Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 157 Kunnanvaltuusto 11.12.2018 Aika 11.12.2018 klo 10:00-17:50 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Saapuvilla olleet valtuutetut Aalto Janne jäsen Alestalo Riitta jäsen Dahl Mika jäsen Drockila Leif 1. vpj Heinonen Sinikka jäsen Hutri Heikki jäsen Kankkunen Antti jäsen Kare Terhi jäsen Koivunen Pasi jäsen Laaksonen Kyllikki jäsen Lehtinen Eemeli jäsen Lehtinen Seppo jäsen Lonka Merja jäsen Mertakorpi Siiri jäsen Mettälä Petri jäsen Nordlund Jyrki jäsen Ojala Veikko jäsen Pasila Olli jäsen Peltola Anniina puheenjohtaja Saarelma Markku jäsen Savelainen Atte jäsen Suhonen Hannu jäsen Söderholm Merja jäsen Tuomala Riitta jäsen Vierumäki Juha jäsen Viitala Leena jäsen Yli-Kaitala Markku 2. vpj Rönnholm Riku kunnanjohtaja Salonen Jarkko pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Asiat 42-49 :t Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Siiri Mertakorpi ja Kyllikki Laaksonen
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 158 Allekirjoitukset Anniina Peltola puheenjohtaja Jarkko Salonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kausala 13.12.2018 Siiri Mertakorpi Kyllikki Laaksonen Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.iitti.fi Pöytäkirjanpitäjä Jarkko Salonen
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 159 Kunnanvaltuusto 11.12.2018 Pöytäkirjantarkastajien valinta Keskustelun kuluessa pöytäkirjantarkastajiksi ehdotettiin valtuutettuja Siiri Mertakorpi, Kyllikki Laaksonen ja Hannu Suhonen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi vaalin ja esitti sen suoritettavaksi suljetuin lipuin siten, että äänestyslippuun merkitään enintään kaksi nimeä. Edelleen puheenjohtaja esitti, että vaalissa avustavat valtuutetut Janne Aalto ja Merja Söderholm. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa vaalissa annettiin 27 äänestyslippua ja äänet jakautuivat seuraavasti: Mertakorpi 22 ääntä Laaksonen 22 ääntä Suhonen 7 ääntä ja tyhjiä 1 ääntä, joten puheenjohtaja totesi, että valtuutetut Siiri Mertakorpi ja Kyllikki Laaksonen ovat tulleet valituiksi pöytäkirjantarkastajiksi. Käsitellyt asiat Pykälä nro Sivu 42 Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan I-vaiheen lainojen 160 takausprovision alentaminen 43 Lainamuutokset, Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta 170 44 Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan lainahakemus II-vaiheen 174 toteuttamiseksi 45 Talousarviomuutokset 2018 189 46 Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2020-2021 192 47 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän lausuntopyyntö; Iäkkäiden 206 yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä 48 Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2021 208 49 Kunnanvaltuuston ja -hallituksen ohjeellinen kokousaikataulu 2019 212
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 160 Kunnanhallitus 299 03.12.2018 Kunnanvaltuusto 42 11.12.2018 Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan I-vaiheen lainojen takausprovision alentaminen 127/07.01.02/2017, 144/07.01.02/2017 Kunnanhallitus 03.12.2018 299 Hakemus Kymijoen Kyläkuitu Osuuskunta on 3.8.2018 tehnyt kunnalle esityksen, että Iitin kunta alentaa takausprovision kahteen prosenttiin koskien Kymijoen Osuuspankin osuuskunnalle myöntämiä lainoja 575001-83197079 ja 575001-83173674. Lisäksi osuuskunta on samanaikaisesti pyytänyt Iitin kunnalta erillisellä hakemuksella 2,33 miljoonan euron lainaa osuuskunnan verkoston II-osan toteuttamiseksi. Tämä lainapyyntö käsitellään erillisenä asiana. Selostus asiasta Kouvolanseutu on ollut mukana Viestintäviraston hankkeessa Laajakaistaa kaikille 2015, jonka tavoitteena oli saada valtioneuvoston päätöksen (4.12.2008) mukaisesti laadukkaat, kohtuuhintaiset ja huippu nopeat 100 Mb/s valokuituiset laajakaistayhteydet kattavasti koko Suomeen vuoden 2015 loppuun mennessä. EU on myöntänyt joulukuussa 2015 Suomelle lisäaikaa vuoden 2019 loppuun asti laajakaistatukien maksamiseen. Laajakaistaa kaikille 2015 -hanke jatkuu nimellä Nopea laajakaista. Julkinen tuki suunnataan syrjäisimpien alueiden yhteyksien rakentamiseen. Tukea voidaan maksaa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutus alueilla annetun lain (1186/2009) perusteella. Hankeohjelma on Kymenlaakson liiton laatima. Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu toteuttaa hankkeessa tietoliikenneverkon rakennuttamista ja on saanut laajakaistatukea Viestintävirastolta sekä kunnilta. Hankkeen 1. ja 2. rakennusvaiheet Kouvolan osalta ovat valmiit, mutta Iitin osalta 2. vaihetta ei ole toistaiseksi käynnistetty. Hakemuksessa osuuskunta esittää, että se tavoittaa 60-80 % haja-asutusalueen vakituisista talouksista. Vuoden 2019 puoleen väliin mennessä rakentaminen saavuttaa noin 3.300 tilaajaa maaseudulla ja taajamissa. Tällä hetkellä tilaajia on 3.000. Yhteensä 400 yritystä on ottanut liittymän. Valokuitu verkko on aktiivisessa käytössä yli 1.500 kiinteistöllä. Hakemuksen liitteenä ovat: Finnvera Oyj:n päätös (salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ), valtiontuen käsite -moniste, yhteenveto digi-infran tärkeydestä Kymijoen Kyläkuidun tilannekatsaus vahvistettu tilinpäätös vuodelle 2017,
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 161 Kymijoen Kyläkuidun pöytäkirjanote (salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ) tuloslaskelmaennuste v. 2019-2025 sisältäen rahoitussuunnitelman (salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ). Hakemuksen liitteenä oleva valtiontuen käsite -moniste on oheismateriaalina. Muut hakemuksen liitteet ovat liitteenä. Hakemuksen liitteen nro 1 mukaan Finnvera Oyj:n rahoituspäällikkö on 10.7.2018 tehnyt päätöksen, jossa se yhtenä osuuskunnan lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takaajana suostuu alentamaan takausprosentin kahteen prosenttiin, jos muut lainojen takaajat, jotka ovat Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki, alentavat myös takausprovision kahteen prosenttiin ja Kouvolan kaupunki antaa myöntämälleen lainalle kolmen vuoden lyhennys vapaan. Järjestelyssä on kyse kaikkien velkojien (luotonantajapankki ja takaajat) yhdessä toteuttamasta vapaaehtoisesta vakauttamistoimesta tilanteessa, jossa Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan maksukyky ei ole riittävä voimassa olevien velkakirjaehtojen mukaisiin suorituksiin. Päätöksissä viitataan valtiontukisäännöksiin ja todetaan, että kyse ei ole valtiontuesta, mikäli julkisen toimijan suorittama rahoitustoimenpide on markkinaehtoinen. Rahoitustoimenpide on markkinaehtoinen ja tueton, kun toimenpide tehdään markkinatoimijan rinnalla vastaavin ehdoin, kokonaisvastuiden suhteessa (par passu, pro rata). Päätöksen mukaan kaikkien velkojien osallistuminen yhdenmukaisesti ja vastuuosuutta lisäämättä järjestelyyn, joka tehdään toimia saatavien turvaamiseksi, ei Finnvera Oyj:n näkemyksen mukaan muodosta laitonta vakuutta. Osuuskunnan esittämä laskelma vv. 2019-2025 (liitteenä Salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ) sisältää rahoitussuunnitelman, jonka mukaan osuuskunnan rahoitustulos kehittyy siten, että uudella rahoituspohjalla ja takaisinmaksuajalla osuuskunta suoriutuu nykyisistä velvoitteistaan. Oikeudellinen säännöstö Kuntalain 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kuntalain 129 :n mukaan kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toi mi van yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. EU:n valtiontukisäännösten ja määräysten vastaisessa menettelyssä ei ole kyse vain menettelyvirheestä (Kuntalaki 135 ). Kielletty valtiontuki voidaan määrätä korkoineen takaisinperittäväksi tuen saajalta. Korkeimman
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 162 hallinto-oikeuden tekemän linjauksen mukaan kunnanhallitus valtiontukiviranomaisena on niin sanotun menettelyasetuksen ja kansallisen lain nojalla velvollinen tekemään päätökset kunnan aikaisemmin myöntämän komission päätöksessä tarkoitetun kielletyn valtion tuen takaisinperinnästä. Kouvolan kaupunki on pyytänyt osuuskunnan hakemuksen johdosta lausunnon KPMG Oy Ab:ltä ja luovuttanut lausunnon myös Iitin kunnan käyttöön. Lausunto on liitteenä (osin salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ) KPMG Oy Ab:n lausunto Komissio on antanut tiedonannon (2008/C 155/02) EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan (nykyinen SEUT 107 ja 108 artikla) soveltamisesta valtiontukiin takauksina. Takaustiedonannon mukaisesti kaiken tasoinen vaje perityissä takausmaksuista (takausprovisio) tiedonannon kohdassa 3.3. eriteltyyn tasoon voi muodostaa valtiontukiosuuden. Sen selvittämiseksi, seuraako takauksesta etua, EU-tuomioistuin on vahvistanut tuomioissaan, että sen arvio olisi perustettava markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan periaatteelle (markkinataloussijoittajaperiaate). Valtiontukea ei synny silloin, kun rahoituslähde noudattaa ehtoja, jotka yksityinen toimija hyväksyisi markkinatalouden tavanomaisin ehdoin. Valtiontukitiedonannon perusteella markkinaehtojen mukaisuus voidaan määrittää suoraan erityisillä toimenpidekohtaisilla markkinatiedoilla silloin, kun julkisyhteisö ja yksityiset toimijat toteuttavat transaktion tasavertaisesti (pari passu). Toimenpiteen tasavertaisen toteutuksen arvioimiseksi on kiinnitettävä huomioita seuraaviin perusteisiin: a) onko julkisyhteisöjen ja yksityisten toimijoiden toimenpiteestä päätetty samaan aikaan ja ovatko ne toteutettu samanaikaisesti, vai onko toimenpiteiden välillä kulunut aikaa ja ovatko taloudelliset olosuhteet muuttuneet; b) ovatko transaktion ehdot samat julkisyhteisöille ja kaikille yksityisille toimijoille ottaen huomioon myös riskin kasvamisen tai vähenemisen ajan mittaan; c) onko yksityisten toimijoiden toimenpiteellä todellista taloudellista merkitystä niin, ettei se ole pelkästään symbolinen tai hyvin vähäinen; ja d) ovatko julkisyhteisöjen ja yksityisten toimijoiden lähtöasemat transaktiossa toisiinsa verrattavissa, kun otetaan huomioon esimerkiksi niiden aiempi taloudellinen riski suhteessa asianomaisiin yrityksiin, mahdolliset synergiat, jotka voidaan saavuttaa, se, missä määrin eri sijoittajat vastaavat samantapaisista transaktiokustannuksista, tai jokin muu julkisyhteisöön tai yksityiseen toimijaan liittyvä seikka, joka voi vääristää vertailua. Osuuskunnalle myönnettyjen lainojen takauksia tultaisiin Finnvera Oyj:n päätöksen mukaisesti muuttamaan niin, että ne vastaisivat toisiaan
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 163 takausprovision osalta. Näin ollen ei ole tarpeellista analysoida lainojen takauksia erikseen, vaan analyysi voidaan suorittaa yhdessä. Finnvera Oyj on antanut 5.7.2018 osuuskunnalle tämän aloitteesta ja pankin hakemuksesta takaajana päätöksen suostua seuraaviin lainan takausta koskeviin muutoksiin: 1) lainan nro 575001-83197079 osalta lainan lyhennystä alennettaisiin ja lainan takausta koskeva takausprovisio alennettaisiin 2,0 prosenttiin; ja 2) lainan nro 575001-83173674 osalta lainan lyhennystä alennettaisiin ja lainan takausta koskeva takausprovisio alennettaisiin 2,0 prosenttiin. Finnvera Oyj:n päätös on ehdollinen ja tultaisiin toteuttamaan, mikäli lainojen muut takaajat alentavat takausprovisionsa 2 % prosenttiin ja Kouvolan kaupunki alentaa osuuskunnalle antamansa lainan marginaalin 2 prosenttiin antaen samalla lainalle kolmen vuoden lyhennysvapaan. Takaustiedoksiannon nojalla yksityiselle yritykselle julkisista varoista myönnettävän takauksen on katettava seuraavat kriteerit: 1) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa; 2) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti; 3) takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä; ja 4) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Ensimmäisen kriteerin osalta Finnvera Oyj on katsonut, että markkinaehtoisuuden kriteerit täyttyisivät, koska kaikki velkojat osallistuisivat yhdenmukaisesti ja vastuunottoa lisäämättä järjestelyyn, jonka tavoitteena on saatavien turvaaminen (pari passu, pro rata). Toisen kriteerin osalta voidaan todeta, että toimitetun selvityksen perusteella takauksen laajuus voidaan mitata asianmukaisesti; takaukselle on asetettu kiinteä enimmäismäärä ja sen voimassaolo on rajattu. Kolmannen kriteerin osalta on ilmeistä, ettei takaus kata yli 80 prosenttia lainasaatavan määrästä, vaan Iitin kunnan vastuu lainasta on 9,60 prosenttia, jonka lisäksi Finnvera Oyj:n vastuulla on 40 prosenttia ja Kouvolan kaupungin 30,40 prosenttia. Neljännen kriteerin osalta huomiota tulisi kiinnittää Takaustiedonantoon sekä valtiontukitiedonannossa määriteltyyn markkinataloussijoittaja -periaatteelle. Tulkittaessa Takaustiedonantoa yhdessä Valtiontukitiedonannon kanssa voidaan katsoa, että takausta voitaisiin pitää markkinaehtoisena pari passu (samoin ehdoin) nojalla, koska myös Finnvera Oyj on sitoutunut muuttamaan oman takauksensa ehtoja ehdotetun mukaisesti niin, että takausprovision määrä laskisi 3,8 prosentista 2,0 prosenttiin. Takausprovision määrää voidaan tulkita myös Takaustiedonannon perusteella poiketen yllä esitetystä 4-kohdasta yksinkertaisemmalla arviolla. Tällainen arvio edellyttää, että ylläesitetyt kohdat 1 3 täyttyvät. Tällöin takausta ei luokitella valtiontueksi, jos siihen liittyvä pienin vuosimaksu (safe harbour -maksu) veloitetaan Takaustiedonannon 3.3-kohdan mukaisesti lainanottajan luottoluokitukseen perustuvan määrän mukaisesti. Vuosimaksuja on pidettävä pienimpänä sovellettavana määränä yritykselle, jonka luottoluokitus vastaa taulukossa annettuja luokituksia. Ottaen huomioon, että Finnvera Oyj on hyväksynyt asettamaan takausprovisionsa
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 164 takauksen osalta 2,0 prosenttiin, voitaneen katsoa, että kunnan takausprovision alentaminen ei johtaisi takaustiedonannon määrittämää tasoa alempaan takausprovision määrään. Tämä taas toimisi vahvana indikaattorina sitä, että takausprovision alentaminen olisi markkinaehtoista ja sitä voitaisiin pitää markkinaehtoisena pari passu ja markkinasijoittajatoimijaperiaatteen nojalla ottaessa huomioon takauksen ehtojen muuttaminen yhdessä Finnvera Oyj:n kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon lainansaajan ja takaajan aiempi takaussuhde, jonka ehtoja tultaisiin muuttamaan, tulkittaessa takaus provisiota valtiontukitiedonannon perusteella. Provisioiden alentaminen voitaneen edellä mainitun perusteella katsoa markkinaehtoiseksi Valtiontukitiedonannon perusteella, koska Osuuskunnalla ja kunnalla on aiempi taloudellinen suhde, josta johtuen takaaja pyrkii toimillaan varmista maan saataviensa saamisen Osuuskunnalta, jonka lisäksi ehtojen muutos on tapahtumassa kaikkien osapuolien toimesta tasapuolisesti (pari passu). Kouvolan kaupunki on pyytänyt osuuskunnan hakemuksen johdosta lausunnon Asianajotoimisto Krogerus Oy:ltä. Lausunto on liitteenä (osin salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ) Asianajotoimiston lausunnosta ei ole kirjattu oikeudellista säännöstä, koska säännöstö on kirjattu KPMG Oy Ab:n lausunnossa. Myös tämä lausunto on luovutettu Iitin kunnan käyttöön. Asianajotoimisto Krogerus Oy:n lausunto Kaupungin takausprovision alentamista 2 %:n tasolle ei voitaisi pitää markkinaehtoisena toimenpiteenä yksinomaan, sillä perusteella, että muut takaajat Iitti ja Finnvera alentavat omia takausprovisioitaan vastaavasti. Kaupungin takausprovision tai lainan korkomarginaalin alentamista 2 %:n tasolle ei todennäköisesti voitaisi pitää markkinaehtoisena toimenpiteenä, sillä perusteella, että Kymenlaakson Osuus pankki muuttaisi omien lainojensa korkoehtoja osuuskunnan hyväksi. Korkomarginaalin tai takausprovision alentaminen ei siis ole valtiontukioikeudellisesti hyväksyttävää pelkästään muiden rahoittajien toimenpiteiden perusteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että takausprovision ja lainakoron alentaminen ei voisi olla markkinaehtoinen toimenpide. Markkinaehtoisuutta voidaan tässäkin tapauksessa pyrkiä arvioimaan vertailuanalyysin tai muiden vakiomenetelmien kautta. Vertailuanalyysissa arvioidaan ehtoja, joilla yksityiset toimijat ovat toteuttaneet vastaavia markkinatoimenpiteitä. Tässä tulee huomioida toimenpiteen luonteen ohella muun muassa, millaisia tavoitteita hakeva markkina toimija on kyseessä ja millä markkinoilla toimenpide tapahtuu. Periaatteessa yksi suoran vertailuanalyysin keino voisi erityisesti lainan koron osalta olla uuden lainatarjouksen pyytäminen osuuskunnalle yksityiseltä pankilta ja tämän tarjouksen koron ja muiden ehtojen tarkastelu. Vertailuanalyysi saattaa kuitenkin olla epävarma työkalu sellaisilla sektoreilla, joilla puhtaasti markkinaehtoiset transaktiot ovat harvinaisia tai joilla tukitoimet vaikuttavat voimakkaasti markkinatoimijoidenkin toimenpiteisiin. Voimakkaasti tuettu haja-asutus
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 165 alueiden laa ja kaistarakentaminen voidaan tulkita tällaiseksi sektoriksi. Pelkkä edellä kuvattu yksityisen pankin tarjoukseen perustuva vertailu ei siten välttämättä osoittaisi kaupungin lainan koron alentamista markkina ehtoiseksi tai ei-markkinaehtoiseksi toimenpiteeksi. Käyttökelpoisia keinoja markkinaehtoisuuden arviointiin voivat olla myös sisäisen korkokannan laskemisen ja nettonykyarvon kaltaiset vakio menetelmät. Näitäkin käytettäessä tulee huomioida erilaisia tapauskohtaisia tekijöitä, kuten kohdeyrityksen taloudellinen asema ja alan ja alueen erityispiirteet. Takausprovision osalta markkinaehtoisuuden arvioinnissa on myös mahdollista käyttää komission markkinaehtoisia takauksia koskeviin ohjeisiin sisältyviä safe harbour -maksuja olettaen, että osuuskunta ei ole taloudellisissa vaikeuksissa valtiontukisääntöjen merkityksessä. Tällöin osuus kunnan hakemuksen mukainen 2 % takausprovisio edellyttäisi lähtökohtaisesti BB / Ba -tason luottokelpoisuutta. Kaupunki voi huomioida kaikissa edellä kuvatuissa arvioinnissaan oman aiemman taloudellisen riskinsä osuuskunnassa vastaavasti kuin mikä tahansa markkinataloustoimija tekisi. Tästä näkökulmasta hyväksyttäviä voivat olla sellaisetkin toimenpiteet, joihin normaali markkinataloustoimi ja ei muissa olosuhteissa ryhtyisi. Koska kaupunki on sekä taannut Kymenlaakson Osuuspankin osuuskunnalle antamat lainat ja myöntänyt osuuskunnalle itsenäisen lainan, kaupungin on harkittava, voisiko koron tai takausprovision alentamatta jättäminen johtaa näiden riskien realisoitumiseen osuuskunnan maksuvaikeuksien tai -kyvyttömyyden kautta. Osuuskunnan pyyntöön suostuminen vastaisi tällöin rationaalisen markkina taloustoimijan ratkaisua, jos alentamalla korkoa tai takausprovisiota voitaisiin välttää esimerkiksi konkurssi tai velkaleikkauksia sisältävä yrityssaneeraus olettaen, että kaupunki joutuisi konkurssissa tai saneeraustilanteessa taloudellisesti huonompaan asemaan kuin osuus kunnan pyyntöön suostumalla. Osuuskunnan kaupungille antamat vakuudet tulisi luonnollisesti osaltaan huomioida tässä tarkastelussa. Markkinaehtoisuutta ja aiempaa riskiä koskevan harkinnan tulee perustua huolelliseen taloudelliseen arviointiin, jossa pyritään mahdollisimman realistisesti arvioimaan osuuskunnan taloustilanteen kehitystä eri vaihtoehdoissa. Mikäli kaupunki suostuu lainan lyhennysvapaata ja laina-ajan pidentämistä koskeviin osuuskunnan pyyntöihin, myös näiden merkitys tulee ottaa arvioinnissa huomioon. Talco Knowhow Oy:n lausunto Iitin kunta on teettänyt Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan velanhoitokyvystä selvityksen Talco Knowhow Oy:llä, joka on antanut Iitin kunnalle lausunnon (salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ). Materiaalina tässä selvityksessä on käytetty osuuskunnan tilinpäätökset, kirjanpitomateriaalia, sopimukset ja velkakirjat sekä osuuskunnan jakamaa yleistä materiaalia. Tämä lausunto on vastavuoroisesti annettu Kouvolan kaupungin käyttöön.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 166 Lausunto antaa samansuuntaisen kuvan, mikä on muodostunut mm. Finnveran päätöksen sisällöstä sekä kunnan omasta aineistoa koskevasta analyysistä. Lausunto huomioiden takausprovisioiden alentamisen on katsottava olevan takaajan näkökulmasta perusteltu toimenpide. Yhteenveto Finnvera on päätöksessään viitannut takausprovisioiden alentamisen olevan markkinaehtoisia sillä perusteella, että toimenpide tehdään yksityisen markkinatoimijan rinnalla vastaavin ehdoin, kokonaisvastuiden suhteessa (pari passu, pro rata) ja tilanteessa, jossa kaikki velkojat osallistuvat yhdenmukaisesti ja vastuuosuuksia lisäämättä järjestelyyn, joka toteutetaan saatavien turvaamiseksi, ei muodosta laitonta valtiontukea. Markkinaehtoisuuden arvioinnissa on huomionarvoista muun muassa se, että transaktiota koskevista julkisyhteisön ja yksityisten toimijoiden toimenpiteistä on päätetty samanaikaisesti; toimenpiteiden ehtojen voidaan katsoa olevan samat kaikille osapuolille ottaen huomioon riskin kasvamisen; yksityisten toimijoiden toimenpiteellä voidaan katsoa ole van todellinen vaikutus osuuskunnan toiminnan jatkumiseen osuus kunnan taloudellisten vaikeuksien johdosta; voidaan myös katsoa, että velkojat ja takaajat muuttavat velkasuhteen ehtoja saataviensa varmistamiseksi, joka on heille varmasti tuottoisampi toimenpide kuin osuus kunnan likvidaatiomenettely. Provisioiden alentaminen voidaan edellä mainitun perusteella katsoa markkinaehtoiseksi valtiontukitiedonannon perusteella, koska osuuskunnalla ja kunnalla on aiempi taloudellinen suhde, josta johtuen takaaja pyrkii toimillaan varmistamaan saataviensa saamisen osuuskunnalta tai takausvastuun realisoitumisen, jonka lisäksi ehtojen muutos on tapahtumassa kaikkien osapuolien toimesta tasapuolisesti (pari passu). Edellä mainitun perusteella voidaan lainaehtojen muutoksen katsoa olevan markkinaehtoisen valtiontukitiedonannon perusteella, eikä lainojen takausprovision alentaminen kahteen (2) prosenttiin muodosta tukitoimenpidettä, kun muut järjestelyn osapuolet ovat jo suostuneet muuttamaan lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takausprosentin kahteen prosenttiin Finnvera Oyj:n jo tehtyä ehdollisen päätöksen. Nykyinen taloudellinen riski ei vaaranna Iitin kunnan taloudellista kantokykyä vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Takausprovisioiden muutos ei lisää kunnan arviointimenettelyyn johtavia kriteereitä, koska takauspyynnön kohteena on olemassa olevien rahoitusjärjestelyjen uudelleen järjestely, eikä se lisää kunnan vastuita. Toisin kuin Kouvolan kaupungilla, Iitin kunnalla ei ole takausten lisäksi aiemmin myönnettyjä suoria lainoja osuuskunnalle. Iitin kunnan saamat takausprovisiot ovat euromääräisesti tällä hetkellä noin 11 500 euroa vuodessa ja esitetyn muutoksen jälkeen noin 6 000 euroa vuodessa. Takausprovisioiden määrä alenee puolivuosittain lainan lyhennysten pienentäessä pääomaa.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 167 Aiempi päätöksenteko Mainittuihin Kymenlaakson Osuuspankin myöntämiin lainoihin liittyy seuraavat Iitin kunnan takauspäätökset: Lainan Fl22 5750 0183 1736 74 (laina 1) osalta takauspäätös on tehty kunnanvaltuustossa 24.1.2012 4 ja taatun lainan tarkennetut ehdot hyväksytty KH:ssa 19.3.2012 77. Lainan Fl42 5750 0183 1970 79 (laina 2) osalta lainan takauksesta on päätetty ja lainan ehdot hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.3.2014 13. Takausprovision määrästä 3,8% kunnanvaltuusto on päättänyt ensimmäiseksi mainitussa kokouksessa. Laina 1:n osalta Iitin kunnan takausosuus on 9,77 %. Muut takaajat ovat Finnvera ja Kouvolan kaupunki. Lainan alkuperäinen pääoma on ollut 1.730.000 euroa, josta Iitin kunnan takausosuuden enimmäismäärä pääoman osalta 169 000 euroa. Lainan tämänhetkinen pääoma on 1.070.952,32 euroa ja Iitin kunnan takausosuus tästä 104 632 euroa. Laina 2:n osalta Iitin kunnan takausosuus on 12,21 %. Myös tässä lainassa muina takaajina ovat Finnvera ja Kouvolan kaupunki. Lainan alku peräinen pääoma on ollut 2.200.000 euroa, josta Iitin kunnan takausosuuden enimmäismäärä pääoman osalta 268 620 euroa. Lainan tämänhetkinen pääoma on 1.711.111,06 euroa ja Iitin kunnan takausosuus tästä 208 926 euroa. Muista em. lainojen takaajista Kouvolan kaupunki ja Finnvera Oyj ovat jo omalta osaltaan hyväksyneet lainamuutokset. Iitin kunnan hallintosäännön 67 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää takauksen myöntämisestä. Mainittujen takausten ehdot sekä niitä koskevat lainaehdot on hyväksytty kunnanvaltuustossa, vaikka ensimmäisen lainan tarkennetut (Iitin kunnalle edullisemmat) ehdot on hyväksytty tarkennuksen jälkeen kunnanhallituksessa. Takausprovision määrä on valtuuston hyväksymä, joten sen muutos tulee myös viedä valtuuston käsiteltäväksi. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen, puh. 040 726 2990 ja kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh. 040 735 3967 Tekstissä mainitut liitteet ja oheismateriaali sisältyvät esityslistan kohdille 5, 6 ja 7 yhteiseen liitekokonaisuuteen. Ehdotus kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy Iitin kunnan perimien takausprovisioiden muutokset siten, että Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takausprovisiot ovat kaksi (2)
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 168 prosenttia. Kunnan päätös takausprovision alentamisesta on ehdollinen ja edellyttää, että muut Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takaajat (Finnvera Oyj, Kouvolan kaupunki) päättävät vastaavalla tavalla alentaa takaus provision kahteen prosenttiin. Päätös kunnanhallitus: Keskustelun aikana Juha Vierumäki teki Kyllikki Laaksosen kannattamana seuraavan vastaesityksen: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto ei hyväksy Iitin kunnan perimien takausprovisioiden muutoksia. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuuto äänestyksen siten, että kunnanjohtajan ehdotus on JAA ja Juha Vierumäen ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä (Heinonen, Kare, Tarula, Lonka, Ojala ja Savelainen) ja 3 EI-ääntä ( Laaksonen, Vierumäki, Lehtinen E). Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy Iitin kunnan perimien takausprovisioiden muutokset siten, että Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takausprovisiot ovat kaksi (2) prosenttia. Kunnan päätös takausprovision alentamisesta on ehdollinen ja edellyttää, että muut Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takaajat (Finnvera Oyj, Kouvolan kaupunki) päättävät vastaavalla tavalla alentaa takaus provision kahteen prosenttiin Eriävä mielipide: Juha Vierumäki, Kyllikki Laaksonen, Eemeli Lehtinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Kunnanvaltuusto 11.12.2018 42 Listan liitteet ja oheismateriaalit kunnanhallituksen esityksen mukaisena lisättynä hallituksessa oheismateriaaliksi jaetuilla lyhennystaulukoilla. Liitteet ja oheismateriaalit postitetaan useassa eri lähetyksessä niiden suuren määrän vuoksi.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 169 Ehdotus kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto hyväksyy Iitin kunnan perimien takausprovisioiden muutokset siten, että Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takausprovisiot ovat kaksi (2) prosenttia. Kunnan päätös takausprovision alentamisesta on ehdollinen ja edellyttää, että muut Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takaajat (Finnvera Oyj, Kouvolan kaupunki) päättävät vastaavalla tavalla alentaa takaus provision kahteen prosenttiin. Päätös kunnanvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Markku Saarelma esitti valtuutettu Mika Dahlin kannattamana, ettei kunnanhallituksen esitystä hyväksytä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanhallituksen ehdotus on JAA ja Saarelman esitys on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 JAA-ääntä (Heinonen, Kare, Koivunen, Lehtinen S, Lonka, Mertakorpi, Mettälä, Nordlund, Ojala, Pasila, Savelainen, Tuomala, Viitala, Yli-Kaitala, Peltola) ja 12 EI-ääntä (Aalto, Alestalo, Dahl, Drockila, Hutri, Kankkunen, Laaksonen, Lehtinen E, Saarelma, Suhonen, Söderholm, Vierumäki). Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen hyväksyä Iitin kunnan perimien takausprovisioiden muutokset siten, että Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takausprovisiot ovat kaksi (2) prosenttia. Kunnan päätös takausprovision alentamisesta on ehdollinen ja edellyttää, että muut Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot 575001-83197079 ja 575001-83173674 takaajat (Finnvera Oyj, Kouvolan kaupunki) päättävät vastaavalla tavalla alentaa takaus provision kahteen prosenttiin. Eriävä mielipide: Hannu Suhonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, liite.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 170 Kunnanhallitus 300 03.12.2018 Kunnanvaltuusto 43 11.12.2018 Lainamuutokset, Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta 127/07.01.02/2017, 144/07.01.02/2017 Kunnanhallitus 03.12.2018 300 Kymenlaakson Osuuspankin kirje 27.8.2018 (liitteenä): "Ilmoitus lainamuutoksista/ Kymijoen Kyläkuitu osk Ilmoitamme, että olemme tehneet myönteisen rahoituspäätöksen Kymijoen Kyläkuitu Osk:n (y. 2341636-7) lainojen maksuohjelmiin seuraavasti: Laina Fl42 5750 0183 1970 79, maksuohjelma 1.7.2018 lähtien: tasalyhennys 57.037 (ennen 81.481,49, lyhennys on laskettu 15 vuoden laina-ajalla, joten viimeinen lyhennys tulee oleman suurempi), lyhennyksen 1. eräpäivä 31.12.2018; viimeinen takaisinmaksupäivä 30.06.2025 (ennen 31.12.2028); muut ehdot pysyvät ennallaan. Laina Fl22 5750 0183 1736 74, maksuohjelma 1.7.2018 lähtien: tasalyhennys 35.698,41 (ennen 82.380,96, lyhennys on laskettu 15 vuoden laina-ajalla, joten viimeinen lyhennys tulee oleman suurempi), lyhennyksen 1. eräpäivä 31.12.2018; viimeinen takaisinmaksupäivä 30.06.2025 (ennen 31.12.2024); muut ehdot pysyvät ennallaan." Kyseisiin Kymenlaakson Osuuspankin myöntämiin lainoihin liittyy Iitin kunnan takauspäätökset. Lainan Fl22 5750 0183 1736 74 (laina 1) osalta takauspäätös on tehty kunnanvaltuustossa 24.1.2012 4 ja taatun lainan tarkennetut ehdot hyväksytty kunnanhallituksessa 19.3.2012 77. Lainan Fl42 5750 0183 1970 79 (laina 2) osalta lainan takauksesta on päätetty ja lainan ehdot hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.3.2014 13. Takausprovision määrästä 3,8% kunnanvaltuusto on päättänyt ensimmäiseksi mainitussa kokouksessa. Laina 1:n osalta Iitin kunnan takausosuus on 9,77 %. Muut takaajat ovat Finnvera ja Kouvolan kaupunki. Lainan alkuperäinen pääoma on ollut 1.730.000 euroa, josta Iitin kunnan takausosuuden enimmäismäärä pääoman osalta 169 000 euroa. Lainan tämänhetkinen pääoma on 1.070.952,32 euroa ja Iitin kunnan takausosuus tästä 104 632 euroa. Laina 2:n osalta Iitin kunnan takausosuus on 12,21 %. Myös tässä lainassa muina takaajina ovat Finnvera ja Kouvolan kaupunki. Lainan alku peräinen pääoma on ollut 2.200.000 euroa, josta Iitin kunnan takausosuuden enimmäismäärä pääoman osalta 268 620 euroa. Lainan tämänhetkinen
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 171 pääoma on 1.711.111,06 euroa ja Iitin kunnan takausosuus tästä 208 926 euroa. Muista em. lainojen takaajista Kouvolan kaupunki ja Finnvera Oyj ovat jo omalta osaltaan hyväksyneet lainamuutokset. Iitin kunnan hallintosäännön 67 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää takauksen myöntämisestä. Mainittujen takausten ehdot sekä niitä koskevat lainaehdot on hyväksytty kunnanvaltuustossa, vaikka ensimmäisen lainan tarkennetut (Iitin kunnalle edullisemmat) ehdot on hyväksytty tarkennuksen jälkeen kunnanhallituksessa. Asia liittyy kokonaisuutena Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan rahoituksen järjestelyyn, josta takausprovisioiden alentaminen on käsitelty erillisenä asiana ja siinä yhteydessä mm. valtiontukisäännöksiä on selvitetty laajemmin (kts. liitteet). Maksuohjelmien muutoksessa ei ole samanlaista mahdollista tukielementtiä mukana, vaan se on lähinnä luotonantajan ja velallisen välinen sopimus, jossa muutokset ovat tavanomaisia velkasuhteen aikana. Tähän päätökseen ei katsota sisältyvän säännöksissä tarkoitettua kiellettyä valtiontukea. Maksuohjelman muutokseen tarvitaan kuitenkin takaajan suostumus, koska se voi vaikuttaa takaajan asemaan jatkossa. Edellä pankin ilmoituksessa selostetut muutokset lainojen maksuohjelmiin eivät vaikuta kunnan takausvastuiden määrään, eikä kunnan takausriski kasva. Lyhennysten alentaminen tässä vaiheessa ja niiden painottaminen laina-ajan loppuun tukee osuuskunnan taloudenhallintaa ja sitä kautta maksukykyä (liitteenä osuuskunnan tuloslaskelmaennuste, salassapidettävä JulkL 24 ). Finnvera Oyj ja Kouvolan kaupunki ovat antaneet jo aiemmin suostumuksensa tähän järjestelyyn. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen, puh. 040 726 2990 ja kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh. 040 735 3967 Tekstissä mainitut liitteet ja oheismateriaali sisältyvät esityslistan kohdille 5, 6 ja 7 yhteiseen liitekokonaisuuteen. Ehdotus kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan lainaehtojen muutokset. Päätös kunnanhallitus: Keskustelun aikana Juha Vierumäki teki Kyllikki Laaksosen kannattamana seuraavan vastaesityksen: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto ei hyväksy lainaehtojen muutoksia. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 172 toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuuto äänestyksen siten, että kunnanjohtajan ehdotus on JAA ja Juha Vierumäen ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä (Heinonen, Kare, Tarula, Lonka, Ojala ja Savelainen) ja 3 EI-ääntä ( Laaksonen, Vierumäki, Lehtinen E). Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan lainaehtojen muutokset. Eriävä mielipide: Juha Vierumäki, Kyllikki Laaksonen, Eemeli Lehtinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Kunnanvaltuusto 11.12.2018 43 Listan liitteet ja oheismateriaalit kunnanhallituksen esityksen mukaisena lisättynä hallituksessa oheismateriaaliksi jaetuilla lyhennystaulukoilla. Liitteet ja oheismateriaalit postitetaan useassa eri lähetyksessä niiden suuren määrän vuoksi. Ehdotus kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto hyväksyy Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan lainaehtojen muutokset. Päätös kunnanvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Markku Saarelma esitti valtuutettu Hannu Suhosen kannattamana, ettei lainaehtojen muutoksia hyväksytä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanhallituksen ehdotus on JAA ja Saarelman esityst on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 JAA-ääntä (Heinonen, Kare, Koivunen, Lehtinen S, Lonka, Mertakorpi, Mettälä, Nordlund, Ojala, Pasila, Savelainen, Tuomala, Viitala, Yli-Kaitala, Peltola) ja 12 EI-ääntä (Aalto, Alestalo, Dahl, Drockila, Hutri, Kankkunen, Laaksonen, Lehtinen E, Saarelma, Suhonen, Söderholm, Vierumäki). Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen hyväksyä Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan lainaehtojen muutokset.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 173 Eriävä mielipide: Hannu Suhonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, liite.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 174 Kunnanhallitus 301 03.12.2018 Kunnanvaltuusto 44 11.12.2018 Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan lainahakemus II-vaiheen toteuttamiseksi 127/07.01.02/2017, 144/07.01.02/2017 Kunnanhallitus 03.12.2018 301 144/07.01.02/2017, 127/07.01.02/2017 Kunnanhallitus 18.12.2017 296 Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta on tehnyt Iitin kunnalle esityksen, jossa aiemmista periaatepäätöksistä (takaus) poiketen se hakee lainarahoitusta Kuukso-Sääskjärvi ja Vuolenkoski hankealueiden valokuituverkon toteuttamista varten. Vastaavien alueiden nopeiden tietoliikenne yhteyksien järjestämisestä (Ukkonet LTE-tukiasemapalvelut) on kunnalle tehnyt tarjouksen Ukkoverkot Oy. Iitin kunta on tilannut päätöksenteon tueksi ulkopuolisen arvion Kymijoen kyläkuitu osk:n taloudellisesta tilanteesta ja rahoituksen mahdollisista riskeistä kunnalle. Selvitys valmistuu viikolla 50. Asian esittely ja päätösehdotus täydennetään selvityksen valmistuttua. Lisätietoja: kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh. 040 735 3967 Ehdotus kunnanjohtaja Kunnanhallitus merkitsee kokouksessa annetun selostuksen pohjalta valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös kunnanhallitus: Keskustelun aikana Merja Lonka esitti Sinikka Heinosen kannattamana, että päätökseen lisätään kunnanjohtajan ehdotuksen jatkoksi seuraava teksti: ja päättää pyytää lausunnon Kuntaliitolta ja Kuntien takauskeskukselta seuraavista asioista: - Miten päätöksenteko koskien takaus- ja vakuusasiaa tulee jäsentää? - Miten Kuntalain 129 :ssä mainittu riittävä vastavakuus tulee määritellä? - Miten Kuntalain 129 :ssä mainittu riittävä vastavakuus tulee suhteuttaa kunnan taloudelliseen tilanteeseen? - Miten vakuuden riittävyys tulee arvioida? Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli, voiko kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyä esitetyn muutoksen. Kunnanhallitus hyväksyi.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 175 Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen yksimielisesti päättäneen merkitä kokouksessa annetun selostuksen pohjalta valmistelutilanteen tiedoksi ja päättäneen pyytää lausunnon Kuntaliitolta ja Kuntien takauskeskukselta seuraavista asioista: - Miten päätöksenteko koskien takaus- ja vakuusasiaa tulee jäsentää? - Miten Kuntalain 129 :ssä mainittu riittävä vastavakuus tulee määritellä? - Miten Kuntalain 129 :ssä mainittu riittävä vastavakuus tulee suhteuttaa kunnan taloudelliseen tilanteeseen? - Miten vakuuden riittävyys tulee arvioida? Merkittiin, että Juha Vierumäki poistui kokouksesta ennen tämän asian päätöksentekoa klo 19:37. Kunnanhallitus 14.05.2018 121 Kunnanhallituksen käsiteltyä asiaa edellisen kerran on asian valmistelu jatkunut seuraavasti: Pyydetty kunnanhallituksen päätöksen mukaiset lausunnot Kuntien takauskeskukselta ja Kuntaliitolta. Lausunto Kuntien takauskeskukselta (Niemeläinen) saapunut kuntaan 21.12.2017. 21.12.2017 Tapaaminen Kouvolan kaupungintalolla, jossa Kymijoen kyläkuidun ja Kouvolan kaupungin edustajat mukana. Tapaamisen aiheena rahoitusesitys, vakuudet ja olemassa olevat lainat. Tapaamisessa sovittu, että Kymijoen Kyläkuitu osk. toimittaa mahdollisimman pian tilinpäätöksen 2017 valmistuttua päivitetyn rahoitusesityksen Iitin kunnalle. Tapaamisesta Jarno Laitisen sähköpostimuistio. Lausuntopyynnön johdosta 3.1.2018 tapaaminen Kuntaliiton lakiosaston edustajien (Lebedeff ja Sulonen) kanssa Helsingissä. Kuntaliitto ei anna kirjallista lausuntoa, mutta kävi tapaamisessa läpi päätöksenteon kannalta tärkeitä asioita. Iitin kunnasta tapaamiseen osallistui puheenjohtajistotoimikunta ja hallinto- ja talousjohtaja. Tapaamisesta laadittu muistio. Ulkopuolinen selvitys osuuskunnan taloudellisesta tilanteesta ja rahoitukseen liittyvistä riskeistä valmistunut alustavasti. Lopullinen versio edellyttää laskentaa päivitetyn rahoitusesityksen mukaisilla tiedoilla. 29.3.2018 Tapaaminen Kymenlaakson Osuuspankilla, jossa mukana myös Kyläkuidun, Kouvolan, Iitin ja Finnveran edustajat. Käsitelty rahoituksen aikataulua ja sen reunaehtoja. Päivitetty rahoitusesitys luvattu kuntien käsiteltäväksi toukokuun alussa. Tapaamisesta Jarno Laitisen sähköpostimuistio. Saatu asiantuntijalausunto (OTT Kai Kalima) 29.4.2018 Iitin kunnan oikeudesta antaa laina Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 176 Tarkempi selvitys valmistelusta ja tapaamisten sisällöstä annetaan kokouksessa. Lisätietoja: kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh. 040 735 3967 Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen, puh. 040 726 2990 Ehdotus kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee kokouksessa annetun selostuksen pohjalta valmistelutilanteen tiedoksi ja toteaa, että strategia-asiakirjassa määritetty aikataulu päätöksenteosta 1.6.2018 mennessä ei ole mahdollinen Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan päivitetyn esityksen puuttuessa. Kunnanhallitus esittää edellä mainitun valmistelutilanteen tiedoksi kunnanvaltuustolle. Päätös kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto 29.05.2018 24 Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Ehdotus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto merkitsee esittelytekstissä selostetun valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Kunnanhallitus Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta hakee 3.8.2018 päivätyllä hakemuksellaan 2,33 miljoonan euron rakentamisen aikaista lainaa (2 vuotta) viimeisten Iitin kunnan alueella olevien valtiollisen Nopea laajakaista -hankealueiden rakentamiseksi alla mainituilla ehdoilla. Korkomarginaali 2%, lyhennysvapaa 3 vuotta ja laina aikan 15 vuotta lyhennysvapaan jälkeen. Arvioitu pitkäaikainen laina tukien jälkeen 1,4 miljoonaa euroa Lainan vakuutena Kouvolan kaupungin hallussa olevat panttivelkakirjat (panttien jako on neuvoteltava Kouvolan kaupungin kanssa erikseen) Kymijoen kyläkuitu osuuskunnan verkoston 1. rakennusvaihetta koskevan periaatepäätöksen (KVALT 12.4.2011 19 ja KVALT 24.1.2012 4) osana on ollut sitoutuminen valokuituhankkeen 1-vaiheen rahoitukseen
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 177 kunnan tukiosuudella (avustus) silloisessa hankeohjelmassa määritellyllä tavalla. Periaatepäätös on koskenut muutoin kunnan takauksen myöntämistä osuuskunnan lainoitukselle. Periaatepäätöksen pohjalta kunnan talousarvioissa on myöhempinä vuosina varattu avustusmääräraha myös valokuituhankkeen seuraaviin toteutusvaiheisiin. Periaatepäätöksestä johdettu Iitin kunnan avustus nyt toteutettavalle osalle verkostoa on osuuskunnan arvion mukaan 505 000 euroa. Asian valmistelu Asia on tullut vireille Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan Iitin kunnalle toimittamalla 9.10.2017 päivätyllä lainahakemuksella, jota osuuskunta on päivittänyt 3.8.2018 päivätyllä hakemuksella (liite). Kunnanhallitus on kokouksessaan 18.12.2017 ohjeistanut virkamiesvalmistelua (Kh 18.12.2017 296). Kunnanhallituksen 18.12.2017 ohjeistuksen perusteella on pyydetty ja saatu Kuntien takauskeskukselta 21.12.2017 päivätty lausunto (liite). Iitin kunnalta ja Kouvolan kaupungilta haetuista lainoista on pidetty 21.12.2017 neuvottelu Iitin kunnan, Kouvolan kaupungin ja Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan edustajien kesken (Muistio liitteenä liite) Kunnanhallituksen 18.12.2017 ohjeistuksen johdosta on 3.1.2018 pidetty Kuntaliiton lakimiesten kanssa neuvottelu lainan myöntämiseen liittyvistä oikeudellisista kyvymyksistä. (Muistio liitteenä liite) Osuuskunnan lainoituksesta on pidetty 29.3.2018 neuvottelu Iitin kunnan, Kouvolan kaupungin, Finnvera Oyj:n, Kymenlaakson osuuspankin ja Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan edustajien kesken. Oikeustieteen tohtori Kai Kalimalta on pyydetty ja saatu 29.4.2018 päivätty Kymijoen Kyläkuidun lainoittamista koskeva asiantuntijalausunto (liite). Talco Knowhow Oy:ltä on pyydetty ja saatu 31.8.2018 päivätty Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan velanhoitokykyä koskeva lausunto (liite). Kouvolan kaupungilta on saatu käyttöön KPMG Oy Ab:n laatima 18.9.2018 päivätty arvio Kymijoen Kyläkuidun lainatakauksien ja lainaehtojen muuttamisen valtiontukioikeudellisista kysymyksistä. Kouvolan kaupungilta on saatu käyttöön Asianajotoimisto Krogerus Oy:n asianajaja Simo Aution laatima 20.9.2018 päivätty muistio Kymijoen Kyläkuidun rahoitusehtojen muuttamisen valtiontukioikeudellisista näkokohdista (liite). Lainahakemus Kymijoen Kyläkuitu toimitti alkuperäisen 2,33 miljoonan euron lainahakemuksen Iitin kunnalle 9.10.2017 jonka pohjalta asian valmistelu on aloitettu. Laina-aika ja lainaehdot sekä vanhoille lainoille tarvittavat järjestelyt ovat tarkentuneet valmistelun edetessä minkä pohjalta osuuskunta on tehnyt kunnalle päivitetyn lainahakemuksen (liite). Päivitetty 3.8.2018 päivätty lainahakemus on sisällöltään seuraava:
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 178 Kymijoen Kyläkuitu osk. on toistaiseksi rakentanut Iitin kunnan alueella Sitikkala-Säyhtee-Lyöttilä hankealueen ja hakee rakentamisen aikaista lainaa Kuukso-Sääskjärven ja Vuolenkosken aluiden rakentamiseksi. Kuukso-Sääskjärvi -hankealueen rakentamisen mahdollistaa Kausalan tietoverkon. Runkolinja Sitikkala-Säyhtee-Lyöttilä -hankealueelta kohti Etelä-Iittiä kulkee Kausalan taajaman kautta ja haja-asutusalueen valokuituverkon valmistuttua, Kyläkuitu laajentaa verkkoa koko Kausalan alueelle. Laajentaminen voidaan toteuttaa vaiheittain yhdessä energiayhtiön kanssa (KSS Energia). Kausalan markkinaehtoiseksi rakentamiseksi on käynnistetty Leader hanke. Vuolenkoski hankealueelle Kyläkuitu on saanut 50 % ennakkomaksatuksen Viestintävirastolta. Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta hakee 2,33 miljoonan euron rakentamisen aikaista lainaa (2 vuotta) viimeisten Iitin kunnan alueella olevien valtiollisen Nopea laajakaista -hankealueiden rakentamiseksi alla mainituilla ehdoilla. Korkomarginaali 2%, lyhennysvapaa 3 vuotta ja laina aikan 15 vuotta lyhennysvapaan jälkeen. Arvioitu pitkäaikainen laina tukien jälkeen 1,4 miljoonaa euroa Lainan vakuutena Kouvolan kaupungin hallussa olevat panttivelkakirjat (panttien jako on neuvoteltava Kouvolan kaupungin kanssa erikseen) Osuuskunnan hallitus on 2.8.2018 kokouksessaan päättänyt yllämainittua lainahakemusta koskevan päätöksen lisäksi, että osuuskunta: Hakee Kouvolan kaupungilta lainaa 3. vaiheen Hillosensalmen alueen laajakaistan rakentamiseksi. Haettavan lainan määrä on 1 200 000 euroa, korkomarginaali 2 % ja laina-aika 18 vuotta siten, että kolme ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita. Hakee Iitin kunnalta ja Kouvolan kaupungilta muutosta 1. vaiheen lainojen (takausprovisioihin siten, että takausprovisiot alennettaisiin kahteen (2) prosenttiin. (Hakemus käsitellään erillisenä pykälänään). Hakee Kouvolan kaupungilta muutosta Kouvolan kaupungin osuuskunnalle myöntämään alkuperäiseltä lainasummaltaan 4,5M euron lainaan siten, että lainan korkomarginaali alennettaisiin kahteen (2) prosenttiin ja takaisinmaksuaikaa muutettaisiin siten, että lainaan myönnettäisiin 3 vuoden lyhennysvapaa jonka jälkeen laina maksettaisiin takaisin 15 vuodessa. Kouvolan kaupunginhallitus on kokouksessaan 19.11.2018 tehnyt em. hakemuksia koskevat myönteiset päätökset (Kvla kh 19.11.2018 :t 390-392). Osuuskunta tarjoaa vakuutena molemmille kunnille Kouvolan hallussa olevia panttivelkakirjoja, jotka kohdistuvat osuuskunnan käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuuteen (yrityskiinnitys). Kaupungilla on hallussaan osuuskunnan panttikirjoja 6.000.000 euron määrästä, etusija/järjestysnumerot 5-10. Kouvolan kaupungin tähän mennessä
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 179 osuuskunnalle myöntämät lainat (28.11.2018) ja Kouvolan kaupungin takausvastuut vastaavat lähes Osuuspankilta vapautuneiden ja Kouvolan kaupungin hallussa olevien panttikirjojen määrää. Kouvolan kaupunki ei ole päätöksenteossaan ottanut kantaa vakuuden ns. reaaliarvoon vaan perustanut arvionsa vakuuden riittävyydestä yksinomaan panttikirjojen määrään. Myöhemmin ns. vakuuspoolisopimuksen mukaan Kymenlaakson osuuspankilta vapautuvat panttikirjat tulevat niin ikään kuntien myöntämän rahoituksen vakuudeksi. Toistaiseksi panttikirjat 1-4 ovat osuuspankin hallussa ja mukana Osuuspankin, Finnveran, Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan välisessä sopimuksessa yhteisten vakuuksien ottamisesta, hallinnoinnista ja realisoinnista. Kunnan päätöksenteon oikeudellinen perusta. Lainan myöntämisen lähtökohtaisena edellytyksenä on, että sillä tuettavan toiminnan tulee kuulua kunnan yleiseen toimialaan. Laista laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) ilmenee, että laajakaistarakentamisen tukemista haja-asutusalueilla lainoin ja avustuksin pidetään kunnan yleiseen toimialaan kuuluvana tehtävänä edellyttäen, että lainsäädännössä asetetut tietyt ehdot täyttyvät. Lainan myöntämisen osuuskunnan hakemaan tarkoitukseen voidaan siten katsoa kuuluvan kunnan toimialaan, eikä estettä lainan myöntämiselle sitä kautta ole olemassa. Kunnan mahdollisuutta antaa lainoja, takauksia tai muita vakuuksia on rajoitettu kuntalain (410/2015) 129 :ssä. Kuntalain 129 :n 1 momentti kuuluu seuraavasti: Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kuntalain 129 :n rajoitusta arvioitaessa on siten tarkasteltava kolmea kriteeriä: 1. Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. 2. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. 3. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Haetun lainan vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Oikeustieteen tohtori Kai Kaliman Iitin kunnalle laatimassa lausunnossa (liite) on arvioitu myös kuntalain 129 :n problematiikkaa. Lausunnossa todetaan mm. [L]ainauksella lisääntyvän vastuun toteutuminen ei saa vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta.
Iitin kunta Pöytäkirja 9/2018 180 Iitin kunnalla on tilinpäätöksen 2017 mukaan kertyneitä ylijäämiä 1.821.000 euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöksen arvioidaan olevan selvästi alijäämäinen. Tämän hetken arvio alijäämästä on noin miljoona euroa. Lopulliseen toteumaan vaikuttavat keskeisesti se millaisina loppuvuoden verotilitykset ja ennakoidut verotilityksiin tehtävät oikaisut toteutuvat sekä se millainen on kunnan SOTE-menojen lopullinen toteuma. Mikäli alijäämä toteutuu arvioidun suuruisena, ovat kunnan kertyneet ylijäämät vuoden 2018 lopussa noin 800.000 euroa. Mikäli lainaan sisältyvä riski realisoituisi kokonaisuudessaan, aiheuttasi se kunnan kertyneiden ylijäämien painumista negatiivisiksi. Ottaen huomioon vuoden 2018 odotettavissa olevan alijäämäisen tuloksen, tulisivat kunnan kertyneet ylijäämät painumaan negatiivisiksi myös siinä tapauksessa, että lainaan sisältyvä riski toteutuisi merkittävältä osaltaan, vaikkakaan ei kokonaisuudessaan. Kunnan taseen alijäämä voi muodostaa perusteen kuntalain 118 :n mukaisen arviointimenettelyn käynnistämiselle, mikäli alijäämää ei saada katettua kuntalain 110 :n 3 momentin mukaisessa ajassa. Toisaalta on otettava huomioon, että Iitin kunnalta haetun lainan, Kouvolan kaupungilta haetun lainan ja vanhojen lainojen takaisinmaksuun esitetty kolmen vuoden lyhennysvapaa merkittävästi vähentää todennäköisyyttä siitä, että lainan sisältyvä riski realisoituisi ainakaan lyhennysvapaavuosien aikana. Osuuskunnan hakema laina ja hankkeen toteuttamiseen liittyvä avustus tulisivat kunnan puolella rahoitettavaksi kunnan oman lainanoton lisäyksellä. Kunnan lainat lisääntyisivät noin 415 eurolla per asukas (340 laina / 75 avustus). Lainamäärän lisäystä voidaan pitää merkittävänä. Se ei kuitenkaan vielä yksistään nosta kunnan lainamäärää tasolle joka täyttäisi kuntalain 118 :n 3 momentissa kuntakornsenin lainamäärälle tai suhteelliselle velkaantumiselle asetetut kriteerit. Toteutuessaan lainaan sisältyvällä riskillä olisi oleellinen vaikutus kunnan talouteen. Riskin toteutuminen ei kuitenkaan kunnan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yksistään vielä johtaisi tilanteeseen, jossa kunnan kyky vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä vaarantuisi. Mikäli kunnan taloutta ei tulevina vuosina saada tasapainotettua, huononee kunnan riskinkantokyky entisestään ja samalla kunnan kyky vastata haettuun lainaan sisältyvästä riskistä. Haettuun lainaan sisältyvästä riskistä. Suhteutettuna kunnan käyttötalouteen (noin 44,6M euroa TA2019) vastaa osuuskunnan pyytämä laina noin 5,1 prosenttia kunnan käyttötaloudesta. Suhteutettuna kunnan tuloverokertymään vastaa osuuskunnan pyytämä laina noin 2,5 tuloveroprosentin vuotuista verokertymää. Realisoituessaan kokonaisuudessaan riskiä voidaan pitää kunnan kannalta taloudellisesti merkittävänä.