Yhtymähallitus 29.3.2012. Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä

Yhtymähallitus 29.3.2012 Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 8 1.1.4 Vuoden 2011 talous ja sen kehitys... 10 1.1.5 PYHÄSIIKA, toiminta ja taloussuunnitelman 2011 BSC-kartan toteutuminen... 11 1.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 14 1.2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 14 1.2.2 Toiminnan rahoitus... 15 1.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 16 1.4 Kokonaistulot ja menot... 18 1.5 Kuntayhtymän omistamat yhtiöt ja muut osuudet... 19 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 20 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 21 2.1 HALLINTO... 21 2.2 PYHÄSIIKA/ HAAPAVEDEN AMMATTIOPISTO, toiminta ja taloussuunnitelman 2011 BSC kartan toteutuminen... 23 2.3 PYHÄSIIKA/ PIIPPOLAN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPISTO, toiminta ja taloussuunnitelman 2011 BSC kartan toteutuminen... 30 2.4 PYHÄSIIKA/ LAAKSOJEN OPPISOPIMUSTOIMI, toiminta ja taloussuunnitelman 2011 BSC kartan toteutuminen... 37 2.5 PROJEKTITOIMINTA... 42 2.6 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 45 2.7 RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 46 2.8 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN... 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 51 3.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 51 3.1.1 Rahoituslaskelma... 51 3.1.2 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät... 51 3.1.3 Vertailukelpoisuus edelliseen tilikauteen... 51 3.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 52 3.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 55 3.3.1 Taseen vastaavaa koskevat liitetiedot... 55 3.3.2 Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot... 56

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 57 3.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 58 3.5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 58 3.5.2 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne... 59 3.5.3 Eläkkeelle siirtyminen... 60 3.5.4 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus... 61 3.5.5 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso... 61 3.5.6 Sairauspoissaolot... 62 3.5.7 Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta... 64 3.5.8 Sisäinen asiakaspalautekysely... 65 3.5.9 Henkilöstön kehittäminen... 66 3.5.10 Sisäinen tiedottaminen... 66 3.5.11 Huomionosoitukset... 67 3.5.12 Henkilöstön virkistystoiminta... 67 3.5.11 Palkka- ja muut henkilökustannukset... 68 4 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 69 4.1 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT... 69 4.2 TOSITELAJIT... 69 4.3 KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYS... 69 5 ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 70 5.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 70 5.2 Tilinpäätösmerkintä... 70

1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymä Kuntayhtymän järjestämislupa oli vuonna 2011 871, josta valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa 70. Lisäksi järjestämislupaan sisältyy erityistehtävänä 20 erityisopetuspaikkaa, joka antaa lisäresurssia erityisopetuksen järjestämiseen. Perusopiskelijamäärä oli keväällä 776 (kevät 2010 881) ja syksyllä 814 (syksy 2010 789) ja rahoituksellinen keskiarvo 791,8 (vuonna 2010 842,7). Oppisopimusopiskelijoita oli vastaavasti perusopetuksessa 156 (vuonna 2010 249,5) ja lisäkoulutuksessa 137,5 (vuonna 2010 145) eli yhteensä 293,5 (vuonna 2010 394,5). Kokonaisopiskelijamäärä oli keskimäärin 1087. Opiskelijamäärä laski hieman edellisestä vuodesta. Perussyynä vankilaopetuksessa tapahtunut lasku. Supistuminen johtui opetus- ja kulttuuriministeriön tulkinnasta, että valmistava ja ohjaava koulutus tulee suunnata nuorille eikä vankiloihin. Myös oppisopimuskoulutuksen määrä väheni. Koulutuslinjojen kehittäminen ja markkinointi sekä laadukas opetus ovat edelleen keskeisiä tekijöitä oppilaitosten vetovoimaisuuden takaamiseksi ja sitä kautta talouden turvaaminen. Vuodelle 2011 ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitusta on uudistettu. Tuloksellisuudessa kuntayhtymä menestyi hyvin ja tulos parani hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 1046 (v. 2010 1040). Monialaisista oppilaitoksista olimme toiseksi parhaimpia Pohjois-Suomessa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän jälkeen. Ammatillisen koulutuksen rakenteellinen kehittämistyö on viety päätökseen ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran 10.1.2011 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa. Valmistelutyö oli kiireinen ja oleellisimmat säännöt ja nimitykset saatiin päätökseen joulukuussa 2011, jotta uusi Jokilaaksojen kuntayhtymä saattoi aloittaa toimintansa 1.1.2012. EU hanketoiminta on jatkunut aikaisempien vuosien laajuisena. Vankilaopetukseen laadittiin oma strategia. Myös kuntayhtymän strategiaa päivitettiin, josta saatiin jotain pientä myös uuteen strategiaan. Keskeiset toiminnot kuvataan prosessikaaviolla ja samalla määritetään toimintaohjeet ja voidaan arvioida eri toimintojen tarpeellisuutta ja tehokkuutta. Haapaveden ammattiopisto Keskeinen menestystekijä ammatin opetuksessa ovat henkilöstön osaaminen ja nykyaikaiset oppimisympäristöt. Henkilöstöä on koulutettu runsaasti mm. johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET), näyttötutkintomestarikoulutukseen sekä annettu ns. työnohjausta erityisopetuksessa oleville opettajille sekä avustajille ammattiopisto Luovin kautta. Uusia opetussuunnitelmia ja muuta toimintaa on kehitetty. Kehitystoimintaa on toteutettu pääasiassa eri projektien kautta. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti omaehtoiseen koulutukseen mm. verkko-opetukseen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän järjestämänä. Sähköalalle ja ravintola-alalle uusittiin kalustoa. Ravintola puolella avattiin uusi ravintola Opinpuu ja kahvila Opinoksa. Ne ovat saaneet suotuisan vastaanoton ulkopuolisilta asiakkailta ja opiskelijoilta. Autohallin suunnittelu käynnistettiin perusremontin osalta ja lisäksi oppilaitoksen sisääntulokatosta uusittiin näyttävämmäksi

2 ja viihtyisämmäksi. Autoalalle, puualalle ja metallialalle uusittiin myös kalustoa. Ammattikeittiöiden kalustoa uusittiin. Marjanjalostamo aloitti toimintansa. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto Kertomusvuonna on stilisoitu artesaani-, media-assistentin, ammattistartin sekä valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opetussuunnitelmia, jotka otettiin käyttöön 1.8.2009/2010. Työssäoppiminen on vakiinnuttanut paikkansa. Opiskelijat hankkivat pääosin itse työssäoppimispaikkansa. Sekä opiskelijoiden että työnantajien palaute on ollut pääsääntöisesti hyvin myönteistä. Opettajat ovat työpaikkakäynneillä kouluttaneet työpaikan vastuuhenkilöitä työssäoppimisen paikalliseen ohjaukseen sekä arviointiin. Opettajille on järjestetty näyttöihin liittyvää koulutusta. Kertomusvuonna Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto järjesti näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta sekä päivä- että monimuotokoulutuksena Piippolassa sekä Laukaan ja Kestilän vankilassa. Syksyllä aloitettiin sisustusrakennusalaan valmistava koulutus sekä laitettiin vireille järjestämissopimukseen laatiminen sekä haettiin opetushallituksen auditointia siihen, jotta hakemus voidaan lähettää sisustusalan tutkinttoimikunnalle hyväksyttäväksi. Vankilaopetusstrategia valmistui kevään aikana ja hyväksyttiin yhtymähallituksessa 16.6.2011 ja toimitettiin ministeriöön. Strategian mukaisesti toimintaa lähdettiin kehittämään ja yhtymässä laitettiin uutena tehtävänä avoimeksi vankilakoulutusjohtajan virka auki ja sijoituspaikaksi päätettiin Kuopio, koska sijainnillisesti se sijaitsee keskeisellä paikalla Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusaluetta. Virkaan valittiin vuoden lopulla KM, DI Arto Huuskonen Kuopiosta ja hän aloitti tehtävässään vuoden 2012 tammikuussa. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston pitkäaikainen rehtori Johannes Hyytinen jäi eläkkeelle virallisesti 1.12.2011 alkaen. Rehtori Hyytisen läksijäisjuhlia vietettiin Piippolassa 6.9.2011 yhteistyökumppaneiden ja henkilöstön kanssa. Puheessaan rehtori Hyytinen kiitti alueen kaikkien toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Rehtori Johannes Hyytinen teki merkittävän elämäntyön Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston hyväksi nostamalla pienen oppilaitoksen valtakunnalliseen sarjaan mm. vankilaopetuksen järjestämisessä. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksen kysyntä on ollut edelleen varsin aktiivista ja opiskelijoiden määrä on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Yhteistyötä Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy:n kanssa on jatkettu. Oppisopimuksen opiskelijamäärä on pysynyt edelleen tavoitteita korkeammalla tasolla ja opetusministeriön myöntämät lisäpaikat ovat turvanneet opiskelijamäärien mukaisen rahoituksen. Oppisopimustoimisto on toiminut kuntayhtymän aikuiskoulutuksen koordinaattorina. Projektit Kuntayhtymän yhtenä keskeisenä vastuualueena on alueen opiskelijoiden kasvun ja osaamisen turvaamisen sekä elinkeinoelämän työvoiman saatavuuden lisäksi aluekehitys. Tätä työtä kuntayhtymä on toteuttanut erilaisten hankkeiden ja projektien kautta, joko hallinnoijana tai verkoston osana. Pääsääntöisesti hankkeilla ja projekteilla on kehitetty ja kohotettu alueen ja kuntayhtymän oman henkilöstön osaamista, yhteistyöverkostojen toimintaa sekä keskeisten

3 alueelle tärkeiden alojen toimintaa ja osaamista. Näistä esimerkkeinä mainittakoon metalliala, lähiruoan kehittäminen, matkailuala ja kulttuuriala sekä vankilakoulutus. Tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokous asetti kuluneelle vuodelle määrällisiä ja prosessien tehokkuutta kuvaavia tavoitteita. Peruskoulutukselle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin. Tavoitteiden saavuttamista on tarkasteltu lähemmin eri toimintayksiköiden osalta talousarvion toteutumista käsittelevässä luvussa. Talous Kuntayhtymän taloudellinen tulos oli ylijäämäinen. Vuosikate on 1 069 645,11 euroa ja tilikauden tulos on 577 551,57 euroa. Tilikauden ylijäämä 346 858,71 euroa. Taloutta on käsitelty tarkemmin toimintakertomuksessa ja tilinpäätöstaulukoissa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Koulutuskuntayhtymän toiminnallisena riskinä voidaan pitää henkilöstön osaamistasoa sekä sen säilyttämistä. Kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön saatavuus alueella on haasteellinen. Toinen huolenaihe on henkilöstön ikärakenne, sillä vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,8 vuotta. Vakinaisen henkilöstön iältään suurin ryhmä on 55 59 vuotiaat (28 hlöä). Koulutuskuntayhtymän tilinpäätöksessä ei ole pitkäaikaista vierasta pääomaa ja näin ollen Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä siirtyy 1.1.2012 toimintansa aloittavaan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymään velattomana. Valtioneuvosto on antanut asetuksen (29.12.2009) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, jonka mukaan mm. ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 :n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 0,70. Tämä tarkoittaa käytännössä ns. ohva koulutuksen poistamista koulutusalakohtaisesta yksikköhintarahoituksesta ja siten yksikköhinnan alenemista. Uuden koulutuksenjärjestäjän perustaminen merkitsee tämänhetkisten tietojen perusteella kokonaisuutena ottaen yksikköhinnan alenemista, joten jatkossa on tärkeää yksikköhintarahoituksen jakaminen oikeudenmukaisella tavalla koulutusalakohtaiset kertoimet huomioiden paikkakuntakohtaisesti. Koulutuskuntayhtymä on ottanut toiminnan vastuuvakuutuksen ja julkisyhteisön hallinnon vastuuvakuutuksen sekä henkilökunnan että opiskelijoiden lakisääteiset tapaturmavakuutukset ja opiskelijoille erillisen ryhmätapaturmavakuutuksen. Samoin kiinteä ja irtain omaisuus on vakuutettu sekä koulutuskuntayhtymän omistama metsäomaisuus on vakuutettu. Näin ollen vahinkoriskit on minimoitu. Selonteko koulutuskuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus on hyväksynyt vuonna 1998 sisäisen valvonnan yleisohjeet. Toimintayksiköiden johtajat vastaavat siitä, että toimintayksiköiden

4 sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Tulosyksiköiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Kukin esimies vastaa sisäisestä tarkkailusta johtamansa toiminnan osalta mm. valvomalla toimintaan liittyviä työvaiheita, toimenpiteitä ja varojen käyttöä. Näin on varmistettu, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan sovitulla, hyväksytyllä ja tehtävään osoitettujen resurssien puitteissa. Koulutuskuntayhtymän taloustoimisto suorittaa toiminnan tarkkailua kirjanpitoaineiston ja henkilöstöhallinnon asiakirjojen avulla, tuottamalla raportteja taloudellisen tuloksen ja talousarvion toteutumisen seuraamista varten sekä laskentapalveluita päätöksenteon pohjaksi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen raportoidaan yhtymähallitukselle toimintavuoden lopussa tuloksellisuusmittaritietojen julkistamisen jälkeen. Talousarvion toteutumisvertailu ja tuloslaskelma esitetään yhtymähallitukselle neljännesvuosittain sekä toimintayksiköiden ja tulosyksiköiden johtajille pääsääntöisesti kuukausittain. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita päättyneellä tilikaudella. Kehittämiskohteena on taloustoimiston varahenkilöjärjestelmän kehittäminen ja siihen liittyvät ns. vaaralliset työyhdistelmät, jotka ovat tyypillisiä pienelle organisaatiolle. Yhtymähallitus on hyväksynyt 29.4.2009 (21. ) uudet hankintaohjeet. Tulevaisuuden näkymiä Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymät ovat pitemmällä aikavälillä myönteisiä. Ammatillisen koulutuksen yleinen vetovoima on kasvanut. Kuntayhtymän oppilaitosten ulkoiset edellytykset ovat hyvässä kunnossa. Koulutetun työvoiman kysynnän pitemmällä aikavälillä arvioidaan kasvavan, vaikka talouskehitys tällä hetkellä on hidastunut. Koulutuksen järjestäjät joutuvat kilpailemaan opiskelijoista. Kilpailussa menestyminen edellyttää jatkuvaa koulutustuotteiden ajan tasalla pitämistä sekä uusien kehittämistä ja sen lisäksi onnistumista markkinoinnissa. Kuntayhtymän keskeinen haaste on saada koulutusvolyymi vastaamaan järjestämislupaa niin perus- kuin lisäkoulutuksessa. Lisäksi kuntayhtymän panostus laatuun on entistä merkityksellisempää. Tulevaisuuden työvoimatarpeen tyydyttämiseksi työperusteisten maahanmuuttajien koulutus kasvanee. Kiitän luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, opettajakuntaa ja koko henkilöstöä hyvästä ja tuloksekkaasta vuodesta. Haapavedellä 2. päivänä maaliskuuta 2012 Erkki Juola Kuntayhtymän johtaja

5 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Jäsenkunnat Kuntayhtymä on perustettu vuonna 1962 ja sen jäsenkunnat ovat: Haapavesi Kärsämäki Oulainen Pyhäntä Siikalatva. Yhtymäkokous Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylin päättävä elin on yhtymäkokous. Yhtymäkokouksessa on yksi edustaja kustakin kunnasta. Edustaja käyttää kokouksessa peruspääoman suhteessa laskettua äänimäärää. Peruspääoman jakautuminen jäsenkuntien kesken on esitetty liitetiedoissa. Yhtymäkokousedustajat toimikautena 2009 2012 ovat olleet seuraavat: Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Haapavesi Antti Rantakangas Erkki Rytky Kärsämäki Marjatta Seppä Simo Kallio Oulainen Arja Mäenpää Marjaana Knuutila Pyhäntä Juhani Mahosenaho Raimo Luhtavaara Siikalatva Raimo Tieva Tuomo Haapalahti. Yhtymäkokous kokoontui 2 kertaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallintoa johtaa yhtymähallitus. Yhtymähallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Toimikautena 2009 2012 yhtymähallituksen kokoonpano on seuraava: Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Haapavesi Jouko Luukkonen Esko Vinkki Kärsämäki Hanna Karsikas Tarja Vaitiniemi Oulainen Laura Mettovaara Kaija Sepponen Pyhäntä Jouko Nissinen Raimo Luhtavaara Siikalatva Aimo Suorsa Riitta Karppinen. Yhtymähallituksen puheenjohtajana on toiminut Jouko Luukkonen ja varapuheenjohtajana on toiminut Aimo Suorsa. Yhtymähallituksen esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Erkki Juola. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Ritva Jomppanen. Vuonna 2010 yhtymähallitus kokoontui 9 kertaa ja käsitteli asioina 76 pykälää.

6 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on viisijäseninen tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunnan kokoonpano toimikautena 2009 2012 on seuraava: Varsinainen jäsen Lauri Knuutila Oulainen Marjaana Laitila-Säily Haapavesi Esko Vähätiitto Kärsämäki Sari Rimpeläinen-Knuutinen Pyhäntä Ahti Myllykoski Siikalatva Varajäsen Ritva Lämsä Oulainen Jarmo Viinala Haapavesi Väinö Parkkila Kärsämäki Seppo Tissari Pyhäntä Sinikka Junttila Siikalatva. Puheenjohtajana on toiminut Lauri Knuutila ja varapuheenjohtajana Marjaana Laitila-Säily. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut JHTT- tilintarkastaja Simo Paakkola. Tarkastuslautakunta kokoontui 5 kertaa. Tilintarkastaja Yhtymäkokous on valinnut tilintarkastajaksi toimikausiksi 2009 2012 Oy Audiator Ab:n, joka on määrännyt vastuulliseksi tilintarkastajaksi JHTT- tilintarkastaja Simo Paakkolan. Tilivelvolliset Kuntalain ja hallintosäännön nojalla tilivelvollisia ovat yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta (määrärahojen käytön osalta). Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja, oppilaitosten rehtorit, koulutustarkastaja ja Hao:n apulaisrehtorit. Kuntayhtymän tulosvastuulliset toimintayksiköt ovat olleet seuraavat: Hallinto Hallituksen ohella vastuullisia viranhaltijoita ovat kuntayhtymän johtaja Erkki Juola ja talousjohtaja Ritva Jomppanen. Haapaveden ammattiopisto Vastuullinen viranhaltija rehtori Erkki Juola

7 Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto Vastuullinen viranhaltija rehtori Johannes Hyytinen 31.7.2011 saakka ja 1.8.2011 alkaen rehtori Harri Majuri. Oppisopimuskoulutus Vastuullinen viranhaltija koulutustarkastaja Anneli Partanen. Projektitoiminta Vastuullinen viranhaltija kuntayhtymän johtaja Erkki Juola.

8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvun hidastuminen on jatkunut edelleen. Kokonaistuotanto nousi 2011 kolmannella neljänneksellä hieman trendikasvua hitaammin Yhdysvalloissa. Kasvu on hidastunut kehittyvissä talouksissa. Japani on aloittanut katastrofin jälkeisen jälleenrakennuksen. Euroopassa velkariisi ja hallitusten hidastelu sen ratkaisussa on johtamassa taantumaan. Tiukka finanssipolitiikka rasittaa taloutta lyhyellä tähtäyksellä ja epävarmuus on pakottanut yrityksiä lykkäämään investointejaan. Velkakriisi merkitsee pitkittynyttä hitaan ja epävarman kasvun aikaa, mutta helpottaa toisaalta raaka-eineiden hintapaineita ja inflaatio madaltuu. Kansantalouden kehitys Suomen talous on palannut finanssikriisiä seuranneesta taantumasta nopeasti takaisin kasvu-uralle. Kasvun taustalla on vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpyminen ja lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen on ollut suhdannetilanteeseen verrattuna vahvaa. Huolimatta hyvistä kasvunäkymistä julkinen talous säilyy lähivuodet alijäämäisenä. Julkisen talouden alijäämä on syvä ja julkisyhteisöjen alijäämä on 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan. Loka-joulukuussa bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2010 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi saavutti viime vuonna 2007 alkuvuoden tason, mutta oli tasoltaan edelleen selvästi pienempi kuin vuonna 2008. Viennin volyymi väheni loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti väheni 9,1 prosenttia ja palveluiden vienti kasvoi 20 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuonna 2011 viennin koko volyymi väheni 0,8 prosenttia. Vuonna 2011 tavaroiden vienti kasvoi 2,1 prosenttia, mutta palveluiden vienti laski 8,6 prosenttia. Vuonna 2011 tuonnin koko volyymi kasvoi 0,1 prosenttia. Tavaroiden tuonti kasvoi 6,2 prosenttia ja palveluiden tuonti supistui 14,8 prosenttia. Vuonna 2011 investointien koko volyymi kasvoi 4,6 prosenttia. Investointien volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2011 asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 4,4 prosenttia, ja toimitilarakentaminen kasvoi 6 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi supistui 2 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 12,1 prosenttia.. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat edelleen, keskimäärin 1,4 prosenttia. Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 4,7 prosenttia ja sosiaalietuudet 2,9 prosenttia. Palkkatuloja lisäsi keskipalkkojen nousu ja työllisyyden paraneminen hieman. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 7,2 prosenttia ja kulutusmenot 6.6. prosenttia. Koska kulutusmenot kasvoivat enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon pieneni 1,5 prosenttiin. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 8,3 prosenttia asuinrakentamisen lisäännyttyä edelleen. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2011. Koko maan työttömyysaste oli 7,8 % (vuonna 2010 8,4 %). Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste oli 11,6 % (vuonna 2010 11,9 %).

9 Miesten työttömyys pysyi edelleen naisten työttömyyttä korkeammalla tasolla. Vuonna 2011 miesten työttömyysaste oli 8,4 prosenttia ja naisten työttömyysaste 7,1 prosenttia. oli edellisvuoden tasolla 68,7 prosenttia. Nuorten asema työmarkkinoilla parani hieman. 15 24 vuotiaiden nuorten työttömyysaste vuonna 2011 oli 20,1 prosenttia, kun se vuonna 201 oli 21,4 prosenttia. Nuorten työttömyys on silti selvästi yleisempää kuin 2000-luvun parhaina vuosina 2007 ja 2002, jolloin nuorten työttömyysaste oli 16,5 prosenttia. Oman talousalueen kehitys Kuntayhtymän jäsenkuntien talous on ollut edelleen hyvin tiukka. Kuntien käytettävissä olevat resurssit eivät riitä ilman verojen korotuksia ja lainanoton lisääntymistä velvoitteiden hoitamisesta aiheutuviin menoihin. Kuntien vuosikatteet heikkenevät verotulojen kääntyessä supistumiseksi ja toimintamenojen verrattain nopean kasvun johdosta. Pohjois-Pohjanmaalla oli työttömiä joulukuun lopussa 20 882 henkilöä. Työttömien määrä laski 607. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys laski edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna seitsemässä ryhmässä, eniten teollisuuden ja varastoalan työssä (-351), rakennus- ja kaivosalan työssä (-138) sekä palvelualan työssä (-109). Työttömien osuus työvoimasta oli Pohjois-Pohjanmaalla 11,6 % (vuonna 2010 11,9%). Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä oli 3 302, mikä oli 29 henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. Nuorten osuus työttömistä oli Pohjois-Pohjanmaalla 15,8% (vuonna 2009 16,1%). Koko maassa nuorten osuus työttömistä oli keskimäärin 15,8 % (vuonna 2010 12,9%). Pohjois-Pohjanmaan TE -keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan seutukunnittain työttömyysaste vuonna 2010 oli seuraava: Nivala-Haapajärvi 9,5 % (v.2010 10,8 %) Haapavesi - Siikalatva 9,8 % (v.2010 8,9 %) Ylivieskan seutukunta 9,8 % (v.2010 10,7 %). Vuonna 2011 kuntayhtymän jäsenkuntien keskimääräinen työttömyysaste oli 11,2 %:(vuonna 2010 10,1 %). Kuntayhtymän jäsenkuntien asukasluku vuoden vaihteessa 25 786 asukasta, jossa vähennystä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna oli 213 asukasta.

10 1.1.4 Vuoden 2011 talous ja sen kehitys Käyttötalouden toimintakate on 1 099 281,58 euroa. Vuonna 2010 toimintakate oli 2 004 125,28 euroa. Jäsenkunnilta ei kannettu maksuosuuksia käyttötalouteen eikä investointeihin. Rahoituksessa korkokulut olivat 42 895,06 euroa. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat 13 258,59 euroa. Rahoituksen nettomenoksi muodostui täten 29 636,47 euroa. Koulutuskuntayhtymän vuosikate oli 1 069 645,11 euroa, mikä on 896 888,65 euroa edellisvuotta alhaisempi. Vuoden 2011 suunnitelman mukaiset poistot olivat 545 133,54 euroa, missä on kasvua edellisvuoteen verrattuna 23 125,72 euroa. Vuoden 2011 talousarviossa asetettu sitova tavoite yhtymäkokoukseen nähden oli tilikauden tulos, mikä oli 577 551,57 euroa ja tavoite ylittyi 282 091,57 euroa. Hallinnon osalta sitova tavoite yhtymähallitukseen nähden on kokonaismenot, jotka olivat 832 808,07 ja toteutuivat 67,2 %:sesti. Muiden toimintayksiköiden osalta sitova tavoite on toimintayksikön tuloslaskelman mukainen tilikauden tulos. Ammattiopiston tilikauden tulos oli 910 611,78 euroa ja ylittyi 514 811,78 euroa (toteutuma 230 %). Käsi- ja taideteollisuusopiston tilikauden tulos oli 158 933,51 euroa ja jäi tavoitteesta 102 386,49 euroa (toteutuma 61 %). Oppisopimuskoulutuksen tilikauden tulos oli 285 809,19 euroa ja jäi tavoitteesta 177 190,81 euroa (toteutuma 62 %). Projektitoiminnan tilikauden tulos oli talousarvion tavoitteen mukaisesti nolla. Tilikauden ylijäämä on 346 858,71 euroa. Edellisten vuosien ylijäämä taseessa on 3 918 443,36 euroa. Koulutuskuntayhtymän nettoinvestoinnit olivat 598 654,24 euroa. Koulutuskuntayhtymän taseen loppusumma on 12 190 298,91 euroa. Omavaraisuusaste on 77,1 %. Koulutuskuntayhtymällä ei ole vuoden 2011 lopussa korollista pitkäaikaista velkaa. Kassatilanne oli vuoden lopussa 3 044 087,68 euroa.

11 1.1.5 PYHÄSIIKA, toiminta ja taloussuunnitelman 2011 BSC-kartan toteutuminen NÄKÖKULMA : TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Mittari TP - 10 Tavoitteet 11 TP - 11 Tyytyväinen opiskelija Nopea työelämään sijoittuminen Työllistymis- % (mittausperuste muuttunut) 57,0 % 50 % 42,0 % Jatko-opinnot Jatko-opiskelumittari (mittausperuste muuttunut) 8,0 % 5 % 3,0 % Toimivat yhteistyöverkot Seutukuntaa palv. hankkeiden määrä 8 11 7 Kv-yhteydet: - Opettaja-/opiskelijavaihdot 13 13 23 Elinkeinoelämän palaute 3,9 3,75 Koulutustarjonnan vetovoima Vetovoimamittari (1.sijaisten hakijoiden määrä/ opiskelijapaikka) 0,85 0,85 0,83 11

12 Elinkeinoelämän tyytyväisyys koulutukseen Koulutustarjonnan joustavuus Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus/ koulutusalat ja suuntautumisvaihtoehdot: - Kulttuuriala - Tekniikan ala - Luonnonvara-ala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 842,7 195,5 259,5 47,3 149,8 809 237 261 46 156 791,8 224,3 267,1 48,9 124,9 Muu kuin tutkintoon johtava koulutus - Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus - Ammatillisen peruskoulutuksen ohjaava ja valmistava koulutus - Talouskoulu 74,2 98,6 17,7 72 25 12 92,0 17,9 16,8 Ammatillinen lisäkoulutus: 27,13 50 44,84 Oppisopimuskoulutus/ koulutusalat - Humanistinen ja kasvatusala - Kulttuuriala - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala - Tekniikan ja liikenteen ala - Luonnonvara- ja ympäristöala - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 394,5 375 293,5 Näyttöjen vastaanotto-oikeuksien määrä - Kulttuuriala - Tekniikan ala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 4 3 1 2 4 1 Työvoimakoulutus, opp.työpäivät Muu koulutus, opp.työpäivä (mm. projektikoulutukset) 932 793 1000 700 1428 1000 12

13 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Mittari TP - 10 Tavoitteet 11 TP - 11 Laadukas opetus Monipuoliset koulutuksen toteuttamistavat Läpäisymittari Keskeyttämismittari 78,4 % 5,7 % 80 % 4,5 % 76,0 % 8,0 % Opiskelijaohjauksen ja - huollon toimivuus Suoritetut tutkinnot, Perustutkinnot Kaksoistutkintojen määrä: - aloittaneet/suorittaneet Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Muu koulutus (talouskoulu ja Vaku) 187-11/4 - - 46 180 8/3 10 10 162-7/1 - - 31 Yhteiset pedagogiset linjaukset Verkko-opetuksen tarjonta Opintoviikkojen määrä 20 Opetussuunnitelmien yhteisen osion päivitys Yhall 50. /17.8.2010 Opetustoiminnan prosessikuvauksien laadinta 3 6 Laadukkaat tukiprosessit Sisäisen asiakkuuden huomioiminen Tukipalvelut: (asteikko 1 4) Opiskelijahuoltopalvelut Tietotekninen tuki ja varustetaso Toimistopalvelut Ruokahuoltopalvelut Kiinteistöpalvelut Oppilaitoksen imago ei mitattu ei mitattu ei mitattu ei mitattu ei mitattu ei mitattu palaute 3,0 palaute 3,0 palaute 3,0 palaute 3,0 palaute 3,0 palaute 3,0 3,02 3,20 3,53 3,46 2,84 3,10 13

14 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA HYVINVOINTI: Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Mittari TP - 10 Tavoitteet 11 TP - 11 Pätevä uudistumishaluinen henkilöstö Osaamisen uudistaminen Kelpoisuusmittari Henkilöstön kehittämismittari Opettajien työelämäyhteydet, pv 77 % 2,2 % 70 80 % 6,0 % 100 76 % 2,3 % 247 Motivoitunut henkilöstö Sitoutuneisuus Henkilöstöpalaute 3,73 ka. 3,8 (1-5) ei kysytty NÄKÖKULMA: RESURSSIT JA TALOUS menestysteki- Kriittiset jät Arviointikriteerit Mittari TP - 10 Tavoitteet 11 TP - 11 Järjestämispaikkojen riittävyys Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Opiskelijapaikat Käyttöaste- % Tuntiresurssi 97 % 76 h 6-10 100 % 76 h /opisk./lukuvuosi 6-10 91 % 76 h 6-10 Resurssien tehokas käyttö Suunnitelmallisuus Vuosikate % 13,9 % 5,9 % 8,3 % Vakaa talous Investointikyky Vuosikate- % poistoista 376,7 % 155 % 196,2 % 14

14 1.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 muutos muutos - % Toimintatuotot Myyntituotot 12 101 295,63 13 195 911,46-1 094 615,83-8,3 % Maksutuotot 26 867,17 22 936,56 3 930,61 17,1 % Tuet ja avustukset 547 388,38 637 564,09-90 175,71 14,1 % Muut toimintatuotot 271 440,44 281 424,42-9 983,98-3,6 % Toimintatuotot yhteensä 12 946 991,62 14 137 836,53-1 190 844,91-8,4 % Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot - 6 007 991,31-5 902 064,20 105 927,11 1,8 % Henkilösivukulut Eläkekulut - 1 338 726,69-1 243 688,67 95 038,02 7,6 % Muut henkilösivukulut - 334 693,65-326 249,33 8 444,32 2,6 % Henkilöstökulut - 7 681 411,65-7 472 002,20 209 409,45 2,8 % Palvelujen ostot - 1 916 622,21-2 259 408,45-342 786,24-15,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana - 1 693 414,65-1 889 959,94-196 545,29-10,4 % Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 6 563,09 79 349,41 72 786,32 91,7 % Avustukset - 142 988,55-148 796,08-5 807,53-3,9 % Muut toimintakulut - 419 836,07-442 893,99-23 057,92-5,2 % Toimintakulut yhteensä - 11 847 710,04-12 133 711,25-286 001,21-2,4 % Toimintakate 1 099 281,58 2 004 125,28-904 843,70-45,1 % Rahoitustuotot ja kulut: Korkotuotot 10 607,73 1 702,49 8 905,24 523,1 % Muut rahoitustuotot 2 650,86 3 685,83-1 034,97-28,1 % Korkokulut - 41 504,28-41 960,85 456,57 1,1 % Muut rahoituskulut - 1 390,78-1 018,99-371,79 36,5 % Rahoitustuotot ja kulut yhteensä - 29 636,47-37 591,52 7 955,05 21,2 % Vuosikate 1 069 645,11 1 966 533,76-896 888,65-45,6 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 545 133,54-522 007,82-23 125,72 4,4 % Satunnaiset tuotot ja kulut: Satunnaiset tuotot 53 040,00 53 040,00 Satunnaiset kulut 96 112,76 96 112,76 Tilikauden tulos 577 551,57 1 348 413,18-770 861,61-57,2 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 29 307,14-160 310,71 189 617,85 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -260 000,00-240 000,00-20 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 346 858,71 948 102,47-601 243,76 63,4 % TULOSLASKELMAN TUNNUS- LUVUT Toimintatuotot/toimintakulut % 109,3 % 116,5 % -7,2 Toimintakate -% liikevaihdosta 8,5 % 14,2 % -5,7 Vuosikate/Poistot -% 196,2 % 376,7 % -180,5 Poistot/Toimintatuotot -% 4,2 % 3,7 % + 0,5

15 1.2.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLU- VUT TP - 2011 TP - 2010 Muutos Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 1 069 645,11 1 966 533,76-896 888,65 Satunnaiset erät 53 040,00-96 112,76 149 152,76 Käyttöomaisuuden myyntivoitot -3 000,00-855,00-2 145,00 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 1 279,39-1 279,39 Omistusosuuksien luovutukset 96 112,76-96 112,76 Tulorahoituksen korjauserät - 3 000,00 96 537,15-99 537,15 Tulorahoitus 1 119 685,11 1 966 958,15-847 273,04 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit - 598 654,24-621 739,49-23 085,25 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot 3 000,00 5 725,00-2 725,00 Investoinnit yhteensä - 595 654,24-616 014,49-20 360,25 Varsinaisen. toiminnan ja investointien nettokassavirta 524 030,87 1 350 943,66-826 912,79 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 811 831,00-931 618,46 119 787,46 Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä - 811 831,00-931 618,46 119 787,46 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varjojen ja pääomien muutokset - 1 020,00-6 710,00 5 690,00 Vaihto-omaisuuden muutos -6 563,09-79 349,41 72 786,32 Lyhytaikaisten saamisten muutos 115 309,64 365 867,61-250 557,97 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 986 033,66 141 857,03 844 176,63 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 1 093 760,21 421 665,23 672 094,98 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 281 929,21-509 953,23 791 882,44 Kassavarojen muutos 805 960,08 840 990,43-35 030,35 Kassavarat 31.12. 3 044 087,68 2 238 127,60 805 960,08 Kassavarat 1.1. 2 238 127,60 1 397 137,17 840 990,43-805 960,08 840 990,43 35 030,35 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus -% 178,7 % 316,3 % -137,6 Pääomamenojen tulorahoitus % 75,8 % 126,6 % -50,8 Lainojen hoitokate 1,3 2,1-0,8 Kassan riittävyys pv 83,6 59,5 + 24,1