurempi on materiaalien vaurioitumisriski. Rakennuk-
T15054 Tutkimusraportti 10 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 3.3.3 Kosteusmittaus sen 1. kerroksessa yleisesti käytetty vinyylilaatta oli heikosti kiinni alustassaan, mikä viittaa myös vinyylilaattaan kohdistuvaan kosteusrasitukseen tai kostealle alustalle pinnoittamiseen, vaikka vinyylilaatassa ei esiintynyt pinnoitteen hajoamistuotteita yli viitearvojen. 1 Bulk-emissioiden viitearvot PVC-materiaaleille, joissa pehmittimenä on käytetty dietyyliheksahydroftalaatti (DEHP) ovat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudelle (TVOC) 200 µg/m 3 /g ja 2-etyyli-1-heksanolille 70 µg/m 3 /g. Yleensä vanhoissa lattiapinnoitteissa ei esiinny C9-alkoholeja. Pintakosteudenosoittimella suoritetussa pistokoeluonteisessa tarkastuksessa havaitut kosteuspoikkeamat on esitetty liitteessä 2. Kosteuskartoituksessa havaittujen poikkeamien perusteella valittiin paikat, joista mitattiin kosteus pinnoitteen alla. Kosteusmittauksia tehtiin 3 eri pisteestä. Kosteusmittauspaikat on esitetty liitteessä 2. Mittaukset suoritettiin viiltomittauksina. Mittaushetkellä alapohjarakenteissa esiintyi selkeää poikkeavaa kosteutta mittauspisteissä 2 (välinehuolto 212). Normaalina kosteutena pinnoitteen alapuolella vanhoissa lattioissa voidaan pitää RH 50-60 %. Kriittisenä pitkäaikaisena kosteutena pinnoitteen alapuolella on noin 75 %:n suhteellinen kosteus. Mittauspiste KM1, huone 117 Huoneen 117 (huone 5) mittauskohdaksi valittiin pintakosteusmittarin avulla kuivaksi havaittu kohta. Mittauskohdasta mitattiin lämpötilaksi 22 o C ja suhteelliseksi kosteudeksi vinyylilaatan alla 68,5 %. Mittaustulos ei viittaa alapohjarakenteen kosteusongelmaan. Mittauspiste KM2, huone 212 Huoneen 212 (välinehuolto) mittauskohdaksi valittiin pintakosteusmittarin avulla kosteaksi havaittu kohta. Mittauskohdasta mitattiin lämpötilaksi 24 o C ja suhteelliseksi kosteudeksi muovimaton alla 89 %. Mittauspiste KM3, käytävä 005 Käytävän 005 (fysioterapia) mittauskohdaksi valittiin pintakosteusmittarin avulla kosteaksi havaittu kohta. Mittauskohdasta mitattiin lämpötilaksi 20 o C ja suhteelliseksi kosteudeksi muovimaton alla 70 %. Mitatut lattiapinnoitteen alapuoliset kosteudet eivät suoraan viittaa maaperän kosteudesta johtuvaan alapohjarakenteen kosteusongelmaan. Mittaustulokset viittaavat ennemmin alapohjarakenteen yläpuolelta tulevaan kosteusrasituk-
T15054 Tutkimusraportti 11 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 3.3.4 Johtopäätökset seen tai pinnoittamiseen kostealle alustalle, mutta myös maaperän aiheuttama kosteusrasitus on mahdollista. Lattiapinnoitteiden vaurioituminen kosteuden vuoksi on paikoin mahdollista. Alapohjarakenne on pääosin styrox-eristetty maanvarainen betonilaatta, jossa lattiapinnoitteena on käytetty pvc- tai vinyylilaattapinnoitteita. Kosteuskartoituksessa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia, jonka perusteella otettujen materiaalinäytteiden kohonneet TVOC-pitoisuus sekä 2- etyyli-1-heksanolin pitoisuudet viittaavat lattiapinnoitteen ja sen kiinnitysliiman vaurioitumiseen alkalisen kosteuden vaikutuksesta. Lattiapinnoitteen kemiallinen hajoaminen todennäköisesti jatkuu vaikka rakenne pääsisi vähitellen kuivamaan. Vaurioalueella myös mikrobikasvu pinnoitteen ja betonin välissä on mahdollista. Kellarikerroksen alapohjarakenne on osittain eristämätön maanvarainen betonilaatta. Tällainen rakenne on kosteusteknisesti riskirakenne. Jos maatäyttöön laatan alla kohdistuu kosteusrasitusta, voi kosteus kulkeutua kapillaarisesti tai diffuusiolla betonilaattaan ja pinnoitteen alle. Havaintojen perusteella maatäyttö oli kuivaa, mutta esimerkiksi salaojien ja sadevesien tukkeutuessa voi tilanne muuttua. Havaintojen perusteella alapohjalaatan liitos ulkoseinärakenteisiin ja kantaviin pilareihin on epätiivis (liite 1, kuva 5). Paine-erojen vaikutuksesta voi korvausilman mukana maaperästä kulkeutua hajua ja epäpuhtauksia sisäilmaan. Ryömintätilaan on jätetty orgaanista ainesta, jonka havaittiin olevan maatumistilassa. Tilassa ei ole erillistä tuuletusta, jonka takia ympäröivien tilojen paine-erojen vaikutuksesta voi epätiiviiden läpivientien kautta kulkeutua epäpuhtauksia muihin tiloihin. Lattiapinnoitteen ja kiinnitysliimojen hajoamistuotteet heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa ärsytysoireita tilojen käyttäjille. Myös maaperästä ja ryömintätilasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjien kokemia sisäilman laatuun liittyviä ärsytysoireita. 3.3.5 Toimenpide-ehdotukset Kosteusvaurioituneet lattiapinnoitteet suositetaan poistamaan vähintään alueilta joissa esiintyy kosteuspoikkeamia. Ennen uudelleen pinnoittamista tulee varmentua alusta riittävästä kuivuudesta ja alapohjarakenteen kosteusrasituksen syistä, joiden perusteella alapohjarakenne korjataan erillisen korjaussuunnittelun mukaisesti. Havaintojen perusteella tulee harkita peruskorjauksen yhteydessä kaikkien lattiapinnoitteiden uusimista. Alueilla, jossa betonilaatta on eristetty, ei uudella pintamateriaalilla ole rajoitteita. Lämmöneristämättömällä alueella tulee pinnoitteen olla vesihöyryä läpäisevää (esim. klinkkerilaatta) tai betonilaatan pinta tulee epoksoida.
T15054 Tutkimusraportti 12 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 3.4 Yläpohjarakenne 3.4.1 Rakennetyyppi: Ryömintätila tulee puhdistaa kaikesta tavarasta, jätteestä ja orgaanisesta aineksesta. Kaikki läpiviennit tulee tiivistä ja ryömintätilaan tulee asentaa erillinen poistoilmanvaihto. - Konesaumattu peltikatto (ei aluskatetta) - laudoitus - kattotuolit - puhallusvilla n.300mm - höyrynsulkumuovi - vanha paikalla valettu betonilaatta - alakattorakenteet Yläpohjarakenne on muutettu vuonna 2003 tasakatosta harjakatoksi. Yläpohjarakenteita on esitetty liitteen 1 kuvissa 10-13. 3.4.2 Havainnot kohteessa 3.4.3 Johtopäätökset Hammashoitolan huoneissa 109 ja 110 havaittiin vesivuotojälkiä katon betoniholvin läpiviennissä. Paikalta saadun tiedon perusteella ilmanvaihtokoneista on vuotanut vettä puutteellisen viemäröinnin takia. Vuodot on korjattu aiemmin. Terveyskeskuksen yläpohjassa tehdyn tarkastelun perusteella rakenne on korjattu perusteellisesti. Betoniholvin päälle asennetun höyrynsulkumuovin alla ei havaittu vanhoja eristeitä tai muuta vaurioitunutta materiaalia. Räystäs kourut vuotavat paikoin maahan ja vesi kastelee ulkoseinä/sokkelirakenteita. Yläpohja on korjattu täydessä laajuudessaan, eikä rakenteessa havaittu sisäilmaa heikentäviä vaurioita tai tekijöitä. Räystäskourun kaadot ovat paikoin puutteellisia. 3.4.4 Toimenpide-ehdotukset Räystäskourujen kaatojen tarkastus ja korjaaminen.
T15054 Tutkimusraportti 13 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 3.5 Ilmanvaihto ja painesuhteet 3.5.1 Havainnot kohteessa Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennuksessa on kolme ilmanvaihtojärjestelmää. Ilmanvaihto toimii 24/7 täydellä teholla. Tuloilmakoneet 51TK ja 52TK 51TK TF1 palvelee terveyskeskusta ja 52TK TF1 palvelee vuodeosastoa. Ilmanvaihtojärjestelmät on uusittu 2005 kokonaisuudessa eikä ilmanvaihdossa havaittu epäpuhtauslähteitä, jotka suoraan vaikuttaisivat heikentävästi sisäilman laatuun. Tuloilman suodatusluokka on F7, eikä suodatinkehyksessä havaittu ohivuotoja. Suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa. Välillisenä puutteena uusittuihin ilmanvaihtojärjestelmiin pääsee kulkeutumaan ylimääräistä ulkopuolista kosteutta ja likaa, joka johtuu raitisilmakammion muotoilusta. Raitisilmasäleikkö on kooltaan 5000x800, mutta tuloilmakoneiden kokonaisilmamäärä imetään säleikön toisesta päästä. Tällöin ilman liikenopeus raitisilmasäleiköllä kasvaa paikallisesti liian suureksi eikä säleikkö pysty estämään ulkopuolisen kosteuden pääsyä tuloilmajärjestelmään. Koska havaintojen mukaan säleikkö päästää lävitseen vesivettä, on todennäköistä että myös lumi kulkeutuu tuloilmasuodattimille. Tuloilmasuodattimille kulkeutuva lumi nostaa suodattimen painehäviötä ja laskee kokonaistuloilmamäärää aiheuttaen rakennuksen alipaineisuutta, jolloin vuotoilmavirtaukset rakenteiden lävitse sisäilmaan kasvaa (liite 1 kuvat 20-22). Tuloilmakone TK1 Tuloilmakone TK1 palvelee fysioterapian tiloja kellarikerroksessa. Ilmanvaihtokone alkuperäinen eikä siinä ole lämmöntalteenottoa. Tuloilmakoneen äänenvaimennus on toteutettu reikäpellillä päällystetyllä mineraalivillalla, jolloin tuloilmajärjestelmä TK1 toimii todennäköisenä sisäilman kuitulähteenä, kellaritiloissa. Tuloilman suodatusluokka on F7, mutta suodatinkehyksessä havaittiin ohivuotoja jotka osaltaan laskevat tuloilman suodatusluokkaa. Suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa (liite 1, kuva 23). Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden seurattiin mittausjaksolla 28.4.-6.5.2016, ilmanvaihdon normaalikäytöllä. Paine-eroseurannan tulokset on esitetty liitteessä 5. Pitkäaikaisen ulkovaipan yli mitatun paine-eroseurannan mukaan alipaineisuus oli koko mittausjakson aikana luokkaa -2 Pa ulkoilmaan nähden. Paineen vaihteluväli mittausjakson aikana oli 2-10 Pa. Lyhytaikaiset paine-erojen heilahtelut johtuvat tuulen paineesta ja ulko-ovien aukaisuista.
T15054 Tutkimusraportti 14 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 3.5.2 Johtopäätökset Tehtyjen havaintojen ja kokemusperäisen arvion perusteella tuloilmajärjestelmissä 51TK TF1 ja 52TK TF1 ei esiinny sisäilman epäpuhtaus-/kuitulähteinä. Tuloilmajärjestelmässä TK1 (fysioterapia) esiintyy sisäilman kuitulähteitä. Ilmanvaihdossa havaittiin lisäksi epäkohtia, jotka vaikuttaa sisäilman laatuun välillisesti (alipaine). Tuloilmajärjestelmiin pääsee havaintojen mukaa ulkopuolista kosteutta. Lumen pääsy tuloilmasuodattimille lisää suodattimen painehäviötä ja näin ollen laskee kokonaistuloilmamäärää, aiheuttaen rakennukseen alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Tällöin vuotoilmavirtaukset rakenteiden lävitse kasvavat lisäten myös epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista sisäilmaan. Yleisesti tuloilmasuodattimien vaihtoväli on turhan pitkä, vaikka suodattimen loppupainehäviötä ei saavutetakaan. Ylimääräinen kosteus likaisella tuloilmasuodattimella aiheuttaa tarpeettomasti tuloilman tunkkaisuutta. Tehtyjen mittausten perusteella rakennus on vain lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, mutta merkkiainemittauksissa todettu runsas vuotoilman määrä viittaa ulkovaipparakenteiden huonoon tiiveyteen. Tällöin paine-eromittaus ulkovaipan yli rakennuksen ilmanvaihdon tasapainotuksessa voi antaa virheellisen tuloksen. 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset 3.6 Sisäilma, kuidut Raitisilmasäleikköjen suojausta tulisi parantaa siten, ettei tuloilmajärjestelmiin pääse kulkeutumaan ylimääräistä kosteutta ja likaa. Tuloilmasuodattimet suositetaan vaihdettaviksi kaksi kertaa vuodessa. Vuotoilman kulkeutumista sisäilmaan voidaan vähentää tiivistämällä rakenteita ja tasapainottamalla ilmanvaihtoa siten, että kokonaistuloilmamäärä on yhtä suuri kuin kokonaispistoilmamäärä. Tuloilmakoneen TK 1 äänenvaimennusmateriaali suositetaan vaihdettaviksi materiaaleihin, joista ei irtoa kutuja tuloilmaan. Vaihtoehtoisesti äänenvaimennusmateriaalit voidaan käsitellä kuituja sitovalla aineella. Peruskorjauksen yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmä TK1 suositetaan uusittavaksi kokonaisuudessaan. 3.6.1 Havainnot kohteessa Sisäilman mahdollisia kuituja arvioitiin kokemusperäisesti tarkastelemalla rakennuksessa käytettyjä materiaaleja. Havaintojen mukaan rakenteissa ei ole käytetty materiaaleja, joista voisi irrota merkittävästi mineraalivillakuituja si-
T15054 Tutkimusraportti 15 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 3.6.2 Johtopäätökset säilmaan. Ainoa todennäköinen sisäilman mineraalivillakuitulähde on kellarikerroksen tuloilmakone TK1. Havaintojen perusteella rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa altistuminen sisäilman kuiduille on epätodennäköistä ja kellarikerroksessa todennäköistä. 3.6.3 Toimenpide-ehdotukset Tuloilmakoneen TK 1 äänenvaimennusmateriaali suositetaan vaihdettaviksi materiaaleihin, joista ei irtoa kutuja tuloilmaan. Vaihtoehtoisesti äänenvaimennusmateriaalit voidaan käsitellä kuituja sitovalla aineella. Peruskorjauksen yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmä TK1 suositetaan uusittavaksi kokonaisuudessaan.
T15054 Tutkimusraportti 16 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 4 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 4.1 Yhteenveto Yhteenveto Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella Taavetin terveyskeskuksen ulkoseinä- ja sokkelirakenteissa esiintyy kosteusvaurioita, joista on todettu ilmayhteys sisäilmaan merkkiainemenetelmällä. Vaurioista sisäilmaan vapautuvat epäpuhtaudet voivat yhdessä muiden haittatekijöiden kanssa aiheuttaa terveyshaittaa sekä työntekijöiden kokemia ärsytysoireita. Muita mahdollista terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä on vuotoilmavirtaukset alapohjarakenteen lävitse sisäilmaan (maaperän ja ryömintätilan epäouhtaudet), paikalliset lattiapinnoitevauriot sekä altistuminen sisäilman mineraalivillakuiduille (fysioterapia). Ulkoseinät Otettujen materiaalinäytteiden perusteella ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä esiintyy kosteuden aiheuttamia mikrobivaurioita. Suoraan vaurioon viittasi 30 % otetuista näytteistä, mutta myös heikot viitteet viittasivat poikkeavalla mikrobistolla aikaisempaan kosteusrasitukseen jolloin vaurio viitteiden osuus näytteistä on 50 %. Ulkoseinärakenne on huonosti tuulettuva, jolloin julkisivumuurauksen taakse kulkeutuva vesi (viistosade) kastelee lämmöneristeitä ja rakenteen kuivuminen on hidasta. Seinäpinnoilla kasvava sammal viittaa siihen, että aiemmin, tasakaton aikana, seinärakenteiden kosteusrasitus on ollut suurempaa ja rakenteet ovat kastuneet toistuvasti. Ulkoseinärakenteen tilanne kastumisen kannalta on nykyisin parempi, uusittujen räystäiden vuoksi. Tämä ei kuitenkaan poista rakenteeseen jo muodostuneita vaurioita. Merkkiainemittauksen perusteella ulkoseinärakenteen sisäkuori ja rakenneliittymät ovat epätiiviitä, jonka takia eristetilan ja rakenteiden epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua. Ulkoseinärakenteesta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjien kokemia sisäilman laatuun liittyviä ärsytysoireita. Ennen laajempia korjaustoimenpiteitä sisäilman laadun riskitekijöitä ja epäpuhtauksien kulkeutumista sokkeli- ja ulkoseinärakenteista sisäilmaan vuotoilmareittien kautta voidaan vähentää tiivistämällä ulkoseinärakenteen epäjatkuvuuskohtia. Myös väliseinän ja pilarien liitokset tulee tiivistää. Korjaus- ja tiivistystyö suositellaan tehtäväksi erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Ensisijaisena toimenpiteenä pyritään vähentämään rakenteiden kautta tulevan epäpuhtaan vuotoilman kulkeutumista sisäilmaan tasapainottamalla ilmanvaihtoa. Laajassa korjauksessa seinärakenteiden lämmöneristeet puretaan ja rakenne uusitaan kosteusteknisesti toimivaksi. Myös sokkelihalkaisun lämmöneristeet suositetaan uusittaviksi alueilla, joissa sokkelihalkaisun eristeenä on mineraalivillaa. Samassa yhteydessä huolehditaan siitä, salaojien toimivuus tarkastetaan, sokkelit vedeneristetään, maanpinta muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi ja kattovedet ohjataan sadevesijärjestelmään.
T15054 Tutkimusraportti 17 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 alapohja & lattiapinnoitteet Alapohjarakenne on pääosin styrox-eristetty maanvarainen betonilaatta, jossa lattiapinnoitteena on käytetty pvc- tai vinyylilaattapinnoitteita. Kosteuskartoituksessa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia, jonka perusteella otettujen materiaalinäytteiden kohonneet TVOC-pitoisuus sekä 2- etyyli-1-heksanolin pitoisuudet viittaavat lattiapinnoitteen ja sen kiinnitysliiman vaurioitumiseen alkalisen kosteuden vaikutuksesta. Lattiapinnoitteen kemiallinen hajoaminen todennäköisesti jatkuu vaikka rakenne pääsisi vähitellen kuivamaan. Vaurioalueella myös mikrobikasvu pinnoitteen ja betonin välissä on mahdollista. Kellarikerroksen alapohjarakenne on osittain eristämätön maanvarainen betonilaatta. Tällainen rakenne on kosteusteknisesti riskirakenne. Jos maatäyttöön laatan alla kohdistuu kosteusrasitusta, voi kosteus kulkeutua kapillaarisesti tai diffuusiolla betonilaattaan ja pinnoitteen alle. Havaintojen perusteella alapohjalaatan liitos ulkoseinärakenteisiin ja kantaviin pilareihin on epätiivis. Paine-erojen vaikutuksesta voi korvausilman mukana maaperästä kulkeutua hajua ja epäpuhtauksia sisäilmaan. Ryömintätilaan on jätetty orgaanista ainesta, jonka havaittiin olevan maatumistilassa. Tilassa ei ole erillistä tuuletusta, jonka takia ympäröivien tilojen paine-erojen vaikutuksesta voi epätiiviiden läpivientien kautta kulkeutua epäpuhtauksia muihin tiloihin. Lattiapinnoitteen ja kiinnitysliimojen hajoamistuotteet heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa ärsytysoireita tilojen käyttäjille. Myös maaperästä ja ryömintätilasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjien kokemia sisäilman laatuun liittyviä ärsytysoireita. Kosteusvaurioituneet lattiapinnoitteet suositetaan poistamaan vähintään alueilta joissa esiintyy kosteuspoikkeamia. Ennen uudelleen pinnoittamista tulee varmentua alusta riittävästä kuivuudesta ja alapohjarakenteen kosteusrasituksen syistä, joiden perusteella alapohjarakenne korjataan erillisen korjaussuunnittelun mukaisesti. Havaintojen perusteella tulee harkita peruskorjauksen yhteydessä kaikkien lattiapinnoitteiden uusimista. Alueilla, jossa betonilaatta on eristetty, ei uudella pintamateriaalilla ole rajoitteita. Lämmöneristämättömällä alueella tulee pinnoitteen olla vesihöyryä läpäisevää (esim. klinkkerilaatta) tai betonilaatan pinta tulee epoksoida. Ryömintätila tulee puhdistaa kaikesta tavarasta, jätteestä ja orgaanisesta aineksesta. Kaikki läpiviennit tulee tiivistä ja ryömintätilaan tulee asentaa erillinen poistoilmanvaihto. Korjaus- ja tiivistystyö suositellaan tehtäväksi erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.
T15054 Tutkimusraportti 18 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 Yläpohjarakenteet Yläpohja on korjattu täydessä laajuudessaan, eikä rakenteessa havaittu sisäilmaa heikentäviä vaurioita tai tekijöitä. Räystäskourun kaadot ovat paikoin puutteellisia ja ne aiheuttavat vuodoillaan paikallista kosteusrasitusta ulkoseinärakenteisiin. Räystäskourujen kaatojen tarkastus ja korjaaminen. Ilmanvaihto & sisäilman kuidut Ilmanvaihtojärjestelmät eivät toimi merkittävinä sisäilman epäpuhtaus- /kuitulähteinä lukuun ottamatta tuloilmajärjestelmää TK1 (fysioterapia), joka toimii todennäköisenä sisäilman mineraalivillakuitulähteenä. Ilmanvaihdossa havaittiin kuitenkin epäkohtia, jotka vaikuttaa sisäilman laatuun välillisesti (alipaine). Lumen pääsy tuloilmasuodattimille lisää suodattimen painehäviötä ja laskee kokonaistuloilmamäärää, aiheuttaen rakennukseen alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Tällöin vuotoilmavirtaukset rakenteiden lävitse kasvavat lisäten myös epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista sisäilmaan. Tuloilmasuodattimien vaihtoväli on pitkä ja ylimääräinen kosteus likaisella tuloilmasuodattimella aiheuttaa tarpeettomasti tuloilman tunkkaisuutta. Tehtyjen mittausten perusteella rakennus on vain lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, mutta merkkiainemittauksissa todettu runsas vuotoilman määrä viittaa ulkovaipparakenteiden huonoon tiiveyteen. Tällöin paine-eromittaus ulkovaipan yli rakennuksen ilmanvaihdon tasapainotuksessa voi antaa virheellisen tuloksen. Havaintojen perusteella rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa altistuminen sisäilman kuiduille on epätodennäköistä ja kellarikerroksessa todennäköistä. Sisäilmassa esiintyvät mineraalivillakuidut voivat aiheuttaa ärsytysoireita rakennuksen käyttäjille, erityisesti kellaritiloissa (fysioterapia). Raitisilmasäleikköjen suojausta tulisi parantaa siten, ettei tuloilmajärjestelmiin pääse kulkeutumaan ylimääräistä kosteutta ja likaa. Tuloilmasuodattimet suositetaan vaihdettaviksi kaksi kertaa vuodessa. Vuotoilman kulkeutumista sisäilmaan voidaan vähentää tiivistämällä rakenteita ja tasapainottamalla ilmanvaihtoa siten, että kokonaistuloilmamäärä on yhtä suuri kuin kokonaispistoilmamäärä. Tuloilmakoneen TK 1 äänenvaimennusmateriaali suositetaan vaihdettaviksi materiaaleihin, joista ei irtoa kutuja tuloilmaan. Vaihtoehtoisesti äänenvaimennusmateriaalit voidaan käsitellä kuituja sitovalla aineella.
T15054 Tutkimusraportti 19 (19) Taavetin terveyskeskus, Luumäki 17.5.2016 Peruskorjauksen yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmä TK1 suositetaan uusittavaksi kokonaisuudessaan. 4.2 Lisätutkimukset Tässä tutkimuksessa esille tulleiden mahdollisten lisätutkimuksien tarve sovitaan erikseen tilaajan kanssa. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut merk. Timo Mielo Timo Mielo tutkimusinsinööri AMK merk. Antti Ahola Antti Ahola RI AMK, RTA VTT-C-20929-26-15 7 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Valokuvat Näytteenottopaikat Analyysivastaus 326420 rakenteiden mikrobeista Analyysivastaus 333087VOC materiaalin päästöistä Paine-eroseuranta Näytteenotto- ja mittausmenetelmät
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 1/12 Kuva 1.: Ulkoseinän lämmöneristeet ovat kiinni ulkokuoressa. Rakenne on tuulettumaton. Kuva 2.: Räystäskourusta maahan vuotava vesi kastelee ulkoseinärakennetta parkkipaikan puoleisella seinustalla.
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 2/12 Kuva 3.: Ikkunakarmien listojen ja vesipeltien tiivistykset on pääosin toteutettu hyvin. Kuva 4.: Seinäpinnoilla kasvaa sammalta, joka viittaa rakenteen aiempaan kosteusrasitukseen.
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 3/12 Kuva 5.: Väliseinä on muurattu perustukselta nousevaa pilaria päin. Rakenteen liitoskohta on epätiivis. Alapohjan liitos pilariin on myös epätiivis. Kuva 6.: AP3 ryömintätilaan vietyä tavaraa, jätettä yms.
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 4/12 Kuva 7.: AP3 ryömintätilassa lahoa/ maatunutta puutavaraa Kuva 8.: AP3 ryömintätilassa roskaa ja muuta jätettä
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 5/12 Kuva 9.: AP3 ryömintätilan ontelolaatan viemäriläpiviennit olivat tukittu mineraalivillalla. Alapohjan ilma voi kulkeutua läpiviennin kautta ylempään kerrokseen. Kuva 10.: Yleiskuva yläpohjasta
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 6/12 Kuva 11.: Peltikatteen alla ei ole aluskatetta Kuva 12.: Yläpohjan höyrynsulkumuovi betoniholvin päällä
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 7/12 Kuva 13.: Pieneläin verkko räystäällä. Kuva 14.: Tyypillinen vuotokohta laskettaessa merkkiainetta ulkoseinärakenteeseen.
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 8/12 Kuva 15.: Tyypillinen vuotokohta laskettaessa merkkiainetta ulkoseinärakenteeseen. Kuva 16.: Tyypillinen vuotokohta laskettaessa merkkiainetta ulkoseinärakenteeseen.
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 9/12 Kuva 17.: Tyypillinen vuotokohta laskettaessa merkkiainetta ulkoseinärakenteeseen. Kuva 18.: Tyypillinen vuotokohta laskettaessa merkkiainetta ulkoseinärakenteeseen.
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 10/12 Kuva 19.: Tyypillinen vuotokohta laskettaessa merkkiainetta ulkoseinärakenteeseen. Kuva 20.: Tuloilmakoneiden 51TK ja 52 TK raitisilmakammion muotoilu on huono, kokonaisilmamäärä ei jakaudu tasaisesti koko säleikön otsapinnalle.
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 11/12 Kuva 21.: Tuloilmajärjestelmiin 51TK ja 52TK pääsee kulkeutumaan ulkopuolista kosteutta ja likaa. Kuva 22.: Tuloilmakoneen 51TK suodatinosassa on ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia jälkiä (vähäisissä määrin).
T15054 VALOKUVAT LIITE 1 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 12/12 Kuva 23.: Tuloilmakoneet TK1 suodatinkehyksessä esiintyy ohivuotoa ja tuloilmajärjestelmään pääsee kulkeutumaan ulkopuolista kosteutta.
T15054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Taavetin terveyskeskus, Luumäki Sivu 1/2 Kuva 1. Paine-eroseuranta ulkoilmaan huone 5. Kuva 1. Paine-eroseuranta ulkoilmaan huone 7.
T15054 MENETELMÄT LIITE 6 Taavetin terveyskeskus Luumäki 17.5.2016 Sivu 1/2 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Tilat ja rakennusosat tarkastettiin aistinvaraisesti ja käytettävissä olleisiin suunnitelmiin tutustuen. Lisäksi haastateltiin tilojen käyttäjiä. Raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Kosteuskartoitus Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin käyttäen pintakosteudenilmaisinta Tramex Moisture Encounter. Havainnot tehtiin satunnaisin mittauksin. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa mahdollisesti havaituista kosteuden poikkeamista on mainittu raportissa. Rakenteiden kosteusmittaus Kosteuskartoituksen yhteydessä rakenteesta mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila ns. viiltomittauksena pinnoitteen alta (Rotronic HygroLog). Mittauspaikat valittiin kosteuskartoituksen perusteella; pintakosteuden ilmaisimen osoittamat kosteimmat kohdat. Lisäksi väliseinärungon alaosasta rakenneavauksen kohdalta mitattiin puurakenteen kosteus lyhytkestoisena mittauksena. Materiaalin VOC-yhdisteet Materiaalinäytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella. Tenax-putkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti (TD-GC- MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai massaspektritietokannan avulla. Bulk-materiaalinäyte ei kuvaa lattiapäällysteen todellista pintaemissiota vaan otetun näytepalan eri pintojen kokonaisemissiota. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Rakenneavaukset Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta ja ulkopuolelta. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla ja rakenteesta otettiin materiaalinäytteitä.
T15054 MENETELMÄT LIITE 6 Taavetin terveyskeskus Luumäki 17.5.2016 Sivu 2/2 Mikrobit rakenteissa Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä ja analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa. Ilmanvaihtoselvitys Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti, koneita ja kanavia avaamalla sekä tutustumalla ilmanvaihtosuunnitelmiin. Paine-eroseuranta Paine-ero ulkoilmaan nähden mitattiin hetkellisenä mittauksena, mittalaitteena TSI Velocicalc Plus. Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli seurattiin jatkuvatoimisena mittauksena. Mittalaitteena Tinytag-loggerit ja lähettimet HK instruments ltd, DPT.