Demot ja alustavia kokemuksia ja tuloksia
|
|
- Pasi Pakarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Demot ja alustavia kokemuksia ja tuloksia Oiva Niemeläinen Väliseminaari LEPAA2012
2 Demotoiminnan tavoitteena hankkeessa on A) Esitellä kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuuksia viherrakentamisessa ja edistää niiden käyttöä B) Tuottaa tietoa elinkaarilaskentaa varten Erityisesti MTT:n, HAMK:in ja Forssan demokohteet joissa mittauksia voidaan tehdä enemmän Demoista tehdyt astiakokeet mm. huuhtoutumis- ja kasvihuonekaasumittaukset
3 Demonstraatiot Hankkeen tavoite on perustaa noin 20 erilaista nurmikkokohdetta, joissa esitellään kierrätysraaka-aineiden hyödyntämistä Eritasoissa nurmikkokohteissa Demoja 5 8 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Demot sellaisiin kohteisiin, jotka muutenkin perustetaan tai kunnostetaan. Demon koko voi vaihdella. Pari käsittelyn toistoa olisi hyvä olla. Hoito kuten koko ao. kunnostettavalla nurmikkoalueella. Astiakokeet täydentävät saatavia tuloksia.
4 Kussakin demokohteessa tehdään 1-3 vaihtoehtoista ratkaisua valitun toteutuksen ohelle: Kierrätysraaka-ainetta mukana ainakin vaihtoehtoratkaisuissa 2-3 toistoa käsittelystä jos mahdollista Hoito ja käyttö kuten suunnitellulla alueella Kasvualustojen ohella erilaiset nurmikonsiemenseosratkaisut Perustamisvaihtoehtojen lisäksi mahdollista tehdä hoitovaiheen ratkaisuja, joissa hyödynnetään kierrätys materiaaleja esim. lannoituksessa Tavoitteena tuottaa samantasoinen nurmikko eri tavoilla Elinkaarilaskelmat osoittavat ratkaisujen vaikutuksia
5 V käytettiin markkinoilla olevia kasvualustoja erityisesti kompostimultia Siemenseoksilla haettiin eroja hoitoajan toimenpiteisiin V ja 2013 tehdään myös koekasvualustoja Tunturinurmikkaa esitellään eri kohteissa Siirtonurmikon tuotantoa kokeillaan Hoitoajan toimenpiteitä kokeiluun Orgaaniset lannoitteet
6 Demoja on perustettu 7:lle paikkakunnalle Ylistaroon perustetaan v Mahdollisesti Joensuun Penttilän sahan alueelle Muitakin demokohteita harkinnassa tarpeen mukaan
7 Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyötahoille! HANKEOSAPUOLET: YHTEISTYÖKUMPPANIT:
8 Lepaan koepaikan sommittelua keväällä 2011
9 HAMK:in Lepaan ja MTT:n Jokioisten nurmikkokohde (3 toistoa) Kasvualustat (20 cm) (kompostimultia): Garden seulottu puutarhamulta (Envor Biotech) Ravinnemulta (HS Vesi) NurmikkomultaPlus (Kekkilä, Riihimäki) Siemenseokset: Viherrakennusseos (Schetelig) Urheilukenttäseos Extra (Schetelig) MTT demoseos (Baronial niittyn, Conni niittyn, Bargreen punan, Casanova punan kutakin 25%)
10 Lepaan koealojen perustaminen Viherrakenne Jaakkola Oy oli perustamassa Lepaan ja Jokioisten kohteita v ja Vaskipuistossa Forssassa ja Marketanpuistossa Espoossa v
11
12
13
14 Vihreäpeittävyys % 100 Vihreäpeittävyys Lepaan kokeessa v (0-100) eri siemenseoksilla eri kasvualustoilla. Kylvö oli Kolme kasvualustaa ja kolme siemenseosta Ka A Ss 1 Ka A Ss 2 Ka A Ss 3 Ka B Ss 1 Ka B Ss 2 Ka B Ss 3 Ka C Ss 1 Ka C Ss 2 Ka C Ss
15 Vihreäpeittävyys (0-100 %) 100 Siemenseosten I, II ja II vihreäpeittävyys (0-100 %) Lepaan kokeessa v Kasvualustat yhdistetty SS I SS II SS III
16 Vihreäpeittävyys-% (0-100) 100 Kasvualustojen A, B ja C vihreäpeittävyys (0-100%) Lepaan kokeessa v Siemenseokset yhdistetty A B C
17 Lepaa leikkuujätteen Paino g kuiva-ainetta /m2 Niitto Kolme kasvualustaa (A, B, C) ja kolme siemenseosta (Ss 1, 2, 3). Niitto Ss 1 Ss 2 15 Ss 1 Ss 2 10 Ss 3 10 Ss A B C 0 A B C
18
19 Jokioisissa vastaava nurmikko kuin Lepaalla. Niittykohteessa ei kerranteita. Lisäksi meluvallikokeilu
20 Vihreäpeittävyys (0-100) 100 Vihreäpeittävyys (0-100) Jokioisten nurmikkokokeessa v. 2011, kasvualustat A, B ja C ja siemenseokset I, II ja III AI AII AIII BI BII BIII CI CII CIII
21 Vihreäpeittävyys-% 100 Vihreäpeittävyys A, B ja C kasvualustoilla (siemenseokset yhdistetty) Jokioisilla v A B C
22 Vihreäpeittävyys-% (0-100) 100 Siemenseosten I, II ja III vihreäpeittävyys (0-100 %) Jokioisilla v Kasvualustat yhdistetty I II III
23 Lepaan, Jokioisten ja Forssan demokohteista on seurattu mm. vihreäpeittävyyden kehitystä, kasvuvoimakkuutta, rikkakasvien määrää.
24 Kasvuston korkeus (cm) 16 Kasvuston korkeus (cm) eri kasvualustoilla Jokioisissa v Siemenseokset yhdistetty A B C
25 Kasvuston korkeus (cm) 14,0 Kasvuston korkeus (cm) Jokioisilla v Kasvualustat yhdistetty. 12,0 10,0 8,0 6,0 I II III 4,0 2,0 0,
26 Nurmikon kasvu (g/m2) Siemenseosten I, II ja III niitetty massa (g/m2) kasvualustoilla A, B ja C Jokioisissa Siemenseosten I, II ja III niitetty massa (g/m2) kasvualustoilla A, B ja C Jokioisissa A B C 0 A B C I II III I II III
27 Siemenseosten I, II ja III niitetty massa (g/m2) kasvualustoilla A, B ja C Jokioisissa Yhdellä niittokerralla runsaat 1000 kg / ha Kasvustojen tuottama massa näyttäisi olevan yhtenäisempi kuin kasvustojen korkeus A B C I II III
28 Porin kirjurinluodon Arena
29 Pori, Kirjurinluoto ja Leirintäalue 9.5. ja
30 Pori, Kirjurinluoto Leirintäalue
31 Porin Kirjurinluoto, Leirintäalue: Kasvualustat: Ei kunnostusta Porin kaupungin itse työstämä kasvualusta 2-3 cm pintaan maanparannuskomposti (HS Vesi) 5 cm sekoitettu pohjamaahan maanparannuskomposti 5 cm (Envor) sekoitettu pohjamaahan Kekkilän Porin multa-aseman tuote Porin oma kasvualusta 5-6 cm Perustettu Siemenseokset: Piennarseos, Porin kaupunki Scheteligin Tienvieriseos MTT demo (karheanurmikka, lampaannata, ERH, punanata, kutakin 25%)
32 Jyväskylän Lutakko ja Viitaniemi
33 Punaportti, Hämeenlinna; leikkipaikan nurmikkoalueen laajennus.
34 Astiakokeilla pyritään tuottamaan tietoa mm. ravinteiden huutoutumisesta ja kasvihuonekaasujen tuotosta Mm. kasvustojen perustuminen, kasvualustan lämpötila ja kosteusolot haasteellisia
35 Astiakokeet ovat sangen työllistäviä
36 Astiakokeissa seurataan ravinteiden huuhtoutumista ja kasvihuonekaasujenvaihtoa astian koko ei liian suuri käsiteltävyyden takia Astian maan lämpeneminen Veden liikkeet eivät ole luonnolliset Talvella liiallinen jäätyminen
37 Astiakokeiden alustavia tuloksia 80 Läpivalunta (mm) ja vihreäpeittävyys (0-100%) nurmikon astiakokeessa A-F eri kasvualustoja mm-valunta VIHP A B C D F
38 1,4 Nurmikon astiakokeen valumavesien fosfori- ja typpipitoisuudet Valumaveden fosforipitoisuus (mg/l) kasvualustoilla A-F nurmikon astiakokeessa (alustavat tulokset) 60 Valumaveden typpipitoisuus (mg/l) kasvualustoilla A-F nurmikon astiakokeessa (alustavat tulokset) 1, ,8 0,6 liuk. P mg/l kok. P mg/l 30 NO3-N mg/l Tot. N mg/l 0,4 20 0, A B C D F 0 A B C D F
39 Valumavesifosforin määrä (kg/ha) nurmikon eri kasvualustoilla astiakokessa Valumaveden typen määrä (kg/ha) nurmikon eri kasvualustoilla astiakokeessa ,6 25 0,5 20 0,4 15 0,3 liuk. P kg/ha NO3-N kg/ha 0,2 kok. P kg/ha 10 Tot. N kg/ha 0,1 5 0 A B C D F 0 A B C D F
40 Porin leirintäalueen demon Huuhtoumat vähäiset astiakokeessa 1,4 Fosforin määrä valumavedessä (kg/ha) Porin leirintäalueen kasvualustoissa (A-F) syksyllä 2011 Typen määrä (kg/ha) valumavedessä Porin leirintäalueen kasvualustojen (A-F) astiakokeessa syksyllä , ,8 liuk. P kg/ha kok. P kg/ha 4,5 4 3,5 3 NO3-N kg/ha Tot. N kg/ha 0,6 2,5 0,4 2 1,5 0,2 1 0,5 0 A B C D E F G 0 A B C D E F G
41 Lepaan niittykokeen fosforin Ja typen valumista astiakokeessa Valumaveden fosforin määrä (kg/ha) Lepaan niittydemon astiakokeessa Valumaveden typen määrä (kg/ha) Lepaan niittydemon astiakokeessa ,9 45 0,8 40 0,7 35 0,6 30 0,5 0,4 liuk. P kg/ha kok. P kg/ha NO3-N kg/ha Tot. N kg/ha 0,3 15 0,2 10 0,1 5 0 A B C 0 A B C
42 Tunturinurmikkaa kokeillaan uudelleen vähän laajemmin Tunturinurmikan kasvu on vähäisempää kuin niittynurmikalla Niittynurmikkalajikkeiden viherpeittävyys ja kasvu suhteessa Halti-tunturinurmikkaan. Halti=100 = 36 cm & 86% Kasvu Vihreäp
43 Oletamme, että tunturinurmikka kestää ravinteikasta kasvualustaa ja silti kasvaa kohtuullisesti Olisiko siitä laajempaan käyttöön?
44 Forssan Vaskipuisto meni putkiremonttiin syksyllä Perustettiin koekohteeksi keväällä 2012.
45 Porissa on Lotskerin alueelle perustettu v demokohde, jossa siemenseokset ja hoitoajan käsittelyt kohteena.
46 Marketanpuiston parkkipaikan kehälle perustettiin kohde
47 Hämeenlinna, Loimalahdentien ja pyörätien väliset kaistat perustetaan tulevalla viikolla. Tunturinurmikkaa laitetaan kohteeseen, jonka leikkuu halutaan pitää pienenä.
48 Materiaaleja (kierrätysmateriaaleja on mukana) Markkinoilla jo olevat tuotteet julkisissa kohteissa tuotekehitystä / kokeilua vaativat tuotteet MTT ja HAMK kokeilupaikkoina Esim. Tasosekoitin hankittu: kohdepaikan oman maan käyttö, kuitulietteen käyttö, mädätejäännökset, lannoitevalmisteet,
49 Mahdollisesti Joensuun Penttilän sahan alue (28 ha). Aletaan tekemään 2013 tai Mistä kierrätysmateriaalit?
50 Ylistaroon (Seinäjoelle) perustetaan kohteet elokuussa 2012 MTT:lle siirtonurmikkokokeilu elokuussa 2012 Uusia materiaaleja kokeiluun syksyllä 2012 ja v Joensuun Penttilän sahan alueelle pyritään tuottamaan demo Demojen käyttö viestinnässä mahdollisesti vierailukierros kaikille demokohteilla v Tavoitteena on kierrätysmateriaalien käytön edistäminen.
51 Lämpimät kiitokset kaikille demokohteitten toteuttamiseen tarvikkeita ja materiaaleja toimittaneille yhteistyökumppaneille sekä kohdepaikan tarjonneille erinomaisesta yhteistyöstä! Työ jatkuu!
Demokohteista Oiva Niemeläinen. Työpaja Hämeenlinna
Demokohteista Oiva Niemeläinen Työpaja 1.2.2012 Hämeenlinna Demonstraatiot Tavoitteena on perustaa noin 20 erilaista nurmikkokohdetta, joissa esitellään kierrätysraaka-aineiden hyödyntämistä 4 korkean
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Jokioinen 4 demokohdetta: 1. Nurmikko 2. Siirtonurmikko 3. Niitty 4. Meluvalliniitty Kierrätysmateriaalien käytön demonstrointi eri nurmikkokohteissa. 1. Nurmikko Perustettu: 24.5.2011 Materiaalit: 3 kasvualustaa
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta
LisätiedotKierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa,
Kierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa, LCA in landscaping hanke Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Viherpäivät 14.2.2012 Kierrätysmateriaaleja
LisätiedotAnnex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen
LisätiedotKierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua
Kierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy Viherpäivät
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Astiakokeet Astiakokeet LCA IN LANDSCAPING Perustettu: Vuosittain 2011-2014 Materiaalit: Kasvualustat astioissa + siemenseos Hoito: Nurmen leikkuu tarpeen mukaan Mitattu: Huuhtoutumat, kasvihuonekaasut
LisätiedotTyöpaja Yleisesitys. Oiva Niemeläinen, MTT
TYÖPAJA 1.2.2012 Yleisesitys LCA in landscaping, Oiva Niemeläinen Elinkaariarvioinnin kehittämisestä, Frans Silvenius Demopaikkojen perustamisesta; Oiva Niemeläinen Viherrakentajan mietteitä demopaikkojen
LisätiedotOiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola Viheraluerakentajien päivät Hämeenlinna
Nurmikon perustamisen ja hoidon ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisestä & kierrätysmateriaalien käytön edistämisestä sekä kustannushyötyanalyysistä Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola 27.11.2014
LisätiedotKierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet viherrakentamisessa
Kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet viherrakentamisessa Oiva Niemeläinen ja Tiina Ruuskanen, MTT Kasvintuotanto Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Biolaitosyhdistyksen seminaari
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotKIERRÄTYSMATERIAALIPOHJAISEN NURMIKON ESITTELYKOHTEEN TOTEUTTAMINEN FORSSASSA
KIERRÄTYSMATERIAALIPOHJAISEN NURMIKON ESITTELYKOHTEEN TOTEUTTAMINEN FORSSASSA Kehitystyö/MTT MTT:n henkilöstön täydennyskoulutus Mustiala, 3.12.2012 Kirsi Raiskio TIIVISTELMÄ MUSTIALA MTT:n henkilöstön
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotStormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos
Stormossenin maanparannuskomposti Kiinteistöjen syntypaikkalajittelu Omakotitalot Keittiöjäte Karkeajäte Rivi- ja kerrostalot Keittiöjäte Karkeajäte Keräyspaperi Keräyslasi Keräysmetalli Paristot Jätteenkeräily
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
LisätiedotLCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari
LCA-työkalun kehittäminen Puoliväliseminaari 4.6.2014 LCA-työkalu Työkalu kierrätysmateriaalin tuottajille ja viherrakentajille Ottaa huomioon sekä kierrätysmateriaalin tuotannon että nurmikon perustamis-
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotKA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN
KA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN 14.12.29 Loppuraportti Viherpinnoite -hankkeen ao. tutkimusosasta MMT Oiva Niemeläinen & MMT Tapio Salo, MTT
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotBIORAISERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN
BIORAISERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN Loppuraportti Viherpinnoite -hankkeen ao. tutkimusosasta MMT Oiva Niemeläinen & MMT Tapio Salo, MTT Kasvintuotannon
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotBiolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina
Biolaitosyhdistys ry Erilliskeräyksen tilanne Suomessa Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina Juha Pirkkamaa Biolaitosyhdistys ry:n sihteeri Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen perustamisprosessi
Nurmikko- ja niittyalueen perustamisprosessi Luennon sisältö Yleistä Kasvualustatyöt Kylvönurmikon perustaminen Siirtonurmikon perustaminen Emulsiokylvönurmikon perustaminen Uusniityn perustaminen Kierrätysmateriaalien
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotElinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen
LisätiedotKIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA
NONFOOD-KASVIT JA KIERRÄTYSMATERIAALIT MAISEMOINNISSA 14.2.2019 KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA Heikki Pulkkinen, kaupunginpuutarhuri
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotKustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014
Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014 Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen
LisätiedotKasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotElinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen LCA-hankkeen (2010 2014) loppuseminaari Hämeenlinna, HAMK Visamäki 9.12.2014 Kooste loppuseminaarista Hankekumppanit Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotTuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi
Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous Siitä
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotNurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta
Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Oiva Niemeläinen, Luke Nurmesta ja kuminasta vaihtoehtoja viljalle, 16.2.2017 Livia, Tuorla Nurmikasvien siemenviljelyn
LisätiedotKOMPOSTOIDUT KIERRÄTYSMATERIAALIT NURMIKON PERUSTAMISESSA
KOMPOSTOIDUT KIERRÄTYSMATERIAALIT NURMIKON PERUSTAMISESSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2013 Evita Aattela Evita Aattela TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalous
Lisätiedotnurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas
nurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas Miten saat mieleisesi ja hyvän nurmikon Nurmikon ulkonäkö ja kestävyys riippuu oleellisesti siitä, miten huolellisesti se on perustettu. Kun lisäksi
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotMaissin viljelyn perusvaatimukset
Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat
LisätiedotKokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro
Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotKasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi
Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi
Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta
LisätiedotPuna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous
Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä 12.3.2015 Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
Lisätiedot3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.
1 35 Viherrakentaminen 3521 Kylvönurmikon tekeminen 3521.1 Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. Siemenkauppiaiden liiton siemenseosluokituksen
LisätiedotMiksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt
Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotNovarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotOiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Saaristomeren valuma-alueiden viljelyssä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys suotavaa Paimion- ja Aurajoen valumaalueiden viljelyn kuvausta Biomassa-Atlaksen avulla Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotMesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi
Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla
31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla
LisätiedotRavinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi www.hamk.fi/ravinneresurssi Maritta Kymäläinen, HAMK ja Erika Winqvist, Luke Palopuron akroekologinen symbioosi tilaisuus, 10.2.2017
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotTerra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotItä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotLannan matka jätteestä myyntituotteeksi
Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotAstiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna 07.11.2014. Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta
Astiataimikoe Saloy Oy Hämeenlinna 07.11.2014 Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT... 2 2.1 Koejärjestelyt... 2 2.2 Mittaukset...
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
Lisätiedot