Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 1 AIKA 23.1.2019 klo 16:30-18:15 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Karhu Jari Puheenjohtaja Asikainen Miia Jäsen Hyvärinen Mirva Pöytäkirjan tarkastaja Junttila Virpi Jäsen Karhukorpi Kai Jäsen Kemppainen Sanna Miia Pöytäkirjan tarkastaja Klemola Kimmo Jäsen Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Virolainen Veli Matti Jäsen Pylkkö Jani Varajäsen Räsänen Erkki Varajäsen Muut osallistujat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja Räsänen Vesa Edustaja Grudinschi Elias Edustaja Poissaolevat Grönlund Joonas Puheenjohtaja Pihlajaniemi Eeva - Heikka Eeva-Maria Maaseututoimenjohtaja Näivä Henri Jäsen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 17 Pöytäkirjan tarkastus 4 18 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 19 Käyttösuunnitelma 2019-2021 6 20 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan laskujen 9 hyväksyjät 21 Poikkeamislupa 7 Kimpisen kaupunginosan yleiselle alueelle 11 Kimpisen urheilualueet RN:o 9904:0, Maaherrankatu 16 22 Poikkeamislupa 519 Nuijamaan kylän tilalle Räihänniemi RN:o 17 2:66 23 Voisalmensaarelaiset ry:n esitys kaupungille 23 24 Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen 25 joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi 25 Joukkoliikenteen asiakaskysely 2018 28 26 Vuosikorjaustyöt ja pienet investoinnit 2019, Tilakeskus 30 27 Mirage hankkeen hakeminen EU:n Urban Innovative Action 32 hakukierrokselle 28 Asemakaava 553 Nyrkkölän kylän osalle tiloja 1:12 ja 1:21. 35 Asemakaavan muutos ja tonttijako 203 Lampikangas, osa korttelista 1008, kortteli 1010, suojaviher- ja katualuetta (Joutsenonkankaan Voimakaari) 29 Armilankatu 35 tilaelementit, urakoitsijavalinta 37 30 Muutoksenhakuohjeet 39
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 3 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 4 17 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 23.1.2019 ja pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Mirva Hyvärinen ja Sanna Kemppainen. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 5 18 Käsittelyjärjestyksen muutos Kaupungininsinööri Olli Hirvonen esitteli Kadut ja ympäristö - vastuualueen organisaation 1.1.2019 alkaen ja esitteli uudet vastuualuepäälliköt kunnossapitopäällikkö Topi Kankaan ja joukkoliikennepäällikkö Terhi Kosken.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 6 19 Käyttösuunnitelma 2019-2021 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2307/02.02.00.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Talous- ja kehittämispäällikkö Krista Huovila etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi 040 740 1643 040 717 9818 Liitteet 1. Kaupunkikehityslautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvat käyttösuunnitelmat 2019-2021 Oheismateriaali 1. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen käyttösuunnitelma 2019 (16012019) Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10.12.2018 vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2020 2021. Talousarviossa todetaan, että lautakunta ja toimialajohtaja vastaavat toiminnan järjestämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarviokehyksen puitteissa. Lautakunnat kohdentavat resurssit toimialajohtajan esityksestä tärkeimmiksi katsomilleen toiminta-alueille. Lautakunnat vastaavat siitä, että kaupunginvaltuuston päättämää talousarviota ei ylitetä. Toimialoille on osoitettu vuosille 2019 2021 käyttötalouden raami, johon sovitetut käyttösuunnitelmat tulee vahvistaa 31.1.2019 mennessä. Lautakuntia sitova kehys on sitovuustason tilikauden tulos, joka sisältää toimintakatteen ja poistot. Tuloksen puitteissa tulojen ja menojen keskinäistä suhdetta voi muuttaa, mutta siirtoja eri vuosien välillä ei voi tehdä. Lautakunnan tulee huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 7 Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityksen käyttösuunnitelma 2019 on laadittu pääosin nykyisen laajuisen toiminnan mukaisena. Talousarviossa esitettyihin lukuihin nähden on tarkennettu tulojen ja menojen välistä suhdetta. Lisäksi kustannuspaikkojen välillä on tehty pieniä muutoksia ja siitä johtuen Kaupunkikehityksen yhteiset vastuualueen kehyksestä on siirretty 52 000 euroa Kadut ja ympäristö vastuualueen kehykseen. Talousarvioon nähden suurimmat muutokset on tehty Kadut ja ympäristö vastuualueen sisällä. Liikennejärjestelmien palvelualueen kehystä on kasvatettu talousarvioon nähden yli 400 000 eurolla, jotta paikallisliikenteen kustannukset saadaan katettua. Kehysmuutos siirtää talouspainetta Kunnossapidon palvelualueelle, jossa toimintojen sopeuttamistoimet ovat osin jo alkaneet. Kuljetuskeskuksen osalta toiminnan sopeuttaminen muuttuneeseen tilanteeseen jatkuu vuoden 2019 aikana. Kuljetuskeskus ei aiemmista vuosista poiketen pysty vuonna 2019 kattamaan kulujaan saaduilla tuloilla. Käyttösuunnitelma ei sisällä merkittäviä määrärahavarauksia kehittämistoimintaan, mutta vuosille 2019 2021 on varattu strategista erillis- ja kehittämisrahoitusta myös toimialaa koskeviin kehittämistarpeisiin strategian toimintasuunnitelmien mukaisesti. Kaupunkikehityksen taloussuunnitelmavuodet 2020 2021 on budjetoitu pääosin alkuperäisen taloussuunnitelman ja nykyisen laajuisen toiminnan mukaisina. Kaupunkikehityksen on ennustettu ylittävän vuoden 2018 talousarviokehyksensä ja ylitys tulee kattaa vuosien 2019 2021 aikana. Vuodet 2020 2021 ovat näin ollen talouden näkökulmasta erittäin haasteelliset. Tilakeskuksen, maaomaisuuden tuottojen ja Etelä-Karjalan maaseututoimen käyttösuunnitelma 2019 2021 on talousarvion mukainen. Kaupunkikehityksen tehtäväalueen käyttösuunnitelmat 2019 2021 on esitetty liitteessä. Lisäksi toimialalle on laadittu ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisempaa ohjeistusta sisältävä käyttösuunnitelmakirja, johon voi tutustua oheismateriaalissa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 8 Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy tehtäväalueensa käyttösuunnitelman vuosille 2019 2021 liitteen mukaisena. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen saapui lautakunnan kokoukseen tämän asia käsittelyn aikana klo 16.41. Täytäntöönpano Konsernipalvelut
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 9 20 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan laskujen hyväksyjät Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/19/02.06.01.01/2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Talous- ja kehittämispäällikkö Krista Huovila etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi 040 740 1643 040 717 9818 Esittelijän ehdotus Liitteet 1. Elka laskujen hyväksyjät 23012019 Lautakunnat määrittelevät laskujen hyväksymisrajat. Rajat ovat arvonlisäverollisia. Konsernihallinnon suositus hyväksymisrajoiksi on seuraava: Toimialajohtaja yli 60 000 euroa Vastuualuejohtaja 60 000 euroa Palveluyksikön/alueen päällikkö 30 000 euroa Toimintayksikön päällikkö 10 000 euroa Lautakunta voi antaa perustellusta syystä yksittäiselle päällikölle korkeamman hyväksymisrajan. Perustelu syy voi olla se, että yksikön toiminnan luonteesta johtuen sillä on jatkuvien sopimusten mukaisia, kuukausittain toistuvia tätä rajaa isompia laskuja, joita ei toimialan johdon harkinnan mukaan ole tarpeen sisäisen valvonnan toteuttamiseksi alistaa ylemmän esimiestason hyväksyttäväksi. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajalla on hyväksymisoikeus kaikkiin toimialan laskuihin. Vastuualueiden johtajat voivat hyväksyä kaikki oman vastuualueensa laskut hyväksymisvaltuutensa puitteissa. Muut laskujen hyväksyjät ja hyväksymisvaltuudet on esitetty liitteessä kustannuspaikoittain.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 10 Kaupunkikehityslautakunta vahvistaa tehtäväalueensa kustannuspaikkojen laskujen hyväksymisoikeudet liitteen mukaisesti. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Konsernihallinto
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 11 21 Poikkeamislupa 7 Kimpisen kaupunginosan yleiselle alueelle Kimpisen urheilualueet RN:o 9904:0, Maaherrankatu 16 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1609/10.03.00.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 Kaavasuunnittelija Matti Kettunen 040 484 9745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Yleiskaavaote 405-7-9904-0 2. Uusi varasto 405-7-9904-0 3. Purettava varasto 405-7-9904-0 4. Poikkeamistilannekartta 405-7-9904-0 5. Museon lausunto 405-7-9904-0 6. Liikuntatoimen vastine naapureiden huomautuksiin 405-7- 9904-0 7. Asemapiirros 405-7-9904-0 8. Asemakaavaote 405-7-9904-0 9. Sijaintikartta 405-7-9904-0 10. Seurojen katokset 405-7-9904-0 Hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Lappeenrannan kaupunki hakee MRL 171-174 :n mukaista lupaa uuden varastorakennuksen ja uusien katosten rakentamiseen sekä vanhan varaston purkamiseen 7 Kimpisen kaupunginosan yleiselle alueelle Kimpisen urheilualueet RN:o 9904:0 (405-7-9904-0), Maaherrankatu 16. Hakemus ja perustelut Haetaan purkulupaa vanhalle varastorakennukselle sekä lupaa uudelle varastorakennukselle ja urheiluseurojen katoksille Kimpisen urheilukeskukseen. Katosten tarkoitus on tulla urheiluseurojen käyttöön mm. myynti- ja tarjoilupisteinä. Urheiluseurat rakentavat katokset. Purettava varasto on liian pieni (105 k-m 2 ) ja vaatisi kunnostusta. Uusi varasto täyttää käyttäjän vaatimukset koon ja sijainnin puolesta. Uuden varaston koko on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 12 144 k-m 2. Varastorakennuksen purku ja uuden rakentaminen vaikuttavat käytettyihin rakennusoikeusneliöihin. Rakennuspaikalle ei ole asemakaavassa määriteltyä sallittua rakennusoikeuden määrää. Kaavallinen tilanne Kaupunginvaltuuston 26.5.1980 hyväksymässä ja sisäasiainministeriön 18.8.1980 vahvistamassa asemakaavassa Kimpisen urheilukeskuksen alueella on merkintä (U) urheilualue, jolle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Rakennusoikeuden määrää ei ole ilmoitettu. Alueella on voimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue (kv. hyv. 24.4.2017). Kaavassa urheilukeskuksen alue on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (merkintä VU), jossa urheilukenttä on kaupunki-, taajamatai kyläkuvallisesti merkittävää aluetta (merkintä sk 59): Kimpisen urheilukeskus ja Kimpisen vallit; Urheilukeskus on paikallisesti arvokas, valleilla on valtakunnallista arvoa ja muinaisjäännösstatus. Paikallisesti merkittävä alue tai kohde, jolla on kaupunkikuvallisia, maisemallisia, arkkitehtonisia tai kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja. Alueelle on mahdollista toteuttaa uudis- tai täydennysrakentamista ja peruskorjauksia sekä muutoksia alueen arvot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Mahdollinen suojelutarve ratkaistaan asemakaavassa tai muun tarkemman suunnittelun yhteydessä. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Alueelle ei ole vireillä uutta asemakaavaa. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Kaupunki on kuullut kirjeitse naapureita tonteilta: 1:3-1:8, 1:12, 1:13, 2:1-2:7, 3:1-3:9, 6:1-6:12, 8:1-8:3, 8:5, 8:6, 8:15 ja 8:16. Naapuri 1 huomauttaa: Muistutus koskee uusien katosten rakentamista. Näkymää kiinteistöltämme lännen ilmansuuntaan ei pidä heikentää nykyisestään millään kiinteillä rakenteilla. Kaupunkisuunnittelun vastine: Etelä-Karjalan museo ja kaupunkikuvatyöryhmä ovat hyväksyneet (ehdollisena) katosten rakentamisen takakatsomon taakse rinteen päälle. Katokset aiheuttavat jonkin verran varjostusta ja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 13 näkymäestettä katosten itäpuolisille kiinteistöille. Muutos ei ole kuitenkaan merkittävä. Liikuntatoimen vastine: Kimpisen takasuoralle suunnitellut seurakatokset vastaavat Kimpistä käyttävien seurojen vuosia kestäneeseen toiveisiin saada kiinteät seurakatokset/myyntikojut. Seurakatokset ovat suunniteltu huomioon ottaen niiden näkyvyys ja arvokas paikka Kimpisen urheilupuistossa. Tällä hetkellä suunniteltujen seurakatosten kohdalla on siirrettävät katsomot, jotka ovat huomattavan paljon korkeammat kuin suunnitellut seurakatokset. Kiinteät seurakatokset mahdollistavat myös sen, ettei ko. paikalle tuoda kesäkaudelle erilaisia siirrettäviä kioski/myyntirakennelmia. Eli liikuntatoimen näkökulmasta Kimpisen urheilukentän alue selkiytyy ja siistiytyy poikkeaman mukaisella rakentamisella ja mahdollistaa aluetta käyttäville seuroille paremmat mahdollisuudet palvella yleisöä heidän tapahtumissaan. Naapuri 2 huomauttaa: Naapurina emme voi antaa lupaa töiden aloittamiselle. Saamassamme kirjallisessa materiaalissa ei ole mukana riittävästi tietoa esim. siitä minkä kokoiset ja miltä mahdollisesti rakennettavat varasto ym. katokset näyttävät. Materiaalissa, jonka saimme, ei ollut selvitystä tilojen käyttötarkoituksesta eli aiheuttaako varastojen käyttö melu, savu ym. haittoja. Kaupunkisuunnittelun vastine: Rakennusten suunnitellut pinta-alat ja sijoittelu selviävät kuulemisessa mukana olleesta asemapiirroksesta. Rakennusten julkisivut tarkentuvat rakennuslupavaiheessa, koska niiden tarkempi suunnittelu on vielä kesken. Rakennusluvan yhteydessä lähinaapureita kuullaan erikseen tarkemmilla suunnitelmakuvilla. Liikuntatoimen vastine: Urheilukeskuksen uudessa varastorakennuksessa säilytetään samoja liikuntatoimen koneita ja laitteita mitä purettavassa rakennuksessa. Uuden rakennuksen parempi käytettävyys mahdollistaa myös olemassa olevien nykyisten koneiden ja laitteiden nykyistä suuremman säilyttämisen varastossa. Muilla naapureilla ei ollut hankkeeseen huomautettavaa. Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 5. 19.12.2018 ja lisäksi Etelä-Saimaa -
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 14 lehdessä 5.12.2018. Kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia naapureiden huomautusten lisäksi. Viranomaislausunnot Etelä-Karjalan museon lausunto: Museo katsoo, että rakennettavien uudisrakenteiden, kuten katosten tulee sopeutua alueen kokonaisarkkitehtuuriin materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan erityisesti urheilukentän välittömän miljöön osalta. Koska katokset tulevat olemaan kiinteä rakenne ja osa ympäristöä, katossuunnitelmissa tulee kiinnittää enemmän huomiota detaljeihin ja niiden vuoropuheluun kentän muiden rakenteiden, kuten aluetta hallitsevien katsomoiden kanssa. Varastorakennus sijoittuu syrjempään keskeiseltä paikalta liikuntaympäristön hoitoalueelle, muinaismuistoalueen lounaispuolelle. Rakennus soveltuu arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan ympäristöönsä. Uudisrakennus rakennetaan vanhan rakennuksen paikalle, mutta suurempana. Toteutuessaan suunnitelma parantaa alueen yleisilmettä. Museolla ei ole muuta huomautettavaa. Poikkeaminen Poikkeamislupaa haetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 58 :n tarkoittamasta rakentamisesta vastoin asemakaavaa: Rakennuspaikalle ei ole asemakaavassa määriteltyä sallittua rakennusoikeuden määrää. MRL 171 : n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 15 Kimpisen urheilukeskuksen varastorakennus liikuntaympäristön hoitoalueella on osoittautunut käyttäjille liian pieneksi. On tarkoituksenmukaista korvata varasto uudella paremmalla ja suuremmalla rakennuksella, jolloin varusteita ei tarvitse säilyttää varaston ulkopuolella. Tällöin alueen ympäristön ilme myös siistiytyy ja paranee. Varasto on asemakaavassa urheilualuetta, jolle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia. Yleiskaavassa rakennuspaikka on virkistyspalvelujen aluetta. Kentän takakatsomon taakse rinteen päälle on tarkoitus rakentaa uudet katokset urheiluseurojen käyttöön. Asemakaavassa alue on niin ikään urheilualuetta ja yleiskaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, jossa urheilukenttä on kaupunki-, taajama- tai kyläkuvallisesti merkittävää aluetta. Kimpisen urheilualue on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jonne voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti on mahdollista toteuttaa uudis- tai täydennysrakentamista ja peruskorjauksia sekä muutoksia alueen arvot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Mahdollinen suojelutarve ratkaistaan asemakaavassa tai muun tarkemman suunnittelun yhteydessä. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Katosten on museon lausunnon mukaan sopeuduttava alueen kokonaisarkkitehtuuriin materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan, erityisesti urheilukentän välittömän miljöön osalta. Kaupungin kaupunkikuvatyöryhmä on käsitellyt suunnitelmia ja hakija on päivittänyt suunnitelmia hakuprosessin aikana. Koska Kimpisen urheilualue on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, katossuunnitelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten detaljeihin ja niiden vuoropuheluun kentän muiden rakenteiden, kuten aluetta hallitsevien katsomoiden kanssa. Päivitetyt suunnitelmakuvat vastaavat tavoiteltua kokonaisratkaisua. Poikkeamisluvan myöntäminen ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda myöskään vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 16 Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta myöntää MRL 171-174 :n mukaisesti Lappeenrannan kaupungille luvan uuden varastorakennuksen ja uusien katosten rakentamiseen sekä vanhan varaston purkamiseen 7 Kimpisen kaupunginosan yleiselle alueelle Kimpisen urheilualueet RN:o 9904:0 (405-7-9904-0), Maaherrankatu 16 seuraavilla ehdoilla: - Alueen lähinaapurit tulee kuulla tarkennetuilla suunnitelmakuvilla rakennuslupavaiheessa. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus huomauttajat
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 17 22 Poikkeamislupa 519 Nuijamaan kylän tilalle Räihänniemi RN:o 2:66 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2276/10.03.00.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 Kaavasuunnittelija Matti Kettunen 040 484 9745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto 405-519-2-66 2. Väyläviraston lausunto 405-519-2-66 3. Sijaintikartta 405-519-2-66 4. Rajavartiolaitoksen lausunto 405-519-2-66 5. Poikkeamistilannekartta 405-519-2-66 6. Maakuntakaavaote 405-519-2-66 7. Asemapiirros 405-519-2-66 8. Tullin lausunto 405-519-2-66 Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilöt hakevat MRL 171-174 :n mukaista lupaa uuden loma-asunnon rakentamiseen 519 Nuijamaan kylän tilalle Räihänniemi RN:o 2:66 (405-519-2-66). Tilan pinta-ala on 1,025 ha. Hakemus ja perustelut Haetaan lupaa uuden loma-asunnon rakentamiseen rantaalueelle. Rakennuksen kerrosala on 100 k-m 2 ja kerrosluku 1½. Olemassa oleva 30 k-m 2 loma-asunto, jossa ei ole kiinteää keittiövarustusta eikä pesutiloja, jätetään vierasmajaksi. Tilalla on myös erillinen 11 k-m 2 saunarakennus ja 6 k-m 2 varasto sekä pieni kuivakäymälä. Pesuvedet otetaan järvestä ja juomavesi tuodaan paikalle. Mökistä tulevat harmaat jätevedet suodatetaan ja imeytetään maahan. Saunavedet maahanimeytyksellä. Kaavallinen tilanne
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 18 Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.2011. Maakuntakaavassa suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MU), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Merkinnällä osoitetaan saariston ja järvialueen veneretkeilyyn liittyvät ulkoilukohteet sekä retkeilyn kannalta tärkeät alueet maakunnallisten ja seudullisten reittien varrella. Merkintää käytetään myös alueilla, jotka sijaitsevat suurten ihmismäärien kannalta saavutettavuudeltaan hyvillä alueilla, esimerkiksi taajamien läheisyydessä. Alueen pääkäyttötarkoitus on edelleen maa- ja metsätalous. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia ja toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polut ja ulkoilureitit sekä niihin liittyvät levähdys- ja tukialueet. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää rakentamista. Rajavyöhykkeen raja sivuaa tilan rantaviivaa. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Rakentamista ohjaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys (kv. hyv. 29.8.2016). Kaupunkisuunnittelu on aloittanut Lappeenrannan pienvesien ranta-alueille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan laadinnan. Rantaosayleiskaavatyön yhteydessä tullaan kaavoittamaan nykyiset rakennuspaikat ja tutkitaan uusien mahdollisten rakennuspaikkojen sijoittaminen Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on 15.10.1969, jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 19 Tila Räihänniemi RN:o 2:66 on rekisteröity 29.12.1976. Tilan emätila on Vakkila RN:o 2:56, joka on rekisteröity 22.3.1969 ja lakkautettu 19.2.1972. Emätilasta on muodostunut 11 tilaa, joista yksi on Saimaan kanavan alueella (ei rantarakennusoikeutta), ns. kuivan maan tiloja on muodostunut kolme ja rantarakennuspaikkoja seitsemän, joista on rakennettu kolme. Emätilalle muodostuu mitoitettua rantaviivaa yhteensä noin 1700 metriä. Tämä antaa mitoitusluvulla kolme paikkaa per mitoitettu rantaviivakilometri yhteensä viisi paikkaa ja mitoituksella neljä paikkaa per mitoitettu rantaviivakilometri yhteensä seitsemän paikkaa. Emätilasta muodostuneilla tiloilla on siis vielä käyttämätöntä rantarakennusoikeutta. Alueella käytettävä mitoitusnormi tulee määräytymään tulevassa kaavaprosessissa. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Poikkeamishakemuksen johdosta hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 2:58, 2:82 ja 2:93. Naapureilla ei ollut hakemukseen huomauttamista. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 14. 31.12.2018. Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset. Wc-vedet voidaan koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn (maasuodattamo tai maahanimeyttämö). Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma. Vähäisille jätevesille ns. kantovesi ei ole puhdistusvaatimuksia. Nuijamaan tullin lausunto: Lausuntopyynnön kohteena oleva tila sijaitsee siinä määrin sivussa nykyisestä maantieliikenteen rajanylityspaikasta sekä Saimaan kanavan Suomen puolen alusten rajatarkastuspisteestä, että Nuijamaan tulli ei katso poikkeamisluvan myöntämisellä olevan vaikutusta rajatarkastusaseman tai alustarkastuspisteen tullitoiminnalle. Ote lausunnosta: Pöyry Finland Oy, biologi Soile Turkulainen:
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 20 Lausunnon johtopäätös on, että rakennuspaikan kohdalla tai sen lähiympäristössä ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole erityisiä luontoarvoja, jotka rajoittaisivat rakentamista. Kalasääsken pesintä tulee kuitenkin ottaa huomioon. Suunniteltu rakentaminen ei sijoitu pesän lähiympäristöön ja tila on ollut jo aikaisemmin lomarakennuskäytössä, joten oletettavasti häiriö niemessä ei lisäänny merkittävästi. Lisääntyvän rakentamisen vaikutuksia sääksen pesintätulokseen ei voida kuitenkaan varmuudella ennakoida. Mahdollinen rakennusvaihe tulee ajoittaa niin, että sääksen pesintäaikana ei aiheuteta voimakasta melua. Rakentamista sekä muita toimenpiteitä ja häiriötä tulee välttää sääksen pesän läheisyydessä (alle 500 metriä) pesimäkaudella 15.4. 31.7. Kalasääksen pesän tarkka sijainti on lausunnon antajan pyynnöstä jätetty tässä mainitsematta, koska sitä ei katsota julkiseksi tiedoksi, eikä lausuntoa näin ollen ole liitteenä. Rajavartiolaitoksen lausunto: Rajavartiolaitos (Nuijamaan rajavartioasema) ei näe estettä yksityishenkilöiden hakeman poikkeusluvan 519 hyväksymiselle. Poikkeuslupaa myönnettäessä Kaakkois-Suomen rajavartiosto pyytää huomioimaan, että kiinteistön alueella olevat rajavyöhykemerkinnät on säilytettävä nykyisillä paikoilla myös jatkossa. Väylävirastolla ei ole huomauttamista kyseiseen poikkeamislupaan. Poikkeaminen - Poikkeamisella haetaan lupaa rakentamiseen rantavyöhykkeelle, jossa ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 21 Esittelijän ehdotus - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Hakijoilla on tarvetta rakentaa uusi enintään 100 k-m 2 kokoinen loma-asunto. Olemassa oleva on tarpeisiin nähden pieni ja puutteellisesti varusteltu. Nykyinen 30 k-m 2 mökki säilytetään vierasmajana. Tilan emätilalla on jäljellä käyttämätöntä rantarakennusoikeutta. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Alueen rakentamista ohjaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys. Uusi rakennus halutaan sijoittaa kohtuullisen välimatkan päähän nykyisestä loma-asunnosta, noin 20 metriä. Etäisyys rannasta tulee olemaan minimissään 20 metriä, joka rakennusjärjestyksen mukaan tulisi olla 30 metriä. Maasto rakennuspaikalla nousee jyrkähkösti, joten rakennuksen sijoittaminen 30 metrin päähän rantaviivasta olisi rakennusten yhteiskäytön kannalta huonompi ratkaisu. Lisäksi uudisrakennus maastoutuu rinteeseen paremmin kuin mäen laella. Maaston muokkausta pyritään välttämään. Jätevesikuormitusta tulee vähän, koska juomavesi tuodaan paikalle, pesuvedet otetaan järvestä ja paikalla on vain kuivakäymälä. Ympäristötoimen mukaan wc-vedet voidaan koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn (maasuodattamo tai maahanimeyttämö). Tulli, Rajavartiolaitos ja Väylävirasto eivät lausunnoissaan katso olevan estettä rakentamiselle. Kirsiniemessä on kalasääksen pesä. Pöyry Finland Oy:n biologin mukaan rakentamista sekä muita toimenpiteitä ja häiriötä tulee välttää sääksen pesän läheisyydessä (alle 500 metriä) pesimäkaudella 15.4. 31.7. Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 22 Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilöiden poikkeamislupahakemuksen 519 Nuijamaan kylän tilalle Räihänniemi RN:o 2:66 (405-519-2-66) MRL 171-174 :n mukaisesti seuraavilla ehdoilla: - Rakennuspaikan puustoa ja muuta kasvillisuutta on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. - Rakentamista sekä muita toimenpiteitä ja häiriötä tulee välttää sääksen pesän läheisyydessä (alle 500 metriä) pesimäkaudella 15.4. 31.7. - Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset. - Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma. - Kiinteistön alueella olevat rajavyöhykemerkinnät on säilytettävä nykyisillä paikoilla. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 23 23 Voisalmensaarelaiset ry:n esitys kaupungille Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2236/00.04.02.00/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen 040 670 1566 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Voisalmensaarelaiset ry:n esitys kaupungille neuvottelujen käynnistämisestä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa Taipalsaarentien nopeusrajoituksen palauttamisesta takaisin 60 km/h ja 80 km/h sekä kiihdytyskaistan rakentamisesta Kivisalmenkadulta Taipalsaarentielle Oheismateriaali 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto Voisalmensaarelaiset ry:n esitykseen Taipalsaarentien nopeusrajoituksiin ja Kivisalmenkadun liittymään Voisalmensaarelaiset ry on lähestynyt kaupunkia liitteenä olevalla esityksellä, jossa toivotaan kaupungin aloittavan neuvottelut Elykeskuksen kanssa. Neuvoteltavat asiat olisivat Taipalsaarentien nopeusrajoituksen palauttaminen 60 km/h ja 80km/h sekä kiihdytyskaistan rakentaminen Kivisalmenkadulta tullessa Taipalsaarentielle. Taipalsaarentie on valtion tie, joten Kadut ja ympäristö vastuualue on pyytänyt Kaakkois-Suomen Ely-keskukselta lausunnon Voisalmensaarelaiset ry:n esitykseen. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen oheismateriaalina olevan lausunnon mukaan Taipalsaarentien nopeusrajoituksia käsiteltiin poikkeuksellisen laajalta vuonna 2018 valmistuneen Lappeenrannan ja Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä sekä seudullisen suunnitelman ohjausryhmässä, että kuntakohtaisissa liikenneympäristön
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 24 Esittelijän ehdotus työpalavereissa. Alan asiantuntijoiden (Ely-keskus, kunnan/kaupungin tekninen toimi, poliisi ja Liikenneturva) kesken päädyttiin kompromissina yhtenevään 70 km/h nopeusrajoitukseen, mitä pidetään parhaimpana mahdollisena ratkaisuna asiaan. Edelleen Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen lausunnon mukaan vuosina 2017 2018 kaupungin kanssa yhteistyössä toteutetussa Lappeenrannan liikenneturvallisuussuunnitelmassa tai sen asukaskyselyssä mt 408 Taipalsaarentien ja Kivisalmenkadun liittymä ei noussut mitenkään korostetusti esille. Liikenneympäristön toimenpidelistaan onkin kirjattu ko. liittymään tehtäviksi toimenpiteiksi ainoastaan pysäytysviivan maalaus stopmerkin tueksi sekä katualueelle ramppien päätyihin kevyen liikenteen turvallisuutta parantavien liikennemerkkien asentaminen. Lappeenrannan kaupungin edustajat ovat olleet mukana laatimassa ja neuvottelemassa liikenneturvallisuussuunnitelmaa, joka on käsitelty kaupunkikehityslautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kiihdytyskaistan rakentaminen Taipalsaarentielle Kivisalmenkadun kohdalle kuuluu myös Kaakkois-Suomen Elykeskukselle. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä asian tiedoksi ja lähettää Voisalmensaarelaiset ry:lle Kaakkois-Suomen Elykeskuksen lausunnon tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Voisalmensaarelaiset ry
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 25 24 Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2049/00.02.10/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen 040 670 1566 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä Vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt oheismateriaalina olevan valtuustoaloitteen Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi. Aloitteessa esitetään perusrahoituksen nostamista tasolle, joka kattaa nykyisen palvelutason, strategisen rahoituksen osoittamista joukkoliikenteen kehittämiseen sekä joukkoliikenteen kehitysmahdollisuuksien varmistaminen Greenreality-hengessä strategisena tavoitteena. Lappeenrannan joukkoliikenne jakaantuu paikallisliikenteeseen, lähiliikenteeseen sekä koulukuljetuksiin, joista kaksi viimeisintä on lähes kokonaan lakisääteisiä koulukuljetuksia. Paikallisliikenteessä tehdään kuitenkin vajaa 90 % joukkoliikenteen matkoista Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden 2014 alusta alkaen, pois lukien syksyn 2015 vähennys, ja vuonna 2018 matkustajamäärä kasvoi 1,1 % (19 111 matkaa) verrattuna vuoteen 2017. Vuonna 2018 kokonaismatkustajamäärä oli 1 687 041 matkaa. Joukkoliikenteen talous on ollut heikko ja se on ylittänyt talousarvion vuosittain noin 600 000 eurolla. Taloutta on pyritty parantamaan paikallisliikenteen hiljaisia vuoroja karsimalla sekä vuoden 2019 alussa voimaan tulevilla hintojen korotuksilla. Lisäksi rahoitusta on siirretty toimialan sisällä joukkoliikenteeseen vuodelle 2019.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 26 Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen on laadittu joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2030, joka on vielä käsittelyssä. Siinä on määritelty joukkoliikenteen kehittämisen suuntaviivat ja tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Keskeisimpänä tavoitteena on paikallisliikenteen matkustajamäärän kasvu kahteen miljoonaan matkaan sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja oman brändin luominen sille. Kehittämistoimenpiteinä on ympäristöystävällisemmän kaluston vaatiminen tulevissa kilpailutuksissa sekä asiakasinformaation ja lippujärjestelmien kehittäminen. Valtuustoaloitteessa olevaan joukkoliikenteen määrärahojen nostamiseen on pyydetty konsernihallinnosta taloushallinnon lausunto, joka on alla. Kaupunginhallitus on pyytänyt taloushallinnolta lausuntoa Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki Lisää joukkoliikenteen perusrahoituksen tasolle, joka kattaa nykyisen palvelutason. Osoittaa strategisesta rahoituksesta rahaa joukkoliikenteen kehittämiselle. Varmistaa joukkoliikenteen kehitysmahdollisuudet jatkossakin yhtenä Greenreality-hengen mukaisena strategisena tavoitteena. Kaupungin taloussuunnitelma laadittiin vuonna 2017.valtuustokauden pituisena. Toimialojen toimintaa sitovat valtuustokauden pituiset kehykset. Joukkoliikenne kuuluu kaupunkikehityksen kehykseen. Kaupunkikehityksen arvioidaan ylittävän vuodelle 2018 asetetun kehyksen reilulla 600 000 eurolla. Voimassa olevan käytännön mukaan toimialan tulee siten kattaa mahdollinen talousarvioylitys tulevina vuosina. Lappeenranta 2033 strategialle on asetettu kahdeksan päämittaria mm. elämän laatunsa hyväksi kokevien määrä, työssäkäyvien määrä, henkilöstötyytyväisyys ja lainat/asukas. CO2-päästöjen väheneminen on strategian Puhdasta ja kestävää toimenpideohjelman mittari. Tavoitteena on CO2-päästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2021 mennessä 50 % ja 80 % vuoteen 2033 mennessä. Tällä hetkellä päästöjen lasketaan vähentyneen 40 %.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 27 Esittelijän ehdotus Puhdasta ja kestävää ohjelman toimenpidekokonaisuuksiksi valikoitui strategian valmisteluprosessin aikana Resurssiviisaus ja kiertotalous, Puhdas vesi sekä Energia ja ilmasto. Strategian valmisteluprosessin aikana todettiin, että kaupungin resurssit eivät tällä valtuustokaudella tule riittämään merkittäviin joukkoliikenteen kehittämispanoksiin (mm. sähköbusseihin). Strateginen erillis- ja kehittämisrahoitus on tarkoitettu pääasiallisesti tuottavuutta kasvattaviin ja palvelunlaatua parantaviin kertaluontoisiin toimenpiteisiin. Erilaisia lyhytkestoisia ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi voidaan esittää strategisella rahoituksella katettavaksi. Joukkoliikenteen perusrahoituksen kasvattaminen on kuitenkin jatkuvaluonteinen meno eikä siksi sovellu strategisesta rahoituksesta rahoitettavaksi. Taloushallinto on yhdessä muun konsernihallinnon kanssa antanut syksyllä 2018 oman lausuntonsa myös joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta. Ja kuten em. lausunnossakin todetaan, taloushallinnon näkökulmasta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään merkittävänä strategisena toimenpiteenä, jota tulee edistää muun muassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyin toimenpitein. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma edustaa kuitenkin tavoitetilaa, jota kohti tulee mennä toimialan talousarviokehyksen asettamissa raameissa. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, lähivuosien kehitys huomioiden, ei ole mahdollista lisätä kaupungin nettomenoja. Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausuntona vihreiden valtuustoaloitteeseen Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Vesa Räsänen poistui lautakunnan kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 17.39. Täytäntöönpano kaupunginhallitus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 28 25 Joukkoliikenteen asiakaskysely 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/144/08.01.00.01/2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen 040 670 1566 Suunnitteluinsinööri Terhi Koski 040 651 5599 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Joukkoliikenteen asiakaskysely 2018 Lappeenrannan paikallisliikenteen osalta toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely, jossa vakiokysymysten avulla selvitetään Lappeenrannan paikallisliikenteen toimivuuden ja palvelutason kehitystä. Vuosilta 2012 ja 2013 saatiin vertailukelpoinen lähtötaso paikallisliikenteen 1.5.2014 alkaneelle uuden sopimuskauden palvelutasomittareille. 1.5.2014 alkaen paikallisliikennettä hoitavalla Autolinjat Oy:llä on ollut mahdollisuus saada sopimuksen perusteella bonuksia tai sanktioita kyselyn avulla mitatun palvelutason mukaan. Kysely toteutettiin Webropol -kyselynä 1.-30.11.2018. Kyselystä tiedotettiin yleisesti tiedotusvälineiden kautta, kaupungin kotisivulla, yliopiston ja ammattikorkean opiskelijoille sekä paikallisliikenteen busseissa. Vastauksia saatiin 520 kpl (vastauksia oli 496 kpl vuonna 2017, 707 kpl vuonna 2016, 265 kpl vuonna 2015, 445 kpl vuonna 2014, 731 kpl vuonna 2013 ja 574 kpl vuonna 2012). Yli puolessa vastauksista oli lisäksi sanallista palautetta. Asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä, parhaaksi arvioksi nousi Löydän helposti paikallisliikenteen aikataulutiedot silloin, kun tarvitsen niitä pisteillä 3,84 ja toiseksi parhaan arvion sai Matkustusoikeiden lisääminen kaupunkikortille on helppoa pisteillä 3,72.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 29 Esittelijän ehdotus Asiakaskyselyn tulosten pohjalta on laadittu muun muassa seuraavia kehityskohteita vuodelle 2019: - Tarkastellaan aikataulujen luotettavuutta - Parannetaan tiedotusta ja viestintää - Parannetaan asiakaspalvelua Asiakaskyselyn tuloksissa nousi esille kaksi paikallisliikenteen kuljettajaa nimeltä ja kaupunki palkitsee heidät kakkukahveilla alkuvuonna. Kaupunkikehityslautakunta merkitsee asiakaskyselyn 2018 tulokset tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 30 26 Vuosikorjaustyöt ja pienet investoinnit 2019, Tilakeskus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/128/10.03.02.04/2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Lappeenrannan Toimitilat Oy, Toimitilajohtaja Katri Tolvanen 040 574 3630 Kiinteistöpäällikkö Kimmo Valtonen 040 048 0472 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Esittelijän ehdotus Liitteet 1. Vuosikorjaustyöt 2019, Tilakeskus 2. Pienet investoinnit 2019, Tilakeskus Lappeenrannan Toimitilat Oy on valmistellut Tilakeskuksen vuosikorjaustöiden ohjelman vuodelle 2019. Vuosikorjausohjelma muodostuu huoltokirjan osana, jonne kirjattujen vuosikorjaustöiden ja huoltojen kustannusarvio on Tilakeskuksen kohteiden osalta 3,0 milj.. Kuntoarvioiden laatimiseen ja vuoden 2020 vuosikorjaustöiden suunnitteluun varataan 0,5 milj.. Tilakeskuksen pienet investoinnit hankkeiden kustannusarvio on 2,5 milj.. Sisäisesti vuokrattujen kohteiden vuosikorjaustyöt rahoitetaan sisäisen vuokran korjausvastikeosuudella, mikä vuonna 2019 on 6,87 milj.. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä Tilakeskuksen vuoden pienet investoinnit hankkeiden ohjelman. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta merkitsee tiedoksi Tilakeskuksen vuoden 2019 vuosikorjausohjelman. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 31 Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan varajäsen Erkki Rsänen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki 28.1 5. kohta (yhteisöjäävi).
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 32 27 Mirage hankkeen hakeminen EU:n Urban Innovative Action hakukierrokselle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/136/00.01.05.02/2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen 040 081 5284 Asiantuntija Terhi Jantunen 040 530 5958 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. UIA_Call4_Courtesy_Document_Application_Form (1)Mirage hakemusluonnos Euroopan aluekehitysrahaston innovatiivisia kaupunkihankkeita tukeva Urban Innovative Actions (UIA) -toimenpiteiden järjestyksessään neljäs hankehakukierros käynnistyi 15. päivä lokakuuta ja päättyy 31. päivä tammikuuta 2019. Haun on tarkoitus tarjota Euroopan kaupunkialueille resursseja testata uusia ja tutkimattomia ratkaisuja, joissa pyritään ratkomaan ongelmia, jotka liittyvät kaupunkialueiden kestävään kehitykseen ja jotka ovat merkityksellisiä EU:n tasolla. UIA-aloite kannustaa kaupunkiviranomaisia poikkeamaan tavanomaisuudesta ja ottamaan kunnianhimoisia riskejä luovien ideoiden muodossa, sekä kääntämään näitä ideoita kaupunkiympäristössä testattaviksi prototyypeiksi. Käynnissä oleva hankehakukierros jakautuu neljään eri aihepiiriin, jotka ovat: Digiloikka (Digital transition) Kestävä maankäyttö ja luontoon perustuvat ratkaisut (Sustainable use of land and nature based solutions) Köyhyys kaupungeissa (Urban poverty) Kaupunkien turvallisuus (Urban security) Päähakijan tulee olla kaupunkiviranomainen. Kansainvälisiä kumppaneita ei tarvitse olla, mutta projekti-idealla tulee olla eurooppalaista lisäarvoa ja projektin tulosten tulee olla
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 33 monistettavissa muualla Euroopassa. Kukin UIA-hanke voi saada enimmillään 5 miljoonan euron edestä rahoitusta. Tälle hankehakukierrokselle osoitettu budjetti on arviolta 80-100 miljoonaa euroa. Edellisellä kierroksella projektirahoituksen saivat mm. Vantaa ja Helsinki. Lappeenrannan kaupungilla on käynnissä yksi hanke, jossa etsitään sementille korvaavia vaihtoehtoja kuitulietteistä sekä sivuvirroista. MIRAGE hanke Hankkeen tarkoituksena on kehittää Lappeenrannan Pallonlahden aluetta ja parantaa alueen imagoa sekä viihtyisyyttä sekä maaalueella, että vesialueella. Hankeen nimi tulee sanoista: MIRAGE Modifying and IntegRAting Green and blue ecosystems. Alueen käyttöön liittyy maaperän ja vesialueen pohjasedimentin pilaantumiskysymyksiä, mitkä ratkaistaan hankkeen aikana. Hankkeen toteuttaminen sisältää seuraavat toimenpiteet: - asukasvuorovaikutus alueen suunnittelun ja kunnostamisen toteuttamiseksi - alueen maankäytön suunnittelu ja asemakaavan tarkistaminen - vanhan rikkihappotehtaan aiheuttaman pilaantumisen korjaaminen maa- ja vesialueella LUT Yliopiston avustuksella - vesialueen käytön suunnitelma, uimisen, kalastuksen ja muun virkistyskäytön kehittämiseksi - ranta-alueiden suunnittelu ja kunnostaminen - happotornin kuntotutkimus ja kunnostaminen - hulevesiratkaisujen kehittäminen vesialueen kuormituksen vähentämiseksi sekä hulevesitulvien hillitseminen. - luovan kaupunkipuiston kehittäminen Linnoituksen länsialueelle maankäyttösuunnitelman perusteella - viheralueiden kehittäminen ja kaupunkivihreän parantaminen hankealueella - historiallisen ulottuvuuden esiintuonti ja muinaismuistojen turvaaminen Hankkeen päähakijana toimii Lappeenrannan kaupunki ja siihen hankepartnereiksi tulee LUT Yliopisto, Saimaan Vesi ja Ympäristötutkimus Oy sekä FCG Oy. Hankkeen kestoaika on 3 vuotta.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 34 Esittelijän ehdotus Hankkeen rahoitus on enintään 3.6 m, josta Lappeenrannan kaupungin osuus rakentaminen mukaan lukien on enintään 2.1 m. Hankkeeseen tulevan EU:n rahoitusosuus on 80 % ja partnereiden osuus on 20 %. Lappeenrannan kaupungin omarahoitusosuus on suuruudeltaan enintään 520.000 ja se rahoitetaan toimialan eri yksiköiden toimintamenoista Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä hankehakemuksen jättämisen UIA ohjelmaan. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Räsänen Ilkka Jantunen Terhi
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 35 28 Asemakaava 553 Nyrkkölän kylän osalle tiloja 1:12 ja 1:21. Asemakaavan muutos ja tonttijako 203 Lampikangas, osa korttelista 1008, kortteli 1010, suojaviher- ja katualuetta (Joutsenonkankaan Voimakaari) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2199/10.02.03.00/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemakaavakartta/K2697/Joutsenonkangas Voimakaari 2. Asemakaavanselostus ja liitteet 1-8/K2697/Joutsenonkangas Voimakaari Asemakaavan muutos ja laajennus koskevat Joutsenonkankaan teollisuusalueen länsiosassa sijaitsevaa noin 17,8 hehtaarin aluetta. Suunnittelualue rajoittuu idässä teollisuustonttiin, pohjoisessa valtatie 6:een ja kaakossa Voimakaaren katualueeseen. Suunnittelualue on Lappeenrannan kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta alueen eteläosassa sijaitsevaa noin 0,9 hehtaarin aluetta. Alue on tällä hetkellä rakentamatonta metsämaata. Sen sisällä on 1,5 hehtaarin kokoinen entinen soranottoalue, joka on myöhemmin täytetty ja osin metsittynyt. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutosalue on katua ja teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta (T) sekä suojaviheraluetta (EV-2). Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä suurempi tonttikoko ja poistaa voimassa oleva asemakaavassa oleva Pylvästien katuvaraus. Samalla tarkistetaan rakentamista ohjaavia merkintöjä. Asemakaava-aluetta laajennetaan lounaaseen päin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2019 36 Esittelijän ehdotus Asemakaavaehdotuksessa pääosa suunnittelualueesta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastotoiminnalle, joka ei aiheuta ilman pilaantumista, eikä käytä tai valmista pohjavettä likaavia aineita (TY-1). Asemakaava sisältää kaksi sitovaa TY-1 tonttia, katualuetta sekä puistomuuntamoa varten varatun yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen (ET). Uutta asemakaavoitettua aluetta muodostuu noin 3,6 hehtaaria. TY-1-alueiden tonttitehokkuus on e=0,4, jolloin rakennusoikeus on noin 71 200 kerros-m 2. Asemakaavan muuttaminen on käynnistetty Lappeenrannan kaupungin maaomaisuuden hallinnan aloitteesta. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimasssa 19.12.2018 ja Joutseno-lehdessä 20.12.2018 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 20.12.2018-18.1.2019. Kaavaluonnoksesta annettiin 11 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Saadun palautteen perusteella on mm. täsmennetty pohjavesiä koskevaa yleismääräystä. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). - Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Päätös Hyväksyttiin.