OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1084 Kaupunginosa 38, Saimaanranta Korttelit 15 ja 16, sekä retkeily- ja ulkoilu- ja katualuetta..suunnittelukohde Kaavamuutosalue sijaitsee Saimaanrannan kaupunginosassa, Lammassaaressa. Suunnittelualue käsittää Lammassaaren sataman alueen, veneiden säilytys- ja huoltotiloja, katualuetta ja osan ulkoilu- ja retkeilyalueesta. Aluerajaus on esitetty yllä olevalla kartalla. 1 / 13

TAVOITTEET Lammassaaren satama-alueen ja sen toimintojen kehittäminen ovat osa kaupungin laajempaa, Ukonniemen alueen palvelutuotannon lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävää hankekokonaisuutta. Tavoitteena on kehittää Lammassaaren satamasta yksi merkittävimmistä satama- ja veneilypalvelujen tuottajista sekä vierasveneilyn kohteista. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on järjestää korttelin 15 ja 16 toimintoja palvelemaan paremmin kehittyvän satama-alueen tarpeita. Korttelien tonttijakoja, rakennusaloja sekä rakennusoikeuksia tarkistetaan ja muutetaan. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteista 1/2017, 14.11.2016 ja 2/2017, 28.3.2017. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Saimaanrannan kaupunginosassa, Lammassaaren satamassa. Muutoksen kohteena oleva alue sijaitsee Lammassaarentien molemmin puolin rajautuen koillisessa Saimaaseen. Alueella on vierasvene- ja matkustajasatama ja veneiden säilytys- ja huoltoalueita. Imatran kaupungin ja New Port Imatra Oy:n välisen sopimuksen mukaan New Port Imatra Oy toimii satamapalveluiden tuottajana vuoteen 2035 saakka. Lammassaarentien lounaispuolella sijaitsee yksityisten yritysten ylläpitämiä veneiden säilytys- ja huoltotiloja. Sataman läheisyydessä sijaitsee Lammassaaren virkistysalue, Imatran kylpylä ja Ukonniemen majoitus- ja liikuntakeskittymä. Satamasta on matkaa Imatrankosken keskustaan noin 8,5 kilometriä ja Mansikkalaan noin 5,5 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 6,6 hehtaaria. Alue on Imatran kaupungin omistuksessa. Osa kaavamuutosalueesta on vuokrattu alueen yrittäjille. Kuva 1. Kaavamuutosalue viistoilmakuvassa (Blom Oy, 2016) 2 / 13

Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Lammassaaressa Imatran satamassa. Satamassa toimii vierasvene- ja matkustajasatama ja siellä on vuokrattavia poiju- ja aisapaikkoja noin 700. Suunnittelualueella on satamatoimintoihin liittyviä rakennuksia ja huolto-, varastoja liiketiloja. Imatran venekerhon rakennuksessa toimii kahvila. Alueella on myös tilapäisellä rakennusluvalla rakennettu satamatoimintoja palveleva rakennus, joka on tällä hetkellä tyhjillään. Alueella on veneenlaskuramppi ja polttoaineen tankkauspiste sekä laiturirakenteita. Lammassaaren lounaispuolella sijaitsevalla alueella on veneiden säilytykseen ja huoltoon liittyviä halleja ja varastorakennuksia sekä veneveistämö. Alueen käytetty rakennusoikeus on vajaa 5300 k-m². Lammassaarentien kunnostus on aloitettu vuonna 2016. Istutuksia ja muita viimeistelytöitä tehdään syksyn 2018 aikana. Kadun varrella on runsaasti pysäköintipaikkoja satama-alueen ja Lammassaaren virkistysalueen käyttäjille. Pysäköintipaikkoja sijaitsee myös Veneveistäjänkujan katualueella. Alueella sijaitsee kunnallistekniikan johtoverkostoa. Lammassaaressa on ulkoilureittejä, hiihtolatuja ja luontopolku. Kaava-alueelta on Veneveistäjänkujan kautta kulku esteettömälle laavulle. Lammassaari on suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Reittien varrella on esteettömän laavun lisäksi kota ja rannoilla nuotiopaikkoja. Kuva 2. Alueen rakennuksia (18.7.2018, JV) 3 / 13

Kuva 3. Alueen rakennuksia (18.7.2018, JV) Luonnonympäristö Kuvat 4-7. Veneiden varastoaluetta ja yritystiloja (18.7.2018, JV) Kaavamuutosalue on ihmisen muokkaamaa aluetta. Alue on suurilta osin joko asfaltilla päällystettyä aluetta tai hiekkakenttää. Saimaan puoleisille tonteille on jätetty puita ja Lammassaarentiellä on istutuksia. Kaava-alueen luontoarvot ovat vähäiset. Alue on maastonmuodoiltaan melko tasainen. Suunnittelualue rajautuu Saimaan rantaan sekä virkistyskäytössä olevaan metsään. Korttelin 16 tontin 1 eteläpäädyssä on ollut metsää kasvava harjanne, jossa on käynnissä maansiirtotyöt. Tontin käyttöönotto edellyttää myös tontin ulkopuolisen alueen puuston poistoa ja penkereen luiskaamista. (Maisematyölupa 12.7.2017). 4 / 13

Lammassaari on harjusaari, jonka geologia liittyy Salpausselkään suppamaastoineen. Saaren puusto on pääosin mäntyvaltaista, jota täydentää suppien ja rantametsien lehtipuusto. Lammassaaressa on kaksi esihistoriallista asuinpaikkaa: pengertien päässä ja saaren eteläisessä niemessä. Kohteista ei ole näkyviä rakenteita. Lammassaari on yksi Saimaa Geopark -kohteista. Pohjavesi Kaavamuutosalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueella (Lammassaari). Maaperä Kaava-alue on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta, joissa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Alueella on suoritettu maaperätutkimukset, joilla varmistetaan onko alueella tapahtunut pilaantumista (Lammassaaren satama, maaperän pilaantuneisuusarvio, Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy, 24.1.2018). Raportin mukaan Alueen maaperässä havaittiin normaaleja merkkejä veneiden säilytys- ja huolto- sekä veneveistämötoiminnasta. Metalli- ja liuotinainepitoisuudet olivat paikoin koholla. Todetut haitta-ainepitoisuudet ovat kuitenkin pieniä. Merkkejä liuotinten joutumisesta maaperään havaittiin veneveistämöhallin ulkopuolella seinän vieressä kemikaalivaraston (maalit, liimat ja lakat) kohdalla. Lievää liuottimen hajua havaittiin 3 m syvyydellä, ja voidaan arvioida, että hallin alapuolella on mahdollisesti pilaantunutta maata. Tutkimushavaintojen ja toiminnan luonteen vuoksi arvioidaan kuitenkin, että kyse ei ole laaja-alaisesta maaperän pilaantumisesta. Todetut haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta käyttörajoituksia alueen nykyiselle eivätkä kaavamuutoksen jälkeiselle käytölle (satamatoimintojen alue). Tutkimushavaintojen ja -tulosten perusteella suositellaan, että tehtäessä maanrakennustöitä kohdealueella kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan ja arvioidaan kaivetun maan sijoituskelpoisuus. Lisäksi polttoaineen jakelualueella maaperän pilaantuneisuus on tutkittava säiliö- ja tankkausalueen muutostöiden yhteydessä. Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa Lammassaari on merkitty virkistys- ja ulkoilualueeksi (VR) ja arvokkaaksi harjualueeksi (ge/h). Kaavamuutosalueen kohdalla on venesataman ja tuotantotoiminnan ja palveluiden alueen (tp-1) merkintä. Kaavamuutosalue on lisäksi osa tärkeää pohjavesialuetta (pv), Suur-Saimaan kehittämisen kohde-aluetta (sai), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv), luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (ml) ja kasvukeskuksen laatukäytävää (lk). Alueelle johtaa Saimaalta syväväylä. 5 / 13

Kuva 8. Ote maakuntakaavasta, alueen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä. Maakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit. Saimaan rantavyöhykkeiden ja saarten maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason N60+78,00m alapuolella. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee huomioida myös sadevesien vaikutukset maa-alueille (hulevesitulvat). Maakuntakaavaa on täydennetty Ympäristöministeriön 19.10.2015 vahvistamalla 1. vaihemaakuntakaavalla. 1.vaihemaakuntakaavan teema on kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys: Maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Voimassa oleva yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.4.2004. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osa pienvenesataman aluetta (LV) ja työpaikka-aluetta (TP). Lammassaari on pohjavesialuetta (pv). Pohjavesialueella alueiden käyttö tulee suunnitella siten, ettei pohjaveden pilaantumista tapahdu, Pohjavedenottamoiden rakentamismahdollisuus ja tarvittavien suoja-alueiden muodostaminen tulee turvata. Alue on myös osa kansallisen kaupunkipuiston intressialuetta (kp). Imatran kaupunki on luopunut tavoitteista kansallisen kaupunkipuiston muodostamiseksi. 6 / 13

Kuva 9. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Imatran yleiskaava 2040 Yleiskaavan laatiminen ja vireilletulo on kirjattu kaavoituskatsaukseen ja ohjelmaan 2016-2017. Kaavoituskatsaus on merkitty tiedoksi kaupunkikehittämislautakunnan kokouksessa 23.2.2016 17. Kuulutus vireilletulosta on julkaistu 3.3.2016. Yleiskaava 2040 ohjausryhmä Kokoaan suurempi Imatra on nimetty 15.12.2016. Uuden yleiskaavan laadinnassa noudatetaan olemassa olevia Imatran maankäytöllisiä perusratkaisuja, joiden varaan kaupungin sisäisiä toimintoja on suunnattu viimeisen vuosikymmenen aikana. Tavoitteita tullaan tarkastelemaan ja tarkentamaan suunnittelun edetessä. Yleiskaavaratkaisu tulee muotoutumaan osallisten kanssa käytävän vuoropuhelun, ohjausryhmän ja poliittisten päättäjien sekä työryhmätyöstä saatavien evästysten kautta. Tavoitteita tarkennetaan myös taustaselvityksistä ja suunnitelmista saatavan lisätiedon pohjalta. Yleiskaava-aineistoa on luettavissa: https://www.imatra.fi/asuminen-jaymp%c3%a4rist%c3%b6/kaavoitus/yleiskaavat/imatran-yleiskaava-2040 7 / 13

Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 27.4.2009 hyväksymä asemakaava nro 991. Kortteli 15 on merkitty venesataman korttelialueeksi (LV-1). Kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi. Molemmilla tonteilla kerrosluvuksi on annettu ½kI. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontilla 2 on lisäksi erikseen merkitty rakennusalat, joille saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman (pj) ja jätekatoksen (j-3). Korttelissa on myös merkintöjä maanalaisia johtoja varten varatulle alueen osalle. Kortteli 16 sijoittuu Veneveistäjänkujan, Lammassaarentien ja Venemestarinkujan väliselle alueelle. Lammassaarentiehen rajoittuvan korttelin 16 tontti 4 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Tontilla suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontit 1-3 ja 5-6 ovat merkitty sataman korttelialueeksi, jolle saa rakentaa satamatoimintoihin ja vesiliikenteeseen liittyviä liike-, varasto- ja toimistorakennuksia (LS-1). Tontti 1 ei kuulu kaavamuutosalueeseen. Tontti 7 on merkitty venepaikkojen korttelialueeksi (LPV). Kortteliin on tehty tonttijakoja asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Tonttien 6 ja 7 halki on merkitty johtovaraus ja ajo-yhteys. Kortteleissa on myös merkintöjä maanalaisia johtoja varten varatulle alueen osille. Lammassaarentien katualue on suunnittelualueen kohdalla merkitty hidaskaduksi (hk). Venemestarin- ja Veneveistäjänkujan katualueet ovat myös mukana kaavamuutoksessa. Suunnittelualueen poistuvan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on kokonaisuudessaan noin 14 400 k-m². Kuva 10. Ote suunnittelualueen ajantasa-asemakaavasta. 8 / 13

Voimassa olevan kaavan toteuttamisen periaatteisiin on kirjattu, että veneiden talvisäilytysalueen laajentaminen edellyttää alueen täyttöä. Maansiirtotyöt edellyttävät ympäristölupaa. Täyttösuunnitelma tehdään ja lupa haetaan vuoden 2009 aikana. Samassa yhteydessä tehdään korttelialueen maisemasuunnitelma. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt. Aloitteet ja poikkeamispäätökset Kaavamuutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteista (1/2017 ja 2/2017), joissa esitetään muutoksia kortteleihin 15 ja korttelin 16 osaan. Korttelissa 15 on tavoitteena muuttaa tonttijakoa ja rakennusaloja ja korttelin 16 osassa tonttijaon, käyttötarkoituksen sekä rakennusalojen ja rakennusoikeuden muuttaminen. Alueelle on myönnetty kolme poikkeamispäätöstä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt poikkeamispäätökset 686 (15.8.2003) ja 718 (12.2.2005). Poikkeamispäätöksillä on alueelle toteutettu veneiden talvisäilytyshalli sekä laajennettu myymälä- ja huoltohallia. Poikkeamispäätöksellä 837 (Kakela 22.6.2016) on myönnetty lupa kelluvalle venesataman huoltorakennukselle. Poikkeamispäätös on rauennut ja se ei ulotu kaavaalueelle. Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Aluetta koskevia selvityksiä, suunnitelmia ja päätöksiä on kirjattu kaavaselostukseen liitteenä olevaan vuorovaikutusraporttiin. Rakennusjärjestys Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016. (KV 20.6.2016, 52). Pohjakartan tulee täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. 9 / 13

ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen sekä ympäristöön. Erillisiä vaikutusselvityksiä ei ole tarkoitus tehdä. OSALLISET (MRL 62 ) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm.: Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat, vuokralaiset, yhdistykset ja alueen yrittäjät Aluetta käyttävät veneilijät ja muut kuntalaiset Viranomaiset Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Imatran kaupungin hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut (rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, kaupunki-infra ja viheralueet) Imatran seudun ympäristötoimi Kulttuuri-, vapaa-aika, hyvinvointipalvelut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Mitra Imatran Rakennuttaja Oy Imatran Vesi Imatran Lämpö Kaasu-, puhelin- ja sähköyhtiöt Kuntalaisia edustavat tahot Imatran seudun vammaisneuvosto Imatran vanhusneuvosto Imatran nuorisovaltuusto 10 / 13

OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Sidosryhmäyhteistyö Kaava laaditaan yhteistyössä kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut vastuualueen kanssa vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla 3.12.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut virallisesti nähtävillä 4.12.2017-5.1.2018, jolloin osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtötiedoista ja suunnitellusta aikataulusta sekä lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan Imatran kaupungin internetsivuilla (www.imatra.fi). Suunnittelussa on ollut taukoja henkilöstövaihdoksista johtuen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty suunnittelun uudelleen käynnistyttyä ja sitä voidaan päivittää suunnittelun edetessä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) on pidetty 13.10.2017. Viranomaisneuvottelussa on käyty läpi kaava-alueen erityispiirteet. Neuvottelussa on keskusteltu alueen merkityksestä niin matkailijoille kuin kaupunkilaisille. Erityisen tärkeänä on koettu alueen kevyen liikenteen tukeminen ja reittien houkuttelevuuden lisääminen sekä matkailu- ja veneilykulttuurin vahvistaminen. Keskusteluissa on noussut esiin kaava-alueen laajentaminen koskemaan myös Veneveistäjänkujan katualuetta ja korttelin 16 tonttia 1. Viranomaisneuvottelussa on noussut esiin tarve selvittää maaperän tilanne mahdollisen pilaantumisen varalta. Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos asetettiin nähtäville 24.9.-18.10.2018. Nähtävillä olosta tiedotettiin Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla 23.9.2018. Lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetettiin kirjeitse tieto kaavahankkeen etenemisestä. Kaavan luonnosvaiheen kuulemisessa oli esillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä kaavaselostuksen luonnos. Luonnosvaiheen esittelytilaisuus pidettiin 11.10.2018. Lisäksi aineistoon oli mahdollista tutustua Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä kaavoituksen tiloissa myös muuna aikana. 11 / 13

Lausunto- ja palautepyynnöt Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot mm. Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiöltä, Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:ltä ja Imatran seudun ympäristötoimelta sekä kaasu-, puhelin- ja sähköyhtiöiltä. Lisäksi palautetta pyydetään alueen maanomistajilta ja satama-alueen yrittäjiltä sekä kaupungin sisäisiltä sidosryhmiltä vakiintuneen käytännön mukaan. Palautteet pyydetään lähettämään kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Saadut lausunnot ja niiden vastineet on kirjattu asemakaavaselostuksen liitteeseen 1. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Päätöksenteko Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan kaupungintalolle (1.krs) vähintään 30 päiväksi; kuulutus Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Imatran seudunympäristölautakunnalta ja rakennusvalvontajaostolta, vanhus- ja vammaisneuvostoilta sekä tarvittaessa muilta viranomaisilta. Jos kaavaehdotus on muuttunut merkittävästi luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen, palautetta pyydetään myös niiltä osallisilta, joita muutokset koskevat. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Koska kaava on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Jos kirjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita allekirjoittajia, voidaan tieto kaavan hyväksymisestä lähettää vain ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ensimmäinen allekirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallintooikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, 70101 Kuopio Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Kaavasta ei ole nähtävilläolon aikana saapunut muistutuksia. Mikäli kaava etenee oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman vuoden 2019 alkupuolella, Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Lisätietoja kaavan valmistelusta: Julia Virkkala 12 / 13

kaavoitusarkkitehti p. 020 617 4426 Ulla Karjalainen Kaupunkisuunnittelupäällikkö p. 020 617 4457 sähköposti: etunimi.sukunimi@imatra.fi osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra kaupungintalo 2. krs, huone 228-229 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella: Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus Virastokatu 2 55100 IMATRA Imatralla 29.11.2017, tarkistettu 12.9.2018, 23.10.2018 ja 10.12.2018 Julia Virkkala Kaavoitusarkkitehti Ulla Karjalainen kaupunkisuunnittelupäällikkö kaavanlaatija (YKS 209) Valmistelussa mukana Kaisa Pohjola Tiia Sillgren Olli Ruokonen Kts. myös kaavaselostuksen liitteenä oleva vuorovaikutusraportti 13 / 13