ARVIOINTIKERTOMUS 2012 Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunta 2009 2012
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA... 1 3. ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 2 3.1. Strategia... 2 3.2. Talous... 3 3.3. Ennakointi ja riskienhallinta... 4 3.4. Konserniyhteisöt... 4 3.5. Henkilöstöasiat... 5 3.6. Huomioita toimialoilta... 5 4. LOPUKSI... 6 2
1. JOHDANTO Kuntalaki velvoittaa tarkastuslautakuntaa arvioimaan ovatko kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Riihimäen kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteet vuodelle 2012 hyväksyessään joulukuussa 2011 talousarvion 2012 ja taloussuunnitelman 2012-2014. Koska arviointikertomus ja tilinpäätös muodostavat yhdessä tutkittavan kokonaisuuden, ei tilinpäätöksen tietoja ole toistettu arviointikertomuksessa. Tässä arviointikertomuksessa lautakunta nostaa esiin oleellisia asioita, joihin toivottavasti jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota. 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakuntaan ovat arviointikauden 2012 aikana kuuluneet seuraavat valtuuston valitsemat henkilöt: Jorma Höök, puheenjohtaja Salla Niittymäki, varapuheenjohtaja Orvokki Elovaara, jäsen Jyrki Hapulahti, jäsen Pertti Korpela, jäsen Leila Rantamäki, jäsen Eino Toivanen, jäsen. Vasemmalta: Jyrki Hapulahti, Eino Toivanen, Jorma Höök, Leila Rantamäki, Salla Niittymäki, Orvokki Elovaara, Pertti Korpela. 1
3. ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tarkastuslautakunta on toimintavuoden 2012 aikana arvioinut seuraavia eri hallintokuntien tulosalueita ja keskustellut tulosalueiden edustajien kanssa: Kasvatus- ja opetustoimi/varhaiskasvatus Perusturvatoimi/perusturvajohtaja, vammaispalvelut/vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä, sosiaalityö, lastensuojelu/lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, ennalta ehkäisevä perhetyö, koti- ja vanhuspalvelut Tekninen toimi/tekninen johtaja, tilayksikkö/rakennuspäällikkö, katu- ja puistoyksikkö/katupäällikkö Keskushallinto: henkilöstöasiat/henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö, terveydenhuolto/hallintojohtaja ja terveyskeskuksen kuntayhtymän johtajaylilääkäri ja johtava ylihoitaja, kaupungin viestintä/viestintäpäällikkö, kaupungin talous/kaupunginjohtaja ja vs. talousjohtaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Peltosaari-projekti/projektipäällikkö Riihimäen Teatteri Oy/toimitusjohtaja Viranhaltijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja heiltä saadun materiaalin, tilintarkastajan raporttien sekä pöytäkirjojen pohjalta voidaan todeta, että Riihimäen kaupunkia on hoidettu asiantuntemuksella ja vastuullisesti. Toimintavuonna 2012 käytyjen keskustelujen ja saatujen materiaalien pohjalta tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin asioihin: 3.1. Strategia Strategialla tavoiteltavat tulokset ovat vaikutuksia kaupunkiin ja sen asukkaisiin. Valtuuston ja lautakuntien päätökset ovat välineitä, joilla strategiaa toteutetaan. Toimielimissä olevien edustajiensa kautta yksittäinen kuntalainen voi vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuustossa on saatava aikaan kehitys kohti aitoa strategian ohjaamista operatiivisten asioiden käsittelyn rinnalla. Kaupunginvaltuuston tulee käydä keskustelu kunnan perustehtävistä. Tarkastuslautakunta toivoo, että strategiatyön yhteydessä valtuutetuille selvitetään, mitä ei-lakisääteisiä palveluja/toimintoja ylläpidetään verovaroin myös tilanteessa, jossa joudutaan tinkimään lakisääteisten tehtävien hoidosta. Jos käytettävissä olevat voimavarat eivät riitä jatkossa kaikkeen, mihin on totuttu, on karsittava niitä palveluja ja tehtäviä, jotka eivät ole lakisääteisiä tai jotka eivät tue selkeästi kunnan perustehtävästä suoriutumista. Kuntalaisten tarpeiden muuttuessa tuotettavan palvelun sekä kunnan toimesta suoritettujen tehtävien on myös muututtava tarpeiden kanssa linjassa. 2
3.2. Talous Kokonaisuutena tulot ja menot toteutuivat lähes kaupunginvaltuuston päätöksillä muutetun talousarvion mukaisesti. Talouden tervehdyttämistoimenpiteet eivät ole kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta eivätkä ole vahvistaneet rahoituspohjaa. Alkuperäiseen kaupungin talousarvioon (ilman vesihuoltoliikelaitosta) verrattuna toimintatuotot alittuivat n. 1,5 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon verrattuna n. 2,5 milj. euroa. Toimintatuottojen alittuminen johtui pääosin siitä, että Kalevankatu 5-11 kiinteistön, ent. kauppaoppilaitoksen, myynti ei toteutunut. Talousarvioon 2012 myynti oli kirjattu niin, että myyntihinta oli 3.700.000 euroa, tasearvo 1.537.000 ja myyntivoitto 2.163.000 euroa. Tarkastuslautakunta erityisesti painottaa, että jatkossa talousarviota ei pidä rakentaa epävarmojen tuottojen varaan. Toimintakulut ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 2,8 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakulut alittuivat 0,3 milj. euroa. Bruttomenot ylittyivät vain kulttuurija vapaa-aikalautakunnan (0,16 milj. euroa) ja teknisen lautakunnan (0,3 milj. euroa) toimialoilla muutettuun talousarvioon verrattuna. Kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen vuosikate (toimintatuotot + verorahoitus toiminnasta aiheutuneet kulut) oli 7,8 milj. euroa. Vuosikatteella katetaan lainojen lyhennyksiä ja investointeja. Kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen nettoinvestointimenot olivat 12,9 milj. euroa ja pitkäaikaista lainaa lyhennettiin 21,8 milj. euroa. Vuosikate riitti vain n. 60 % nettoinvestoinneista. Lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 102,7 milj. euroa eli 3.514 euroa/asukas. Poistosuunnitelman muutos on tehty teknistaloudellisilla perusteilla ja muutoksella on ollut vaikutusta tilikauden tulokseen. Kyseessä on kuitenkin kirjanpidollinen toimenpide, joka ei vaikuta toimintaan käytettävissä olevan rahan määrään. Riihimäen kaupungin osuus terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämistä oli vuodenvaihteessa n. 5,8 milj. euroa. Tarkastuslautakunta toteaa, että sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiin kuntayhtymän että Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän talous on edelleen epätasapainossa ja taloudellinen tila on huolestuttava. Talouden tasapainoon saattaminen edellyttää konkreettista talouden tasapainottamisohjelmaa. Toimintoja sekä resursointia tulee tarkastella kriittisesti ottaen huomioon terveydenhuollon perustehtävä ja hoitotakuu. Tasapainottamisohjelmaa ja rakenteellista kehittämistä tulee jatkaa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Tarkastuslautakunnan mielestä maksuosuudet omistajilta tulee laskuttaa toteutuneiden kulujen mukaan, eikä kerätä alijäämiä taseeseen/tilinpäätökseen. 3
3.3. Ennakointi ja riskienhallinta Kuntalakiin tehdyt sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2014. Lakimuutoksen mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja perusteista päättäessään se sitovasti ohjaa kunnanhallitusta sen hoitaessa näitä tehtäviä. Ohjausvälineenä toimii valtuuston hyväksymä kunnan hallintosääntö, johon velvoitetaan sisällyttämään määräykset (tehtävä- ja työnjaot sekä vastuut) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Riskienhallinnan merkitys on korostunut erityisesti kunnan tehtävien organisointitapojen monimuotoistumisen myötä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee kohdistua koko kuntakonserniin, jotta riskeistä saadaan riittävä kuva. Toimintakertomusraportoinnissa on annettava arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunginvaltuusto valmistelee vaihtoehtoisia strategia- ja toimintamalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa. Kustannustietoisuuden tulee olla mukana valmistelutyössä. Tämä ennakointityö on merkittävä osa riskienhallinnan kokonaisuutta. Kuntarakennelaki ja sote-uudistus ovat esimerkkejä muuttuvista toimintaympäristöistä, jotka vaikuttavat merkittävästi Riihimäen kaupunkiin ja koko talousalueeseemme. Tulevien ratkaisujen vaikutus omaan päätöksentekoon tulee ennakoida hyvissä ajoin. Tarkastuslautakunnan, valtuustoryhmien ja lautakuntien tulee pystyä muodostamaan käsitys merkittävistä, esille tulevista asioista jo hyvissä ajoin ennen kuin ne tulevat päätettäviksi. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että tiedonkulun varmistamiseksi luottamushenkilöille järjestetään kuukausittain infopalaveri. 3.4. Konserniyhteisöt Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan luottamushenkilöiden tiedonsaanti konserniyhteisöjen toiminnasta ja taloudesta ei ole riittävää. Tiedonkulun varmistamiseksi tarkastuslautakunta suosittelee, että kaupunginhallitus jatkossa käsittelee kokouksissaan myös konserniyhtiöiden hallitusten kokouksien pöytäkirjat niin kuin se nyt käsittelee lautakuntien pöytäkirjatkin konserniyhteisöjen talouden ja toiminnan analysoinnin tulokset toimitetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja valtuustolle. 4
3.5. Henkilöstöasiat Työhyvinvointia edistävän toiminnan tarkoituksena on ylläpitää henkilöstön työkykyä ja työssäjaksamista sekä vähentää terveydellisiä riskejä. Henkilöstön ikääntyessä, varsinkin fyysisesti vaativissa teknisen toimen tehtävissä ja perusturvatoimen hoitotehtävissä, voidaan joutua tilanteeseen, jossa työntekijä ei enää voi jatkaa aikaisemmassa tehtävässä. Riittävän varhainen työkykyasioihin reagoiminen ja erilaisten työaikamuotojen käytön mahdollistaminen lisää työssäjaksamista ja mahdollistaa työurien pidentämisen sekä vähentää ennenaikaisten eläköitymisten määrää. Erityisen positiivista on, että sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun ja oli 12,6 työpäivää/henkilö (13,8 vuonna 2011). Huomioitavaa on myös, että kaupunkimme työsuojeluorganisaation toiminta on valtakunnan huipputasoa. 3.6. Huomioita toimialoilta Perusturvatoimi Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus osana kuntarakenneuudistusta ei ole valtakunnan tasolla edennyt odotetulla tavalla. Tämä on vaikeuttanut Riihimäellä asian eteenpäin viemistä. Tarkastuslautakunnan mielestä sote-kehitystyössä tärkeitä ovat mm. avopalvelujen toimivuus, ikääntyvän väestön omatoimisuuden vahvistaminen ja toimivat hoitoketjut sekä hoidon porrastus. Perusturvatoimen tarjoamien palvelujen tarpeen kasvu yhdessä henkilöstön eläköitymisen tuomien haasteiden kanssa on niin merkittävää, että pitää myös miettiä onko jotain, josta voidaan luopua, jotta resurssit riittävät välttämättömään/lakisääteiseen toimintaan. Palvelujen tuottamisesta; tuottamistavoista ja laadusta, johon pyritään, tulee keskustella perusteellisesti valtuustossa ja luoda suuntaviivat tulevaisuuden työskentelylle. Tekninen toimi Talouden paineissa on vaarana, että kunnallistekniikan korjausinvestoinneista leikataan liian rajusti. Ongelmat kasaantuvat tulevaisuuteen mikäli esim. perusparannuksiin/-korjauksiin budjetoidut määrärahat ovat todelliseen korjaustarpeeseen nähden liian pieniä. Kunnallistekniset verkostot ja kunnan omistamien rakennusten kunto tulee kartoittaa ja tehdä tarvittavat peruskorjausinvestoinnit pitkäjännitteisesti. Tulossa olevien investointien toteuttamistapoja ja rahoittamisen mahdollisuuksia tulee tutkia, esim. erilaiset elinkaarimallit, joissa sama toimija vastaa investoinnin toteutuksen lisäksi myös rakennuksen ylläpidosta ja mahdollisesti muistakin rakennuksen käyttöön liittyvistä seikoista tietyn ajan investoinnin jälkeen. Tärkeää on myös palvelujen tuottamisen näkökulmasta tarpeettomien omaisuuserien myynti. 5
4. LOPUKSI Kaavaillut muutokset Suomen kuntarakenteessa ja sosiaali- ja terveystoimessa ovat suuria. Rakenteita järjestellään uudelleen, mutta lisäksi tarvitaan aitoa muutosta toimintakulttuurissa. Käytettävissä olevat voimavarat tulee ohjata asiakashyödyn ja elinvoimaisen kunnan näkökulmasta. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden lisääntyessä tarvitaan uudenlaista yhteisöllisyyttä. Mm. yksinäisen vanhuuden mukanaan tuomat ongelmat tulee ratkaista kansalaisyhteiskunnan keinoin, koska kunnat eivät pysty jatkossa hoitamaan kaikkea. Kuntien kannattaa edistää ja tukea uusien toimintamallien syntymistä, jotta vastuu kanssaihmisistä jakaantuu luontevasti useammille hartioille myös kuntaorganisaation ympärillä. Voisiko Riihimäki olla mallikunta uudenlaisen yhteisöllisyyden edistämisessä? Tarkastuslautakunnan arviointikertomus tulee aikanaan kaupunginhallituksen kautta lautakuntien käsittelyyn ja lautakunnat kommentoivat omalta osaltaan tarkastuslautakunnan huomioita. Tarkastuslautakunta toivoo, että kaupunginhallitus kommentoisi omassa käsittelyssään koko arviointikertomusta eikä vain keskushallinnon osuutta. Tarkastuslautakunta kiittää viranhaltijoita, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kaupunkimme vetovoimaisuuden vahvistamisesta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, ja kannustaa hyvän yhteistyön jatkuvuuteen edelleen haastavassa ympäristössä. 6
7
2