BIORAISERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN

Samankaltaiset tiedostot
KA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Demot ja alustavia kokemuksia ja tuloksia

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Demokohteista Oiva Niemeläinen. Työpaja Hämeenlinna

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa2 - Taimikasvatus. yhteistyössä mukana:

Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Kenttäkoetulokset 2017

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Kuminan perustaminen suojakasviin

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:

Herne säilörehun raaka-aineena

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa3 Kasvukausitesti Loppuyhteenveto. yhteistyössä mukana:

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

CHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe

nurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Kylvö suoraan vai suojaan?

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Tulevaisuuden kasvualustat. Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Jätevesilietteet siirtonurmikon tuotannossa hankkeen loppuraportti

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kuminan perustaminen suojakasviin

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

Karjanlannan hyödyntäminen

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Nurmien fosforilannoitus

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Transkriptio:

BIORAISERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN Loppuraportti Viherpinnoite -hankkeen ao. tutkimusosasta MMT Oiva Niemeläinen & MMT Tapio Salo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31 Jokioinen Tiivistelmä BioRaiserin vaikutusta nurmikon taimettumiseen, viherpeittävyyteen, kasvuun ja kuivuuden kestävyyteen tutkittiin MTT:n Kasvintuotannon tutkimuslaitoksella v. 9 astiakokeissa kasvihuoneessa ja verkkokasvihuoneissa. BioRaiser nopeutti nurmikon alkukasvua ja taimettumista. Tässä koejärjestelyssä ei havaittu positiivista vaikutusta nurmikon kuivuuden kestävyyteen. Turvekasvualustaan lisätty BioRaiser vähensi normaaleissa sadeolosuhteissa 1 cm:n kasvualustan läpi valuneen veden määrää. BioRaiser lisäys nopeutti nurmikon taimettumista ja versomista kasvun alussa. Ilman kasvustoa tehdyssä kastelukokeessa turpeeseen sekoitettu BioRaiser vähensi pintavaluntaa kun kasteltiin 15 asteen kaltevuudessa olevaa pinnasta kuivunutta turvekasvualustaa. Tausta Tutkimustarjouksessa ja sopimuksessa kuvattiin neljä koetta, jotka on kaikki toteutettu. Tässä ne kuvataan kahtena kokonaisuutena, joissa jakoperusteena on käytetty kasvualustaa: I) BioRaiser lisätty valmiiseen nurmikon kasvualustaan (Envorin erikoismulta) ja II) BioRaiser lisätty Vapon Mustaan kasvuturpeeseen. Materiaali ja menetelmät Kokeet toteutettiin MTT:n Kasvintuotannon tutkimuslaitoksella Jokioisissa vuonna 9. Kasvualustat sekoitettiin betonimyllyllä Kasvintuotannon tutkimuksessa. Kasvatuskokeissa käytettiin 1 senttimetriä paksua kasvualustaa 3 cm x cm kokoisissa ja 11 cm syvissä muovisissa kasvatuslaatikoissa. Laatikoiden pohjiin tehtiin 2 läpimitaltaan 5 mm:n reikää. Kokeet aloitettiin kevättalvella kasvihuonekokeina ja jatkettiin kesällä lasinalaisessa verkkokasvihuoneessa. Kasvuturvekokeet tehtiin verkkokasvihuoneessa eli normaaleissa sadeolosuhteissa ja pintavaluntaa mittaava koe tehtiin kastelukannulla kasteltuna ja sadesimulaattorissa. Kuva 1. Kokeet perustettiin kasvihuoneelle ja siirrettiin alkukesästä ulos katolliseen verkkokasvihuoneeseen. Etualan kokeessa valkoisena näkyvät ne ruudut, joissa BioRaiser sekoitettiin pintaan -2 cm:n kerrokseen. Vasemmalla olevassa 2.4.9 kylvetyssä kokessa englanninraiheinät ovat jo hyvässä kasvussa kun hitaasti taimettuva niittynurmikka on vasta taimettumassa. Kuva 28.4.9. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-1 -

I BioRaiser lisäys nurmikon kasvualustaan I Koe 1 Nurmikon perustumista varmentava vaikutus erilaisilla kasvualustoilla ja eri nopeudella taimettuvilla kasvilajeilla Kokeessa oli kaksi kasvilajia englanninraiheinä, joka taimettuu nopeasti ja kasvaa voimakkaasti, ja niittynurmikka, joka taimettuu hitaasti. Kasvualustoja oli kaksi joihin BioRaiseria lisättiin. Envorin Erikoismulta eli valmis kaupallinen kasvualusta. Herkemmin kuivuva kasvualusta tehtiin lisäämällä hiekkaa Envorin valmiiseen erikoismultaan siten, että hiekkaa oli 3 tilavuusprosenttia kasvualustan kokonaistilavuudesta. Molemmilla kasvualustoilla BioRaiser -jauhe sekoitettiin kasvualustan ylimpään 5 cm:n kerrokseen eli ao. pintakerroksessa oli siten kaksinkertainen osuus kuin osuus laskettuna koko kasvualustakerroksen paksuuden perusteella. (Normaalisti nurmikon kasvualustan paksuudeksi suositellaan cm.) Kylvölaatikot tiivistettiin vakiopainotuksella. Laatikot punnittiin kun kasvualustat oli tehty ja laatikoiden punnituksia tehtiin useaan otteeseen kokeen kestäessä. Kasvuston taimettumisen päivämäärät ja viherpeittävyydet havainnoitiin sekä mitattiin niittosato. Kasvustoille ei annettu lisälannoitusta. Kastelu oli aluksi samalla niukahkolla vesimäärällä kaikille kasvustoilla.myöhemmin kokeen aikana kastelurytmi sopeutettiin kasvilajin kasvun mukaan. Koejärjestely oli osa-osa-ruutukoe jossa kasvilaji on pääruudussa, kasvualusta osaruudussa ja BioRaiser aineen lisäys osa-osaruudussa. Koska kasvilajien välinen ero oli huomattava, on ne tässä käsitelty erikseen. Kyseessä on siten osaruutukoe, jossa kasvualusta pääruudussa ja kasvualustaan lisäty BioRaiserin määrä osaruudussa. Kasvilajit: A1 A2 Nopeasti taimettuva englanninraiheinä Hitaasti taimettuva niittynurmikka Kasvualusta: HM Envorin erikoismulta (normaali kaupallinen nurmikon kasvualustatuote KM Envorin erikoismulta joka on tehty herkemmin kuivuvaksi lisäämällä 1/3 hiekkaa. (BioRaiser lisättiin tähän erikoismullan ja hiekan seokseen). Aineen määrät: C1 Ei lisäystä (kontrolli) C2 Lisäys 5 % (tilavuus-%) eli 1% 5 cm:n kasvualustakerroksen ylimmässä osassa C3 Lisäys 1 % (tilavuus-%) eli % - - C4 Lisäys % (tilavuus-%) eli % - - Koeruutuja: 4 x 2 x 2 x 4 kerrannetta = 64 kpl. Koejärjestely: osa-osa-ruutukoe. Tulosten tilastollinen käsittely kasvilajeittain 2-tekijän kokeena. Astiakoko 3 x cm ja astian syvyys 11 cm. Kasvualustan syvyys 1 cm. Havainnot: taimettumisnopeus, vihreäpeittävyys 2 kertaa kuukaudessa, niittotiheys kasvun perusteella, niittosadon punnitus (kuiva-ainesato) ja typpipitoisuuden määritys laatikoittain yhdistetystä näytteestä. Koe on kylvetty 2.4.9. Kokeen kasvatus huhti- ja toukokuussa kasvihuoneessa ja kesä- ja heinäkuussa ulkona verkkokasvihuoneessa. Oheisissa kuvissa 2-8 esitetään keskeisiä tuloksia. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-2 -

Vihreäpeittävyys -1% ERH:n vihreäpeittävyys (-1%) kahdella maalajilla ja BioRaiser määrillä 1 1 8 HM Kontr. HM 5% BioR HM 1% BioR HM % BioR KM Kontr. KM 5% BioR KM 1% BioR KM % BioR 12.4. 21.4. 7.5..5. 5.6. 18.6. 1.7. 8.7. 17.7. Kuva 2. Englanninraiheinän vihreäpeittävyys (-1%) eri BioRaiser lisäyksillä ja eri kasvualustoilla. ERH niittojen kokonaissato (g ka/astia) hyvällä ja kuivalla maalla 8 7 5 3 1 HM Kontr. HM 5% Bio HM 1% Bio HM % KM Kontr. KM 5% Bio KM 1% Bio KM % BioR BioR Kuva 3. Englanninraiheinän niittosato (g ka/astia) koejakson aikana eri BioRaiser lisäyksillä ja eri kasvualustoilla. BioRaiser lisäsi kasvustojen kasvua molemmilla kasvualustoilla. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-3 -

Vihreäpeittävyys (-1% Kuivuustressi 1-9; 9 on ankara. ERH Kuivuustressi (1-9; 9= ankara) kahdella maalajilla 8 7 6 5 4 3 2 1 HM Kontr. HM 5% Bio HM 1% HM % KM Kontr. KM 5%Bio KM 1% Bio Bio Bio KM % Bio Kuva 4. Englanninraiheinän visuaalisesti arvioitu kuivuusstressi (1-9; 9 = ankara stressi) kuivuuskäsittelyssä eri BioRaiser lisäyksillä ja eri kasvualustoilla. Niittynurmikan vihreäpeittävyys (-1%) kahdella maalajilla 1 9 8 7 5 3 HM Kontr. HM 5% BioR HM 1% BioR HM % BioR KM Kontr. KM 5% BioR KM 1% BioR KM % BioR 1 12.4. 21.4. 7.5..5. 5.6. 18.6. 1.7. 8.7. 17.7. Kuva 5. Niittynurmikan vihreäpeittävyys (-1%) eri BioRaiser lisäyksillä ja eri kasvualustoilla Kuivemmalla kasvualustalla kaikki kasvustot eivät toipuneet kuivuuskäsittelystä.. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-4 -

Kuivuustressi 1-9; 9=ankara Ka sato g ka/astia Niittynurmikan niittojen kuiva-ainesato (g ka/astia) kahdella maalajilla 5 3 1 HM Kontr. HM 5% Bio HM 1% HM % KM Kontr. KM 5% Bio KM 1% Bio Bio Bio KM % Bio Kuva 6. Niittynurmikan niittosato (g ka/astia) koejakson aikana eri BioRaiser lisäyksillä ja eri kasvualustoilla. BioRaiser lisäsi kasvustojen kasvua molemmilla kasvualustoilla. Niittynurmikan kuivuustressi (1-9; 9=ankara) 1.7.9 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 HM Kontr. HM 5% Bio HM 1% HM % KM Kontr. KM 5% Bio KM 1% Bio Bio Bio Bio KM % Bio Kuva 7. Niittynurmikan visuaalisesti arvioitu kuivuusstressi (1-9; 9 = ankara stressi) kuivuuskäsittelyssä eri BioRaiser lisäyksillä ja eri kasvualustoilla kuivuuskäsittelyn ensimmäisen viikon jälkeen. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-5 -

Kuivuusstressi 1-9; 9=ankara Niittynurmikan kuivuusstressi (1-9; 9=ankara) 8.7.9 8 7 6 5 4 3 2 1 HM Kontr. HM 5% Bio HM 1% HM % KM Kontr. KM 5% Bio KM 1% Bio Bio Bio Bio KM % Bio Kuva 8. Niittynurmikan visuaalisesti arvioitu kuivuusstressi (1-9; 9 = ankara stressi) kuivuuskäsittelyssä eri BioRaiser lisäyksillä ja eri kasvualustoilla kuivuuskäsittelyn toisen viikon jälkeen. I Koe 2) Kasvualustaan lisätyn BioRaiserin vaikutus kuivuusjakson sietoon nurmikon perustumisvaiheessa Kokeessa tavoitteena oli saavuttaa ensin tasainen kohtuullinen taimettuminen ja vielä taimettumisen ollessa kesken aiheuttaa kuivuusjakso. Tavoitteena oli selvittää BioRaiser aineen vaikutus perustuvan nurmikon kestävyyteen kuivuusjakson aikana ja kuivuudesta toipumiseen sadetuksen palauttamisen jälkeen. Astioiden punnituksella ja astioihin sijoitettujen kipsiblokkien avulla seurattiin kasvualustassa olevan veden määrää. Koe toteutettiin kasvihuoneella huhti-toukokuussa ja katetussa verkkokasvihuonessa kesä-heinäkuussa. Kasvualustana oli Envorin erikoismulta eli normaali kasvualusta, jonka ylimpään 5 cm:n kerrokseen BioRaiser sekoitettiin. Aineen määrät: A1 Normaali Envorin erikoismulta eikä kuivuusstressiä. Kuivuustressin kontrolli. A2 Ei lisäystä (kontrolli) A3 Lisäys 5 % (tilavuus-%) eli 1 % ylimmässä 5 cm:n kasvualustakerroksessa A4 Lisäys 1 % (tilavuus-%) eli % - - A5 Lisäys % (tilavuus-%) eli % - - A6 Lisäys 1% (tilavuus-%) vain aivan pintakerrokseen -2 cm sekoitettuna Koe toteutettiin neljällä kerranteella eli 24 astialla. Koe perustettiin kasvihuoneessa 23.4.9 ja kuivuuskäsittely toteutettiin ulkona katetussa verkkokasvihuoneessa. Astioiden kosteustilannetta seurattiin punnitusten ja kipsiblokkien sähkön johtavuusmittausten avulla. Kuvissa 1 ja 9 15 esitetään kokeen toteutusta ja tuloksia. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-6 -

Ei kuivuusstressiä. Ei lisäystä (kontrolli) Lisäys 1 % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm Lisäys (1%) pintaan -2 cm Niittomassa g ka/astia Kuva 9. Nurmikon perustumisvaiheessa toteutetun kuivuusstressin voimakkuutta seurattiin astioihin sijoitetun kipsiblokin sähkönjohtavuuden avulla sekä laatikoiden punnistusten avulla. Kuva 3.6.9. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 BioRaiserin vaikutus perustuva nurmikon leikkuusatoon 1. ja 2. niitossa (ei kuivuusstressiä) 4.6. 22.6. Kuva 1. Etenkin pintaan levitetty KA Power lisäsi kasvuston niittosatoa kahdessa ensimmäisessä niitossa (ennen kuivuusstressin aloitusta). BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-7 -

Ei kuivuusstressiä. Ei lisäystä (kontrolli) Lisäys 1 % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm Lisäys (1%) pintaan -2 cm Leikkuusato g ka / astia BioRaiserin vaikutus nurmikon leikkuusatoon 1. ja 2. niitossa (ei kuivuustressiä) 35 3 25 15 1 22.6. 4.6. 5 Kuva 11. Aivan pintaan levitetty BioRaiser lisäsi hyvin voimakkaasti ensimmäisen niiton satoa. Kahden ensimmäisen niiton sato oli kaksinkertainen kontrolliin verrattuna kun BioRaiser oli levitetty aivan kasvuston pintaan. Kuivuusstressin vaikutus vihreäpeittävyyteen (-1) BioRaiser kokeessa (kuivuus-stressi alkoi 22.6.) 1 9 Ei kuivuusstressiä. 8 7 Ei lisäystä (kontrolli) 5 Lisäys 1 % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm 3 Lisäys % ylin 5 cm 1 13.5. 6.6. 28.6. 3.6. 17.7. Lisäys (1%) pintaan -2 cm Kuva 12. BioRaiser lisäyksen vaikutus vihreäpeittävyyden alkukasvatuksen ja kuivuustressikäsittelyn aikana ja sen jälkeen. BioRaiser lisäsi taimettumisvaiheessa vihreäpeittävyyttä. Lisäys oli voimakkain aivan kasvualustan pintaan levitetyllää BioRaiserilla. BioRaiser ei lisännyt kasvustojen kuivuuden kestävyyttä niukan sadetuksen jälkeen järjestetyssä kuivuusstressissä. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-8 -

1 BioRaiser kokeen kosteusblockin lukema (-1) joka kuvaa kasveille käytettävissä olevan veden määrää 1 8 Ei kuivuusstressiä. Ei lisäystä (ko ntro lli) Lisäys 1 % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm Lisäys (1%) pintaan -2 cm 4.6. 15.6. 18.6. 22.6. 24.6. 25.6. 26.6. 28.6. 29.6. 3.6. 3.7. 7.7. 17.7. Kuva 13. Kasvualustaan 5 cm:n syvyyteen asetettujen kipsiblokkien avulla seurattiin kasveille käyttökelpoisen veden määrää kuivuusstressin aikana. BioRaiser lisäys näytti johtaneen hieman nopeampaan veden vähenemiseen. Tämä saattoi johtua voimakkaammasta kasvustosta ao. astioissa. Kasvualustan paino (g) BioRaiser kokeen kuivuuskäsittelyn aikana 11 Ei kuivuusstressiä. 15 1 95 9 85 8 22.6. 29.6. 3.6. Ei lisäystä (kontrolli) Lisäys 1 % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm Lisäys % ylin 5 cm Lisäys (1%) pintaan -2 cm Kuva 14. Kasvualustojen painon muutos kuivuuskäsittelyn aikana. BioRaiser ei näytä vaikuttaneen veden haihduntaa hidastuvasti vaan haihdunta on ollut hyvin yhteneväistä kontrolliin nähden. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-9 -

8 7 6 5 4 3 2 1 Visuaalinen arvio kuivuusstressin määrästä 28.6. BioRaiser kokeessa (1-9; 9 = ankara stressi) Kuva 15. BioRaiser lisäys kasvualustaan ei vähentänyt muutaman päivän kuivuusjakson jälkeistä kasvustojen kuivuusstressiä. Aivan pintaan lisätty BioRaiser lisäsi kasvustojen kuivuusstressiä. Kasvustojen sadetus ennen stressin alkua oli suhteellisen vähäistä. BioRaiseria sisältäneillä kasvualustoilla oli voimakkaampi kasvusto ja siten riski nopeammin joutua kuivuusstressiin saman vesivaraston tilanteessa. II Kokeet turvekasvualustalla II Koe 1 BioRaiserin vaikutus turvekasvualustan veden läpäisy-/ ja pidätyskykyyn ja pintavaluntaan sadetuskokeessa Koejäsenet: 1. Vapon Musta kasvuturve ilman BioRaiser lisäystä 2. prosenttia BioRaiseria lisätty Vapon Mustakasvuturvekerroksen tilavuudesta Musta kasvuturvekokeissa prosenttia BioRaiseria sekoitettiin koko kasvualustakerroksen paksuuteen. Huuhtoutuminen mitattiin pintavaluntana ja huuhtoutumana astian läpi sekä astian painon muutoksena eli kasvualustaan pidättyneen veden määrällä. Koe tehdään pelkillä kasvualustoilla ilman kasvustoa. Kokeessa oli kolme toistoa. Seosten teon jälkeen laatikoiden alkupainot punnittiin ja annettiin laatikoiden kuivua pinnastaan. Pintavalunta mitattiin kallistamalla laatikko ensin 15 asteen kulmaan. Laatikon alareunaan asetettiin astia, johon kahva-aukosta valuva vesi päätyy. Laatikon yläreunaan kaadettiin kastelukannulla 1 millilitraa vettä. Laatikon alareunan astiaan valuva vesi mitattiin jokaisesta laatikosta. Mitattiin astian painon muutos, joka kuvaa kasvualustaan pidättyneen veden määrää. Kuvassa 16 esitetään tulokset pintavaluntatestistä. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-1 -

Vihreäpeittävyys-% % Pintavalunnan osuus neljässä kastelussa 9 8 7 5 Turve Turve+KA 3 1 1 2 4 5 Kuva 16. Pintavalunnan osuus kasteluveden määrästä kun 15 asteen kulmassa olleelle pinnastaan kuivaneelle turvekasvualustalle kaadettiin vettä. Kolme toistomittausta. II Koe 2 BioRaiserin vaikutus nurmikon kasvuunlähtöön ja veden läpäisy-/ ja pidätyskykyyn turvekasvualustalla Koejäsenet: 1. Vapon Musta kasvuturve ilman BioRaiser lisäystä 2. prosenttia BioRaiseria lisätty Vapon Mustakasvuturvekerroksen tilavuudesta Nurmikkokasvina oli englanninraiheinä. Sadeolosuhteet: luonnon sade, mutta sadetettu kerran kuivan jakson vuoksi. Nurmikon vihreäpeittävyys ja kasvu havainnoitu taimettumisen aikana. Toteutettiin verkkokasvihuoneessa. Ensimmäinen turvekoe kylvettiin 12.6.9. Kuvissa 17 19 esitetään keskeisimmät tulokset. Nurmikon vihreäpeittävyys (-1), kylvö 12.6.9. Kasvi Englanninraiheinä 1 9 8 7 5 3 1 8.7. Musta Kasvuturve 8 Musta Kasvuturve + BioRaiser 17.7. 23.7. 31.7. 4.8..8. 9.9. Kuva 17. Nurmikon vihreäpeittävyysprosentti. Kylvö oli 12.6.9. Kasvualustan kastelu ennen kylvöä, jonka jälkeen luonnon sade. Sadetettu kerran kuivan jakson aikana. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-11 -

Läpivalunut vesimäärä ml Perustumisvaiheessa oleva nurmikko. Kasvualustan (1 cm) läpi valuneen sadeveden määrä (ml) Astia 3 x cm) 35 3 25 15 1 5 Musta Kasvuturve 8 Musta Kasvuturve + BioRaiser 23.7. 4.8. 28.9. Kuva 18. Kasvualustan läpi valuneen sadeveden määrä astioissa eri mittausajankohtina.. Kuva 19. prosentin lisäys BioRaiseria Mustaan kasvuturpeeseen nopeutti nurmikon versomista ja kasvua alkuvaiheessa. Itämisnopeudessa ei ollut eroa. Kuva 14.7.9 kun kasvusto oli kylvetty 12.6.9. Koejäsenet joihin on tehty BioRaiser lisäys ovat ylärivissä toinen ja neljäs vasemmalta ja alarivissä ensimmäinen ja kolmas vasemmalta. Sama koejärjestely toistettiin sellaisella kasvualustalla johon oli lisätty 1 g puutarhakalkkia turvelitraa kohti. Ensi tehtiin kalkittu turve-erä, jota käytettiin BioRaiseria ja kontrollikoejäsenten kasvualustoja tehtäessä. Koe kylvettiin.8.9 verkkokasvihuoneeseen. Neljä toistoa. Testikasvi englanninraiheinä. Sadetuksena luonnon sade. Kasvustot olivat siten myös tarpeettoman voimakkaan sadannan kohteena. Nurmikon taimettuminen tässä sangen myöhään kasvukaudella kylvetyssä kokeessa oli nopeampaa BioRaiseria sisältäneellä kasvualustalla (Kuva ). Nurmikon kasvu oli vähäistä, mutta voimakkaampaa BioRaiseria sisältäneella kasvualustalla. BioRaiser lisäys vähensi kasvualustan läpi valuneen veden määrää ensin voimakkaasti (Kuva 21). Sadannan jatkuessa syksyllä voimakkaana läpivalunta lisääntyi myös BioRaiseria sisältäneessä kasvualustassa, mutta oli keskimäärien hieman vähäisempää kuin turvekasvualustalla. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-12 -

Perustumisvaiheessa olevan nurmikon vihreäpeittävyys (-1) ja niittosato (g ka/astia) Läpivaluneen veden määrä (ml) Vihreäpeittävyys (-1) ja ka sato g/astia 5 3 1 Vihreäpeitt. Niittosato g ka/astia Kuva..8.9 kylvetyn nurmikon vihreäpeittävyys (-1%) 9.9.9 ja niittosato (g ka/astia) 7.1.9. BioRaiser nopeutti taimettumista ja lisäsi ensimmäisen niiton satoa. 18 1 1 1 1 8 Musta Kasvuturve 8 Musta Kasvuturve + KA Pow der Perustumisvaiheesa oleva nurmikko (kylvetty.8.9). Kasvualustan (1 cm) läpi valuneen sadeveden määrä (ml). Astia 3 x cm. 1 Musta Kasvuturve 2 8 Musta Kasvuturve + KA Pow der 28.9. 7.1. Kuva 21. Kasvualustan (1 cm) läpi valuneen veden määrä.8.9 perustetussa kokeessa. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-13 -

Tulosten tarkastelu Niihin astioihin joihin oli lisätty BioRaiseria muodostui voimakkaampi kasvusto. Voimakkaampi kasvusto oletettavasti haihdutti vettä enemmän kuin heikompi kasvusto. Samalla kastelumäärällä voimakkaampi kasvu oli johtamassa voimakkaampaan kuivuusstressiin. Todennäköisesti normaalissa kasvutilanteessa kasvupaikalla juuristokin kasvaisi voimakkaammin ja syvemmälle jolloin se voisi ottaa suuremmasta maatilavuudesta enemmän vettä. Tässä kokeessa oli sama maatilavuus ja sadetus kaikille koejäsenille. Kasvatuskokeessa sadetusta ei annettu ylimäärin eli vesi pysyi kasvualustassa ja läpivirtaama astian 1 cm:n kasvualustan läpi oli vähäistä. Lähtötilanteena oli mitata BioRaiserin vaikutusta kuivuuden kestävyyteen. Luontevampi tilanne olisi mahdollisesti ollut jossakin perustumisvaiheen aikana toteutettu runsas sadetus, jonka jälkeen kuivuusjakso olisi alkanut. Mahdollisesti positiivisia vaikutuksia vedenpidätyskykyyn ja kuivuustilanteen parempaan hallintaan olisi tullut tässä tilanteessa esille, koska turvekokeiden tulokset viittaavat BioRaiserin hyvään vedenpidätyskykyyn tällaisessa tilanteessa. Lannoittamattomissa kasvualustoissa BioRaiser nopeutti taimettumista. Mahdollisesti BioRaiserista on vapautunut typpeä, joka saattoi vaikuttaa taimien voimakkaampaan kasvuun ja versomiseen. Johtopäätelmät Lannoittamattomissa kasvualustoissa BioRaiser nopeutti taimettumista. Kasvuturpeeseen sekoitettuna BioRaiser johti rankassa kastelussa veden parempaan imeytymiseen kuivuneen turpeen pinnalta. Veden pintavirtaus oli huomattavasti suurempaa kuivan turpeen pinnalla kuin BioRaiseria sisältävän turveseoksen pinnalla. Normaalin sadannan tilanteessa turpeeseen lisätty BioRaiser vähensi kasvualustan läpi valuneen veden määrää. Tutkimustulosten julkaiseminen: Yksityiskohtainen raportti tutkimustuloksista julkaistaan MTT:n Raportti sarjassa vuoden 1 alussa. Jokioisissa 14.12.9 Oiva Niemeläinen Huomautus: Markkinointinimi vaihdettu. BioRaiser nurmikon kasvualustassa loppuraportti 14.12.9-14 -