BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Transkriptio

1 Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty ilmastonmuutosskenaariota A1Bmean, jonka tulokset on saatu laskemalla A1B päästöskenaariolla 19 mallin keskiarvot. Simuloinneissa on käytetty perustana säitä, joita on korjattu ilmastonmuutosskenaarioiden osoittamalla kuukausimuutoksella. Näin on saatu hydrologiset aikasarjat joita tässä verrataan toisiinsa. Vesistöissä sateisuuden ja lämpötilojen muutokset painottuvat talveen. Talvet lämpenevät eniten ja talvisateet kasvavat enemmän kuin kesäsateet. Jokaiselle kuukaudelle lämpötilan ennustetaan kasvavan ja sateiden lisääntyvän. Lämpötilan muutokset ilmastoskenaarioissa 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Lämpötilan muutos tarkastelujaksolla Sadannan kasvu Sadannan kuukausimuutos prosentteina tarkastelujaksolla

2 Mynäjoen maksimilumet Sirppujoen maksimilumet Nyky yli yli 1 Paimionjoen maksimilumet Nyky yli 1 Runsaslumiset talvet vähitellen häviävät. Lumettomista ja hyvin vähälumisista talvista tulee tavallisia. Näin etenkin Mynäjoella. Yleisiä huomioita Kevättulvat katoavat ilmastonmuutoksen myötä vuosisadan loppupuolella. Toisaalta talvitulvat lisääntyvät ja voimistuvat. Tulvat siis siirtyvät keväältä talvelle. Tämä muutos on ollut jo nähtävissä. Mynäjoki Nykytilanne

3 Ilmastonmuutosjakso Ilmastonmuutosjakso

4 Muutokset kuivuuksissa Työssä tarkasteltiin kuivuuksien muutoksia maatalouden kannalta. Sopivaa kuivuusindikaattoria haettiin vertaamalla eri tunnettuja satovahinkoja eri kuivuuksien ajalta. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, vuoden 1999 kuivuus tulisi erottua indikaattorilla selvästi muista. 14, Kuivuuden aiheuttamat satovahingot Varely 12, 1, 8, 6, Vahingot - ha 4, 2,, SRI- ja SPI-indikaattorit indikoivat VarElyn alueella kuivuuksia, mutta vuoden 1999 kuivuus ei erottunut joukosta. Näiden indikaattoreiden mukaan monen muun vuoden kuivuudet olivat pahempia.

5 Ylläolevissa kuvissa kuivuusindikaattorit SPI ja SRI Paimionjoen ja Mynäjoen vesistöistä. Kumpikaan indekseistä ei anna oikeaa kuvaa kuivuuden vaikutuksista maatalouteen nyky Yllä SRI eri ilmastoskenaarioilla Mynäjoelta. Pieniä eroja näkyy huippujen äärevöitymisenä. Maankosteus erottaa vuoden 1999 kuivempana kuin muut vuodet. Tarkasteluissa käytettiin lopulta maankosteuden vajetta kuivuusindikaattorina.

6 Maavesivarasto (mm) 14 Mynäjoen maankosteus Erot maankosteudessa ovat hyvin pieniä ilmastoskenaarioissa verrattuna nykytilanteeseen. Yllä on esimerkkinä tarkasteltu pohjavuotta Eli ilmastoskenaarioissa tehty ilmastonmuutosta vastaavat korjaukset sateeseen ja lämpötilaan. Kuivuminen painottuu kasvukauden alkuun, joten tällä pienelläkin muutoksella on vaikutusta. Kaavio kuvaa mallin maavesivaraston kokoa. Täysi varasto (n 118mm) tarkoittaa märkää maaperää, pienet arvot kuivaa tilannetta.

7 mm mm Muutokset kuivuusjaksoissa Muutokset kuivuusjaksoilla olivat simuloinneissa pieniä. Joissain tapauksissa lisääntynyt sadanta poisti kuivuuden tai helpotti sitä. Toisissa lämpenemisen myötä lisääntyvä haihdunta pahensi kuivuutta tai loi uuden kuivuusjakson. Paimionjoella talviajan kuivuudet hieman vähenevät. Kasvukausien kuivuuksissa ei odoteta merkittävää muutosta mallinnusten perusteella. Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutos äärevöittää kuivia ja märkiä jaksoja Varsinais-Suomen vesistöissä. Mynäjoella kuivuudet hieman helpottavat. Sirppujoella kuivuudet hieman lisääntyvät ja voimistuvat. 14 Mynäjoki - maavesivarasto Paimionjoki - maavesivarasto

8 1.maalis 8.maalis 15.maalis 22.maalis 29.maalis 5.huhti 12.huhti 19.huhti 26.huhti 3.touko 1.touko 17.touko 24.touko 31.touko 7.kesä 14.kesä 21.kesä 28.kesä mm mm Sirppujoki - maavesivarasto Keskimääräiset muutokset maankosteudessa ovat pieniä, mutta pienelläkin muutoksella kasvukauden alussa on merkitystä Kasveille käyttökelpoinen vesi 1 cm pintakerroksessa, AS, A1B Maankosteusvarasto kuvaa mallissa maaperän kosteutta. Yllä ICECREAM-mallilla simuloitu ylimmän 1cm:n pintakerroksen vesimäärä. Lumipeitteen vähentyessä maaperä alkaa kuivaa nopeammin kasvukauden alussa.