PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29372

Natura-arviointi 1 (24) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 1. Aineisto ja arviointimenetelmät... 2 2.1 Arvioinnin epävarmuustekijät... 6 2.2 Arviointiin liittyvä lainsäädäntö... 2 2.3 Arvioinnin tavoite... 3 2.4 Arvioinnin kriteerit... 3 2.5 Muut hankkeet Natura-alueen ympäristössä... 6 3 Natura-alueet ja vaikutukset... 6 3.1 Yleistä... 6 3.2 Kulhanvuoren alue (FI0900112)... 7 3.2.1 Yleistä... 7 3.2.2 Suojelun toteutuskeinot... 7 3.2.3 Luontoarvot... 7 3.2.4 Kaavasuunnitelma... 8 3.2.5 Vaikutukset... 10 3.3 Lehtisenneva (FI0900137)... 12 3.3.1 Yleistä... 12 3.3.2 Suojelun toteutuskeinot... 12 3.3.3 Luontoarvot... 12 3.3.4 Kaavasuunnitelma... 12 3.3.5 Vaikutukset... 15 3.4 Pyhä-Häkin alue (FI0900069)... 15 3.4.1 Yleistä... 15 3.4.2 Suojelun toteutuskeinot... 15 3.4.3 Luontoarvot... 15 3.4.4 Kaavasuunnitelma... 17 3.4.5 Vaikutukset... 18 3.5 Julmatlammit - Kitukorpi FI0900017... 19 3.5.1 Yleistä... 19 3.5.2 Suojelun toteutuskeinot... 19 3.5.3 Luontoarvot... 19 3.5.4 Kaavasuunnitelma... 20 3.5.5 Vaikutukset... 21 4 Johtopäätökset... 22

Natura-arviointi 2 (24) Kärkkäinen Jari

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 1 (22) PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1 Johdanto Kaava-alueena on Saarijärven kaupungin pienvesistöt, paitsi entisen Pylkönmäen kunnan puoleiset pienvesistöt. Kaava-alueeseen kuuluvat keskustan ulkopuolelta kaikki ne vesistöt, jotka eivät ole sisältyneet muihin yleiskaavoihin. Suunnittelualue on jaettu neljään osaan (kuva 1). Kaava-alue koskee ranta-alueita, jolle laaditaan oikeusvaikutteinen rantaosayleis-kaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osa käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 ). Kuva 1. Kaava-alue. Yleiskaavoitettavan mannerrannan pituus on yhteensä noin 385 km. Yli yhden hehtaarin kokoisten saarien rantaviivaa on kaikkiaan 8,1 km. Vesistöjen rantaviivaa suunnittelualueeseen kuuluu yhteensä noin 399 km. Järvien rannoilla

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 2 (22) suunnittelu kohdistuu ranta-alueeseen, jonka syvyys on 150-250 metriä maasto-olosuhteista ja suunnittelutarpeesta riippuen. 2 Aineisto ja arviointimenetelmät Tämä Natura-arviointi on laadittu asiantuntija-arviointina, ja se perustuu Natura-tietolomakkeisiin (Keski-Suomen ympäristökeskus 1996, 2000). Naturatietolomakkeen rinnalla on tarkasteltu myös Natura-tietokantoihin päivitettyjä tietoja, jotka eivät kuitenkaan ole vielä lainvoimaisia (Keski-Suomen ELY-keskus 2016). Arvioinnissa on painotettu tietokantojen päivitettyjä tietoja, jotka ovat ajantasaisempia ja tarkempia. 2.1 Arviointiin liittyvä lainsäädäntö Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hankkeen vaikutukset: - kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, - ovat luonteeltaan heikentäviä, - laadultaan merkittäviä ja - ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 -verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettuna

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 3 (22) 2.2 Arvioinnin tavoite ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Naturatietolomakkeista ja ne ovat: - SAC-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai - SAC alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai - SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai - SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura 2000 - verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön laadullista heikkenemistä tai lajin kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta, yksilöiden kuolleisuuden lisääntymistä ja/tai lisääntymismenestyksen heikkenemistä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Todennäköisyyttä harkittaessa arviointiin on ryhdyttävä, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset ovat todennäköisiä. Arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita, luontodirektiivin mukaisiksi SCI-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita sekä Natura 2000 - verkostoon jo sisällytettyjä alueita. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös sellaiset alueet, joista komissio ilmoittaa käynnistävänsä neuvottelut alueen liittämisestä Natura 2000 -verkostoon (LsL 67 ). Arviointivelvollisuus kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SACalueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Natura-arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen ja sen eheyden kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 2.3 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty, milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 4 (22) ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Merkittävyyden arviointiin vaikuttaa muutoksen laajuus. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: - Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. - Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. - Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. - Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. - Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan, että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. EU tuomioistuin on todennut Natura-alueen koskemattomuudesta (Unionin tuomioistuimen tapaus C-258/11), että luontodirektiivin 6 artiklaa on tulkittava siten, että suunnitelma tai hanke vaikuttaa Natura-alueen koskemattomuuteen, jos se voi estää asianomaisen alueen niiden perustavanlaatuisten ominaispiirteiden kestävän säilyttämisen, jotka liittyvät alueen valinnan perusteena olevan ensisijaisesti suojeltavan luontotyypin esiintymiseen. Tuomioistuin katsoi myös, että koskemattomuuteen luontotyyppinä ei vaikuteta, kun alueen suotuisa suojelun taso säilyy. Tämä merkitsee alueen niiden perustavanlaatuisten ominaispiirteiden kestävää säilymistä, jotka liittyvät olennaisena osana alueen suojeluperusteisten luontotyyppien esiintymiseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 5 (22) Koskemattomuusarviointi vaatii kokonaisvaltaista ekologista harkintaa, jossa ei pitäydytä yksinomaan suojelun perustana olevissa luontotyypeissä tai lajeissa. Merkittävä heikkeneminen on kyseessä silloin, jos suojelun olennaiset arvot ja ekologinen toimintakyky eivät säily (Kuusiniemi 2001). Merkittävyysmääre on laadullinen, ei määrällinen kriteeri. Natura-alueen eheyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa: - elinpiirit - ruokailu- ja pesimäalueet - ympäristön ravinne- ja hydrologiset suhteet - ekologiset prosessit - populaatiot Taulukossa 1 on esitetty esimerkki vaikutusten arvioinnin kriteereistä eheyden kannalta. Taulukko 1. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Söderman 2003 ref. Byron (2000). Vaikutuksen Kriteerit merkittävyys Merkittävä kielteinen Kohtalaisen kielteinen Vähäinen kielteinen Hanke tai suunnitelma (joko yksistään tai muiden kanssa) vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää luontotyyppejä/ elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma (joko yksistään tai muiden kanssa) ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin luontotyyppeihin/ elinympäristöihin/lajeihin. Jos ei voida selvästi osoittaa, että hankkeella tai suunnitelmalla ei ole haitallista vaikutusta alueen eheyteen, vaikutukset on luokiteltava merkittävästi kielteisiksi. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset vaikutus alueeseen ovat ilmeisiä. Myönteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi lieventävillä toimenpiteillä luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välille, liikenne- tai virkistyskäyttöpainetta ohjataan pois alueelta tai alueita ennallistetaan. Ei vaikutuksia Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai myönteiseen suuntaan Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena (Söderman 2003). Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esimerkiksi alueen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 6 (22) hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointia alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 9, minkä lisäksi on huomioitava edellä esitetyt seikat. Natura-arviointi on asianmukainen, kun se on aukoton. Arvioinnissa on oltava täydellisiä, täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia ja päätelmiä, joiden perusteella voidaan hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys hankkeen tai suunnitelman vaikutuksista asianomaiselle alueelle (Euroopan unionin tuomioistuimen tapaukset C-258/11 ja C-404/09). 2.4 Vaikutuksen kesto ja ajoittuminen Kaavan vaikutukset voidaan katso pysyviksi, koska vaikutukset kestävät yli 25 vuotta. Yleiskaavassa osoitettava rakentaminen ajoittuu usealle vuosikymmenelle. Rakentamisen aikana vain Natura-alueella, jolle on osoitettu rakentamista, muodostuu vaikutuksia. Rakentamisen jälkeen Natura-alueille kohdistuu lisääntyvän virkistyskäytön vaikutukset. 2.5 Muut hankkeet Natura-alueen ympäristössä Yhteisvaikutuksissa huomioidaan ne hankkeet, joiden suunnitelmat ovat valmistuneet tai toteutuneet (Euroopan komissio 2000). 2.6 Arvioinnin epävarmuustekijät Arviointi on tehty saatavissa olleiden tietojen perusteella. Etupäässä epävarmuus liittyy ihmisten liikkumisen Natura-alueella, mutta retkeilijöiden määrän kasvu ei pääsääntöisesti ole merkittävä, jotta tällä olisi olennaista merkitystä vaikutusarvioinnissa. 3 Natura-alueet ja vaikutukset 3.1 Yleistä Rantaosayleiskaava-alueelle sijoittuu neljä Natura-alueetta (kuva 2): - Kulhanvuoren alue FI0900112 - Lehtisenneva FI0900137 - Pyhä-Häkin alue FI0900069 - Julmatlammit - Kitukorpi FI0900017

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 7 (22) Kuva 2. Rantaosayleiskaava-alueelle sijoittuvat Natura-alueet. 3.2 Kulhanvuoren alue (FI0900112) 3.2.1 Yleistä Kulhanvuoren alue luonto on monipuolinen, käsittäen luonnontilaisia soita ja edustavaa metsäluontoa sekä geologisesti arvokkaita kohteita. Alueen metsät ovat pääosin puolukka- ja kanervatyypin mäntyvaltaisia kankaita. Aluetta luonnehtii Kiviharjun-Kulhanvuoren harjujakso, valtakunnallisesti merkittävä harjualue. Harjun pohjoispuolella sijaitseva Syväojanrotko on rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa puro. Alueeseen kuuluu myös Kulhanvuoren vanhojen metsien suojelualue, kaksi yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohdetta (Viuhkavuori ja Saunalehto). Alueen pinta-ala on 745 ha. 3.2.2 Suojelun toteutuskeinot 3.2.3 Luontoarvot Natura-alueen toteutuskeinona Kangaslammin ympäristön harjualueella on maaaineslaki ja metsälaki. Muut alueet toteutetaan luonnonsuojelualueina. Vesialueilla toteuttamiskeinona on vesilaki ja rannoilla voi tulla kyseeseen rakennuslaki. Alueen suojeluperusteena on luonto- ja lintudirektiivi (SAC ja SPA-alue). Suojelu kohdistuu kahdeksaan luontotyyppiin. Ympäristöministeriön ehdotuksessa on esitetty lisättäväksi kaksi uutta suojeltavaa luontotyyppiä (taulukko 1).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 8 (22) Taulukko 2. Suojeltavat luontodirektiivin luontotyypit ja pinta-ala osuudet (%) Naturatietolomakkeen mukaan ja päivitetyn tietolomakkeen tiedot (*) (Ympäristöministeriön ehdotus 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä). Päivitykseen on esitetty kaksi uutta luontotyyppiä, jotka on alleviivattu. Lihavoidut luontotyypit ovat ensisijaisia luontotyyppejä. Luontotyyppi Tunnus Pintaalaosuus (%) Pinta-ala (ha) (*) Humuspitoiset lammet ja järvet 3160 2 29 Vuorten alapuoliset tasankojoet 3260 2 3,6 Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 2 15 Aapasuot 7310 8 126 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 8220 3 22 Boreaaliset luonnonmetsät 9010 17 127 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9060 8 102 Puustoiset suo 91D0 21 78 Boreaaliset lehdot* 9050-1 Fennoskandian metsäluhdat* 9080-0,7 Taulukko 3. Suojelun perusteina olevat lintudirektiivin liitteen I lajit. Lisättäväksi ehdotettavat lajit ovat lihavoituna. Laji Tunnus Laji Tunnus pyy A104 kehrääjä A224 koskikara A264 laulujoutsen A038 palokärki A236 pohjansirkku A542 pikkusieppo A320 kurki A127 varpuspöllö A217 pikkulepinkäinen A338 idänuunilintu A312 pohjantikka A241 kapustarinta A140 viirupöllö A220 metso A108 liro A166 Suojelu kohdistuu myös luontodirektiivin liitteen II lajiin liito-orava (1910). Lisäksi on ehdotettu korpihohtosammalta (1984) lisättäväksi suojelun perusteihin. Alueella on yksi uhanalainen laji. 3.2.4 Kaavasuunnitelma Kaavaehdotuksessa on osoitettu kaksi loma-asuntorakennuspaikkaa Naturaalueelle Kangaslammen (14.625.1.001) rannalle. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat alueelle, missä suojelu toteutetaan maa-aines-, metsä- vesi- ja rakennuslailla. Kaava-alueeseen kuuluvat Natura-alueen osat on osoitettu vesialueeksi (W), luonnonsuojelualueeksi (SL) ja maa-ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 9 (22) Kuva 3. Ote kaavakartasta. Kulhanvuoren Natura-alueelle on osoitettu kaksi uutta lomaasuntorakennus-paikkaa. Kuva 4. Kulhanvuoren Natura-alueelle on osoitettu kaksi uutta lomaasuntorakennuspaikkaa, jotka sijoittuvat alueelle missä suojelu toteutetaan maa-aines-, metsä- vesi- ja rakennuslailla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 10 (22) Kuva 5. Ilmakuva alueesta. 3.2.5 Vaikutukset Suorat vaikutukset Natura-alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu Kangaslammen rannalle kaksi uutta loma-asunto-rakennuspaikkaa. Vaikutus kohdistuu harjumetsät -luontotyyppiin, jonka levinneisyys heikkenee noin 0,6 %:lla. Pinta-ala menetys on noin 0,6 hehtaaria. Rakennuspaikat eivät sijoitu edustavalla harjumetsien osalle vaan sen laideosalle. Lisäksi tien rakentaminen uudelle loma-asuntokorttelialueelle vähentää vähäisesti harjumetsien pinta-alaa. Uutta tietä joudutaan rakentamaan noin 150 metriä, jolloin harjumetsää menetetään noin 0,06 ha. Yhteensä harjumetsien pinta-ala heikkenee noin 0,65 % (noin 0,7 ha). Rakentamisella on vähäinen vaikutus luototyypin pirstoutumiseen, koska rakennuspaikat sijoittuvat Natura-alueen laitaosiin. Kokonaisvaikutus harjumetsin suojeluun ja levinneisyyteen on vähäinen. Loma-asutuksesta johtuva kuormitus hieman lisääntyy Kangaslammella, joka edustaa humuspitoiset lammet ja järvet -luontotyyppiä. Uusien rakennuspaikkojen jätevesien käsittelyyn on annettu kaavassa ohjeet ja myös rakentamisen etäisyys rantaviivasta on pyritty osoittamaan sellaiseksi, että rakennuspaikkojen jätevesistä ei aiheutuisi haittaa pintavesille. Toteutettaessa uusi rakentaminen annettujen määräysten mukaisesti, ei Kangaslampeen muodostuva uusi kuormitus ole merkittävä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 11 (22) 3.2.6 Yhteisvaikutukset Muihin suojeltaviin luontotyyppeihin (vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, luonnonmetsät, puustoiset suo, metsäluhdat ja lehdot). Rakennuspaikat eivät sijoitu alueelle, joka olisi linnustollisesti merkittävä. Suoria vaikutuksia ei muodostu palokärkeen, pikkusieppoon, varpupöllöön, idänuunilintuun tai kapustarintaa, koska rakennuspaikojen luonnonympäristö eivät ole näiden lajien pesimäympäristöä. Rakennuspaikat ovat kuivahkon kankaan männikössä. Myös koskikaraan ei muodostu suoria vaikutuksia, koska laji talvehtii koskipaikoilla. Kapustarinta pesi soilla. Idänuunilintu ja varpupöllön suosivat vanhoja kuusikoita. Pikkusiepot viihtyvät vanhoissa luonnontilaisissa metsissä, joissa on paljon lahopuuta. Se pesii erityisesti metsien kosteissa osissa ja tiheissä osissa, joissa aluskasvillisuus on runsasta. Palokärjen elinympäristönä ovat vanhat tai varttuneet havumetsät. Reviiri on yleensä laaja. Lisäksi rakennuspaikat sijoittuvat alueelle, jolla sallitaan metsätalous, jonka seurauksena metsät ovat luonteeltaan varsin huonoja pesimäympäristöjä vähäisen lahopuuston takia varpuspöllölle, pikkusiepolle, varpuspöllölle ja idänuunilinnulle. Metson elinympäristö on vaihteleva havu- tai sekametsä kankaineen ja rämeineen. Kaavan toteutuminen vähentää hieman lajille sopivaa elinympäristöä, mutta ei heikennä lajin populaation kokoa. Vaikutus suojeltaviin lintuihin on vähäinen. Liito-oravaan ei kohdistu vaikutuksia, koska rakennuspaikoilla kasvaa mäntyvaltaista metsää, missä laji ei viihdy. Rakennuspaikat eivät myös ole luonteeltaan sellaisia, missä korpihohtosammal esiintyy. Lajiin ei kohdistu suoria vaikutuksia. Epäsuorat vaikutukset Kahden rakennuspaikan sijoittuminen Natura-alueelle lisää vähäisesti alueella liikkumista. Sen merkitys luontoarvoille on vähäinen. Linnustoon kohdistuvat häirintä ja kasvillisuuden kuluminen nykyisesti ei juuri lisäänny. Kulhanvuoren Natura 2000-alue sijaitsee lähellä suunniteltua Soidinmäen kuuden voimalan tuulivoimahanketta rajautuen hankealueen eteläreunaan. Lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat vähintään kilometrin päässä Natura-alueesta. Hankkeen Natura-arvioinnin mukaan Soidinmäen tuulivoimahankkeen ei odoteta aiheuttavan välittömiä tai välillisiä merkittäviä haitallisia vaikutuksia Kulhanvuoren Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja eläinlajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella eivät muutu hankkeen toteutuessa. Yhdessä Soidinmäen tuulivoimahankkeen kanssa rantaosayleiskaava ei muodosta merkittäviä vaikutuksia alueen suojeluarvoille. 3.2.7 Vaikutukset alueen eheyteen Rantaosayleiskaava ja Soidinmäen tuulivoimahanke yhdessä eivät muuta Natura-alueen nykyisiä ekologisia prosesseja ja niiden luonnetta. Suunnitelmalla on eheyteen vähäinen kielteinen vaikutus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 12 (22) 3.3 Lehtisenneva (FI0900137) 3.3.1 Yleistä Lehtisennevan alueeseen kuuluu Lehtisenlammen etelärantaan rajoittuva Lehtisenneva puronvarsikorpineen. Alue on melko monipuolinen suo- ja pienvesikokonaisuus. Alueen pinta-ala on 28,7 ha. Lehtisen rannassa kiertää luhtainen nevareunus, joka muuttuu Lehtisen laskupuron suualueen tuntumassa luhtaletoksi. Lehtisennevasta Kortehettoon laskevan puron varressa on muutoin luhtanevaa, samoin umpeenkasvavan Korteheton reunamilla. Korteheton alueelta löytyy myös pensaikkoluhtaa. Lehtisenneva on pääosin harvapuustoista rämettä-nevarämettä. Ruuhipuron varressa on korpia ja korpirämeitä. Lehtisenlammen lounaispuolinen korpi on osittain rehevämpää ruoho- ja heinäkorpea. 3.3.2 Suojelun toteutuskeinot 3.3.3 Luontoarvot Toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Suojelu perustuu luontodirektiiviin (SAC -alue). Alueen suojelu perusteiset luontotyypit on lueteltu taulukossa 3. Taulukko 4. Suojeltavat luontodirektiivin luontotyypit ja pinta-ala osuudet (%) Naturatietolomakkeen mukaan ja päivitetyn tietolomakkeen tiedot (*) (Ympäristöministeriön ehdotus 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä). Päivitykseen on esitetty yksi uusi luontotyyppi, joka on alleviivattu. Lihavoidut luontotyypit ovat ensisijaisia luontotyyppejä. Luontotyyppi Tunnus Pintaalaosuus (%) Pinta-ala (ha) (*) Humuspitoiset lammet ja järvet 3160-0,3 Vuorten alapuoliset tasankojoet 3260 alle 1 0,79 Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 32 4 Letot 7230 1 0,3 Puustoiset suo 91D0 30 18 3.3.4 Kaavasuunnitelma Natura-alueen pohjoispuolelle on esitetty kolmea uutta rakennuspaikkaa (kuva 6). Kaava-alueeseen kuuluvat Natura-alueen osat on osoitettu SL-alueeksi (luonnonsuojelualue).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 13 (22) Kuva 6. Ote kaavakartasta. Lehtisennevan Natura-alueen pohjoispuolelle on osoitettu kolme uutta lomarakennuspaikkaa. Korteheton pohjoisrannalla on olemassa oleva rakennuspaikka (RA/1). Kuva 7. Lehtisennevan Natura-alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 14 (22)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 15 (22) 3.3.5 Vaikutukset Suorat vaikutukset Suoria vaikutuksia ei muodostu. Epäsuorat vaikutukset Retkeily alueella hyvin vähäisesti lisääntyy. Luontotyyppien osalta vaikutukset ovat vähäisiä tai merkityksettömiä. 3.3.6 Vaikutukset alueen eheyteen Kaavan vaikutukset eivät muuta Natura-alueen nykyisiä ekologisia prosesseja ja niiden luonnetta. Suojeltavat luontotyyppinen ja lajien suojelutasoon ei ole vaikutuksia. Suunnitelmalla on eheyteen hyvin vähäinen kielteinen vaikutus. 3.4 Pyhä-Häkin alue (FI0900069) 3.4.1 Yleistä Pyhä-Häkin alue sijaitsee Saarijärven ja Kannonkosken rajalla. Sen ydinalueena on Pyhä-Häkin kansallispuisto, jolle ovat tyypillisiä karun Suomenselän vedenjakajamaat. Puiston alueella vuorottelevat kangasmetsät, avosuot, tiheät korvet ja mäntyä kasvavat rämeet. Pyhähäkin kansallispuiston metsät ovat Etelä-Suomen edustavimpia vanhoja metsiä. Pyhähäkin kansallispuiston eteläpuolella harjualue, jonka pohjoisosa on kansallispuiston sisällä. Eteläpuolinen puiston ulkopuolinen alue on enimmäkseen puustoltaan männikköä. Harjualueeseen kuuluu useita rinnakkaisia, paikoin toisissaan kiinniolevia harjuselänteitä sekä näiden välisiä harjukuoppia ja pitkiä harjuhautoja. Alueen eteläosassa on pitkä dyynimuodostuma. Alueen pinta-ala on 2125 ha. 3.4.2 Suojelun toteutuskeinot 3.4.3 Luontoarvot Luonnonsuojelulaki: Pyhähäkin kansallispuisto (toteutunut), Kylmämäen metsät, osa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta Maa-aineslaki, metsälaki, rakennuslaki, vesilaki: Kansallispuiston eteläpuolinen harjualue, valtaosa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta. Suojelu perustuu luonto- ja lintudirektiiviin (SAC ja SPA-alue).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 16 (22) Taulukko 5. Suojeltavat luontodirektiivin luontotyypit ja pinta-ala osuudet (%) Naturatietolomakkeen mukaan ja päivitetyn tietolomakkeen tiedot (*) (Ympäristöministeriön ehdotus 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä). Päivitykseen on esitetty kolmea luontotyyppiä poistettavaksi, jotka on alleviivattu. Lihavoidut luontotyypit ovat ensisijaisia luontotyyppejä. Luontotyyppi Tunnus Pinta-alaosuus (%) Pinta-ala (ha) (*) Humuspitoiset lammet ja järvet 3160 3 98,1 Vuorten alapuoliset tasankojoet 3260 alle 1 2 Keidassuot 7110 7 145 Muuttuneet ennallistamiskelpoiset 7120 4 - keidassuot Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 1 6,8 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7160 alle 1 0,02 Letot 7230 alle 1 0,3 Aapasuot 7310 3 184 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 8220 alle 1 - Kallioiden pioneerikasvillisuus 8230 alle 1 - Boreaaliset luonnonmetsät 9010 22 557 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9060 4 90 Puustoiset suo 91D0 24 460 Poistettaviksi ehdotettavat luontotyypit: - Kallioiden pioneerikasvillisuus (8230) - Kasvipeitteiset silikaattikalliot (8220) - Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot (7120) Luontodirektiivin liitteen II lajeista suojelu kohdistuu liito-oravaan (1910), korpikolvaan (1925) ja lahokapoon (1920). Lisättäväksi on esitetty kahta lajia: haavansahajumi (1928) ja hitupihtisammal (1980). Taulukko 6. Suojelun perusteina olevat lintudirektiivin liitteen I lajit. Lisättäväksi ehdotettavat lajit lihavoituna. Laji Tunnus Laji Tunnus ampuhaukka A098 helmipöllö A223 kaakkuri A001 kuikka A002 kalatiira A193 kehrääjä A224 kapustarinta A140 kurki A127 laulujoutsen A038 liro A166 mehiläishaukka A087 pohjansirkku A542 pyy A104 metso A108 teeri A107 nuolihaukka A099 palokärki A236 pikkulepinkäinen A338 keltavästäräkki A260 kivitasku A277 pohjantikka A241 suopöllö A222 varpuspöllö A217 viirupöllö A220 idänuunilintu A312 sinipyrstö A534 Lisäksi on kaksi uhanalaista lajia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 17 (22) 3.4.4 Kaavasuunnitelma Pyhähäkin Natura -alue on merkitty kaavaan suojelualueeksi (SL), MY-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) tai M-1 alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Kuva 8. Ote kaavakartasta. Alueen pohjoisosa. Pyhä-Häkin alueelle ei ole sijoitettu uusia loma-asuntoja. Kuva 9. Ote kaavakartasta. Alueen keskiosa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 18 (22) 3.4.5 Vaikutukset Kuva 10. Ote kaavakartasta. Alueen eteläosa. Suorat vaikutukset 3.4.6 Yhteisvaikutukset Suoria vaikutuksia ei muodostu. Alueelle ei osoiteta mitään luontoa muuttavaa toimintoa. Epäsuorat vaikutukset Kaavan toteutuminen lisää alueella käyntien määrää. Retkeily ohjautuu pääasiassa kansallispuiston poluille ja taukopaikoille. Tämä ei merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon osayleiskaava sijoittuu lähimmillään Pyhä-Häkin alueesta noin 8 km päähän. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 5 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3,45 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Saarijärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan 30.1.2017, mutta sitä on valitettu ja valitusprosessi on kesken. Kaavasta on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta ja sen mukaan merkittäviä vaikutuksia ei muodostu. 3.4.7 Vaikutukset alueen eheyteen Rantaosayleiskaavan ja Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon osayleiskaavan yhteisvaikutukset eivät muuta Natura-alueen nykyisiä ekologisia

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 19 (22) prosesseja ja niiden luonnetta. Suojeltavat luontotyyppinen ja lajien suojelutasoon ei ole vaikutuksia. Suunnitelmalla on eheyteen hyvin vähäinen kielteinen vaikutus. 3.5 Julmatlammit - Kitukorpi FI0900017 3.5.1 Yleistä Julmatlammet-Kitukorpi on Saarijärven kaupungissa sijaitseva kolmesta erillisestä osa-alueesta muodostuva monipuolinen ja arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppejä sisältävä kohde. Julmienlampien aluetta hallitsee lähes pohjois-eteläsuuntainen noin kilometrin mittainen voimakas ruhjelaakso, jonka molemmin puolin on edustavat pystysuorat louhikkoiset jyrkänteet. Ruhjelaakson pohjalla on useita pieniä lampia, jotka yhdessä jyrkänteiden kanssa muodostavat edustavan ja mielenkiintoisen pienimuotoisen maiseman. Rotkon pohjalla on kivikoita ja kaksi pientä suppaa. 3.5.2 Suojelun toteutuskeinot 3.5.3 Luontoarvot Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Suojelu perustuu luontodirektiiviin (SAC -alue). Suojelu kohdistuu yhdeksään luontotyyppiin. Natura tietojen päivityksessä on esitetty lisättäväksi kaksi uutta luontotyyppiä ja yhtä luontotyyppiä poistettavaksi. Luontotyyppien lisäksi suojelu kohdistuu saukkoon (1355). Taulukko 7. Suojeltavat luontodirektiivin luontotyypit ja pinta-ala osuudet (%) Naturatietolomakkeen mukaan. Päivitetyn tietolomakkeen tiedot (*) (Ympäristöministeriön ehdotus 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä). Päivityksessä on esitetty lisättäväksi kaksi luontotyyppiä ja yhtä luontotyyppiä poistettavaksi. Lisättävät on alleviivattu ja poistettavaksi esitetty on merkitty**. Lihavoidut luontotyypit ovat ensisijaisia luontotyyppejä. Luontotyyppi Tunnus Pinta-alaosuus (%) Pinta-ala (ha) (*) Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet 3110-2,7 Niukka-keskiravinteiset järvet** 3130 3 - Vuorten alapuoliset tasankojoet 3260-0,1 Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 5 1,5 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7160 alle 1 0,06 Letot 7230 2 1,8 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 8220 25 22,3 Boreaaliset luonnonmetsät 9010-27,6 Boreaaliset lehdot 9050 2 1,8 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9060 4 3,6 Puustoiset suo 91D0 10 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 20 (22) 3.5.4 Kaavasuunnitelma Julmatlammet-Kitukorpi Natura-alueelle on sijoitettu yksi rakennuspaikka, jolla on laskennallinen rakennusoikeus valtion hankinta- tai korvauspäätöksen perusteeksi. Kaava-alueeseen kuuluva Natura-alueen osa on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueen läheisyyteen on osoitettu viisi uutta lomaasuntoa ja olemassa olevia loma-asuntoja on kuusi. Kuva 11. Ote kaavakartasta. Julmatlammet-Kitukorpi Natura-alueelle on sijoitettu yksi rakennuspaikka, jolla on laskennallinen rakennusoikeus valtion hankinta- tai korvauspäätöksen perusteeksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 21 (22) 3.5.5 Vaikutukset Kuva 12. Ote kaavakartasta. Suorat vaikutukset 3.5.6 Yhteisvaikutukset Suoria vaikutuksia ei muodostu. Alueelle ei osoiteta mitään luontoa muuttavaa toimintoa. Epäsuorat vaikutukset Kaavan toteutuminen lisää alueella käyntien määrää jossain määrin. Retkeily ohjautuu pääasiassa alueen poluille ja taukopaikoille. Tämä ei merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Saukon elinolot eivät heikkene. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon osayleiskaava sijoittuu lähimmillään Julmatlammit Kitukorpi alueesta noin 2 km päähän. Haapalamminkankaan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 22 (22) tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 5 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3,45 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Saarijärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan 30.1.2017, mutta sitä on valitettu ja valitusprosessi on kesken. Kaavasta on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta ja sen mukaan merkittäviä vaikutuksia ei muodostu. 3.5.7 Vaikutukset alueen eheyteen 4 Johtopäätökset Kaavan ja muiden hankkeiden yhteisvaikutukset eivät muuta Natura-alueen nykyisiä ekologisia prosesseja ja niiden luonnetta. Suojeltavat luontotyyppinen ja lajien suojelutasoon ei ole vaikutuksia. Suunnitelmalla on eheyteen hyvin vähäinen kielteinen vaikutus. Saarijärven kaupungin pienvesistöt rantaosayleiskaava-alueelle sijoittuu neljä Natura-aluetta: Kulhanvuoren alue (FI0900112), Lehtisenneva (FI0900137), Pyhä-Häkin alue (FI0900069) ja Julmatlammit - Kitukorpi (FI0900017). Kulhanvuoren Natura-alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu kolme lomaasuntorakennuspaikkaa Kangaslammen rannalle. Kaavan toteutuminen heikentää harjumetsien levinneisyyttä noin 0,6 %:lla eli noin 0,6 hehtaaria. Läntisisille rakennuspaikoille joudutaan rakentamaan tie, jonka seurauksena menetetään harjumetsää hieman. Kokonaisuudessaan harjumetsien levinneisyys supistuu noin 0,65 %:lla. Harjumetsien levinneisyys ei mainittavasti supistu. Uusien rakennuspaikkojen ei arvioida merkittävästi heikentävän Kulhanvuoren Natura-alueen suojeluperusteina olevia luontoarvoja. Muille Natura-alueelle ei ole osoitettu loma-asuntoja tai sellaista toimintaa, jolla olisi vaikutusta alueen luontoarvoille. Epäsuorat vaikutukset ovat vähäisiä. Myös yhteisvaikutukset muiden kaavojen kanssa ovat vähäiset. Edellä esitetyn perusteella todetaan, ettei Saarijärven kaupungin pienvesistöt rantaosayleiskaava todennäköisesti aiheuta sellaisia Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jonka takia niiden suojeltavat luontoarvot merkittävästi heikentyisivät. Niiden ekologisen rakenne ja toiminta säilyvät elinkelpoisena, eikä suojeltavan lajien tai luontotyyppien suojelutaso hankkeen toteutuksen jälkeen heikkene. Suunnitelmalla on alueiden eheyteen vähäinen tai hyvin vähäinen kielteinen vaikutus.