Naistenmatkan, Niemenmaan ja Rantaniityn asemakaavan muutos ja laajennus Turrin, Kyöstin ja Haikan asemakaavan muutos (nro 245) Asemakaavaselostus EHDOTUS tark. 19.11.2018
2
1.1 Sisällysluettelo 1.1 Sisällysluettelo... 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.2 Tunnistetiedot... 4 1.3 Kaava-alueen sijainti... 4 1.4 Kaavan tarkoitus... 4 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista... 5 1.7 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2. LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.2 Suunnittelutilanne... 7 3. SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4. ASEMAKAAVA... 15 4.1 Asemakaavan tavoitteet... 15 4.2 Asemakaavan kuvaus... 15 4.3 Kaavan vaikutukset... 16 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 17 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 17 4.6 Asemakaavan toteuttaminen... 17 3
1. Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavaselostus, joka koskee 19.11.2018 päivättyä asemakaavaehdotusta. Vireille tulo kaavoituskatsauksessa 2012, KH 4.6.2012 192, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YLa 13.06.2018 89, Asemakaavaehdotus: yhdyskuntalautakunta xxx, kunnanhallitus xxx Kunnanvaltuuston hyväksyminen xxx Lainvoimaisuuskuulutus xxx 1.2 Tunnistetiedot NAISTENMATKAN, NIEMENMAAN JA RANTANIITYN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS, TURRIN, KYÖSTIN JA HAIKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Turrin ASEMAKAAVAN MUUTOS koskee Naistenmatkantien liikennealuetta. MUUTOKSELLA muodostuu Naistenmatkantien katualuetta. Muutetaan 5.5.1971 vahvistettua asemakaavaa nro 13. Niemenmaan ASEMAKAAVAN MUUTOS koskee Naistenmatkantien, Niemenmaantien ja Rantaniityntien katualueita sekä Maa- ja metsätalousaluetta. MUUTOKSELLA ja LAAJENNUKSELLA muodostuu suojaviheraluetta ja katualuetta. Muutetaan 26.4.1984 vahvistettua asemakaavaa nro 65. Rantaniityn ASEMAKAAVAN MUUTOS koskee Naistenmatkantien liikennealuetta. MUUTOKSELLA muodostuu Naistenmatkantien katualuetta. Muutetaan 7.9.1995 vahvistettua asemakaavaa nro 112. Haikan ASEMAKAAVAN MUUTOS koskee Naistenmatkantien liikennealuetta. MUUTOKSELLA muodostuu Naistenmatkantien katualuetta. Muutetaan 11.10.2000 vahvistettua asemakaavaa nro 133. Kyöstin ASEMAKAAVAN MUUTOS koskee Naistenmatkantien liikennealuetta. MUUTOKSELLA muodostuu Naistenmatkantien katualuetta. Muutetaan 8.4.1972 vahvistettua asemakaavaa nro 18. Naistenmatkan ASEMAKAAVAN MUUTOS koskee Korttelin 700 tonttia 1. MUUTOKSELLA ja LAA- JENNUKSELLA muodostuu Korttelin 700 tontti 1 ja Katualuetta. Muutetaan 27.9.1999.1972 vahvistettua asemakaavaa nro 127. 1.3 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue käsittää Naistenmatkantien liikennealueiksi kaavoitetut tien osat Soukonlahdenkaaren liittymästä Kurikantien liittymään. Niemenmaan ja Naistenmatkan osa-alueilla Naistenmatkantie on osittain asemakaavoittamaton. Näiltä osin kaava-alueeksi on rajattu maantien kiinteistö rajojen mukaan ja kyseessä on uusi asemakaava. Asemakaavamuutosalue käsittää lisäksi uuden liikenneympyrän yleissuunnitelman mukaisen alueen Naistenmatkantien ja Lentoasemantien risteyksessä sekä Lentoasemantienliikennealueen välillä Naistenmatkantie-Suupantie. Mukana on myös Naistenmatkan asemakaavan YY-tontti, mahdollistamassa liikenneympyrän aluevarauksen. Alueen pinta-ala on n. 88160 m2. 1.4 Kaavan tarkoitus Asemakaavoituksen tavoitteena on muuttaa rajauksen mukaiset Naistenmatkantien ja Lentoasemantien osat asemakaavallisesti liikennealueesta katualueeksi. Tällä mahdollistetaan tienpitäjän vaihtuminen Naistenmatkantien osalta välillä Kurikantie-VT3. Samalla tavoitteena on osoittaa asemakaavakaduksi Naistenmatkantien toistaiseksi kaavoittamattomat osat. 4
1.5 Luettelo selostuksen liitteistä 1. Sijaintikartta, Pirkkalan taajama yleiskaava 2020, 2. Ote voimassa olevista asemakaavoista 3. Rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö, pystyilmakuva 2018 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tarkistettu 19.11.2018 5. Asemakaavakartta a4-pienennös, luonnos 6. Lausunnot OAS:sta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista Tekniset verkostot ja katusuunnitelmat, kunnallistekniikan osasto, alueen energiayritykset, Maarekisteritiedot, maanmittaustoimiston aineisto 2018, Viisto- ja pystyilmakuvat, 2000-2017, Lentokuva Vallas Oy, Lentokuva Kurikka, sekä Terratek Oy Naistenmatkantien (mt 3022) liikenneselvitys, Sito Oy, 2007-09, Väestötiedot, Tilastokeskus 2017 1.7 Kaavaprosessin vaiheet Alueen kaavoitus on tullut vireille vuoden 2012 kaavoituskatsauksella. Yhdyskuntalautakunta asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville, minkä jälkeen laaditaan asemakaavaehdotus. Kunnanhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen ja laittaa sen nähtäville. Tällöin on osallisilla mahdollista antaa ehdotuksesta muistutus. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen johdosta tehtävien tarkistusten jälkeen kaavan hyväksyy valtuusto. Valtuuston päätös on lainvoimainen 30 vrk kuluttua päätöksen julkistamisesta kuulutuksella (MRA 93 ), mikäli siitä ei ole valitettu Hämeen hallintooikeuteen. 2. Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kokonaisrakenne, taajamakuva ja luonnonolot Nykyinen kokonaisrakenne on esitetty liitteessä 3, rakennettu ympäristö. Kuvasta käy ilmi maantien linjaus liittymineen alueella sekä suunnittelualueen ja ympäristön nykyinen rakennuskanta. Rakennukset Alueelle ei sijoitu rakennuksia. Luonnonolot Alue rajautuu rakennettuihin kiinteistöihin tai puistoalueisiin ja on rakennettua liikennealuetta vierialueineen. Aluerajaukseen sisältyy Naistenmatkan korttelin 700 rakentamaton, osittain parkkipaikaksi tasattu kulttuuria palvelevien rakennusten tontti 1. Kiertoliittymän pohjoispuolinen alueen osa on puustoinen ja maasto viettää voimakkaasti pohjoiseen. Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Alue sijoittuu keskeiselle paikalle kuntakeskukseen. Varsinaiselle aluerajaukselle ei sijoitu mitään toimintoja. Väestön rakenne ja kehitys Väestömuutoksia alueella, käsittäen Turrin, rantaniityn, Kyöstin, Naistenmatkan, Niemenmaan ja Haikan on esitetty oheisissa taulukoissa. Alueen väkiluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vain 81 asukasta. Samaan aikaan kunnan väkiluku on kasvanut 3449 asukkaalla. Merkittävin kasvu alueella on ollut Naistenmatkan osa-alueella, jossa väestökasvua on ollut 453 asukasta. Haikan alueen negatiivinen väestömuutos 2007-08 johtuu osa-aluerajausmuutoksesta. Siitä huolimatta viimeisellä kymmenvuotisjaksolla väestökasvu on ollut liki pysähtynyttä Naistenmatkan osa-aluetta lukuun ottamatta. 5
Kuva 1. tilastot Liikenne Naistenmatkantien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, henkilöautot) vuonna 2017 (2012) on ollut 9022 (8680) ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennuste vuodelle 2020 on 9900-10200 ajoneuvoa/vrk sekä vuodelle 2030 10500-10900, (Ely 2018, Liikenneselvitys yk2020; 2012, Sito.) 6
2.2 Suunnittelutilanne Tekninen huolto Alueelle sijoittuu Tampereen sähkölaitoksen maakaasu- ja kaukolämpöverkkoa, Elisan, DNA:n ja Telian tietoliikennekaapeleita sekä Tampereen veden vesi- ja viemäriverkostoa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole ympäristönsuojelukohteita. Vilkasliikenteinen Naistenmatkantie itsessään on liikennemelun lähde ja häiriötekijä lähikiinteistöille. Maanomistus Liikennealueet omistaa pääosin valtio. Muilta osin maanomistajana on kunta. Valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018. VAT:n tavoitteet on ryhmitelty viiteen ryhmään: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2. mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 29.5.2017 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alueella on seuraavat merkinnät: Keskustatoimintojen alue C (punainen aluevarausmerkintä) Merkinnällä osoitetaan valtakunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkaupunkiseudun alakeskukset. Merkintä sisältää niihin liittyvät keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet liikennealueineen ja puistoineen. Taajamatoimintojen alue (Ruskea aluevarausmerkintä). Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhyke Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudulla Pyhäjärveen kytkeytyvä kaupunkimaisen asumisen ja virkistyksen laatuvyöhyke. Kehittämissuositus: Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee edistää järvinäkymiä hyödyntäviä ratkaisuja ja laadukasta rakentamista, yleisessä käytössä olevan rantavyöhykkeen säilymistä ja toteutumista sekä sujuvaa ja esteetöntä liikkumista alueella. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Alueen maankäyttöä tulee kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Naistenmatkantie-Lentoasemantie: Tärkeä seutu- tai yhdystie 7
Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät seututiet ja yhdystiet sekä niihin kuuluvat katuosuudet ja yhdystieluonteiset kadut. Tärkeät seutu- ja yhdystiet yhdistävät maakuntakaavan taajamatoimintojen alueita ja kyläkeskuksia kuntakeskuksiin tai ovat verkostollisesti merkittäviä korkeampiluokkaisia väyliä täydentäviä yhteyksiä. Siirtoviemäri Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät seudullisesti merkittävät viemäriyhteydet. Kuva 2, maakuntakaava. Taajamayleiskaava 2020 Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaava 2020:ssä alue on osoitettu merkinnällä Kerrostalovaltainen asuinalue (AK) sekä Pientalovaltainen asuinalue (AP). Alueelle sijoittuva Kyöstin kartanon päärakennus on yleiskaavassa merkinnällä Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde 20. Kuva 3. Ote taajama yleiskaavasta 2020. Asemakaava Alueella voimassa olevat asemakaavat ja merkinnät: Turrin asemakaava (nro 13) vahvistettu 5.5.1971, Kauttakulku-, sisääntulo-, ja ohitustie tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen, LT Kyöstin asemakaava (nro 18) vahvistettu 8.4.1972, Kauttakulku-, sisääntulo-, ja ohitustie tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen, LT 8
Niemenmaan asemakaava (nro 65) vahvistettu 26.4.1984, Yleinen tie vierialueineen, LYT, Naistenmatkan asemakaava (nro 127) vahvistettu 27.9.1999. Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten alue YY. Rantaniityn asemakaava (nro 112) 7.9.1995, Yleinen tie vierialueineen. Liittymän järjestäminen sallittu vain kaavassa osoitetussa kohdissa, LYT; Yleinen tie suoja- ja näkemäalueineen, Haikan asemakaava (nro 133) 11.10.2000, Yleinen tie vierialueineen. Liittymän järjestäminen sallittu vain kaavassa osoitetussa kohdissa, LT; Yleinen tie suoja- ja näkemäalueineen. Kuva 4. Asemakaavayhdistelmä. Rakennusjärjestys Pirkkalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2017. Rakennuskiellot Aluetta koskien ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Seutuhallitus hyväksyi osaltaan rakennesuunnitelman 2040 joulukuussa 2014. Pirkkalan kunnanvaltuusto hyväksyi rakennesuunnitelman 16.2.2015 3. Rakennesuunnitelma 2040 on Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava strateginen suunnitelma. Siinä tarkastellaan seudun taajamarakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävänä sekä arjen sujuvuutta edistävänä kokonaisuutena. Tärkeitä osia ovat esimerkiksi raideliikennettä ja palveluverkkoa koskevat seudulliset ratkaisut sekä monipuolinen asuntotuotanto. Kunnat huomioivat rakennesuunnitelman kaavoissaan, liikenteen ja palveluverkon suunnitelmissaan sekä asuntotuotannossaan. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan 2000-luvulla toteutuneen väestönkasvun jatkumiseen, eli hieman yli 4000 asukkaan vuotuiseen kasvuun. Seudulla arvioidaan olevan noin 480 000 asukasta vuonna 2040. Uusia asuntoja tarvitaan noin 91 000 kappaletta. Asuntorakentamisen painopistealueet ovat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Pääosa uusista asunnoista sijoittuu kuntien keskustoihin ja muihin vahvoihin alueellisiin keskuksiin, mukaan lukien lähijunan asemanseuduille sekä seudullisten raitiotie- ja bussiyhteyksien varrelle. Asuinympäristöistä tehdään houkuttelevia monipuolisella asuntotuotannolla. Yhdyskuntarakenteen täydentyminen parantaa myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. 9
Kuva 5. Rakennesuunnitelma 2040. Ko. suunnittelualue sijoittuu rakennesuunnitelmassa numerolla 11 merkityn kohdalle (Pirkkalan kuntakeskus) reunalle, jolla on merkintä keskukset. Lisäksi rakennesuunnitelman merkinnät kehäbussit 1 ja 2 sivuavat suunnittelualuetta. MAL-aiesopimus 2016-2019 Kuntien ja valtion solmimaa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta toteutetaan sovituin toimenpitein. Aiesopimuksen kärkiä ovat elinvoimainen seutu, vahvat yhdyskunnat ja sujuva arki. Sopimusosapuolet laativat yhdessä edellisvuotta koskeva seurantaraportin ja valmistelevat seuraavan aiesopimuksen. Kaavoituskatsaus Asemakaavamuutos on Pirkkalan kunnan vuoden 2018 kaavoituskatsauksen kohde numero 245. Pohjakartta Pohjakarttakuvaus on suoritettu 22.4.2007. Kehätien osalta on tehty täydennyskuvaus 2009. Em. aineistosta on laadittu pohjakartta vuosina 2007 2010. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset ja sen on hyväksynyt 19.11.2018 maanmittausinsinööri Jouko Lehto. 3. Suunnittelun vaiheet 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tarve perustuu valtion tarpeeseen luovuttaa hallinnoimiaan tiealueita kunnalle alueen asemakaavoituksen yhteydessä ja tien luonteen muuttuessa kunnan sisäistä liikennettä palvelevaksi. Naistenmatkantien osuudella Lentoasemantien risteyksestä itään merkintä tärkeänä seutu- tai yhdystienä on maakuntakaava 2040:ssa poistunut. Kunta ei voi vastaanottaa tiealuetta mikäli asemakaava ei ole vireillä. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on laittanut asemakaavan vireille kaavoituskatsauksella 2012. Yhdyskuntalautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa kokouksessaan YLa 13.06.2018 89, ja hyväksyi sen jatkovalmistelujen pohjaksi sekä asetti sen nähtäville. 10
3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia asiassa ovat suunnittelualueen lähiasukkaat sekä toimijat, joiden olosuhteisiin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisten ja yhteisöjen osalta osallistuminen ja vuorovaikutus asemakaavoituksen yhteydessä tapahtuvat etupäässä neuvotteluiden ja lausuntojen kautta sekä kaavoituksesta tiedottamalla eri vaiheissa. Asemakaavan laajennuksesta tiedotetaan seuraaville osapuolille: Alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat Kunnan hallintokunnat Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos Elenia Oy Tampereen sähkölaitos Tampereen vesi liikelaitos Pirkanmaan Ely-keskus Muut ilmoituksen mukaan Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saadut palautteet nähtävillä oloajalta, 27.6. 8.8.2018, ovat alla. Palautteen OAS:sta jätti Pirkanmaan maakuntamuseo, Ely-keskus, Pirkanmaan liitto, Telia Oyj, vanhusneuvosto, Leena Ilveskoski, Ilkka Paitula, Pasi Mäkiraatikka ja Päivi Ritala-Mäkiraatikka. Alustavat lausunnot Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan: Pirkanmaan ELY-keskus, Esa Hoffren, 10.8.2018 Kaavamuutosalueeseen tulee rajata mukaan maantie 13781 (Lentoasematie Pirkkalan eritasoliittymän pohjoiseen ramppiliittymään asti) niiltä osin, missä maantie 13781 on voimassa olevissa asemakaavoissa liikennealueena (LT, LYT tai LYS). Maantie 13781 tulee osoittaa asemakaavamuutoksessa katuna. Naistenmatkantien (mt 3022) ja Lentoasemantien liittymän aluevaraus tulee olla liittymäalueelle hyväksytyssä tiesuunnitelmassa esitetyn tie- tai liikennealueen mukainen. Maantie, joka on osoitettu asemakaavassa kaduksi, muuttuu kaduksi kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä (MRL 86 a ). Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen. Kaavoittajan vastine Jotta Lentoasemantie voidaan siirtää valtiolta kunnalle, tulee vt3:n rinnakkaistie mahdollistaa asemakaavallisesti sekä käytännön toteutuksena. Tähän ei ole tällä hetkellä edellytyksiä. Rinnakkaistie on ajateltu linjattavan Turkkiradan kautta jatkuvana yhteytenä Lentoasemantielle, välittömästi moottoritien rampin ympyrän pohjoispuolelle, ks. kuva. Sen asemakaavan laatiminen käynnistyy omana prosessinaan lähitulevaisuudessa. Onkin luontevaa kytkeä Lentoasemantien vielä liikennealueena olevien sekä asemakaavoittamattomien osien muutos asemakaavallisesti kaduksi siihen asemakaavaprosessiin. Kuva 6, Lentoasemantien (mt13781) kaavoittamattomat tien osat sekä liikennealueeksi kaavoitetut osat, 2018, on merkitty mustalla rajauksella. Asemakaavan tarve VT3:n rinnakkaistien puhkaisemiseksi on merkitty punaisella yhteystarvenuolella. 11
Pirkanmaan maakuntamuseo, Mäkelä, Vadel, 8.8.2018 Maakuntamuseo on ottanut kantaa ko. aluetta koskevaan tiesuunnitelmaan Pirkanmaan ELY-keskukselle antamassaan lausunnossa 264/2018. Rakennetun ympäristön osalta tiesuunnitelmaan on ottanut kantaa Museovirasto, johon oltava yhteydessä myös käsillä olevasta asemakaavahankkeesta. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo on suorittanut alueella maastokatselmuksen ja toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa hankkeesta. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esitetyt otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Museovirasto, Helena Taskinen, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, 8.11.2018 Ollilan tilalle on vahvistettu suojelupäätös 22.11.1990 (N:o 1224, 1225/561/88), jonka suojelumääräyksissä todetaan tontin osalta seuraavaa: 3. Rakennuksia ja ympäröivää aluetta on pyrittävä käyttämään ja hoitamaan siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo pysyvästi säilyy. 4. Suojelumääräysten alaisella alueella tulee vaalia vanhaa piha- ja puutarhakasvillisuutta. Esitetty toimenpide sijoittuu tontin koilliskulmaan, leikaten siitä pienen osan. Tämä alue ei kuitenkaan ole varsinaista pihapiiriä, joten Museovirasto näkee tiesuunnitelman toteuttamisen mahdolliseksi. Museovirasto edellyttää kuitenkin, että esimerkiksi kevyen liikenteen väylä toteutetaan mahdollisimman lähelle kiertoliittymää, jotta Ollilan tilan menettämä alue minimoidaan. Museovirastolla ei ole Ely-keskukselle lausumansa lisäksi muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaavoittajan vastine Katusuunnitelman mukainen kiertoliittymä kevyenliikenteenväylineen sijoittuu kokonaan asemakaavan mukaiselle katualueelle. Ollilan kiinteistön alueelle sijoittuu ainoastaan pieni kaistale kevyenliikenteen piennaraluetta. Pirkanmaan liitto, Mikko Vallbacka, 1.10.2018 Viitaten Pirkanmaan liitolle saapuneeseen lausuntopyyntöön totean, että Pirkanmaan liitto ei jätä lausuntoa koskien osallistumis- arviointisuunnitelmaa Naistenmatkan, Niemenmaan ja Rantaniityn asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta eikä Turrin, Kyöstin ja Haikan asemakaavan muutoksesta. Telia Finland Oyj, Henrik Myller, 1.8.2018 Suunnitelma-alueella on Telian infraa. Työstä ei saa aiheutua sille vahinkoa, eikä sen päälle saa asentaa mitään. Kaapelikartat ja -näytöt voitte pyytää www.verkkoselvitys.fi kautta. Jos tulee tarvetta kaapelisiirroille, niistä on ilmoitettava 12 viikkoa ennen maanrakennustöiden aloitusta. Siirroista aiheutuneet kulut laskutetaan työn tilaajalta. Pasi Mäkiraatikka ja Päivi Ritala-Mäkiraatikka, 11.7.2018 Omistamamme Turrin Mairenpihan tontti 742/2 (Rn:o 604-408-2-161) rajautuu Naistenmatkantiehen. Piha-alue on kaavan mukaisesti rakennuksen eteläpuolella Naistenmatkantien vieressä. Vanha tie kulki alkuperäisessä kaavassa rakentamishetkellä loitommalla tontista, ja tontin ja tien väliin oli kaavoitettu ~15m levyinen puistokaistale. Myöhemmin tehdyn muutoksen yhteydessä tie siirrettiin lähemmäksi ja puisto jäi tien alle. Nykyisin kevyen liikenteen väylä jo viistää tontin kulmaa. Tehty ratkaisu ja liikennemäärän lisääntyminen ovat lisänneet tontin liikennemelua merkittävästi. Melua lisäävät myös autojen lähestulkoon säännönmukaiset ylinopeudet. Ajoneuvoliikennettä lisää moottoritien liittymän läheisyys; Naistenmatkantie on maakuntakaavassa merkitty Seutu- tai yhdystieksi. Melutason ohjearvot ylittyvät näillä Turrin vanhan alueen reunatonteilla, mikä voidaan todeta Naistenmatkantien meluselvityksestä. Turrin vanhan asemakaava-alueen itä- ja länsipuolelle suunniteltujen uusien alueiden kaavoituksessa melusuojaukset on huomioitu, kuten pitääkin, mutta samanaikaisesti vanhojen tonttien asumisolojen heikentäminen on jätetty huomioimatta! Ongelma kasvaa, kun liikennemäärä ja sen myötä -melu lisääntyy edelleen uusien kaava-alueiden rakentuessa. Nykyisellään pihassa on ajoittain vaikea kuulla normaalia puhetta muutaman metrin päästä. Melutaso pitää saada ohjearvojen määrittelemälle tasolle tasapuolisesti myös näillä vanhoilla asuntotonteilla. Yleisellä tasolla Taajamayleiskaava 2020 ottaakin huomioon liikenteen aiheuttaman melun, mikä tulee nyt huomioida myös asemakaavassa osoittamalla katualueelle tälle osalle melusuojaus ja velvoittamalla katualueen haltija myös rakentamaan se. 12
Kaavoittajan vastine Asemakaavassa ei oteta kantaa Naistenmatkantien tai Lentoasemantien meluntorjunta-asioihin. Tienpitäjän vastuulle kuuluu meluntorjunnasta huolehtiminen varsinkin tilanteissa, joissa uusi liikenneväylä kaavoitetaan vanhan asutuksen läheisyyteen. Vastuu meluntorjuntatoimenpiteistä kuuluu nykyisin valtiolle ja myöhemmin mahdollisesti kunnalle, jos katualue siirtyy sen omistukseen erillisellä päätöksellä. Liikennemelukartat ovat tehty 2011 selvityksessä tavoitetilanteeseen 2020 arvioidulle liikennemäärälle (Keskiarvo vuorokausiliikenne 10500-11000). Ilkka Paitula 23.7.2018 Suunnitelma nykyisessä laajuudessaan kuntakeskuksen C-alueen osalla on liian suppea, Kaavoitettava alue tulee laajentaa kattamaan huomattavasti suurempialue, mieluimmin koko kaavoittamaton osa C-alueesta. koska: 1. Ehdotus on Taajamayleiskaava 2020 vastainen: Kaavamääräys: "Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueelle saa osoittaa palveluja, hallintoa, keskustaan soveltuvaa asumista, keskustaan soveltuvaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa, näihin liittyvää liikennettä ja virkistystä sekä yhdyskuntateknistä huoltoa. C-alueelle ei siten voida kaavoittaa erillisiä liikennealueita, joihin ei ole varauduttu yleiskaavassa. Yleiskaavan tavoitteena on rakentaa tilat 1 500 uutta asukasta varten kuntakeskuksen C-alueelle. Kaavoittamalla alueelle yleiskaavasta poiketen yksistään alueen ulkopuolisia tarpeita varten liikenneväyliä heikennetään alueen kehittämistavoitteiden saavuttamista. 2. Kaavoitus on tullut vireille jo vuoden 2012 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kuitenkin vuonna 2015, kun Pirkanmaan ELY- keskus esitti Naistenmatkantien ja Lentoasemantien risteyksen liikenneturvallisuuden parantamishankkeen hyväksymiselle ensisijaisena edellytyksenä asemakaavamuutosta, Pirkkalan kunnan maankäytön lausunnon mukaan kyseinen asemakaavoitus ei täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleisiä periaatteita. (Lausunto liitteenä) 3. Pirkkalan kunta on lausunnossaan 27.4-2016 ELY-keskukselle todennut, että yksityistien Y1 liittymä Niemenmaan asemakaava-alueelle ei vaadi asemakaavamuutosta. 4. Pelkästään Naistenmatkantien ja Lentoasemantien osien sekä yksityistie Y1:n tiealueiden kaavoittaminen erillishankkeena ei ole ajankohtainen, sillä Liikenneviraston tiesuunnitelman hyväksymispäätöksessä 29.6.2018 todetaan. "Pirkanmaan ELY- keskus on todennut, että maantien lakkauttamisella maantienä välillä vt 3 Rajaniemen eritasoliittymän itäinen ramppiliittymä - Lentoasemantien liittymä tällä tiesuunnitelmalla on luovuttu ELYkeskuksen ja kunnan käymien neuvottelujen pohjalta." Mielipiteessä viitattu lausunto 25.6.2015 Kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen: Lausunto 604-408-l-53 Louhikko, asemakaavoituksen käynnistäminen Pirkkalan kunnan maankäyttö toteaa lausuntonaan Naistenmatkantien liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi seuraavaa. Kiinteistö 604-408-1-53 Louhikko on kokonaisuudessaan asemakaavoittamatonta aluetta. Kiinteistön alueelta tarvitaan Naistenmatkantien liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi merkittävä osa aluetta sekä alue Niemenmaan asuinalueelle johtavaan tien mahdollistamiseksi. Arvioitaessa asemakaavoituksen käynnistämistä kyseisen kiinteistön alueelle on todettava. Ettei kyseinen asemakaavoitus hanke täyttäisi maankäytön vastuualueen näkemyksen mukaan maa- ja rakennuslain mukaisia yleisiä periaatteita mm. MRL 1 ja 35, alueidenkäytön suunnittelun tavoiteta MRLSS eikä myöskään asemakaavan sisältövaatimuksia 54. Maa- ja rakennuslain hengen mukaisesti yksittäistä hyvin pientä aluetta tai sen osaa ei ole perusteltua asemakaavoittaa erillään muusta ympäristöstä vaan asemakaavoitus tulee laatia laajemmalle alueelle. Myös keskeinen sijainti kuntakeskusalueella puoltaa laajemman asemakaavan toteuttamista alueella. Kyseinen alue tuleekin asemakaavoittaa merkittävästi laajempana kokonaisuutena jossa pystytään ratkaisemaan ja arvioimaan vaikutuksia laajemmin mm. asumisen, palvelujen, liikenteen ja ympäristöarvojen yhteensovittamisen osilta sekä liittämään Naistenmatkantien pohjoispuolen alueet toimivasti nykyiseen kuntakeskukseen. Kyseisen alueen asemakaavoitus asettaisi myös maanomistajat eriarvoiseen asemaan eikä kohtelisi maanomistajia yhdenvertaisesti. Lisäksi asemakaavoituksen käynnistäminen kiinteistöllä olisi kunnassa noudatetun maapolitiikan vastaista. Edellä mainituin perustein asemakaavoituksen käynnistäminen kiinteistölle ei ole mahdollista. Naistenmatkantien liikennejärjestelyiden parannukset tuleekin mahdollistaa MRL:n mukaisella lunastus menettelyllä jolloin liikenteen toimivuus ja turvallisuus puutteet saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. 13
Kaavoittajan vastine: 1. Asemakaavarajaus ei ole Taajamayleiskaavan vastainen. Alueen risteysjärjestelyt eivät perustu käsillä olevaan asemakaavaan vaan laadittuun tiesuunnitelmaan joka on edennyt omana prosessinaan asemakaavaprosessin ulkopuolella. Yleiskaavan tarkkuus ei ota kantaa risteysjärjestelyihin. Käsillä oleva asemakaava muuttaa ensisijaisesti olemassa olevia, kaavassa maantiealueeksi kaavoitettuja alueita ja toissijaisesti laaditaan asemakaavaa nykyisen Naistenmatkantien kaavoittamattomille, valtio- ja kuntaomisteisille osuuksille, mukaan lukien kunnalle siirtynyt liikenneympyrän alue. Liikenneympyrän tarve on perustuu liikenneturvallisuuden parantamiseen Lentoasemantien ja Naistenmatkaintie risteysalueella. Toki suunnittelussa sitten on otettu huomioon myös tulevia tarpeita (Naistenmatkanlahden tuleva asemakaavoitus, jolle on osoitettu kulkuyhteys). Olennaista on kuitenkin ymmärtää, että ko. asemakaava ei muuta olemassa olevia, jo rakennettuja tiealueita. 2. Kaavoitus on tullut vireille 2012. Varsinaiseen asemakaavan laadintaan, joka siis tähtää liikennealueiden muuttamisen katualueiksi ja edelleen omistuksen siirtymiseen valtiolta kunnalle, ei ole kuitenkaan voitu lähteä ennen kuin tehty katusuunnitelma sekä sen toteutus saataisiin päätökseen. Nyt se on mahdollista. Kaavoittajan lausunto vuodelta 2015 (ks. edellä) toteaa selvästi, että yksittäisen kiinteistön asemakaavoitukseen ei voida lähteä ilman kokonaisvaltaista alueen maankäytön suunnittelua. Näin ei myöskään siis lähdetty. Kun tieasia (ts. risteysjärjestelyt katusuunnitelmineen on kuitenkin sen jälkeen ratkaistu (tiealueen lunastukset, maanomistusolot) on tullut mahdolliseksi pitkään vireillä ollut asemakaavamuutos tiealueiden muuttamiseksi katualueiksi. 3. Asemakaavamuutosta ei ole tarvittu, eikä sitä myöskään ole tehty liikenneympyräasian ratkaisemiseksi. Liikenneympyrää varten kunta myönsi poikkeamisluvan. 4. Maantietä välillä vt3 Rajaniemen liittymä Lentoasemantien liittymä ei lakkauteta liikenneympyrätiesuunnitelmalla, mikä oli ollut silloin tavoitteena. Miksi ei? Sen vuoksi, että ko. tiealue oli ja on vielä toistaiseksi maantietä asemakaavassa. Tämän asemakaavan tavoite onkin päivittää vihdoin asemakaavojen osalta maantiealueet katualueiksi, jotta voidaan asemakaavoituksen jälkeen tehdä erillinen päätös maantien lakkauttamisesta ja katualueiden siirtymisestä kunnalle. Eli tämä asemakaava ei varsinaisesti vaikuta mitenkään kiinteistöön Koivikko. Leena Ilveskoski, 26.7.2018 1. Asemakaavan muutos ja laajennus on maallikon näkökulmasta turhan suppea. Suunnitelman selosteessa ei käy selville, miksi vain melkein pelkkien jo rakennettujen teiden kaavoitus on ajankohtainen. Herää kysymys, onko se lainmukainen toimenpide. 2. Rakentamista tulee kohdistaa ennen kaikkea joukkoliikenneväylien varrelle. Suunnitelmassa tämä täytyy ottaa huomioon. Kaavoitettava alue on tältä näkökulmalta katsoen kovin pieni, koska tiealueet vievät melkein koko kaavoitusalan. 3. Kunnan keskustan ja Pyhäjärven välissä oleva alue on keskeisin ja arvokkain keskustatoimintojen maaalue. Tällöin kaavoituksessa tulisi kohdentaa sille mahdollisimman tehokasta ja korkeatasoista rakentamista. Ainoalle tiealueiden ulkopuoliselle tontille tämä asettaa suuret vaatimukset. 4. OAS:n mukaan liikennemelukartoitus on tehty vuonna 2011 ja liikenneselvitys vuonna 2013. Molemmat lienevät päivittämisen tarpeessa ennen kuin voidaan päättää minkälaisiin turvalliseen liikennöintiin ja ympäristön meluhaittoihin täytyy varautua tulevaisuutta ajatellen. Kaavoittajan vastine 1. OAS:ssa on todettu kaavoituksen tarpeesta: Jotta tienpidon hallinta voidaan muuttaa valtiolta Pirkkalan kunnalle, tulee tie olla kaavallisesti katualuetta. Asemakaavoituksen tavoitteena on muuttaa vaiheittain koko Naistenmatkantie asemakaavallisesti katualueeksi. Tällä kaavamuutoksella ja laajennuksella mahdollistetaan em. tienpitäjän vaihtuminen Naistenmatkantien osalta välillä Kurikantie-VT3. Sanalla sanoen, po. asemakaava on todellakin hyvin byrokraattinen, eikä siinä mielessä maankäyttöä muuttava tai uutta luova kuin useimmat asumista ja työpaikka-alueita käsittävät asemakaavoituskohteet. Vastaavia tiekaavoja on tehty mm. Pereentien osalta ja Partolassa Naistenmatkantien osalta. Joihinkin asemakaavahankkeisiin on liittynyt osana maantiealueiden kaavamuutoksia katualueiksi. 2. ks. edellinen kohta. 3. Ehdottomasti näin. Tämä asemakaavamuutos ja -laajennus ei sisällä mainittuja varauksia rakentamiselle. Kun aikanaan päästään asemakaavoittamaan Naistenmatkanlahtea, mainitut asiat tulevat huomioon otetuksi. Annettu palaute huomioidaan aikanaan tulevassa Naistenmatkanlahden alueen kaavoituksessa. 4. Asemakaavassa ei oteta kantaa Naistenmatkantien tai Lentoasemantien meluntorjunta-asioihin. Tienpitäjän vastuulle kuuluu meluntorjunnasta huolehtiminen varsinkin tilanteissa, joissa uusi liikenneväylä kaavoitetaan vanhan asutuksen läheisyyteen. Meluntorjuntatoimenpiteet kuuluvat nykyisin valtiolle ja myö- 14
4. Asemakaava hemmin mahdollisesti kunnalle, jos katualue siirtyy sen omistukseen erillisellä päätöksellä. Liikennemelukartat ovat tehty 2011 selvityksessä tavoitetilanteeseen 2020 arvioidulle liikennemäärälle (Keskiarvo vuorokausiliikenne 10500-11000). Vanhusneuvosto, Tiia Veko 7.8.2018 Kaavavalmisteluun oltiin tyytyväisiä. Naistenmatkantien kunnostus ja kiertoliittymän rakentaminen joustavan ja turvallisen liikenteen sujumiseksi koettiin tärkeäksi. Kiertoliittymän rakentamisessa tulee huomioida riittävän tilava ajoväylä, jotta isotkin ajoneuvot voivat vaivattomasti siinä kulkea. Kaavoittajan vastine Yleisen väärinkäsityksen korjaamiseksi on tässä todettava, kiitoksista huolimatta, että kiertoliittymä on toteutettu tiesuunnitelman mukaan, poikkeamisluvittamalla, ennen asemakaavaa. Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaista aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei tarvitse järjestää, sillä asemakaavan laajennus on maakuntakaavan ja Pirkkalan kunnan yleiskaavan mukainen. Viranomaisia kuullaan valmistelu- ja ehdotusvaiheissa lausuntopyynnöin. 4.1 Asemakaavan tavoitteet 4.2 Asemakaavan kuvaus Asemakaavoituksen tavoitteena on muuttaa rajauksen mukaiset Naistenmatkantien ja Lentoasemantien osat asemakaavallisesti liikennealueesta katualueeksi. Tällä mahdollistetaan tienpitäjän vaihtuminen Naistenmatkantien osalta välillä Kurikantie-VT3. Samalla tavoitteena on osoittaa asemakaavakaduksi Naistenmatkantien toistaiseksi kaavoittamattomat osat. Asemakaavaehdotus Kaavamuutos- ja laajennusalue on osoitettu katualueeksi. Kiertoliittymän kohdalla vanhan Niemenmaantien ja uuden kiertoliittymästä erkanevan liittymän välinen alue on osoitettu EV-alueeksi. Vanhan Niemenmaantien pohja on osoitettu tonteille ajon sallivaksi kevyenliikenteenväyläksi. Suupantoriin liittyvästä YYtontista on lohkaistu Liikenneympyrän tarvitsema siivu. Ko. tontin käyttötarkoitusta, rakennusoikeutta kerroslukua tms. ei ole muutettu tässä yhteydessä. Kuva 7. Asemakaavamuutoksen alaiset osat on kuvassa värjätty keltaisella ja asemakaavan laajennuksen alaiset osat punaisella. 15
Mitoitus Asemakaavamuutoksella muodostuvien aluevarausten pinta-alat ovat seuraavassa taulukossa: Tontti Käyttötarkoitus pinta-ala rakennusoikeus 700/1 YY 2306 m2 2000 k-m2 (ei muutosta) EV 1657 m2 Kevyenliikenteen väylä 741 m2 Katualuetta 83456 m2 yhteensä 88160 m2 Kaavamuutoksen kohteena olevien alueiden pinta-ala on 57824 m2 ja asemakaavan laajennusta on 30334 m2. Liikenne Naistenmatkantiehen rajoittuvat, asemakaavarajauksen ulkopuoliset korttelialueet on varustettu liittymäkiellolla. Asemakaavalla ei luoda uusia liittymiä katualueelle. Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat asemakaavakartassa. Kuva 8, Vuonna 2018 valmistunut kiertoliittymä Lentoasemantien-Naistenmatkantien risteyksessä on viimeisin asemakaavan muutos- ja laajennusalueen kadunparannustoimenpide. 4.3 Kaavan vaikutukset Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaava toteuttaa yleiskaavaa. Asemakaavan vaikutukset muodostuvat liikennealueen muutoksesta katualueeksi sekä osalla aluetta asemakaavoittamattoman, mutta olemassa olevan Naistenmatkantien muuttumisesta asemakaavakaduksi. Vaikutukset ovat hallinnollisia, ei maankäytöllisiä. MRa:n 1 mukaisin kriteerein tarkasteltuna, joiden mukaan asemakaavojen vaikutuksia tavanomaisesti tarkastellaan, vaikutukset jäävät vähäisiksi tai niitä ei ole. Hallinnollisena keskeisenä vaikutuksena on mahdollisuus katualueen siirtymisestä kunnan hallintaan myöhem- 16
min tehtävin päätöksin sen muuttuessa asemakaavakaduksi. Edellä mainitusta johtuen kaavan välillisiä seurannaisvaikutuksia on mahdollisuus Naistenmatkan katualueen ja sen välittömän ympäristön maankäytön joustavampaan suunnitteluun kunnan sisäisenä suunnitteluprosessina tulevissa asemakaavahankkeissa sekä katusuunnittelussa, kun valtio ei ole enää osallinen suunnittelussa. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ei merkittäviä vaikutuksia. Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon sekä kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Ei vaikutusta. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Käyttötarkoitukset eivät muutu nykyisestä lukuun ottamatta Naistenmatkantien Niemenmaantien risteystä. Siinä asemakaava muutetaan vastaamaan 2018 rakennetun liikenneympyrän järjestelyitä. Muutokset ko. kohdassa eivät ole asemakaavan vaikutuksia vaan johtuvat Elyn tekemästä liikenneympyräsuunnitelmasta sekä sen toteutuksesta. Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Ei merkittäviä vaikutuksia. Kaupalliset vaikutukset Välillisenä vaikutuksena voidaan nähdä joustavampi mahdollisuus liittymäjärjestelyiden muutoksiin jatkossa Suupan alueella ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet elinkeinoelämän ja kaupan toimijoille kehittää kaupallisia toimintoja keskusta-alueella. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosalueelle ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Naistenmatkantie itsessään aiheuttaa liikennemelua vaikutusalueellaan. Kunta seuraa liikennemäärien kehitystä ja ryhtyy meluntorjuntatoimenpiteisiin tarpeen mukaan. 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat liitteenä olevassa asemakaavakartassa. 4.6 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos ja laajennus ei laukaise välitöntä toteutussuunnittelua. Alueen katusuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa yhdyskuntapalvelut. Tavoitteena on saada asemakaava ehdotusvaiheeseen talvella 2018-19 ja valtuuston hyväksymäksi kevättalvella 2019. Pirkkalassa 19.11.2018 Kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Arkkitehti Santeri Kortelahti 17