RAP O R[ 1 I FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA
Selvitys teollisuusvesien vaikutuksista Mustalammen kasvillisuuteen. Havaintoalueena on Mustalampien alue, joka luonnonsuhteiltaan on yhtäläinen. Keskimmäiseen lampeen laskee Viitajoki, jota pitkin on laskettu Outokummun teollisuusvesia Suureen Kustala~peen ja edelleen alempaan Mustalampeen. Pieni Kustalampi sijaitsee perifeerisesti teollisuusvesien virtausväylaän nähden ja on siis saanut olla luonnontilassa. Allekirjoittanut on suorittanut palkalla havaintoja kesän 1963 aikana ja havainnut seuraavaa: Aikana, jolloin teollisuusvesiä on päässyt Mustalampeen, veden pinta on ollut nykyistä korkeammalla. Tähän seikkaan viittaa ympäristöstään täysin poikkeava kasvillisuusvyöhyke vaihdellen 3-5 m etäisyydellä nykyisesta vesirajasta. Havaintoni perustuvat suorittamiini kasvillisuusanalyyseihin, joista neljä kappaletta seuraa oheisena. Kasvillisuusanalyysi on suoritettu seuraavasti. Asetetaan 1 metrin ruutuja peräkkäin samaan linjaan kohtisuoraan rantaviivaa vastaan. Kuvitellaan kasvin versot projisoiduiksi samaan tasoon ruudussa ja määrätään kunkin kas- 2 vilajin $-osuus 1 m :ssä. Maaritystulokset ovat subjektiivisia, mutta jos maäritysten suorittajana on sama henkilö, ovat tulokset vertauskelpoisia. Ruudussa olen eritellyt sammalet pohjakerrokseksi, ruohot kenttakerrokseksi seka pensas- ja puukerroksen erikseen. Tällöin yhdessä ruudussa yhteenlaskettuna -;?l t,tavyysarvot saattavat ylittää 100. Profiili rantavyohy kkcosta -* \ vaittavissa ja myös kasvillisuusanalyysit osoittavat sen ole- ~assaolon. Vyöhykkeeltä on ruohokasvillisuus miltei kuloutunut tavallista järviruohoa lukuunottamatta. Paikoin esiintyi myös
korkealehtisia kastikka-tuppaita. Näitä lajeja tuskin kuitenkaan voidaan yleistää indikaattorilajeiksi. Japanin happamissa, vulkaanisissa järvissä suoritetut tutkimukset todistavat sen, että järviruo'olla on suuri sietamiskyky alhaiseen pk-arvoon nähden. Ko. vyöhykkeellä kasvillisuus esiintyy epätasaisesti mattaina, joiden väliin jää taysin kasvitonta aluetta. Vihreissä versoissa näkyy merkkejä ruskettumisesta, kapertymisestä ja kasvi pyrkii kuloutumaan. Mustalammella havaittiin nuorissa mannyissa versojen ja neulasten kuivumista seka karisemista. T~Tahdollisesti teollisuusveden vaikutuksesta puiden ja pensaiden varret ovat puhtaat sammalista ja jakälista. Nämä ovat tarkasti spesifisia ravintonsa suhteen. Häiriintyneella vyöhykkeellä kasvit näyttavat kevaammalla kituliailta, koska niiden kukinta näytti myöhastyvan normaalista kierrosta. Huomiota herättävän paljon löytyi joukosta taysin rriartoja kasveja. Palaneen vyöhykkeen sisäpuolella voidaan eroittaa Sara- ja vehkavyöhyke, mitkä ovat kasvaneet vasta senjalkeen kun teollisuusveden tulo oli loppunut ja ene en Mustalammen vesi neutralisoinut veden normaaliksi. Lisäksi oja- ja polunvarsilla kulttuurin mukana tulleita ovat sellaiset kasvit kuin mansikka, horsma, apila, pihatatar ja kata ja. On luultavaa, että Mustalanmen vesi on äkkiä muuttunut teollisuusveden vaikutuksesta mineralogeeniseksi, jolloin happamuus sai alkunsa epäorgaanisista hapoista, erikoisesti H2S04:sta. Tosin muissakin mustalammissa vesi on hapan, mutta on orgaanista alkuperää ja niinollen on järven oman tuotannon tuloksena syn- tynyt. Koska Viitajoki on teollisuusvedellä pitemmän aikaa t'ruokkinuttl IV?ustalampea, ja taxa on pieni ja matala allas, on Kustalampi joutunut disharmooniseen tilaan. Vaateliaat kasvit ovat menehtyneet, koska ne eivät enää ole pystyneet saamaan irti juurillaan osmoottisesti ravintopartikkeleita vakevöityneistä ravintoliuoksista. Vastaavanlaisen Itfysiologisesti kuivan w ravintoalustan on l~lustalanpi tarjonnut myös 1-soluisille ja zuulle kasvi- ja elainplanktonille, joka palvelee kalojen ravintona. Reaktio heijastui kalojen kuolemisena. Vaikka olosuhteet ovat ilmeisesti palautuneet normaaliksi, eivät kasvit ole viela ehtineet mukautumaan muutokseen. Tosin "arpiw, joka on jäänyt kasvillisuuteen, tulee havismaôn ajan mukana.