TIESUUNNITELMASELOSTUS

1(37) MAANTEIDEN 18 857 (KITKANTIE) JA 18 856 (KITRO- NINTIE) PARANTAMINEN KUUSAMON KESKUSTASSA, TIESUUNNITELMA 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS

2(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 4 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun... 4 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä... 4 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö 7 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus... 8 1.5 Ympäristö... 11 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet... 14 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS... 15 2.1 Aikaisemmat suunnitteluvaiheet... 15 2.2 Työryhmätyöskentely... 15 2.3 Liittyminen alueen muuhun suunnitteluun... 15 2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen... 15 2.5 Muiden omistaminen laitteiden suunnittelu... 17 2.6 Suunnittelutyön aikaiset lausunnot ja kannanotot... 17 Suunnittelutyön aikana on pyydetty lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen Y-vastuualueelta.... 17 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY... 18 3.1 Tiejärjestelyt... 18 Ajoneuvoliikenne... 18 Joukkoliikenne... 18 Kevyt liikenne... 18 Alemman tieverkon kytkennät ja liittymäjärjestelyt... 20 Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt... 20 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt... 20 3.3 Kadut ja tonttiliittymät... 20 3.4 Tekniset ratkaisut... 21 Tien mitoitusnopeus, leveydet ja päällysteet... 21 Liittymät... 22 Pysäköintialueet... 22 Valo-ohjaus... 22 Liikenteenohjaus... 22 Valaistus... 23 Kuivatus... 24 Esteettömyys... 24 Johdot ja laitteet... 24 Rakenteellinen mitoitus... 25 Pohjanvahvistukset... 25 Pohjaveden suojaus... 25 Työnaikaiset liikennejärjestelyt... 25 3.5 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso... 25 3.6 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet... 28 3.7 Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvoliikenne... 29 3.8 Erikoiskuljetukset ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit... 29 3.9 Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet... 29

3(37) 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 29 5 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ja yleissuunnitelman huomioon ottaminen tiesuunnitelmassa... 30 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET... 30 6.1 Vaikutukset liikenteeseen... 30 Liikennemäärät ja verkolliset vaikutukset... 30 Ratkaisujen toimivuus ja liikenteellisten tavoitteiden toteutuminen... 30 Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuus... 30 Liikenneturvallisuus... 30 Vaikutukset kulkuyhteyksiin ja kiertohaitat... 31 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 31 6.3 Meluvaikutukset... 32 6.4 Vaikutukset ilmanlaatuun... 33 6.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön... 33 6.6 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin... 33 6.7 Vaikutukset maa-ainesvaroihin... 33 6.8 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin... 33 6.9 Tärinävaikutukset... 34 6.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 34 6.11 Kiinteistövaikutukset... 34 6.12 Yhteiskuntatalous... 34 Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus... 34 Hyöty-kustannussuhde ja liikenneturvallisuusvaikutukset... 35 6.13 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 35 7 Hankkeen yhteydessä rakennettavat kadut, radat ja vesiväylät, laskuojat ja -johdot sekä johtojen ja laitteiden siirrot... 36 7.1 Kadut ja radat... 36 7.2 Laskuojat... 36 7.3 Johtojen ja laitteiden siirrot... 36 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 37 8.1 Natura-alueet ja uhanalaiset lajit... 37 8.2 Muinaismuistot... 37 9 Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi ja jatkotoimenpiteiksi... 37 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT... 37

4(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUS- TELUT 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun Tämä suunnitteluhanke on osa Pohjois - Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kuusamon kaupungin toteuttamaa Kuusamon keskustan kehittämishanketta. Hankkeessa pyritään kehittämään ja parantamaan keskusta-alueen liikenteen toimivuutta, liikenneturvallisuutta, taajaman viihtyisyyttä, vetovoimaisuutta ja ilmettä. 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Maantie 18 857 Kuusamon keskustassa koostuu kahdesta väylästä, Ouluntaipaleesta ja Kitkantiestä. Suunnitteluhanke sijoittuu Ouluntaipaleelle Oulangantien risteyksen ja neljäntien risteyksen väliselle alueelle. Kitkantien suunnitteluosuus sijoittuu valtatien 5 ja neljäntien risteyksen väliselle alueelle. Maantie 18856 Kitronintie sisältyy hankkeeseen neljäntien risteyksen ja Kirkkotien väliseltä osuudelta. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu maanteihin liittyviä Kuusamon kaupungin katuja ja katuliittymiä, niistä tärkeimpänä Kaarlo Hännisentie ja Kelantie. Kuva 1. Suunnittelualue

5(37) Suunnittelualueella Ouluntaipaleella (Mt 18 857) keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee noin 7000 ja 7800 ajoneuvon välillä vuorokaudessa (KVL 2017). Kitkantiellä valtatien 5 ja Kaarlo Hännisentien välillä liikennemäärät ovat 10100 11 000 ajoneuvon välillä ja Kaarlo Hännisentien ja neljäntien risteyksen välillä 8700 8800 ajoneuvon välillä. Raskaan liikenteen osuus liikennemäärästä on noin 1,6 %. Kitronintiellä (Mt 18 856) vuorokautiset liikennemäärät ovat noin 4700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ouluntaipaleen tien leveys on nykyisin keskimäärin 10 metriä ja ajoradan leveys 7 metriä. Ouluntaipaleen molemmilla puolilla on keskimäärin 3,5 metriä leveät kevyen liikenteen väylät, jotka ovat osalla matkaa erillisinä, osalla matkaa reunakivellä varustettuna ajoradassa kiinni. Ouluntaipaleella Maaseläntien ja Kirkkotien välillä paalutussuunnassa vasemmanpuoleinen kevyen liikenteen väylä on vain 2,75 metriä leveä. Kitkantien keskustaosuudella ajoradan leveys keskimäärin 7 metriä ja ajoradan molemmilla puolilla on noin 6,9 metriä leveät vinopysäköintipaikat. Ajoradan molemmilla puolilla on korotetut kevyen liikenteen väylät, joiden leveys vaihtelee 3 ja 4 metrin välillä. Kitkantien pohjoisosassa valtatien 5 ja Kaarlo Hännisen tien välillä ajoradan leveys on 9 metriä. Tien itäpuolella on erillinen kevyen liikenteen väylä, jonka leveys on 3,5 m ja länsipuolella 1,75 m leveä korotettu jalkakäytävä. Kitronintien ajoradan leveys on 7 metriä. Tien itäpuolella on korotettu kevyen liikenteen väylä, jonka leveys on 3 metriä ja länsipuolella osittain korotettu ja osittain erillinen kevyen liikenteen väylää leveydeltään 3 metriä. Koko suunnittelualueella on tällä hetkellä 40 km/h nopeusrajoitus. Maanteillä 18 857 (Kitkantie ja Ouluntaival) ja 18 856 (Kitrontie) nykyinen valaistus on pääosin kaksipuoleista reunasijoitusta metallipylväin. Nykyinen valaistus on Kuusamon kaupungin omistama. Viimeisen viiden (2013-2017) vuoden aikana suunnittelualueen vaikutuspiirissä tapahtui 51 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 18 (35 %) johti henkilövahinkoihin. Onnettomuuksista viisi tapahtui vt 5 ja mt 18857 (Kitkantien) liittymäalueella. Mt 18857 tapahtui 37 onnettomuutta, joista 15 (41 %) johti henkilövahinkoihin. Tyypillisesti Kitkantiellä onnettomuus oli kääntymis- (6 kpl), polkupyörä (6 kpl) tai jalankulkijaonnettomuus (5 kpl). Vuosittaiset onnettomuusvaihtelut ovat olleet suuria. Mt

6(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS 18857 onnettomuuskasaumat ovat Viitatien liittymän tuntumassa (Halpa- Halli), Maaseläntien liittymän sekä Joukamontien liittymässä. Kuva 2. Liikenneonnettomuudet (2013-2017) Mt 18857 keskimääräinen onnettomuustiheys (125 onnettomuutta/100 km) on koko maan yhdysteiden onnettomuustiheyttä (1,4) huomattavasti korkeampi. Myös onnettomuusaste on (35,7 onnettomuutta/ 100 milj.ajon.km) huomattavasti korkeampi kuin Suomen yhdysteillä yleensä (14,4 onnettomuutta/ 100 milj.ajon.km). Suunnittelualueella liikennöi jonkin verran säännöllisiä joukkoliikenteen vuoroja. Lisäksi talviaikaan liikennöi myös Ski- bussi Kuusamon keskustan ja Rukan välillä.

7(37) Suunnittelualueella on kaksi siltaa. Kitkantiellä Nilojoen ylittävä ajoneuvoliikenteen silta ja viereinen kevyen liikenteen silta. Silloille ei esitetä tiesuunnitelmassa toimenpiteitä Suunnittelualueen tieosuudet eivät kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon (SEKV). 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö Pohjois - Pohjanmaan ELY-keskus ja Kuusamon kaupunki ovat vuonna 2015 yhteistyössä laatineet Kuusamon keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelman ratkaisut ovat toimineet tämän tiesuunnitelman laadinnan lähtökohtana. Kehittämissuunnitelmassa esitettyjä periaateratkaisuja ovat olleet mm: - jaettu katutila ja kävelypainotteinen alue, ns. Shared space- alue neljän tien risteykseen - lisätilaa istutuksille ja kevyen liikenteen väylille - nykyinen vinopysäköinti muutettaan pitkittäisiksi pysäköintipaikoiksi Kitkantien varrelle - ajoratavalaistuksen uusiminen ja kausivalaistuksen toteuttaminen Kuva 3. Kehittämissuunnitelmassa esitetty periaateratkaisu Kitkantielle Kuusamon kaupunki on laatinut Kuusamon kaupunkikeskustan kehittämissuunnitelman vuonna 2014. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty keskustaalueelle pitkän tähtäimen toimenpiteenä Kitkantien ja Ouluntaipaleen kun-

8(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS nostussuunnitelman laatimisen. Lisäksi suunnitelmassa esitetään katuvalaistuksen uusimista, esteettömien kulkuyhteyksien luomista ja pysäköinnin keskittämistä liikkeiden taustoille. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus Kuusamoa koskevat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (hyv. 11.6.2003, vahv. 17.2.2005 ja lv. 25.8.2006), 1.vaihemaakuntakaava (hyv. 2.12.2013, vahv. 23.11.2015, lv 3.3.2017) ja 2.vaihemaakuntakaava (hyv. 7.12.2016, lainvoimainen). Maakuntakaavan yhdistelmässä ei ole keskustan sisäistä liikennettä koskevia merkintöjä. Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (7.12.2016) Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2005 hyväksytty ja vuonna 2009 lainvoiman saanut oikeusvaikutteinen Kuusamon yleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualue on kaavamerkinnällä matkailukaupunki, Koillis-Suomen aluekeskus, Kuusamo. Voimassa olevassa Kuusamon yleiskaavassa ei ole kaupungin sisäisen yhdyskuntarakenteen liikennettä koskevia merkintöjä. Kuusamon keskusta-aluetta koskee oikeusvaikutukseton Kirkonkylän osayleiskaava, jonka mukaan keskustan liikenneväylät ovat osin seudullisia pääväyliä ja osin kokoojakatuja tai teitä. Kuusamon strateginen yleiskaava (valituksen alla) tulee syrjäyttämään Kirkonkylän osayleiskaavan tullessaan lainvoimaiseksi. Strategisessa Ouluntaival ja Kitkantie (Neljäntien risteys-rajan risteys) on osoitettu yhdystienä (yt),

9(37) joka palvelee pääasiassa kaupungin sisäisen yhdyskuntarakenteen liikennettä. Kuva 5. Ote Kuusamon yleiskaavasta Suunnittelualue Kuusamon keskustassa sijoittuu kokonaisuudessaan asemakaavoitetulle alueelle.

10(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS Kuva 6. Ote vireillä olevasta asemakaavayhdistelmästä Ouluntaipaleen, Kitkantien eteläosan ja Kitronintien alueilla. Kuva 7. Ote vireissä olevasta asemakaavayhdistelmästä Kitkantien pohjoisosan alueella.

11(37) Tiesuunnitelma edellyttää pieniä asemakaavamuutoksia lähinnä LT-alueiden rajauksiin sekä asemakaavassa esitettyihin tonttiliittymiin ja niiden sijaintiin. 1.5 Ympäristö Maisema Suunnittelualue sijoittuu Kuusamon keskustan alueelle ja sitä ympäröi tiivis kaupunkitaajama. Keskustan ympärillä sijaitsee kolme järveä. Maasto on korkeussuhteiltaan melko tasainen eikä korkeusvaihtelua tiealueella juurikaan ole. Luontokohteet, suojelukohteet Suunnittelualueelle ei sijoitu tunnettuja muinaisjäännöksiä tai yksittäisten esineiden löytöpaikkoja. Aluetta ei ole osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi, eikä suunnittelualueelle sijoitu arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Suunnittelualueen lähin suojelualue on keskustan eteläpuolella oleva Torankijärvi, joka kuuluu Natura-alueisiin. Maa- ja kallioperä Kitkantie Kitkantiellä ja Kaarlo Hännisen tiellä on tehty 4 painokairausta. Rakennekerrosten paksuus on tutkittu kuudesta näytteenottopisteestä. Ajoradan sidottujen kerrosten paksuus on tutkittu seitsemästä tutkimuspisteestä. Rakennekerrosten alla oleva pohjamaa on löyhää/keskitiivistä, routivaa hiekkaista silttiä/silttistä hiekkamoreenia/silttistä hiekkaa, jonka vesipitoisuus on 6 19 paino-%. Kitkantien ajoradalla päällysrakennekerrosten paksuus on noin 0,7m, päällysteen paksuus 100 mm. Kevyenliikenteenväylällä, tonteilla ja pysäköintialueella mitatut rakennepaksuudet ovat 0,20 0,30 m: Kitronintie Kitronintiellä on tehty 1 painokairaus, josta on tutkittu myös rakennekerrosten paksuus. Ajoradan sidottujen kerrosten paksuus on tutkittu yhdestä tutkimuspisteestä.

12(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS Rakennekerrosten alla oleva pohjamaa on löyhää routivaa silttiä. Kevyenliikenteenväylällä päällysrakennekerrosten paksuus on 0,60 m Kitronintien ajoradalta mitattu päällysteen paksuus on 38 mm ja kevyenliikenteen väylällä 70 mm. Ouluntaival/Kelantie Ouluntaipaleella/Kelantiellä on tehty 1 painokairaus. Rakennekerrosten paksuus on tutkittu kuudesta näytteenottopisteestä. Ajoradan sidottujen kerrosten paksuus on tutkittu kolmesta tutkimuspisteestä. Rakennekerrosten alla oleva pohjamaa on löyhää routivaa hiekkamoreenia ja sitkeää savista silttiä sekä hiekkaista silttiä/silttistä hiekkaa. Savisen siltin vesipitoisuus on 21 30 paino-%. Hiekkaisen siltin vesipitoisuus on 12 paino-%. Silttisen hiekan vesipitoisuus on 18 paino-% Tutkimusaikana (13.9.2017) pohjavedenpinnan olevan 2.5 2,6 metrin syvyydessä maanpinnasta. Ajoradalla rakennekerrosten paksuus vaihteli 0,7 m. 1,0 m Kevyenliikenteenväylällä mitatut rakennepaksuudet ovat 0,30 0,50 m: Ouluntaipaleella päällysteiden paksuus on tutkimusten mukaan 87 102 mm. Yhteenveto tuloksista Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella voidaan todeta, että kevyen liikenteen väylillä ja pysäköintialueiden kohdalla nykyiset päällysrakenteet ovat hyvin ohuet suhteessa routamitoitusvaatimukseen. Ajoradoilla kokonaispaksuudet ovat edellistä paksummat (0,7 1,0 m) ja sen vuoksi merkittävää routimista ei ole päällysteessä havaittavissa. Tierakenteiden kunto on kokonaisuudessaan hyvä. Pohjavesi on tutkimusaikana ollut päällysrakenteen alapuolella, mutta vedenpinnan taso vaihtelee kausittain (yleensä noin 0,5 1,0 m) ja routimisen edellytykseksi tarvittavaa vettä on kohteessa routarajalla saatavissa. Tällöin routimisen edellytykset ovat olemassa. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita.

13(37) Pintavedet tie- ja katualueilta on ohjattu hulevesiviemäreiden kautta läheisiin vesistöihin. Kiinteistöjen pintavedet on osittain ohjattu Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevesiviemäreihin. Melu Tämän suunnitelman yhteydessä laadittiin meluselvitys suunnitelma-alueelle ja sen välittömään lähiympäristöön. Melulähteinä huomioitiin Ouluntaival, Kitronintie ja Kitkantie. Laskennoissa käytetyt liikennetiedot on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 1. Liikennetiedot Tie/katu Nopeus km/h Raskasliikenne-% KVL Ouluntaival 40 1,6 7800 Kitkantie Vt5-Kaarlo Hännisentie 40 1,6 11000 Kitkantie Kaarlo-Hännisentie - neljäntie 40 1,6 8800 Kitronintie 40 1,6 4700 Melulaskennat tehtiin SoundPlan 7.4 -melunlaskentaohjelman pohjoismaisella tieliikennemelun laskentamallilla. Selvityksessä laskettiin päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L Aeq) suunnitelma-alueelle nykyisillä ja suunnitelluilla tieja katujärjestelyillä. Tärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa: Laskentaruudukon koko 15 x 15 metriä Meluvyöhykkeiden laskentakorkeus 2 metriä. Laskentasäde 800 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Kukin melulähde yksittäisenä emissiolähteenä (pohjoismaisen tie- ja raideliikennemelumallin mukaisesti). Laskentakuvat on esitetty tiesuunnitelma-asiakirjoissa. Laaditun meluselvityksen mukaan nykyisillä tiejärjestelyillä melualueilla asuu 300 asukasta rakennuksissa, joiden julkisivuihin kohdistuu päivällä yli 55 db melutaso. Päästöt Maanteiden liikennemäärät ovat kohtuullisia, eikä tien liikenteestä aiheudu tällä hetkellä ohjearvot ylittäviä päästöhaittoja.

14(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet Tiesuunnitelman tavoitteena on parantaa Kitkantien liikenneympäristöä maantiemäisestä ympäristöstä taajamamaisemmaksi. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja turvata liikenteen toimivuus. Suunnitelmaratkaisujen tavoitteena on parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaa ja liikenneturvallisuutta. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa Kuusamon keskustan taajamakuvaa, turvata kiinteistöjen kulkuyhteydet sekä edesauttaa keskustan maankäytön ja kaupallisten palveluiden kehittymistä alueella. Tiesuunnitelman tavoitteena on huomioida talvikunnossapidon haasteet ja tarvittava lumitila sekä esteettömän liikkumisen tarpeet. Tavoitteena on, että rakentamisen jälkeen maantiet muutetaan kaduiksi.

15(37) 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1 Aikaisemmat suunnitteluvaiheet Tiesuunnitelma pohjautuu vuonna 2015 valmistuneeseen Kuusamon keskustan liikennejärjestelyjen kehittämissuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin. Kehittämissuunnitelman laativat yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus ja Kuusamon kaupunki. 2.2 Työryhmätyöskentely Tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu keväällä 2017. Suunnittelua on ohjannut hankeryhmä, joka on kokoontunut tiesuunnittelun kuluessa 6 kertaa. Hankeryhmän kokoonpano on ollut: Ari Kuotesaho, Pohjois-Pohjanmaan ELY, pj Mika Mankinen, Kuusamon kaupunki (31.12.2017 saakka) Jukka Väisänen, Kuusamon kaupunki Anne-Kaisa Olva, Kuusamon kaupunki (1.1.2018 alkaen) Pirkka Hartikainen, Sito Oy Pauliina Nissi, Sito Oy Lisäksi on pidetty asiantuntijapalavereja liittyen mm. asemakaavoitukseen, ympäristösuunnitteluun ja liikenteenohjaukseen liittyen. 2.3 Liittyminen alueen muuhun suunnitteluun Hankkeen yhteydessä Kuusamon kaupunki toteuttaa keskeisimmälle keskusta-alueelle neljäntien risteyksen välittömään läheisyyteen aukion. Aukio toimii tapahtuma-aukiona yhdessä torin kanssa keskusta-alueella järjestävissä erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi kaupunki kehittää keskustan kevyen liikenteen yhteyksiä nykyisille alueella oleville pysäköintialueille sekä pysäköintialueiden toimivuutta. 2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen Tiesuunnitelman aloittamisesta sekä kiinteistöillä tehtävistä tutkimuksista ja mittauksista on kuulutettu Kalevassa ja Koillissanomat-lehdessä 22.6.2017 ja Kuusamon kaupungin ilmoitustaululla. Suunnittelutyön aloittamisesta on laadittu lehdistötiedote 12.6.2017.

16(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS Tiesuunnitelman ensimmäisestä yleisötilaisuudesta on kuulutettu 22.11.2017 Kalevassa ja Koillissanomat-lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Hankkeen ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin Kuusamon kaupungin valtuustosalissa 29.11.2017. Yleisötilaisuudessa esiteltiin suunnitelmaluonnoksia ja vaihtoehtoisia suunnitelmaratkaisuja. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 20 henkilöä. Saman päivänä esiteltiin hanketta Kuusamon yrittäjille. Tilaisuudessa oli paikalla 12 henkeä Hanketta esiteltiin Kuusamon kaupunginvaltuustolle valtuuston iltakoulussa 4.12.2018. Tiesuunnitelman toisessa yleisötilaisuudesta on kuulutettu 1.2.2018 Kalevassa ja Koillissanomat-lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Hankkeen toinen yleisötilaisuus pidettiin 7.2.2018 Kuusamon kaupungin valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 25 henkilöä. Yleisötilaisuudessa läsnä olleilla oli mahdollisuus tutustua tiesuunnitelmaluonnokseen virtuaalilaseilla. Yleisötilaisuuksista on laadittu erilliset muistiot. Kuva 8. Toinen yleisötilaisuus Kuusamon valtuustosalissa 7.2.2018 Lisäksi hanketta on esitelty Kuusamon vanhus- ja vammaisneuvostolle Kuusamossa 7.2.2018. Esittelystä on laadittu muistio ja vammais- ja vanhusneuvosto on antanut hankkeesta omat lausuntonsa.

17(37) 2.5 Muiden omistaminen laitteiden suunnittelu Suunnittelualueella sijaitsevien johtojen ja laitteiden omistajien kanssa on pidetty johtosiirtokokous 29.11.2017 Kuusamossa. Lisäksi johtojen ja laitteiden omistajien kanssa on neuvoteltu heidän tulevista johto- ja suojaputkitarpeistaan. Johtojen ja laitteiden omistajat ovat toimittaneet heidän esityksensä toimenpiteistä suunnittelijalle. Kuusamon energia ja vesiosuuskunta EVO omistaa suunnittelualueen vesija viemäriverkoston. EVO:n tavoitteena on saneerata rakennustöiden yhteydessä suunnittelualueella kiinteistöjen tonttiliittymät. Lisäksi EVO selvittää alueen kiinteistöjen nykyiset huleveden johtamisjärjestelyt ja pyrkii saneeraamaan verkoston siten, että kiinteistöjen hulevedet ohjataan jätevesiviemärin sijasta hulevesiviemäriin. 2.6 Suunnittelutyön aikaiset lausunnot ja kannanotot Suunnittelutyön aikana on pyydetty lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen Y-vastuualueelta. Lausunnon 25.4.2018 mukaan pintavedet tie- ja katualueilta on ohjattu hulevesiviemäreiden kautta läheisiin vesistöihin. Suunnitelmassa ei ollut käsitelty hulevesien käsittelyn mahdollista tarvetta ennen niiden johtamista vesistöön ELY-keskuksen Y-vastuualue toteaa, että maanteiden 18 857 (Kitkantie) ja 18 856 (Kitronintie) parantaminen Kuusamon keskustassa ei kuitenkaan tiesuunnitelman ja ELY-keskuksen tiedossa olevien seikkojen perusteella lisää vesistökuormitusta, eikä sen toteuttamiselle ole kuivatusasioihin ja vesistövaikutuksiin liittyen estettä. Lausunto on kokonaisuudessaan tiesuunnitelman osassa 1.8T

18(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Hankkeessa suunnitellut ratkaisut on esitetty tiesuunnitelman osan B asiakirjoissa. 3.1 Tiejärjestelyt Ajoneuvoliikenne Kuusamon keskustan keskeisimpään kohtaan, Kitkantien ja Ouluntaipaleen liittymään, Neljäntien risteykseen on suunniteltu jaettu katutila, ns. shared space -alue. Alue on tarkoitus osoittaa liikennemerkein pihakaduksi. Liittymän nykyiset liikennevalot poistetaan ja tilanne rakennetaan kiertoliittymä. Keskustan ydinalueella, Ouluntaipaleella M1 välillä Joukamontie - Kaiterantie ja Kitkantiellä välillä Vienantie Ouluntaival, ajoneuvoliikenne erotetaan keski- ja välikaistoilla. Liittymäalueet ja shared space -alue rakennetaan korotettuina. Ouluntaipaleen M1 ja Kitkantien M2 nykyiset vinopysäköintipaikat korvataan suuntaispysäköintipaikoilla. Ouluntaipaleella välillä Maaseläntie Joukamontie ajorataa kavennetaan sijoittamalla reunakivilinja uuteen sijaintiin. Kitkantien ja Kaarlo Hännisen tien liittymän nykyiset liikennevalot poistetaan ja tilalle rakennetaan kiertoliittymä. Joukkoliikenne Ouluntaipaleella Maaseläntien liittymässä nykyistä linja-autopysäkkiä parannetaan rakentamalla odotustila. Ouluntaipaleelle osoitetaan ajoratapysäkkipari shared space-alueelle. Kitkantiellä Muikkutien liittymässä nykyisen bussipysäkin odotustilaa parannetaan. Kitkantiellä Karhutien ja Kaarlo Hännisen tien liittymien välillä olevat bussipysäkit parannetaan ja siirretään. Kitkantielle on suunniteltu linjaautopysäkki Vienantien liittymän läheisyyteen. Kitronintiellä parannetaan nykyinen linja-autopysäkki. Kelantien linjaautopysäkki säilyy nykyisellään. Kevyt liikenne Jalankulku- ja pyöräilyteitä parannetaan koko suunnittelualueella.

19(37) Keskeisimmällä shared space-alueella vahvistetaan jalankulkijoiden asemaa. Alue merkitään pihakaduksi, jolloin jalankulkijat saavat ylittää tien mistä tahansa kohdasta. Kuva 9. Havainnekuva shared space -alueesta. Keskustan ydinalueella, Ouluntaipaleella välillä Joukamontie - Kaiterantie ja Kitkantiellä välillä Vienantie Ouluntaival, jalankulku- ja pyöräilyteitä levennetään nykyisestä. Suojatiet ovat keskisaarekkeellisia ja liittymäalueet korotettuja. Kuva 10. Havainnekuva Kitkantieltä. Ouluntaipaleelle rakennetaan uusia, keskisaarekkeellisia suojatieylityksiä Vienantien ja Kirkkotien liittymiin. Ouluntaipaleen pohjoisen puolista, korotettua jalankulku- ja pyöräilytietä levennetään välillä Maaseläntie Kirkkotie siirtämällä reunakivilinjaa ja samalla kaventaen nykyistä ajokaistaa. Kitkantiellä puretaan nykyinen kapea ja huonokuntoinen jalkakäytävä tien länsipuolella suunnittelualueen pohjoispäästä Karhutielle asti. Purkamisen

20(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS takia myös nykyinen suojatie poistetaan ja keskisaarekkeen aukko poistetaan suunnittelualueen pohjoispäässä. Muikkutien liittymän kohdalla parannetaan jalankulkuyhteyttä hautausmaan pysäköintipaikalle ja linjaautopysäkille. Kitkantiellä Karhutien liittymässä puretaan nykyinen, jyrkkäpiirteinen korotettu suojatie ja rakennetaan samalle paikalle uusi, paremmin toimiva korotus. Kitronintiellä uusitaan korotetun jalankulku- ja pyöräilytien reunatuki ja päällyste. Alemman tieverkon kytkennät ja liittymäjärjestelyt Maantieliittymiin ei tule muutoksia tässä suunnitelmassa. Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt Tiesuunnitelma ei edellytä teiden hallinnollisia tai toiminnallisia järjestelyjä. Rakentamisen jälkeen suunnittelualueen tiet muutetaan Kuusamon kaupungin kaduiksi erillisellä kadunpitopäätöksellä. 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Suunnitelma-alueella ei ole yksityisten teiden liittymiä. 3.3 Kadut ja tonttiliittymät Keskeisimmällä jaetun katutilan alueella Neljäntien risteyksessä Kelantien linjausta muutetaan, jotta katu liittyisi keskeisemmin Ouluntaipaleen ja Kitkantien kiertoliittymään. Kelantien ajoradan reunalle on suunniteltu muutama suuntaispysäköintipaikka. Kaiterantiellä parannetaan jalankulkijoiden turvallisuutta tekemällä järjestelyjä liikerakennuksen kohdalla ja lisäämällä suojatie Kaiterantielle. Vienantiellä puretaan nykyinen, kadun pysäköintialueelle päättyvä jalankulku- ja pyöräilytie Kitkantien ja Vanttajantien välillä kadun pohjoispuolelta. Samalla siirretään Vanttajatien ylittävä suojatie Vienantien eteläpuolelle. Kitkantiellä puretaan käytöstä poistettu tonttiliittymä Muikkutien ja Samostentien välillä. Kitkantiellä siirretään liikuntakeskuksen tonttiliittymää noin 100 m pohjoisemmaksi, jotta liikuntakeskuksen pihan liikennejärjestelyt voidaan tehdä turvallisemmiksi. Kaikille tonteille järjestetään tonttiliittymä ja kulkuyhteys maanteiltä ja kaduilta suunnittelualueella päivitettävän asemakaavan mukaisesti.

21(37) 3.4 Tekniset ratkaisut Tien mitoitusnopeus, leveydet ja päällysteet Suunnittelualueella on pääosin mitoitusnopeutena 40 km/h. Keskustan keskeisellä jaetun katutilan alueella Neljäntien risteyksessä mitoitusnopeus on 20 km/h. M1 Ouluntaival Maantien 18 857 Ouluntaipaleen peruspoikkileikkauksen leveys välillä Oulangantie Joukamontie vaihtelee 8,5 ja 8,0 metrin välillä. Ajoradan molemmilla puolilla on keskimäärin 3,0 metriä leveät nykyiset kevyen liikenteen väylät joko erillisenä tai korotettuina. Välillä Joukamontie Neljäntienristeys Ouluntaipaleella on 3 metriä leveä keskiskaista ja sen molemmilla puolilla 3,75...4,0 metriä leveät ajokaistat. Välilillä Joukamontie Kaiterantie osuudella suuntaispysäköintipaikat. Tien molemmilla puolilla on lisäksi 2,25 3,75 metrin leveät istutus/välikaista sekä 3,75, 4,5 metriä leveät kevyen liikenteen väylät. M2 Kitkantie Maantiellä18 857 Kitkantiellä keskustassa Neljäntienristeyksen ja Vienantien välillä on 3 metriä leveä keskikaista ja sen molemmilla puolilla 3,75...4,0 metriä leveät ajokaistat Ajoradan molemmilla puolilla on 2,75 3,0 metriä leveät suuntaispysäköintipaikat. Tien molemmilla puolilla on lisäksi 2,05 4,05 metrin leveät istutus/välikaistat sekä 4,0 metriä leveät kevyen liikenteen väylät. Maantiellä18 857 Kitkantiellä Vienantien ja Kaarlo Hännisentien välillä ajoradan leveys vaihtelee 6,5 metrin ja 7,5 metrin välillä. Vienantien ja Maaseläntien välillä ajoradan molemmilla puolilla on 3,0 metriä leveät suuntaispysäköintipaikat. Tien molemmilla puolilla on lisäksi 3,3 metriä leveät istutus/välikaistat sekä 4,0 metriä leveät kevyen liikenteen väylät. Paalutussuunnassa oikealla puolella oleva kapea jalkakäytävä puretaan. Paaluvälillä 400 527 tämä jalkakäytävä säilytetään. M3 Kitronintie Maantiellä18 856 Kitronintiellä ajoradan leveys on 7,0 metriä. Ajoradan molemmilla puolilla on 3,0 metriä leveät joko korotetut tai erilliset kevyen liikenteen väylät.

22(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS Leveydet on esitetty piirustuksissa 4T-1.4T-7 Kaikki väylät rakennetaan AB- pintaisina. Kadut Maanteihin liittyvien katujen poikkileikkauksien leveydet vaihtelevat. Ne rakennetaan vastaavan levyisinä kuin nykyisin. Kaikki kadut rakennetaan ABpintaisina. Liittymät Neljäntienristeyksen kiertoliittymän keskisaarekkeen halkaisija on 12 metriä, kiertotilan leveys 10 metriä ja kiertotilan kavennus 2 metriä. Kitkantien ja Kaarlo Hännisentien kiertoliittymän keskisaarekkeen halkaisija on 12 metriä, kiertotilan leveys 10 metriä ja kiertotilan kavennus 2 metriä. Neljäntien risteyksen kiertoliittymän kiertotila rakennetaan kivettynä ja Kaarlo Hännisentientien kiertoliittymän kiertotila AB-pintaisena. Muut liittymät tehdään normaaleina katu tai tonttiliittyminä vastaavanlaisina kuin nykyisin. Pysäköintialueet Kuusamon kaupunki parantaa hankkeen yhteydessä pysäköintialueita sekä yhteyksiä pysäköintialueille Kitkantien ympäristössä. Kelantien varrella oleva pysäköintialue kunnostetaan. Vanttajantien varrella olevalta pysäköintialueelta pyritään avaamaan uusi kevyen liikenteen yhteys Kitkantielle. Kaiterantien varrelle rakennetulta uudelta pysäköintialueelta pyritään myös avaamaan yhteys jalankulkijoille Kitkantien varrelle. Valo-ohjaus Suunnittelualueelle ei rakenneta valo-ohjattuja liikennevaloja. Liikenteenohjaus Kiinteä liikenteenohjaus on esitetty viitoituksen yleissuunnitelmassa 12T-1 12T-5. Opastuksen kohdevalinnat ja opastustapa perustuvat Pohjois- Pohjanmaan ELY- keskuksen ylläpitämään viitoituksen yleissuunnitelmaan. Suunnitelmassa on huomioitu nykyiseen palvelukohteiden opastukseen tehtävät muutokset.

23(37) Nykytilanne Valaistus Maanteillä 18 857 (Kitkantie) ja 18 856 (Kitrontie) nykyinen valaistus on pääosin kaksipuoleista reunasijoitusta metallipylväin. Nykyinen valaistus on kaupungin omistama. Tievalaistus Uusi valaistus on esitetty tiesuunnitelmakartoilla pylvässijoitteluna, samoin kausivalaistuksen paikat on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 3T-9. Maanteillä 18857 (Kitkantie) ja 18 856 (Kitrontie) valaistusluokka on M3b ajoreadalla ja P4 kevyenliikenteenväylällä. Kiertoliittymien valaistusluokka on C4. Liittyvien katujen valaistusluokitus on M4 ja kevyenliikenteenväylien P4. Pylväät ja valaisimet maalataan RAL-sävyyn 9005. Uusi valaistus toteutetaan myötäävillä metallipylväillä ja valaisimina ovat AEC:n Italo 2 (tai vastaava), Kitkantiellä (M2) valtatien 5 risteyksestä Vienantien (K4) risteykseen asti. Kevyenliikenteenväylä saa valaistuksen ajoratapylväista. Vienantien ja jaetun tilan välillä Kitkantiellä valaistus vaihtuu keskikaistasijoitukseksi ja T-pylväiksi. Valaisimena tällä alueella on AEC:n XMode tai vastaavaa.. AEC:n Xmode tai vastaavaa valaisinta käytetään myös Ouluntaipaleella M1) välillä jaettu tila Joukamontie. Ouluntaipaleen muut valaisimet ovat AEC:n Italo 2 -mallia tai vastaavia. Valaistus toteutetaan Ouluntaipaleella pääosin kaksipuoleisella reunasijoituksella. Ouluntaipaleen länsipäässä uusi valaistus liittyy nykyiseen valaistukseen. Mt 18856 (Kitrontie) valaistus toteutetaan jaetun tilan jälkeen AEC:n Italo 2 tai vastaavilla valaisimilla 2-puoleisella reunasijoituksella. Suunnitelma alueen kausivalaistus on esitetty suunnitelmakartoilla ja se toteutetaan tähän kohteeseen kustomoituna ratkaisuna, joka pohjautuu aiemmin tehtyyn kehittämissuunnitelmaan. Kausivalaistuspylväisiin integroidaan myös kevyenliikenteen väylän valaistusta. Kitrontien, Kitkantien ja Ouluntaipaleen kiertoliittymään on suunniteltu erikoisvalaistus gobo-heittimillä. Heitin toistaa kuvion kiertoliittymän keskialueen pintaan. Myös uutta tapahtuma-aukiota korostetaan gobo-heittimin. Kuvioiden aiheet ovat abstrakteja luonto-aiheita, jotka liittyvät Kuusamon maisemaan. Kaikki uudet ledi-valaisimet ohjelmoidaan himmentymään tiejakson valais-

24(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS tusluokan ja POP-ELY-keskuksen käyttämän himmennystaulukon mukaisesti. Erikoisvalaistukset, kuten gobo-heittimet ja kausivalaistus ei kuuluu himmennyksen piiriin. Valaistukset ovat yösammutuskohteita ja himmennys toteutetaan seuraavan taulukon mukaisesti. - klo 20-22 60% mitoittavasta valaistusluokasta, - klo 22-04 20% mitoittavasta valaistusluokasta ja - klo 04-06 60% mitoittavasta valaistusluokasta Kuivatus Suunnittelualueen kuivatus toteutetaan hulevesiviemärein. Nykyistä huleveden runkolinjaa M2 Kitkantien paaluvälillä 990-1040 uusitaan. Muilta osin uudet hulevesikaivot Kitkantiellä liitetään nykyiseen huleveden runkolinjaan. Huleveden runkolinja on videokuvattu ja todettu hyväkuntoiseksi lukuun ottamatta edellä mainittua paaluväliä. Tie- ja katurakenteiden syväkuivatukseen ei tule muutoksia. Esteettömyys Suunnittelualueella kiinnitetään erityistä huomioita esteettömyyteen. Kevyen liikenteen väyliä ja ajoratoja erottavat reunakivet rakennetaan madallettuina. Kevyen liikenteen väylät ovat riittävän leveitä myös esteettömään liikkumiseen, runkopuut ja kadunkalusteet sijoitetaan samaan linjaan, jolloin ne eivät ole liikkumisen esteinä sekä erilaisilla kivimateriaaleilla erotetaan eri liikkumismuodot toisistaan. Alueen kävely-yhteydet ja ajorataylitykset suunnitellaan rakennussuunnitelmavaiheessa täyttäen esteettömyyden perustason. Ohjeena käytetään Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekorttia SuRaKU (2008). Nykytilanne Johdot ja laitteet Suunnittelualueella olevat johto ja laitetiedot on saatu laitteiden omistajilta. Suunnittelualueella on kauko-, vesijohto- ja viemäriverkosto sekä hulevesiverkosto. Suunnittelualueella sijaitsee sähkökaapeleita ja useiden operaattoreiden telekaapeleita ja laitteita. Johtosiirrot Tiesuunnitelmasta aiheutuu siirto- ja suojauskustannuksia osalle teleoperaattoreista ja sähköverkon omistajalle. Kustannuksia aiheutuu myös kaukolämpö- ja vesihuoltoverkon omistajalle, sillä verkostoon kohdistetaan korjaustoimenpiteitä omistajan toimesta tien rakentamisen yhteydessä.

25(37) Rakenteellinen mitoitus Tiet Teille ei ole tehty erillistä rakenteen kantavuus- ja routamitoitusta. Nykyiset tierakenteet hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, koska niiden kunto on hyvä. Uudet väylät ja niiden korkeusasema on suunniteltu siten, että nykyiset teiden kestopäällysteet sekä kantavan kerroksen yläosa noin 0,2 metrin syvyydeltä poistetaan sekä korvataan uusilla materiaaleilla. Teiden poikkileikkausten korkeusasema ja sivukaltevuudet on suunniteltu siten, että uusi tienpinta sijoittuu joko samalle korkeudelle tai korkeammalle kuin nykyinen tien pinta. Tällä varmistetaan, ettei uusi tierakenne on vähintään yhtä paksu kuin nykyinen. Kitkantien nykyisten pysäköintipaikkojen ja kevyen liikenteen väylien alta nykyistä rakennetta poistetaan 0,3 0,4 metrin syvyydeltä ja korvataan uusilla materiaaleilla. Pohjanvahvistukset Suunnittelualueella ei ole pohjanvahvistuksia tarvitsevia tie- tai taitorakenteita. Pohjaveden suojaus Suunnittelualueella ei ole suojattavia pohjavesialueita. Työnaikaiset liikennejärjestelyt Liikennejärjestelyt rakennetaan tieosa ja kaista kerrallaan. Kiinteistöihin järjestetään kulkuyhteydet rakennustöiden ajaksi. 3.5 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Yleisperiaatteena suunnittelussa on, että ympäristösuunnitelman ratkaisut sovitetaan muihin tekniikkalajeihin. Esitetyt käsittelyperiaatteet on suunniteltu sopimaan Kuusamon kaupunkikuvaan ja luonnonympäristöön. Ratkaisut ovat kustannustehokkaita niin rakentamistavaltaan kuin kunnossapidoltaankin. Keskustan alueella ympäristörakenteet halutaan toteuttaa viihtyisinä, kulutusta kestävinä ja laadukkaina kokonaisuuksina.

26(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS Suunnittelukohteessa korostetaan saapumista Kuusamon keskustan ydinalueelle. Suunnitelmaratkaisuilla korostetaan kaupunkikeskustan läheisyyttä, mutta huomioidaan kiertoliittymän sijainti maanteiden risteyksessä. Suunnitteluratkaisut mahdollistavat myös suurten kuljetusten liikkumisen vaivattomasti kiertoliittymän läpi. Kiertoliittymät Kiertoliittymiä tiealueella on kaksi, toinen Kaarlo-Hännisentien ja Kitkantien risteyksessä ja toinen keskustassa Ouluntaipaleen ja Kitkantien risteyksessä. Kiertoliittymät ovat luonteeltaan erilaiset. Kiertoliittymien materiaaleina käytetään luonnonkiveä ja kasvillisuutta. Kiertoliittymän kavennukset tehdään isoista (140x140x140 mm) graniittinoppakivistä ja tarvittavat reunakivet graniittisilla reunakivillä. Kitkantien ja Kaarlo Hännisentien kiertoliittymässä on kolme kasvillisuusaluetta saarekkeina. Kasvillisuus on kunttamattoa ja matalia pensasalueita, joissa käytetään lajina mm. peittopajua ja lamoherukkaa. Kasvillisuussaarekkeiden välitila pinnoitetaan paikallisella liuskekivellä. Keskustan kiertoliittymän linssi muotoillaan korkeussuhteiltaan kuperaksi muuhun tieympäristöön nähden. Kukkulan korkein kohta sijaitsee epäkeskitetysti linssin reunalla. Linssin pinta on luonnonkiveä. Korkeimmassa kohdassa sijaitsee yhdessä pylväässä kaksi gobo-valonheitintä, joista heitetään kuviovalo kuperalle pinnalle. Kuva 11. Havainnekuva gobo-valaistuksesta.

27(37) Kuva 12. Esimerkkikuva kuviovalaistuksesta. Ishojin asema Kööpenhaminassa. Kuva: AF Lighting. Kevyen liikenteen ympäristö Suunnitelmassa turvataan nykyiset kävely- ja pyöräily-yhteydet. Kevyen liikenteen reitit rajataan tiestä kivetyin välikaistoin, jossa sijaitsee puurivi sekä kadunkalusteita kuten penkkejä ja pyörätelineitä. Välikaista ja pysäköintikaistat pinnoitetaan mustalla betonikivellä. Reunakivet ja rajaavat nupukiviraidat ja -kourut tehdään harmaasta luonnonkivestä. Keskustan shared space-alueella käytetään pinnoitteena harmaata ja mustaa luonnonkiveä. Kiveys toteutetaan voimakkaalla kuviolla, joka yhdistää kadun eri puolet visuaalisesti yhteen ja korostaa mahdollisuutta ylittää katu monesta kohtaa. Kuvion suunnittelussa otetaan huomioon esteettömyysvaatimukset. Shared space-alueen sisällä säilytetään myös yksi arvokas rakennus ja sen ympärille rakennetaan tapahtuma-aukio, jonka ilme yhdistyy muuhun kevyen liikenteen ympäristöön. Aukio rajataan ympäristöstä tukimuurein korotetuilla istutusalueilla, joiden väliin jää suojaisa tapahtumapaikka. Muurien päällä olevat puutasot toimivat istuimina ja katsomona tapahtumapaikalle. Tapahtumapaikan kiveys erotetaan muusta kiveyksestä mustalla betonikivellä. Aukiolla on myös taideteoksen sijoituspaikka rakennuksen päädyssä, joka näkyy hyvin aukiolle sekä Kitkantien suuntaan. Alueen kävely-yhteydet ja ajorataylitykset suunnitellaan rakennussuunnitelmavaiheessa täyttäen esteettömyyden perustason. Ohjeena käytetään Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekorttia SuRaKU (2008).

28(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS Istutukset Nykyisiä istutuksia joudutaan osittain poistamaan ja uusimaan pysäköintikaistojen tieltä ja osittain niiden huonosta kunnosta johtuen. Nykyisten istutettujen alueiden rajaukset ja laajuus säilytetään suurilta osin. Kitkantietä reunustavien välikaistojen puusto uusitaan ja sitä lisätään koko tien varrelta. Puut istutetaan kantavaan kasvualustaan, joka ulottuu välikaistan ja kevyen liikenteen väylän sekä pysäköintipaikkojen pinnoitteen alle. Puut varustetaan maaritilöin ja kestävin runkosuojin. Katupuulajeina käytetään kapeakasvuista ja kestävää pilarihaapaa ja pilaripihlajaa. Puulajit vuorottelevat jaksoissa joka tuo pitkälle tiealueelle vaihtelua. Leveämmille, säilytettäville istutusalueille sekä aukion istutussaarekkeisiin istutetaan kestäviä näyttäviä ainavihantia havukasveja kuten mäntyä ja siperianpihtaa. Pensaina käytetään matalia helppohoitoisia lajeja kuten peittopajua ja lamoherukkaa. Taimien tulee olla kotimaisia ja pohjoista kantaa. Tässä hankkeessa käytettävien yksittäispuiden koko on luokkaa rym (rungon ympärys) 10 14. Maastonmuotoilut Tarvittavat maastonmuotoilut tehdään muuttuvien tiealueiden kohdilla. Maasto muotoillaan loivapiirteiseksi tiealueen reunoilla, siten että se täyttää vaadittavat turvallisuus kriteerit ja on helposti kunnossapidettävä. Kaikki jyrkät maaston taitteet pyöristetään. Aukion korotetut istutusalueet rajataan tukimuureilla, jotka sovitetaan nykyisen ympäristön korkoihin. Nurmetukset ja muut pinnoitteet Tieluiskat nurmetetaan. Nurmetusluokkana käytetään nurmetusta A3 alueilla, jotka rajautuvat kevyenliikenteen väyliin. Metsäalueisiin liittyvät luiskat nurmetetaan maisemanurmi 1 nurmiksi. Tien saarekkeet verhoillaan mustalla betonikivellä (vahvuus väh. 80 mm) kunnossapidon helpottamiseksi. Olemassa olevaan saarekkeeseen liittyvät uudet osat tehdään vastaavalla uudella betonikivellä ja samalla ladontakuviolla. Tieympäristön käsittelyn periaatteet on esitetty suunnitelmakartoilla 3T- 1 3T-8 sekä 7T-1. 3.6 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet Hankkeesta ei aiheudu pysyviä melu, pöly- tai tärinähaittoja maankäytölle tai asutukselle. Suunnitelmakartalla on esitettynä kiinteistökatselmusalue, jonka alueella olevat rakennukset ja säiliöt tarkastetaan ennen rakentamistöiden aloittamista. Rakentamistyön aikana tarkkaillaan työstä rakennuksille ja aiheutuvia tärinöitä.

29(37) 3.7 Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvoliikenne Kevyen liikenteen väylillä ei sallita mopoliikennettä. 3.8 Erikoiskuljetukset ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit Suunnittelualueen tieosuudet eivät kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon (SEKV). 3.9 Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet Hankkeessa liikuteltavat massamäärät ovat pieniä. Hankkeessa ei osoiteta tierakentamiseen soveltuvia maa-aineksia, hiekka, soraa tai kalliokiviaineksia. Hankkeen sisällä ei ole osoitettu varamaanottopaikkoja tai läjitysalueita. Hankkeen rakentamiseen tarvittavat maa-ainekset hankitaan hankkeen toteuttamisvaiheessa. Tiesuunnitelman laatimisen aikana Kuusamon kaupungilla ei ollut osoittaa luvallista läjityspaikkaa. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsija hankkii luvallisen paikan ylijäämä- ja pintamaiden läjitykselle yhteistyössä kaupungin kanssa. 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Suunnitteluvaiheessa tutkittiin mahdollisuutta rakentaa kiertoliittymä Kitkantien ja Kaarlo Hännisentien liittymään nykyisen liikennevalo-ohjatun liittymän paikalle. Lopulliseksi ratkaisuksi valittiin kiertoliittymä, koska liittymän toimivuus on parempi, se hillitsee ajonopeuksia erityisesti Kitkantiellä ja jäsentää liikennetilaa viestien taajaman keskustan alkamisesta. Neljäntien risteyksessä tutkittiin vaihtoehtoina kiertoliittymä sekä nelihaarainen ja tasa-arvoinen liittymä. Nelihaaraliittymän toimivuus oli selvästi huonompi kuin kiertoliittymän, joten kiertoliittymävaihtoehto valittiin lopulliseksi ratkaisuksi.

30(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTA- MINEN TIESUUNNITELMASSA Suunnittelukohteeseen ei ole tehty YVA- menettelyä eikä varsinaista maantielain mukaista yleissuunnitelmaa. 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen Liikennemäärät ja verkolliset vaikutukset Suunnitellut liikennejärjestelyt eivät aiheuta suuria muutoksia ennustettuihin liikennemääriin. Kuusamon keskustassa Kitkantiellä ja Ouluntaipaleella toteutettavat liikennejärjestelyt vähentävät todennäköisesti läpiajoa keskustan kautta ajonopeuksien pienentyessä. Ratkaisujen toimivuus ja liikenteellisten tavoitteiden toteutuminen Suunnitelma parantaa Kuusamon keskustan liikenteen toimivuutta. Kiertoliittymät välittävät liikennettä hyvin, keskustan turha läpiajoliikenne siirtyy käyttämään muita reittejä. Katu- ja tonttiliittymistä sekä pysäköintipaikoilta on helpompi liittyä Kitkantien ja Ouluntaipaleen liikennevirtaan ajonopeuksien pienentyessä. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuus Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat selkeästi suunnittelualueella. Kevyelle liikenteelle varattu tila kasvaa. Kevyen liikenteen ylitykset tapahtuvat joko kavennetun tietilan tai saarekkeen kautta, ylittyminen helpottuu. Hankkeella ei ole vaikutuksia joukkoliikenteen toimivuuteen. Liikenneturvallisuus Hanke parantaa huomattavasti sekä ajoneuvoliikenteen, että kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta. Ajonopeuksien pienentyminen, vinopysäköintipaikkojen poistuminen sekä kevyen liikenteen olosuhteiden parantuminen selkeyttää liikkumista ja vähentää liikenneonnettomuuksia.

31(37) Laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 0,42 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Vaikutukset pysäköintijärjestelyihin Hanke vähentää nykyisiä pysäköintipaikkoja Kitkantien ja Ouluntaipaleen varrella arvioilta yhteensä noin 90 kappaletta. Kuusamon kaupunki on varautunut pysäköintipaikkojen määrän pienenemiseen rakentamalla uuden pysäköintialueen Kaiterantien varrelle, sekä parantamalla tämän suunnitelman yhteydessä Ervastin aukion ja Urheilukentän pysäköintialueita. Näillä pysäköintialueilla on yli 200 autojen pysäköintipaikkaa Kitkantien välittömässä läheisyydessä. Uusille pysäköintialueille toteutetaan myös opastus hankkeen yhteydessä Vaikutukset kulkuyhteyksiin ja kiertohaitat Suunnitelmalla ei ole suuria vaikutuksia kulkuyhteyksiin. Nykyiset katuyhteydet ja tonttiliittymät säilyvät pääosin. Muutamia tonttiliittymiä on siirretty uuteen paikkaan suunnittelun yhteydessä. Kevyen liikenteen yhteyksiä pysäköintialueilta Kitkantien varrelle parannetaan rakentamalla uusia yhteyksiä. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä Kuusamon kaupunki laatii suunnittelualueelle asemakaavan muutokset. Muutokset koskevat lähinnä pieniä liikennealueiden tarkistuksia mm. Neljäntienristeyksessä ja Kaarlo Hännisentien liittymässä sekä asemakaavan mukaisten liikennealueiden, kiinteistörajojen ja tonttiliittymien merkintöjen ajantasaistamista.

32(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS Kuva 13. Asemakaavan liikennealueen muutos neljäntien risteyksessä 6.3 Meluvaikutukset Laaditun meluselvityksen mukaan nykyisillä tiejärjestelyillä melualueilla asuu 300 asukasta rakennuksissa, joiden julkisivuihin kohdistuu päivällä yli 55 db melutaso. Ennustetuille tiejärjestelyillä määrä vähenee laskennallisesti kahdella asukkaalla (taulukko 2). Taulukko 2. Asukasmäärä rakennuksissa, joiden julkisivuun kohdistuu päivällä yli 45 db keskiäänitaso LAeq Tuloksia arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että taulukossa esitetty muutos johtuu liikennevirtojen sijoittumisesta hieman eri kohtiin katuleikkauksessa, ei nopeuden alentamistoimenpiteistä. Työssä käytetty pohjoismainen tieliikennemelun laskentamalli ei huomioi melupäästön pienenemistä, kun ajonopeus tippuu nopeudesta 40 km/h alaspäin. Esimerkiksi melulaskennan kannalta nopeusrajoituksen lasku nopeudesta 40 km/h nopeuteen 30 km/h ei vaikuta laskentatulokseen, eikä näin ollen myöskään melualueiden laajuuteen tai melualueella sijaitsevien rakennusten tai asukkaiden määrään. Todellisuudessa tällaisella nopeuden muutoksella on kuitenkin noin 1-2 db vaikutus. Voidaan siis olettaa, että esi-

33(37) tetyillä toimenpiteillä yli 55 db melualueella asuvien määrän pienenemä on enemmän kuin kaksi asukasta. 6.4 Vaikutukset ilmanlaatuun Maanteiden nykyiset ja ennustetut liikennemäärät ovat päästövaikutusten kannalta alhaiset, joten liikenteen päästöt eivät aiheuta riskiä ilmanlaatuun 6.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Hankkeen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojelulain/ vesilain mukaisia kohteita, joihin rakentamisella olisi vaikutusta. 6.6 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin Hankkeella ei ole oleellisia vaikutuksia vesistön käyttöön tai pinta- ja pohjavesiin. 6.7 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Tienrakentamiseen tarvitaan kivennäismassoja seuraavasti: - suodatinhiekkaa noin 400 m3 - mursketta noin 10000 m3 Edellä mainittuja materiaaleja ei löydy hankkeen alueelta, vaan ne on hankittava erikseen rakentamisen aikana. Hankkeessa on noin 600 m3 maaleikkausmassoja. Maamassoja käytetään väylien, penkereiden ja luiska-alueiden täyttöihin. Ylimääräiset maamassat kuljetetaan maa-ainesten sijoitusalueelle. 6.8 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Tiealueen uudistaminen muuttaa keskustan maisemakuvaa huomattavasti. Ympäristön viihtyisyys ja kevyenliikenteen yhteydet, sekä turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Kaksi uutta kiertoliittymää jäsentävät nykyistä pitkää tielinjausta ja toimivat portteina keskusta-alueelle. Keskustan korotettu kävelypainotteisen alueen käsittely luo nykyistä viihtyisämpää, kestävämpää ja laadukkaampaa ympäristöä niin kävelijöille, pyöräilijöille kuin autoilijoillekin. Ympäristö viestii keskusta-alueen toiminnasta ja laadukkuudesta paikallisille ja paikkakunnalla vierailijoille. Käytettävät materiaalit kohentavat ympäristön taajamakuvaa nykyisestä. Puurivit luovat tielle hierarkiaa ja vehreyttä.

34(37) 16.4.2018 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS Tien läheisyydessä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai yksittäisten esineiden löytöpaikkoja. Näin ollen muinaisjäännöksiin, historian ajan kohteisiin tai rakennusperintökohteisiin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia. 6.9 Tärinävaikutukset Hankkeen maaperäolosuhteet eivät aiheuta tärinän leviämistä, joten tärinävaikutukset ovat vähäiset. Suunnitelmakartalla esitetylle kiinteistökatselmusalueen rakennuksille ja säiliöille aiheutuvia tärinöitä tarkkaillaan rakentamistyön aikana. 6.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Ihmisten elinolot ja viihtyvyys paranevat maantiemäisen väylän muuttuessa viihtyisäksi runsaasti istutuksia sisältäväksi, katumaiseksi väyläksi. Leveät kevyen liikenteen väylät houkuttelevat liikkumaan kävellen ja pyöräillen Kuusamon keskustassa. 6.11 Kiinteistövaikutukset Asemakaavamuutosehdotuksen mukainen uusi liikennealue lunastetaan. 6.12 Yhteiskuntatalous Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus Hankkeen rakennuskustannusten selvittämiseksi on tiesuunnitelman kustannuslaskennan päämenetelmänä käytetty In-Infra.net -palvelun Foretuotekokonaisuutta. Tiesuunnitelmassa esitetty kustannusarvio on laskettu määräluettelon pohjalta käyttäen ROLA- rakennusosalaskennan yksikköhintoja. Tiesuunnitelman kustannusarvio on esitetty huhtikuun 2017 indeksissä, jolloin maanrakennuskustannusindeksi oli 110,6 (MAKU2010=100). Hankkeen rakentamiskustannukset ovat yhteensä 4 246 000 (alv 0%). Rakentamiskustannukset jakautuvat seuraavasti (alv 0%): - Tiejärjestelyt 3 946 000 - Katujärjestelyt ja aukio 300 000 Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 4 251 000 sisältäen 5000 lunastuskustannuksia. Hankkeen kustannusjaosta neuvotellaan POP - ELY:n ja Kuusamon kaupungin kanssa erikseen.