Haasteet opiskelijaohjauksessa Terveydenhuollon opiskelijaohjauksen alueellinen koulutuspäivä 16.4.2019 Sunna Rannikko Th/sh (AMK), TtM, tohtorikoulutettava Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
Esityksen sisältö Taustaa Ohjauksessa esiintyvät haasteet Toiminta haastavissa tilanteissa Ohjaajan tuki haastavissa tilanteissa Varhaisen tuen malli
Onnistuneen harjoittelun elementtejä Sopiva harjoittelupaikka suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin Soveltuvat oppimistilanteet ja haasteet Positiivinen oppimisilmapiiri Opiskelijan yksilöllisyyden huomiointi Opiskelijan aktiivinen oppiminen Onnistunut ohjaajavalinta Päivittäinen ohjaaminen, jatkuva arviointi ja palaute Toimiva vuorovaikutus Luottamus
Opiskelija voi kokea harjoittelun stressaavaksi Stressi yleistä harjoittelun aikana Yhteydessä esimerkiksi potilashoitoon mutta myös opiskelijaohjaukseen Stressitaso korkeampi valmistumisen lähestyessä Päätöksentekoon liittyvä itseluottamuksen puute
Ohjaajan moninaiset kokemuksen ohjaamisesta Ohjaaminen voi olla ohjaajalle palkitsevaa ja tuoda uusia näkökulmia ja mielenkiintoa potilastyöhön Ohjaus on kuitenkin aina aikaa vievää Ohjaus muiden työtehtävien ohella Ajanpuutteesta johtuva stressi Ajanpuutteesta johtuva koettu ristiriita: halu olla hyvä hoitaja ja halu olla hyvä ohjaaja
Ohjaajan moninaiset kokemuksen ohjaamisesta Ohjaaja tarvitsee tukea Kiireiset päivät Kokeneempien kollegoiden tuki Myös ohjaajan on tärkeää saada palautetta ohjaamistaidoistaan Muiden ammattiryhmien suhtautuminen opiskelijaan voi tukea tai hankaloittaa ohjausta Ohjaajat kokevat ohjaamisen vähemmän tyydyttävänä haastavien opiskelijoiden kanssa Kaikki ohjauksessa esiintyvät haasteet eivät kohdistu kuitenkaan opiskelijaan
Ohjauksessa esiintyvät haasteet Ohjaussuhteeseen liittyvät haasteet Opiskelijaan liittyvät haasteet Opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvät haasteet Opiskelijan asenteeseen tai motivaatioon liittyvät haasteet Opiskelijan toimintaan liittyvät haasteet Opiskelijan osaamiseen ja oppimiseen liittyvät haasteet
Ohjaussuhteeseen liittyvät haasteet Erilaiset luonteet Erilaiset arvot Erilaiset toimintatavat Yhteensopimattomat oppimis- ja ohjaustyylit Sukupolvien väliset erot Ei aina haaste!
Opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvät haasteet Haasteet henkilökohtaisessa elämässä Ajankäyttöön liittyvät haasteet Sairaus, sairastelut harjoittelun aikana Puutteellinen kielitaito Stressi
Opiskelijan asenteeseen ja motivaatioon liittyvät haasteet Tyytymättömyys harjoittelupaikkaan Valmistautumattomuus harjoitteluun liittyen Ymmärtämättömyys harjoittelun merkityksestä omalle oppimiselle Tavoitteena vain päästä harjoittelusta läpi Arvostamattomuus hoitotyötä kohtaan Työtehtävien valikointi
Opiskelijan toimintaan liittyvät haasteet Ohjeiden ja sääntöjen laiminlyönti Epärehellisyys Sopimaton vuorovaikutus potilaiden ja/tai henkilökunnan kanssa Epäkunnioittava käyttäytyminen potilaita kohtaan Myöhästely, luvattomat poissaolot Venyvät tauot, kännykän epäsopiva käyttö Päihteiden väärinkäyttö
Opiskelijan osaamiseen ja oppimiseen liittyvät haasteet Oppimisvaikeudet Oppimistyylin sopimattomuus harjoitteluyksilön luonteeseen Puutteet osaamisessa suhteessa opintojen vaiheeseen Oman osaamattomuuden tunnistamattomuus, liian itsenäinen toiminta Omatoimisuuden puute, kykenemättömyys ottaa vastuuta, puutteellinen päätöksentekokyky Puutteelliset vuorovaikutustaidot
Opiskelijan osaamiseen ja oppimiseen liittyvät haasteet Kykenemättömyys vastaanottaa ohjausta Suhtautuminen palautteeseen Kykenemättömyys muuttaa omaa käytöstään saadun palautteen perusteella, virheiden toistaminen Haasteet itsearvioinnissa
Jo ennen mahdollista huolta ohjaajan tulisi tutustua opiskelijaan olla tietoinen, mitä opiskelija odottaa harjoittelulta kertoa opiskelijalle, mitä häneltä odotetaan harjoittelun aikana
Kun ohjaajalla herää huoli Haasteen tunnistaminen Tunnistamisen jälkeen ennen toimintaa tulee arvioida potilasturvallisuusriski Turvallinen potilashoito on hoitajan moraalinen ja eettinen vastuu Varhainen puuttuminen Koetaan vaikeana, mutta tärkeänä Avoin vuorovaikutussuhde opiskelijan ja ohjaajan välillä Hätiköityjen päätöksien tekemisen välttäminen!
Toiminta haastavissa tilanteissa: puheeksi ottaminen Haasteen ilmetessä keskustelu suoraan opiskelijan kanssa tärkeää Opiskelijan tulee olla tietoinen haasteesta, jotta hänellä on mahdollisuus muuttaa käytöstään ja kehittyä Toimintasuunnitelman tekeminen/pelisäännöistä sopiminen yhdessä opiskelijan kanssa
Toiminta haastavissa tilanteissa: oppimisen näkökulma Oppimistavoitteet Täsmentäminen Osatavoitteiden asettaminen Oppimiskokemukset ja oppimisen mahdollistaminen Oppimistilanteiden suunnittelu ja niihin valmistautuminen yhdessä Osaamisen varmistaminen kysymyksiä esittämällä Kannustaminen oman oppimisen reflektointiin (esim. oppimispäiväkirja) Positiivisten kokemusten mahdollistaminen Opiskelijan oppimistyylin tunnistaminen ja hyödyntäminen Ohjaajien vaihtumattomuus
Toiminta haastavissa tilanteissa: palautteen merkitys Palaute Jatkuva palaute; palaute pian tapahtumien jälkeen Rakentava palaute Tehostetut ohjauskeskustelut Kannustaminen Eteneminen Asteittainen omatoimisuuden mahdollistaminen opiskelijalle osaamisen karttuessa
Toiminta haastavissa tilanteissa: yhteys oppilaitokseen Haasteet jatkuvat tai kehitystä ei tapahdu toimintasuunnitelmasta huolimatta Ohjaaja kokee etteivät omat (ja kollegoiden/esimiehen) keinot riitä Kyse vakavammasta haasteesta Ennen yhteyttä tieto yhteydenotosta ja sisällöstä opiskelijalle!
Toiminta haastavissa tilanteissa: välitön puuttuminen Jos harjoittelun aikainen tapahtuma tai haaste on riski potilaiden tai henkilökunnan turvallisuudelle, tulee tilanne keskeyttää välittömästi Mikäli kyseessä potilasturvallisuusriski, hoitaja ottaa tilanteen välittömästi haltuun ja suorittaa hoitotoimenpiteen loppuun Tilanne käydään jälkeenpäin läpi yhdessä opiskelijan kanssa
Ohjaajan tuki haastavassa ohjauksessa Tuki Toisilta hoitajilta Esimieheltä Yksikön opiskelijavastaavalta Opetuskoordinaattorilta Haastavissa tilanteissa oman näkemyksen vahvistaminen toiselta hoitajalta Ohjausvastuun jakaminen Ohjaukseen varattava aika Harjoittelun hylkääminen ohjaajalle vaikeaa, tuen merkitys korostuu Ohjausosaamisen vahvistaminen
Lähteet Aljadi SH, Alotaibi NM, Alrowayeh HN & Alshatti TA. 2017. Benefits and Challenges of Supervising Physical Therapy Students in the State of Kuwait - A National Study. Journal of Allied Health 46(4), 243 249. Alzayyat A & Al-Gamal E. 2014. A review of the literature regarding stress among nursing students during their clinical education. International Nursing Review 61(3), 406 415. Akhu-Zaheya LM, Shaban IA & Khater WA. 2015. Nursing students' perceived stress and influences in clinical performance. International Journal of Advanced Nursing Studies 4(2), 44 48. Anthony ML & Wickman M. 2015. Precepting Challenges: The Unsafe Student. Nurse Educator 40(3), 113-114. Burns C, Beauchesne M, Ryan-Krause P & Sawin K. 2006. Mastering the preceptor role: challenges of clinical teaching. Journal of pediatric health care 20(3), 172 183. Brown Y, Neudorf K, Poitras C & Rodger K. 2007. Unsafe Student Clinical Performance Calls for a Systematic Approach. The Canadian Nurse 103(3), 29-32. Carlson E, Pilhammar E & Wann-Hansson C. 2010. Time to precept: supportive and limiting conditions for precepting nurses. Journal of Advanced Nursing 66(2), 432-441. Cederbaum J & Klusaritz HA. 2009. Clinical instruction: using the strengths-based approach with nursing students. Journal of Nursing Education 48(8), 422 428. Clarke S. 2018. Nursing students at risk for clinical placement failure: A guide for managers and staff. Nursing Management 49(8), 13 15. Earle-Foley V, Myrick F, Luhanga F & Yonge O. 2012. Preceptorship: Using an Ethical Lens to Reflect on the Unsafe Student. Journal of Professional Nursing 28(1), 27 33. Foley V, Myrick F & Yonge O. 2012. A Phenomenological Perspective on Preceptorship in the Intergenerational Context. International Journal of Nursing Education Scholarship 9(1), 1-23. Foley V, Myrick F & Yonge O. 2013. Intergenerational conflict in nursing preceptorship. Nurse Education Today 33(9), 1003-1007. Gurková E & Zeleníková R. 2018. Nursing students' perceived stress, coping strategies, health and supervisory approaches in clinical practice: A Slovak and Czech perspective. Nurse Education Today 65, 4 10. Huybrecht S, Loeckx W, Quaeyhaegens Y, De Tobel D & Mistiaen W. 2011. Mentoring in nursing education: Perceived characteristics of mentors and the consequences of mentorship. Nurse Education Today 31(3), 274-278.
Lähteet Juntunen J, Ruotsalainen H, Tuomikoski AM & Kääriäinen M. 2016. Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet terveysalalla opiskelijaohjaajien käsityksiä. Hoitotiede 28(2), 123-136. Kennedy S & Chesser-Smyth P. 2017. Assessment of undergraduate nursing students from an Irish perspective: Decisions and dilemmas? Nurse education in practice 27, 95-100. Killam LA, Montgomery P, Loyce Luhanga F, Adamic P & Carter LM. 2010. Views on Unsafe Nursing Students in Clinical Learning. International Journal of Nursing Education Scholarship 7(1). Lillibridge J. 2007. Using clinical nurses as preceptors to teach leadership and management to senior nursing students: a qualitative descriptive study. Nurse Education in Practice 7(1), 44-52. Luhanga F, Myrick F & Yonge O. 2010. The preceptorship experience: an examination of ethical and accountability issues. Journal of Professional Nursing 26(5), 264-271. Luhanga F, Yonge O & Myrick F. 2008. Strategies for Precepting the Unsafe Student. Journal for nurses in staff development 24(5), 214-219. O'Brien A, Giles M, Dempsey S, Lynne S, McGregor ME, Kable A, Parmenter G & Parker V. 2014. Evaluating the preceptor role for pre-registration nursing and midwifery student clinical education. Nurse Education Today 34(1), 19-24. Oermann M & Standfest K. 1997. Differences in stress and challenge in clinical practice among ADN and BSN students in varying clinical courses. Journal of Nursing Education 36(5), 228-233. Oermann M. 1998. Differences in Clinical Experiences of ADN and BSN Students. Journal of Nursing Education 37(5), 197-201. Rittman MR & Osburn J. 1995. An Interpretative Analysis of Precepting an Unsafe Student. Journal of Nursing Education 34(5), 217-221. Winterman E, Sharp K, McNamara G, Hughes T & Brown J. 2015. Support for mentors in clinical education. Nursing Times 110(51), 21-23. Wu XV, Enskär K, Pua LH, Heng DGN & Wang W. 2017. Clinical nurse leaders' and academics' perspectives in clinical assessment of final-year nursing students: A qualitative study. Nursing & Health Sciences 19(3) 287-293. Kuvat: Pixabay/Alexas_Fotos; qimono; AnnieSpratt
Kiitos!