Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?

Samankaltaiset tiedostot
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut maatalouspolitiikassa (MAAESP)

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille. Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

MERKKITEKOJA. Kampanjaesittely

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Milttonin vastuullisuustutkimus 2017 Yhteenvetoraportti

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista

Luomuliiton ympäristöstrategia

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä

Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela , sirkku.koskela@proagria.fi

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Hamppu viljelykiertokasvina

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Luomutuotannon kannattavuus

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Maaseutumaiseman hoitovaihtoehtojen arvottaminen: näkökulmia maisemaarvokauppaan

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

& KESTÄVÄ ARKI. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

R U K A. ratkaisijana

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomun kasvuskenaariot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Vähänkö hyvää! -lautasella

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Sustainable intensification in agriculture

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Luomutuotannon kannattavuudesta

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

RaHa-hankeen kokemuksia

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Lähiruuan uudet myyntikanavat, Esittelyssä Herttoniemen ruokapiiri ja Kaupunkilaisten oma pelto

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Transkriptio:

Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta? Eija Pouta, Luonnonvarakeskus Tienhaara, A., Liski E., Ahtiainen, H., Koikkalainen, K. & Miettinen, A.

Ekosysteemipalvelut erilaisia luonnon palveluja ja tuotteita, jotka tukevat ihmisen olemassaoloa ja hyvinvointia aineellisia ja aineettomia sekä markkinoilla vaihdettavia tuotteita että markkinattomia palveluita 2 MTP 2018 11.1.2018

MAAESP-hankkeessa tuotetaan tietoa maaseudun ekosysteemipalveluiden kysynnästä ja niiden arvosta arvioidaan maanomistajien halukkuutta tärkeiksi arvioitujen ekosysteemipalvelujen tuotantoon tuotetaan visioita ekosysteemipalvelut huomioon ottavan maatalouspolitiikan kehittämiseen Kysyntä: ihmisten kokemat hyödyt Politiikka Tarjonta: viljelykäytännöt 3 MTP 2018 11.1.2018

Tavoitteet millaisia odotuksia kuluttajilla on ekosysteemipalveluiden huomioon ottamiseksi ruoantuotannossa paneudutaan säätelypalveluihin, jotka vaikuttavat ruoantuotantoon ovatko kuluttajat kiinnostuneita ostamaan ekosysteemipalvelut huomioon ottavaa ruokaa ja millainen heidän maksuhalukkuutensa on siitä mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja maksuhalukkuuteen 4 8.5.2018

Säätelypalveluiden arvo? säätelypalvelut ovat tyypillisesti välittäviä palveluita, joiden avulla voidaan saavuttaa loppupalvelu sisältyvät loppupalveluiden, kuten ruoan, arvoon vältetyt kustannukset tuotannossa (ei tunneta) Kuluttajien maksuhalukkuus lopputuotteessa Lancasterin (1966) mukaan kuluttaja maksimoi tuotteen ominaisuuksista saatavaa hyötyä budjettirajoitteen vallitessa Esim: kuluttajat voivat arvostaa torjunta-aineetonta tuotantoa ja olla valmiita maksamaan enemmän ruoasta, jonka tuotantoon on käytetty luontaisia torjujia. 5 8.5.2018

Menetelmä Kun tuotetta ei ole vielä tarjolla ei voida tutkia toteutunutta käyttäytymistä Ehdollinen käyttäytyminen (Contingent behavior) Hypoteettinen tilanne Kuinka henkilö käyttäytyisi tilanteessa Aiempia esimerkkejä: Luomu Maatiaiset GMO Laatumerkinnät Ehdollinen arvottaminen (Contingent valuation) maksuhalukkuuskysymys 6 8.5.2018

Aiempaa kirjallisuutta esim. luomun arvosta kuluttajille on Mutta mitkä luomutuotannon tuotantotavat ovat erityisen tärkeitä kuluttajille? 7 8.5.2018

Maatalouden ekosysteemipalveluiden kysyntä ja arvo Kansalaiskysely Taloustutkimus ja vastaajapaneeli Pilotointi helmi-malliskuussa 2016, n. 202 vastausta Varsinaisen aineiston hankinta, huhtikuu 2016, N=2066 3 muistutusta, vastausosuus 25 % Väestöä edustava 8 8.5.2018

Ruokaa voidaan tuottaa monella tavalla. Seuraavassa listassa on esitetty tuotantotapoja. Valitse niistä 2-5, joita erityisesti haluaisit toteutettavan ruoantuotannossa. mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden käyttö vesien suojelun tehostamiseksi karjanlannan tehokkaampi käyttö keinolannoitteiden asemasta maan tuottokyvyn ylläpitämiseksi typensitojakasvien, kuten apilan ja herneen, käyttö keinolannoituksen täydentäjänä luontaisten torjujien (mm. petohyönteiset, linnut) käyttö tuholaistorjuntaan kemiallisen torjunnan sijaan viljelemättömät monimuotoisuuskaistat peltojen reunoilla luonnonlajiston (kasvit, linnut, hyönteiset, muokkauksen käyttö rikkakasvien torjuntaan käytettyjen aineiden vähentämiseksi kasviperäisen (hiiltä sisältävän) aineksen lisääminen maahan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kylvö ilman pellon kyntämistä (suorakylvö) ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja maan tuottokyvyn viljaseosten viljely vähentämään tuholais- ja tautiriskejä suuremman sadon aikaansaamiseksi 19 24 23 30 43 52 54 56 59 9 29.4.2016 15379 Luke/ Kansalaiskysely 0 10 20 30 40 50 60 70 %

Kuinka toimenpiteet ryhmittyvät valinnoissa Monimuotoisuus Maaperä Luonnon ravinteet Kohtuulannoitus Muokkaus Luontaiset torjujat Typensitojat Orgaaninen Tarkoituksenmukainen lannoitus Suorakylvö Monimuotoisuuskaistat Karjanlanta Seosviljat 10 8.5.2018

Kuinka kuluttajat ryhmittyvät valintojensa perusteella -3 kuluttajaryhmää (1) 33 % Monimuotoisuus luonnonravinteet Karjanlanta Typensitojat Luontaiset torjujat Monimuotoisuuskaistat (Muokkaus rikkojen torjuntaan) (2) 31 % Maaperä Suorakylvö Orgaaninen aines Tarkoituksenmukainen lannoittaminen (Viljaseokset) (3) 36 % Vesiensuojelu Tarkoituksenmukainen lannoittaminen (Luontaiset torjujat) 11 8.5.2018

Ostohalukkuus:mittari Valitsit edellä seuraavat 2-5 tuotantotapaa, joita erityisesti haluaisit toteutettavan ruoantuotannossa: typensitojakasvien, kuten apilan ja herneen, käyttö keinolannoituksen täydentäjänä mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden käyttö vesien suojelun tehostamiseksi 16. Jos valitsemani tuotantotavat toteutettaisiin varmennetusti ja näin tuotettua ruokaa olisi tarjolla, olisin kiinnostunut ostamaan sitä a) vain jos se olisi edullisempaa kuin tavanomainen ruoka b) jos se olisi samanhintaista kuin tavanomainen ruoka c) vaikka se olisi kalliimpaa kuin tavanomainen ruoka d) en valitsisi tällaista ruokaa 12 8.5.2018

Ostohalukkuus: tulokset en valitsisi 0,8 Halukkuus ostaa vaikka kalliimpaa liittyy erityisesti: Typensitojiin vain jos se olisi halvempaa jos se olisi samanhintaista kuin tavanominen vaikka se olisi kalliimpaa 2,3 42,6 54,4 % Luontaisiin torjujiin Tarkoitukseenmukaiseen lannoitteiden käyttöön Monimuotoisuuskaistoihin 0 20 40 60 13 8.5.2018

Ketkä halukkaita ostamaan kalliimmalla: Logit Naiset Itä- ja pohjoissuomalaiset Yrittäjät, johto ja ylemmät toimihenkilöt Ammattikorkea- tai korkeakoulutusaste Maaseudulla asuvat Korkeatuloiset Luonnonsuojelujärjestöjen jäsenet Äänestäneet 14 8.5.2018

Maksuhalukkuus: Mittari 18. Kuinka paljon kalliimpaa tällainen ruoka voisi enimmillään olla, jotta ylipäänsä ostaisit sitä? 10 % kalliimpaa kuin tavanomainen 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kalliimpaa kuin tavanomainen En osaa sanoa 15 8.5.2018

Maksuhalukkuus, jos valmis maksamaan enemmän 50 % vastaajista 45 42,98 40 35 34,09 30 25 20 16,21 15 10 5 1,80 2,64 0 0,60 0,48 0,12 0,12 0,96 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kalliimpaa kuin tavanomainen 16 8.5.2018

Maksuhalukkuus: tuloksia Mediaanimaksuhalukkuus 16 % 28 % valmis maksamaan 20 % tai enemmän Korkea maksuhalukkuus liittyy erityisesti: Typensitojiin Luontaisiin torjujiin Tarkoituksenmukaiseen lannoitteiden käyttöön

Kuka maksaisi nykyistä enemmän Yrittäjät, johto ja ylemmät toimihenkilöt Nuoret: alle 35 v Luonnonsuojelujärjestöjen jäsenet 18 8.5.2018

Lopuksi Mitkä asiat peltoviljelyssä tärkeitä kuluttajalle: Luonnonravinteet Tarkoituksenmukainen lannoittaminen Riittääkö kuluttajien osto ja maksuhalukkuus? -> Luomun markkinointi ja kehittäminen 19 8.5.2018

Kiitos! 20 8.5.2018