Heinonen Sinikka Laaksonen Kyllikki. Vierumäki Juha. Yli-Kaitala Markku kunnanvaltuuston 2.

Transkriptio

1 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Kunnanhallitus Aika Maanantai klo 18:00-19:33 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Lehtinen Eemeli kunnanhallituksen puheenjohtaja Savelainen Atte 1. varapuheenjohtaja Kare Terhi 2. varapuheenjohtaja Heinonen Sinikka jäsen Laaksonen Kyllikki jäsen Lonka Merja jäsen Ojala Veikko jäsen Vierumäki Juha jäsen Peltola Anniina kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yli-Kaitala Markku kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Poissa Lehtinen Seppo jäsen Drockila Leif kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Muut saapuvilla olleet Tarula Matti varajäsen (Lehtinen S.) Rönnholm Riku kunnanjohtaja, esittelijä Salonen Jarkko hallinto- ja talousjohtaja Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Asiat :t Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sinikka Heinonen ja Merja Lonka. Allekirjoitukset Eemeli Lehtinen puheenjohtaja Jarkko Salonen pöytäkirjanpitäjä

2 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Pöytäkirjan tarkastus Kausala Sinikka Heinonen Merja Lonka Pöytäkirjan julkaiseminen Kausala Kunnantalo Pöytäkirjanpitäjä Jarkko Salonen

3 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Kunnanhallitus Käsitellyt asiat Pykälä nro Sivu 295 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toiminnan seuranta Sopimus "Vt12 Tillola-Keltti, ST-urakka" -hankkeen 599 toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä 297 Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Talousarviomuutokset Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan I-vaiheen lainojen 611 takausprovision alentaminen 300 Lainamuutokset, Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan lainahakemus II-vaiheen 623 toteuttamiseksi 302 Kunnanvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano Tulevia osakkuusyhteisökokouksia Tilaisuudet, neuvottelut ja koulutus Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Kirjelmiä ja asiakirjoja kunnanhallituksen tiedoksi Kunnanhallituksen muut asiat 643

4 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Kunnanhallitus Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toiminnan seuranta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto päätti kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisen kokonaisuuden luovuttamisesta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle päivähoitoa lukuun ottamatta. Kunnanvaltuusto on päättänyt lisäksi järjestämisvastuun siirtämisestä kuntayhtymälle Järjestämisvastuussa oleva kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä 3) tuottamistavasta 4) tuottamisen valvonnasta 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä Samassa yhteydessä kuntayhtymän nimi on muuttunut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymäksi. - Inspiran selvityksen edistyminen/valmistumisaikataulu Ehdotus kunnanjohtaja Kunnanhallitus merkitsee kokouksessa annettavan selostuksen tiedoksi. Päätös kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti.

5 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Kunnanhallitus Sopimus "Vt12 Tillola-Keltti, ST-urakka" -hankkeen toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä 340/ /2018 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus ja tekninen lautakunta ovat aiemmin käsitelleet asiaa asianumerolla 608/ /2015 ja päättäneet seuraavasti: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) liikenne-ja infrastruktuurivastuualue on lähettänyt valtatien 12 välin Tillola - Keitti tarkistetun tiesuunnitelman Iitin kunnalle maantielain 27 :n mukaista käsittelyä varten. Tämä tiesuunnitelma korvaa vuonna 2008 laaditun Ja vuonna 2009 Tiehallinnon päätöksellä hyväksytyn tiesuunnitelman. Uusi tiesuunnitelma on ollut tarpeen laatia valtatien 12 yhteysvälin Lahti - Kouvola kehittämisperiaatteiden muututtua liikenteen vähäisemmän kasvun takia. Aikaisempaa suunnitelmaa on myös merkittävästi muuttanut liittymäjärjestelyjen osalta Iitin Tillolankankaalle suunniteltu laaja moottoriratakeskus. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Tillola - Keitti välille on tehty tiesuunnitelma ja se on hyväksytty Tiehallinnon keskushallinnossa Liikennevirasto on pidentänyt päätöksen voimassaoloaikaa Tiesuunnitelma on vuonna 2007 laaditun 'Valtatien 12 parantaminen välillä Jokue - Suvioja ympäristövaikutusten arviointiselostus' alueella. Tiesuunnitelmaan perustunut rakennussuunnitelma valmistui Kouvolan kaupungin alueella sijaitseva Keitin eritasoliittymän osalta laadittu rakennussuunnitelma on käyttökelpoinen ja vaatii vain pienen tarkistuksen. Vuonna 2012 valmistui Lahti - Kouvola välille liikennepoliittisen selonteon pilottihanke, jossa arvioitiin uudelleen yhteysvälin kehittämistarpeen sisältöä. Tätä selvitystä täydennettiin vuonna 2014 valmistuneella palvelutasoselvityksellä. Mainitut selvitykset ovat vaikuttaneet tiesuunnitelman tarkistuksen laatimiseen. Suunnitelman sisältö Valtatien 12 välin Tillola - Keitin eritasoliittymä parantamista koskeva tiesuunnitelman tarkistus on valmistunut toukokuussa Uusi tiesuunnitelma koskee noin 9 kilometrin pituista valtatieosuutta, joka sijoittuu Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin alueille. Osuus sisältyy Lahti - Kouvola yhteysvälihankkeeseen, jonka tavoitteena on nykyisen

6 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ valtatien parantaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi pääosin nykyisellä paikalla ja osittainen rakentaminen uudelle tielinjalle muun muassa Iitin Kausalan kohdalla. Yhteysväli Lahti - Kouvola on tärkeä osa itä-länsisuuntaista päätieverkkoa ja Euroopan Unionin kattavaa TEN-T verkkoa. Valtatien 12 välin Tillola - Keitti parantamishankkeeseen sisältyvät seuraavat toimenpiteet: - Valtatie parannetaan keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi viiden kilometrin matkalla. Ohituskaistatien rinnalle tehdään uutta rinnakkaista maantietä 6,8 kilometrin matkalle välille Tillola - Suvioja. - Kontjärven kohdalla valtatien liikennemelua torjutaan melusuojauksilla 0,5 kilometrin matkalla. - Ohituskaistaosuuden keskivaiheille tehdään suunnitellun Kymi Ringin moottoriratakeskuksen kohdalle eritasoliittymä, joka palvelee alueelle kehittyvää maankäyttöä. Hankkeen itäpäässä Suviojalla nykyiset tasoliittymät (mt 359 Korialle/uusi mt 312/M1) jäävät käyttöön. - Yksityisteiden liittymät poistetaan valtatieltä samalla kun valtatien rinnakkaista maantieverkkoa täydennetään. Kulku kiinteistöille tapahtuu rinnakkaistien kautta. - Nykyistä Keitin eritasoliittymää parannetaan pohjoispuolen uusilla rampeilla ja meluntorjunnalla. Samalla parannetaan kaistajärjestelyjä valtateiden ramppiliittymissä. Suunnitelman käsittely ja lausunnon antaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne-ja infrastruktuurivastuualue pyytää, että Iitin kunta - Antaa lausunnon tiesuunnitelmasta ja sitä vastaan mahdollisesti tehtävistä muistutuksista - Lähettää lausuntonsa myös sähköisenä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen liikenne-ja infrastruktuurivastuualueelle osoitteeseen kirsi. malin@ely-keskus.fi - Liittää lausuntoonsa mahdolliset muistutuskirjelmät - Liittää lausuntoonsa todistuksen tiesuunnitelman nähtävänä olosta alkuperäisinä kunnan ilmoitustaululla ja sanomalehdissä olleista ilmoituksista - Liittää lausuntoonsa oikeaksi todistetut otteet tiesuunnitelman käsittämälle alueelle vahvistetuista tai hyväksytyistä oikeusvaikutteisista kaavoista (yleiskaava, asemakaava tai ranta-asemakaava). Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyytää kuntaa lausuntoa antaessaan kiinnittämään huomiota seuraaviin tiesuunnitelman käsittelyä ja sisältöä koskeviin asioihin: - Valtateiden 6 ja 12 suoja-alue ulotetaan 30 metrin etäisyydelle ajoradan keskiviivasta. Keitin eritasoliittymän E2 alueella valtateiden 6 ja 12 (moottoriliikennetie) suoja-alueen leveys on 50 metriä. Maanteiden M1 (mt 312) ja M2 (mt 365) sekä eritasoliittymien ramppien suoja-alueet ulotetaan 20 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta.

7 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Valtateille 6 ja 12 määrätään tiesuunnitelmassa liittymäkielto ja niille sallitaan vain suunnitelman mukaiset yksityisen tien liittymät. Valtatielle voidaan myöntää lupa uuden yksityisen tien liittymän tai maatalousliittymän tekemiseen vain perustellusta syystä. - Suunnitelmassa ei päätetä valtatien rinnakkaistieksi suunnitellun maantien M1 (mt 312) ja M2 (mt 365) maatalousliittymistä. Niitä koskevat huomautukset tulee osoittaa suoraan Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. - Suunnitelmassa valtateiden 6 ja 12 sekä maantien 365 risteyskohdassa olevaan Keitin eritasoliittymään esitetään liikenteen sujuvuutta parantavia uusia ramppijärjestelyjä, joilla poistetaan nykyisen ramppiliittymän päässä olevat liikennevalot. - Suunnitelman mukaan keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi parannettavan valtatien 12 liikennettä rajoitetaan turvallisuuden takia välillä Tillola - Keitti ohjaamalla kevyt liikenne ja hidas ajoneuvoliikenne (traktorit, mopot ym. ) käyttämään valtatien suuntaista uutta rinnakkaistietä (maantie 312 /M1), maantietä 359 ja valtatietä 6. - Miehonkankaan nykyiset pysäköimisalueet valtatiellä poistetaan ja korvataan idemmäksi rakennettavilla Kontjärven pysäköimisalueilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyytää Iitin kuntaa ilmoittamaan lausunnossaan: - Onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu tai hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava tai rantaasemakaava, ja onko kaava yhdenmukainen tiesuunnitelman kanssa. Jos oikeusvaikutteinen kaava poikkeaa tiesuunnitelmasta, ei suunnitelmaa voida hyväksyä. - Muuttaako kunta kaavan tiesuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia. - Sisällyttääkö kunta tiesuunnitelman mukaiset maanteiden suoja-ja näkemäalueiden aiheuttamat rakentamisrajoitukset asemakaavaan tai ranta-asemakaavaan. - Osallistuuko kunta maanteiden tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin tiesuunnitelman kustannusarviossa (1. 5T-1 ) ja kustannusjakoehdotuksessa (1. 5T-2) esitetyllä tavalla. Kustannusjako valtion ja kunnan kesken perustuu Liikenneviraston ja Suomen kuntaliiton yleisiin suosituksiin 'Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa' sekä Iitin kunnan ja ELY-keskuksen keskenään käymään neuvotteluun tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Neuvottelun muistio on liitetty tiesuunnitelman osaan 1. 5T-3. Kunnan kustannusosuus kohdistuu Kymiringin moottoriratakeskuksen liittymäjär- Jestelyihin (eritasoliittymä tie- ja katujärjestelyineen) ja muihin kulkuyhteyksiin (läntinen yhteys maantieverkkoon), joiden rakentamiskustannuksista kunnan osuus on 50 %. - Vastaako kunta kustannuksellaan 1. rakennusvaiheessa toteutettavan Kymiringin alueen tasoliittymän rakentamisesta kanavoiduksi liittymäksi. - Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 16,48 milj. euroa,

8 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ josta maantielain 5. luvun mukaiset lunastus-ja korvauskustannukset on arvioitu 0,54 milj. euroksi. Iitin kunnan arvioitu kustannusosuus on 2, 350 milj. euroa, josta 1. rakennusvaiheen kustannukset ovat 0, 164 milj. euroa. Kunnan maksettavaksi sovittavat kustannukset peritään arvioitujen kustannusten mukaan korjattuna toteuttamisajankohdan maarakennuskustannusindeksillä. Yksityiskohtaiset sopimukset tehdään ja maksujärjestelyistä sovitaan erikseen hankkeen rakennuttamisesta vastaavan Liikenneviraston kanssa. Kunnan kustannusosuuksiin lisätään arvonlisävero (tällä hetkellä 24 %). - Vastaako kunta tienpitäjänä hankkeessa rakennettavien yksityisteiden Y4, Y5 ja Y3J kunnossapidosta niiden valmistuttua. - Vastaako kunta 1. rakennusvaiheessa toteutettavan Kymiringin tasoliittymän tievalaistuksen omistajana sen kunnossapidosta energiakustannuksineen. - Onko kunnalla huomauttamista tiesuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin. Kunnan lausunto pyydetään toimittamaan ELY-keskukselle viimeistään mennessä. Tiesuunnitelmaan voi tutustua internetissä ely-keskuksen sivuilla VjCLjEo8IdU sekä teknisessä toimistossa. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle kunnan lausunnoksi tiesuunnitelmasta "Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola-Keltti, Iitti ja Kouvola, tiesuunnitelman tarkistus" seuraavaa: 1. Suunnitelman käsittämällä alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kausala-Kirkonkylä osayleiskaava vuodelta Kyseistä kaavaa ollaan muuttamassa yhdenmukaiseksi tiesuunnitelman kanssa niiltä osin kuin se poikkeaa tiesuunnitelmasta. Yleiskaavamuutos tulee kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn Suunnitelman käsittämällä alueella ei ole voimassa asemakaavoja, mutta tiealueeseen rajautuva KymiRingin alueen asemakaavaehdotus tulee hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa Kyseinen asemakaava tulee olemaan tiesuunnitelman mukainen. 2. Kunta osallistuu maanteiden tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin tiesuunnitelman kustannusarviossa (1.5T-1) ja kustannusjakoehdotuksessa (1.5-2) esitetyllä tavalla. Asiasta on sovittu kunnan ja ELY-keskuksen neuvottelussa tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Muistio neuvottelusta on tiesuunnitelman osana (1.5T-3). 3. Kunta vastaa kustannuksellaan 1. vaiheen rakennusvaiheessa toteutettavan KymiRingin alueen tasoliittymän rakentamisesta kanavoiduksi liittymäksi. 4. Kunta vastaa tienpitäjänä hankkeessa rakennettavien yksityisteiden Y4,

9 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Y5 ja Y3J kunnossapidosta niiden valmistuttua. 5. Kunta vastaa 1. rakennusvaiheessa toteutettavan KymiRingin tasoliittymän tievalaistuksen omistajana sen kunnossapidosta energiakustannuksineen. 6. Kunnalla ei ole huomautettavaa tiesuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin. 7. Tiesuunnitelmasta jätettyihin muistutuksiin kunta toteaa seuraavaa: tiesuuunnitelmasta ei ole jätetty yhtään muistutusta. Päätös Tekninen lautakunta: Kunnanhallitus Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Oheismateriaali: yleiskartta ja tiivistelmä hankkeesta Lisätietoja: tekninen johtaja Veikko Haimila, puh va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh Ehdotus va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja antaa kunnan lausunnon tiesuunnitelmasta "Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola-Keltti, Iitti ja Kouvola, tiesuunnitelman tarkistus" seuraavasti: 1. Suunnitelman käsittämällä alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kausala-Kirkonkylä osayleiskaava vuodelta Kyseistä kaavaa ollaan muuttamassa yhdenmukaiseksi tiesuunnitelman kanssa niiltä osin kuin se poikkeaa tiesuunnitelmasta. Yleiskaavamuutos tulee kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn Suunnitelman käsittämällä alueella ei ole voimassa asemakaavoja, mutta tiealueeseen rajautuva KymiRingin alueen asemakaavaehdotus tulee hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa Kyseinen asemakaava tulee olemaan tiesuunnitelman mukainen. 2. Kunta osallistuu maanteiden tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin tiesuunnitelman kustannusarviossa (1.5T-1) ja kustannusjakoehdotuksessa (1.5-2) esitetyllä tavalla. Asiasta on sovittu kunnan ja ELY-keskuksen neuvottelussa tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Muistio neuvottelusta on tiesuunnitelman osana (1.5T-3). 3. Kunta vastaa kustannuksellaan 1. vaiheen rakennusvaiheessa toteutettavan KymiRingin alueen tasoliittymän rakentamisesta kanavoiduksi

10 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ liittymäksi. 4. Kunta vastaa tienpitäjänä hankkeessa rakennettavien yksityisteiden Y4, Y5 ja Y3J kunnossapidosta niiden valmistuttua. 5. Kunta vastaa 1. rakennusvaiheessa toteutettavan KymiRingin tasoliittymän tievalaistuksen omistajana sen kunnossapidosta energiakustannuksineen. 6. Kunnalla ei ole huomautettavaa tiesuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin. 7. Tiesuunnitelmasta jätettyihin muistutuksiin kunta toteaa seuraavaa: tiesuuunnitelmasta ei ole jätetty yhtään muistutusta. Päätös kunnanhallitus: Merkittiin, että tekninen johtaja Veikko Haimila oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. Kunnanhallitus hyväksyi va. kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kunnanhallitus Liikennevirasto on toimittanut kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta päivitetyn Sopimusluonnoksen "Vt12 Tillola-Keltti, ST-urakka -hankkeen toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä sekä päivätyn kustannustenjakotaulukon. Vastaavanlainen sopimus toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä on tehty myös Liikenneviraston ja Kouvolan kaupungin kesken. Tiehankkeen toteutus on käynnistynyt suoraan eritasoliittymävaihtoehdon mukaisesti ja välivaiheeksi tarkoitettua 1. vaihetta ei ole toteutettu. Hanke on myös käynnistynyt nopealla aikataululla valtion rahoitusosuuden varmistuttua. Alkuperäisestä v käsitellystä kustannustenjakoehdotuksesta poiketen, Kouvolan kaupungin osuus tiejärjestelyn kustannuksista on neuvottelujen seurauksena kasvanut ja vastaavasti Iitin kunnan osuus on pienentynyt. Perusteena tälle on Kouvolan puolella vireillä oleva kaavoitus KymiRingin alueen vastakkaisella puolella tietä, jolloin liittymä ja rinnakkaistiejärjestelyt hyödyttävät myös Kouvolan kaupunkia. Iitin kunnan kustannukset valtatien parantamisesta välillä Tillola-Keltti ovat kustannustenjakotaulukon mukaan euroa. Iitin kunta on ja allekirjoitetulla maankäyttösopimuksella sopinut Iitin kunnalle tulevien Valtatie 12 parantaminen Tillola-Keltti välillä -hankkeen toteutuskustannusten osalta

11 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ KymiRing Oy:n ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n kanssa siten, että ne vastaavat kustannuksista toteutuneiden kustannusten mukaisesti maankäyttösopimuksen liitteinä olevien suunnitelmien toteutuessa. KymiRing Oy ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy ovat lisäksi keskenään sopineet, että tämän sopimuksen mukaisista maanomistajalle kuuluvista kustannuksista vastaa maanomistajien välillä KymiRing Oy. Kuntaan nähden KymiRing Oy ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy vastaavat kustannuksista yhteisvastuullisesti. Liikenneviraston laskuttaessa tiehankkeen kustannuksia Iitin kunnalta, laskuttaa kunta kustannukset suoraan KymiRing Oy:ltä. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen, puh Ehdotus Hallinto- ja talousjohtaja Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen "Vt 12 Tillola-Keltti, ST-urakka"-hankkeen toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä sekä siihen liittyvän kustannustenjakotaulukon ja valtuuttaa hallinto- ja talousjohtajan sekä teknisen johtajan allekirjoittamaan sopimuksen Päätös kunnanhallitus: Merkittiin, että kunnanjohtaja Riku Rönnholm poistui kokouksesta esteellisenä (KymiRing Oy:n hallituksen jäsen) tämän asian käsittelyn ajaksi (klo :21. Kunnanhallitus hyväksyi hallinto- ja talousjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet Liikenneviraston sopimusluonnos "VT12 Tillola - Keltti, ST-urakka" -hankkeen toteuttaminen, yhteistyö ja rahoitusjärjestelyt (ei allekirjoitettu) Maankäyttösopimus Kymiring-alueen asemakaavoituksesta ja asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamiskustannusten korvaamisesta, Iitin kunta, KymiRing Oy ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy

12 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Koulutuslautakunta Kunnanhallitus Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / /2018 Koulutuslautakunta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (417/2007, 12 ) määritelty suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kunnille. Lisäksi Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee Päijät-Hämeen maakuntaan vuonna 2019 liittyvää Iitin kuntaa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvia Myrskylää ja Pukkilaa sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla asetetaan maakunnalliset tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vuosille Tavoitteet ovat muodostettu monialaisen yhteistyön tuloksena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman verkostoissa ja kuntakohtaisissa työryhmissä. Prosessia on viety eteenpäin niin kunta- kuin maakuntatasollakin toimialarajat ylittäen. Päijät-Hämeen tavoitteet ovat: 1) tuemme lapsia, nuoria ja perheitä heidän kasvuympäristöissään oikeaan aikaan ja erityispalvelut tarjoavat tarvittaessa jalkautuvaa tukea. 2) lisäämme lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta heidän omassa asiassaan, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. 3) luomme lapsille, nuorille ja perheille edellytyksiä hyvinvointiin terveelliseen elämään, itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin. 4) vahvistamme lasten ja nuorten kanssa toimivien voimavaroja ja kasvatuksellista osaamista. Lisäksi näitä tavoitteita läpileikkaavat toimintaperiaatteet, jotka ovat yhdessä tekeminen, turvallisuus ja yhdenvertaisuus. Niin tavoitteilla kuin toimintaperiaatteillakin tähdätään lapsen oikeuksiin perustuvan toimintakulttuurin toteutumiseen Päijät-Hämeen maakunnassa. Iitin kunnassa on lisäksi valittu viisi kunnan omaa tavoitetta:

13 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ ) Vanhemmuuden vahvistaminen 2) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrän vähentäminen 3) Lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen 4) Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen 5) Iitissä on tarjolla mielekästä vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille 6) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääntyminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa nostetaan esille kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia, joista osa liittyy toiminnan tehostamiseen ja palveluprosessien parantamiseen mm. toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa edelleen kehittämällä. Osa suunnitelmassa esitetyistä toimenpide-ehdotuksista on sellaisia, että niiden täytäntöönpano edellyttää resurssien lisäämistä ja niihin varautumista niin kuntien talousarvioissa kuin hyvinvointikuntayhtymän talouden suunnittelussa. Näiden toimenpide-ehdotusten jatkovalmistelusta vastaavat itsenäisten kuntien hallintoelimet ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä osana vuosittaisia palvelusopimusprosesseja, talousarvioiden sekä talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelua. Toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanosta päättävät kunnanvaltuustot hyväksyessään talousarvion, kuntastrategian sekä talous- ja toimintasuunnitelman. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan normaalin talouden ja toiminnan raportoinnin yhteydessä. Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmistunut syksyn 2018 aikana ja maakunnallinen LAPE- ohjausryhmä on kokouksessaan päättänyt esittää sen hyväksyttäväksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän valtuustolle ja Päijät-Hämeen kuntien valtuustoille, jotka kukin hyväksyvät hyvinvointisuunnitelman itsenäisesti. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista seuraavat maakunnallinen LAPE-yhteistyöryhmä, hyvinvointikuntayhtymä ja kunnat yhdessä. LAPE-yhteistyöryhmä raportoi lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittymisestä ja suunnitelman toteutumisesta hyvinvointikuntayhtymälle ja kunnanhallituksille vuosittain. Suunnitelman toteutumisen seuranta on osa jokaisen esimiehen työtä ja osa oman työn kehittämistä jokaisella lasten ja lapsiperheiden parissa toimivalla. Suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2020.

14 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on esityslistan oheismateriaalina (toimitetaan vain sähköisesti) ja Iitin osuus suunnitelmasta on esityslistan liitteenä 1. sivistystoimenjohtaja, Ehdotus sivistystoimenjohtaja: Koulutuslautakunta hyväksyy ja esittää edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi Päijät- Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Lisäksi koulutuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle, että suunnitelman toimenpide-ehdotusten täytäntöönpano huomioidaan talousarvion, kuntastrategian sekä talous- ja toimintasuunnitelman päätösten yhteydessä. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan normaalin talouden ja toiminnan raportoinnin yhteydessä. Päätös Koulutuslautakunta: Koulutuslautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kunnanhallitus Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi Päijät- Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman siten, että suunnitelman toimenpide-ehdotusten täytäntöönpano huomioidaan talousarvion, kuntastrategian sekä talous- ja toimintasuunnitelman päätösten yhteydessä. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan normaalin talouden ja toiminnan raportoinnin yhteydessä. Päätös kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet Iitin osuus Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta

15 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Kunnanhallitus Talousarviomuutokset / /2017 Kunnanhallitus Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosan sitovuus on määritetty siten, että määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti sitovia kunnanvaltuustoon nähden.poikkeuksen tästä muodostaa teknisen lautakunnan tulosalue yhdyskuntapalvelut. Investointiosassa hankeryhmän tai hankkeen bruttomääräiset määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Erikseen on määritelty, että käyttötalousosassa tulosalueen tai investointiosassa hankkeen määrärahan merkittävät ylitykset ja tuloarvion alitukset suhteessa toimielimen kokonaisbudjettiin on tuotava valtuuston päätettäväksi. Merkittäväksi ylitykseksi katsotaan 10%:n ylitys, kuitenkin niin että yli euron ylitys on aina tuotava käsiteltäväksi ja että alle euron ylityksiä ei tarvitse tuoda käsittelyyn. Käyttötalousosaan esitetään tulosaluekohtaisesti seuraavia määrärahamuutoksia: Koulutuslautakunnan esittämät muutokset: Koulutuspalvelut - toimintamenoja lisätään euroa Varhaiskasvatus - toimintamenoja lisätään euroa Rakennuslautakunnan esittämät muutokset: Rakennusvalvonta - toimintatuloja pienennetään euroa Teknisen lautakunnan esittämät muutokset: Verotulot Yhdyskuntapalvelut - tuloja pienennetään euroa Kiinteistöpalvelut - metsänmyyntituloja lisätään euroa Talousarvioon on verotulojen kokonaiskertymäksi arvioitu

16 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ euroa. Kuntaliiton verotuloennusteen mukaan vuoden 2018 verotulokertymä vuoden 2017 oikaisusta johtuen jää n euroon. Verotuloja on kuitenkin kertynyt vuoden 2018 aikana olennaisesti paremmin, mitä ennusteen mukaan olisi pitänyt kertyä ja edellä mainittu taso on jo marraskuussa ylitetty noin eurolla. Verotulojen ennakoidaan silti alittuvan vähintään euroa talousarvioluvuista johtuen joulukuussa tehtävästä vuoden 2017 oikaisusta, jonka arvioidaan olevan kokonaisuudessaan negatiivinen. Verotulokertymää esitetään korjattavaksi vuodelle euroa, jolloin koko vuoden kertymä on euroa. Edellä esitettyjen muutosten lisäksi tiedossa on, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toteumaennuste vuodelle 2018 on euroa, mikä ylittää Iitin kunnan talousarviossa olevan määrärahan noin eurolla. Kunnanhallitus ei ole kuitenkaan hyväksynyt tätä koskevaa vuoden 2018 palvelusopimuksen muutosta, joten todennäköistä ylitystä ei tässä vaiheessa esitetä talousarviomuutoksena. Ennuste on myöskin jo syyskuulta, eikä tarkempaa tietoa loppuvuoden kehityksestä vielä ole. Kunnan omassa toiminnassa tullaan todennäköisesti alittamaan talousarvioon varatut menoarviot useammilla tulosalueilla, joskin pieniä ylityksiä, joita ei talousarviokirjan määräysten mukaisesti tarvitse erikseen käsitellä talousarviomuutoksina on myös odotettavissa. Investointien toteutumisaste ja valmistumisen jaksottuminen vaikuttanevat myös poistojen lopulliseen määrään laskevasti ja sitä kautta tilikauden tuloksen muodostumiseen parempana. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen, puh Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy vuoden 2018 talousarviomuutokset esittelytekstissä ja liitteessä esitetyn mukaisesti. Päätös kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet Talousarviomuutokset 2_2018

17 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Kunnanhallitus Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan I-vaiheen lainojen takausprovision alentaminen 127/ /2017, 144/ /2017 Kunnanhallitus Hakemus Kymijoen Kyläkuitu Osuuskunta on tehnyt kunnalle esityksen, että Iitin kunta alentaa takausprovision kahteen prosenttiin koskien Kymijoen Osuuspankin osuuskunnalle myöntämiä lainoja ja Lisäksi osuuskunta on samanaikaisesti pyytänyt Iitin kunnalta erillisellä hakemuksella 2,33 miljoonan euron lainaa osuuskunnan verkoston II-osan toteuttamiseksi. Tämä lainapyyntö käsitellään erillisenä asiana. Selostus asiasta Kouvolanseutu on ollut mukana Viestintäviraston hankkeessa Laajakaistaa kaikille 2015, jonka tavoitteena oli saada valtioneuvoston päätöksen ( ) mukaisesti laadukkaat, kohtuuhintaiset ja huippu nopeat 100 Mb/s valokuituiset laajakaistayhteydet kattavasti koko Suomeen vuoden 2015 loppuun mennessä. EU on myöntänyt joulukuussa 2015 Suomelle lisäaikaa vuoden 2019 loppuun asti laajakaistatukien maksamiseen. Laajakaistaa kaikille hanke jatkuu nimellä Nopea laajakaista. Julkinen tuki suunnataan syrjäisimpien alueiden yhteyksien rakentamiseen. Tukea voidaan maksaa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutus alueilla annetun lain (1186/2009) perusteella. Hankeohjelma on Kymenlaakson liiton laatima. Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu toteuttaa hankkeessa tietoliikenneverkon rakennuttamista ja on saanut laajakaistatukea Viestintävirastolta sekä kunnilta. Hankkeen 1. ja 2. rakennusvaiheet Kouvolan osalta ovat valmiit, mutta Iitin osalta 2. vaihetta ei ole toistaiseksi käynnistetty. Hakemuksessa osuuskunta esittää, että se tavoittaa % haja-asutusalueen vakituisista talouksista. Vuoden 2019 puoleen väliin mennessä rakentaminen saavuttaa noin tilaajaa maaseudulla ja taajamissa. Tällä hetkellä tilaajia on Yhteensä 400 yritystä on ottanut liittymän. Valokuitu verkko on aktiivisessa käytössä yli kiinteistöllä. Hakemuksen liitteenä ovat: Finnvera Oyj:n päätös (salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ), valtiontuen käsite -moniste, yhteenveto digi-infran tärkeydestä Kymijoen Kyläkuidun tilannekatsaus vahvistettu tilinpäätös vuodelle 2017, Kymijoen Kyläkuidun pöytäkirjanote (salainen, laki viranomaisten

18 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ toiminnan julkisuudesta 24 ) tuloslaskelmaennuste v sisältäen rahoitussuunnitelman (salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ). Hakemuksen liitteenä oleva valtiontuen käsite -moniste on oheismateriaalina. Muut hakemuksen liitteet ovat liitteenä. Hakemuksen liitteen nro 1 mukaan Finnvera Oyj:n rahoituspäällikkö on tehnyt päätöksen, jossa se yhtenä osuuskunnan lainojen nrot ja takaajana suostuu alentamaan takausprosentin kahteen prosenttiin, jos muut lainojen takaajat, jotka ovat Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki, alentavat myös takausprovision kahteen prosenttiin ja Kouvolan kaupunki antaa myöntämälleen lainalle kolmen vuoden lyhennys vapaan. Järjestelyssä on kyse kaikkien velkojien (luotonantajapankki ja takaajat) yhdessä toteuttamasta vapaaehtoisesta vakauttamistoimesta tilanteessa, jossa Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan maksukyky ei ole riittävä voimassa olevien velkakirjaehtojen mukaisiin suorituksiin. Päätöksissä viitataan valtiontukisäännöksiin ja todetaan, että kyse ei ole valtiontuesta, mikäli julkisen toimijan suorittama rahoitustoimenpide on markkinaehtoinen. Rahoitustoimenpide on markkinaehtoinen ja tueton, kun toimenpide tehdään markkinatoimijan rinnalla vastaavin ehdoin, kokonaisvastuiden suhteessa (par passu, pro rata). Päätöksen mukaan kaikkien velkojien osallistuminen yhdenmukaisesti ja vastuuosuutta lisäämättä järjestelyyn, joka tehdään toimia saatavien turvaamiseksi, ei Finnvera Oyj:n näkemyksen mukaan muodosta laitonta vakuutta. Osuuskunnan esittämä laskelma vv (liitteenä Salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ) sisältää rahoitussuunnitelman, jonka mukaan osuuskunnan rahoitustulos kehittyy siten, että uudella rahoituspohjalla ja takaisinmaksuajalla osuuskunta suoriutuu nykyisistä velvoitteistaan. Oikeudellinen säännöstö Kuntalain 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kuntalain 129 :n mukaan kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toi mi van yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. EU:n valtiontukisäännösten ja määräysten vastaisessa menettelyssä ei ole kyse vain menettelyvirheestä (Kuntalaki 135 ). Kielletty valtiontuki voidaan määrätä korkoineen takaisinperittäväksi tuen saajalta. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän linjauksen mukaan kunnanhallitus

19 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ valtiontukiviranomaisena on niin sanotun menettelyasetuksen ja kansallisen lain nojalla velvollinen tekemään päätökset kunnan aikaisemmin myöntämän komission päätöksessä tarkoitetun kielletyn valtion tuen takaisinperinnästä. Kouvolan kaupunki on pyytänyt osuuskunnan hakemuksen johdosta lausunnon KPMG Oy Ab:ltä ja luovuttanut lausunnon myös Iitin kunnan käyttöön. Lausunto on liitteenä (osin salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ) KPMG Oy Ab:n lausunto Komissio on antanut tiedonannon (2008/C 155/02) EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan (nykyinen SEUT 107 ja 108 artikla) soveltamisesta valtiontukiin takauksina. Takaustiedonannon mukaisesti kaiken tasoinen vaje perityissä takausmaksuista (takausprovisio) tiedonannon kohdassa 3.3. eriteltyyn tasoon voi muodostaa valtiontukiosuuden. Sen selvittämiseksi, seuraako takauksesta etua, EU-tuomioistuin on vahvistanut tuomioissaan, että sen arvio olisi perustettava markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan periaatteelle (markkinataloussijoittajaperiaate). Valtiontukea ei synny silloin, kun rahoituslähde noudattaa ehtoja, jotka yksityinen toimija hyväksyisi markkinatalouden tavanomaisin ehdoin. Valtiontukitiedonannon perusteella markkinaehtojen mukaisuus voidaan määrittää suoraan erityisillä toimenpidekohtaisilla markkinatiedoilla silloin, kun julkisyhteisö ja yksityiset toimijat toteuttavat transaktion tasavertaisesti (pari passu). Toimenpiteen tasavertaisen toteutuksen arvioimiseksi on kiinnitettävä huomioita seuraaviin perusteisiin: a) onko julkisyhteisöjen ja yksityisten toimijoiden toimenpiteestä päätetty samaan aikaan ja ovatko ne toteutettu samanaikaisesti, vai onko toimenpiteiden välillä kulunut aikaa ja ovatko taloudelliset olosuhteet muuttuneet; b) ovatko transaktion ehdot samat julkisyhteisöille ja kaikille yksityisille toimijoille ottaen huomioon myös riskin kasvamisen tai vähenemisen ajan mittaan; c) onko yksityisten toimijoiden toimenpiteellä todellista taloudellista merkitystä niin, ettei se ole pelkästään symbolinen tai hyvin vähäinen; ja d) ovatko julkisyhteisöjen ja yksityisten toimijoiden lähtöasemat transaktiossa toisiinsa verrattavissa, kun otetaan huomioon esimerkiksi niiden aiempi taloudellinen riski suhteessa asianomaisiin yrityksiin, mahdolliset synergiat, jotka voidaan saavuttaa, se, missä määrin eri sijoittajat vastaavat samantapaisista transaktiokustannuksista, tai jokin muu julkisyhteisöön tai yksityiseen toimijaan liittyvä seikka, joka voi vääristää vertailua. Osuuskunnalle myönnettyjen lainojen takauksia tultaisiin Finnvera Oyj:n päätöksen mukaisesti muuttamaan niin, että ne vastaisivat toisiaan takausprovision osalta. Näin ollen ei ole tarpeellista analysoida lainojen

20 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ takauksia erikseen, vaan analyysi voidaan suorittaa yhdessä. Finnvera Oyj on antanut osuuskunnalle tämän aloitteesta ja pankin hakemuksesta takaajana päätöksen suostua seuraaviin lainan takausta koskeviin muutoksiin: 1) lainan nro osalta lainan lyhennystä alennettaisiin ja lainan takausta koskeva takausprovisio alennettaisiin 2,0 prosenttiin; ja 2) lainan nro osalta lainan lyhennystä alennettaisiin ja lainan takausta koskeva takausprovisio alennettaisiin 2,0 prosenttiin. Finnvera Oyj:n päätös on ehdollinen ja tultaisiin toteuttamaan, mikäli lainojen muut takaajat alentavat takausprovisionsa 2 % prosenttiin ja Kouvolan kaupunki alentaa osuuskunnalle antamansa lainan marginaalin 2 prosenttiin antaen samalla lainalle kolmen vuoden lyhennysvapaan. Takaustiedoksiannon nojalla yksityiselle yritykselle julkisista varoista myönnettävän takauksen on katettava seuraavat kriteerit: 1) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa; 2) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti; 3) takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä; ja 4) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Ensimmäisen kriteerin osalta Finnvera Oyj on katsonut, että markkinaehtoisuuden kriteerit täyttyisivät, koska kaikki velkojat osallistuisivat yhdenmukaisesti ja vastuunottoa lisäämättä järjestelyyn, jonka tavoitteena on saatavien turvaaminen (pari passu, pro rata). Toisen kriteerin osalta voidaan todeta, että toimitetun selvityksen perusteella takauksen laajuus voidaan mitata asianmukaisesti; takaukselle on asetettu kiinteä enimmäismäärä ja sen voimassaolo on rajattu. Kolmannen kriteerin osalta on ilmeistä, ettei takaus kata yli 80 prosenttia lainasaatavan määrästä, vaan Iitin kunnan vastuu lainasta on 9,60 prosenttia, jonka lisäksi Finnvera Oyj:n vastuulla on 40 prosenttia ja Kouvolan kaupungin 30,40 prosenttia. Neljännen kriteerin osalta huomiota tulisi kiinnittää Takaustiedonantoon sekä valtiontukitiedonannossa määriteltyyn markkinataloussijoittaja -periaatteelle. Tulkittaessa Takaustiedonantoa yhdessä Valtiontukitiedonannon kanssa voidaan katsoa, että takausta voitaisiin pitää markkinaehtoisena pari passu (samoin ehdoin) nojalla, koska myös Finnvera Oyj on sitoutunut muuttamaan oman takauksensa ehtoja ehdotetun mukaisesti niin, että takausprovision määrä laskisi 3,8 prosentista 2,0 prosenttiin. Takausprovision määrää voidaan tulkita myös Takaustiedonannon perusteella poiketen yllä esitetystä 4-kohdasta yksinkertaisemmalla arviolla. Tällainen arvio edellyttää, että ylläesitetyt kohdat 1 3 täyttyvät. Tällöin takausta ei luokitella valtiontueksi, jos siihen liittyvä pienin vuosimaksu (safe harbour -maksu) veloitetaan Takaustiedonannon 3.3-kohdan mukaisesti lainanottajan luottoluokitukseen perustuvan määrän mukaisesti. Vuosimaksuja on pidettävä pienimpänä sovellettavana määränä yritykselle, jonka luottoluokitus vastaa taulukossa annettuja luokituksia. Ottaen huomioon, että Finnvera Oyj on hyväksynyt asettamaan takausprovisionsa takauksen osalta 2,0 prosenttiin, voitaneen katsoa, että kunnan

21 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ takausprovision alentaminen ei johtaisi takaustiedonannon määrittämää tasoa alempaan takausprovision määrään. Tämä taas toimisi vahvana indikaattorina sitä, että takausprovision alentaminen olisi markkinaehtoista ja sitä voitaisiin pitää markkinaehtoisena pari passu ja markkinasijoittajatoimijaperiaatteen nojalla ottaessa huomioon takauksen ehtojen muuttaminen yhdessä Finnvera Oyj:n kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon lainansaajan ja takaajan aiempi takaussuhde, jonka ehtoja tultaisiin muuttamaan, tulkittaessa takaus provisiota valtiontukitiedonannon perusteella. Provisioiden alentaminen voitaneen edellä mainitun perusteella katsoa markkinaehtoiseksi Valtiontukitiedonannon perusteella, koska Osuuskunnalla ja kunnalla on aiempi taloudellinen suhde, josta johtuen takaaja pyrkii toimillaan varmista maan saataviensa saamisen Osuuskunnalta, jonka lisäksi ehtojen muutos on tapahtumassa kaikkien osapuolien toimesta tasapuolisesti (pari passu). Kouvolan kaupunki on pyytänyt osuuskunnan hakemuksen johdosta lausunnon Asianajotoimisto Krogerus Oy:ltä. Lausunto on liitteenä (osin salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ) Asianajotoimiston lausunnosta ei ole kirjattu oikeudellista säännöstä, koska säännöstö on kirjattu KPMG Oy Ab:n lausunnossa. Myös tämä lausunto on luovutettu Iitin kunnan käyttöön. Asianajotoimisto Krogerus Oy:n lausunto Kaupungin takausprovision alentamista 2 %:n tasolle ei voitaisi pitää markkinaehtoisena toimenpiteenä yksinomaan, sillä perusteella, että muut takaajat Iitti ja Finnvera alentavat omia takausprovisioitaan vastaavasti. Kaupungin takausprovision tai lainan korkomarginaalin alentamista 2 %:n tasolle ei todennäköisesti voitaisi pitää markkinaehtoisena toimenpiteenä, sillä perusteella, että Kymenlaakson Osuus pankki muuttaisi omien lainojensa korkoehtoja osuuskunnan hyväksi. Korkomarginaalin tai takausprovision alentaminen ei siis ole valtiontukioikeudellisesti hyväksyttävää pelkästään muiden rahoittajien toimenpiteiden perusteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että takausprovision ja lainakoron alentaminen ei voisi olla markkinaehtoinen toimenpide. Markkinaehtoisuutta voidaan tässäkin tapauksessa pyrkiä arvioimaan vertailuanalyysin tai muiden vakiomenetelmien kautta. Vertailuanalyysissa arvioidaan ehtoja, joilla yksityiset toimijat ovat toteuttaneet vastaavia markkinatoimenpiteitä. Tässä tulee huomioida toimenpiteen luonteen ohella muun muassa, millaisia tavoitteita hakeva markkina toimija on kyseessä ja millä markkinoilla toimenpide tapahtuu. Periaatteessa yksi suoran vertailuanalyysin keino voisi erityisesti lainan koron osalta olla uuden lainatarjouksen pyytäminen osuuskunnalle yksityiseltä pankilta ja tämän tarjouksen koron ja muiden ehtojen tarkastelu. Vertailuanalyysi saattaa kuitenkin olla epävarma työkalu sellaisilla sektoreilla, joilla puhtaasti markkinaehtoiset transaktiot ovat harvinaisia tai joilla tukitoimet vaikuttavat voimakkaasti markkinatoimijoidenkin toimenpiteisiin. Voimakkaasti tuettu haja-asutus alueiden laa ja kaistarakentaminen voidaan tulkita tällaiseksi sektoriksi.

22 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Pelkkä edellä kuvattu yksityisen pankin tarjoukseen perustuva vertailu ei siten välttämättä osoittaisi kaupungin lainan koron alentamista markkina ehtoiseksi tai ei-markkinaehtoiseksi toimenpiteeksi. Käyttökelpoisia keinoja markkinaehtoisuuden arviointiin voivat olla myös sisäisen korkokannan laskemisen ja nettonykyarvon kaltaiset vakio menetelmät. Näitäkin käytettäessä tulee huomioida erilaisia tapauskohtaisia tekijöitä, kuten kohdeyrityksen taloudellinen asema ja alan ja alueen erityispiirteet. Takausprovision osalta markkinaehtoisuuden arvioinnissa on myös mahdollista käyttää komission markkinaehtoisia takauksia koskeviin ohjeisiin sisältyviä safe harbour -maksuja olettaen, että osuuskunta ei ole taloudellisissa vaikeuksissa valtiontukisääntöjen merkityksessä. Tällöin osuus kunnan hakemuksen mukainen 2 % takausprovisio edellyttäisi lähtökohtaisesti BB / Ba -tason luottokelpoisuutta. Kaupunki voi huomioida kaikissa edellä kuvatuissa arvioinnissaan oman aiemman taloudellisen riskinsä osuuskunnassa vastaavasti kuin mikä tahansa markkinataloustoimija tekisi. Tästä näkökulmasta hyväksyttäviä voivat olla sellaisetkin toimenpiteet, joihin normaali markkinataloustoimi ja ei muissa olosuhteissa ryhtyisi. Koska kaupunki on sekä taannut Kymenlaakson Osuuspankin osuuskunnalle antamat lainat ja myöntänyt osuuskunnalle itsenäisen lainan, kaupungin on harkittava, voisiko koron tai takausprovision alentamatta jättäminen johtaa näiden riskien realisoitumiseen osuuskunnan maksuvaikeuksien tai -kyvyttömyyden kautta. Osuuskunnan pyyntöön suostuminen vastaisi tällöin rationaalisen markkina taloustoimijan ratkaisua, jos alentamalla korkoa tai takausprovisiota voitaisiin välttää esimerkiksi konkurssi tai velkaleikkauksia sisältävä yrityssaneeraus olettaen, että kaupunki joutuisi konkurssissa tai saneeraustilanteessa taloudellisesti huonompaan asemaan kuin osuus kunnan pyyntöön suostumalla. Osuuskunnan kaupungille antamat vakuudet tulisi luonnollisesti osaltaan huomioida tässä tarkastelussa. Markkinaehtoisuutta ja aiempaa riskiä koskevan harkinnan tulee perustua huolelliseen taloudelliseen arviointiin, jossa pyritään mahdollisimman realistisesti arvioimaan osuuskunnan taloustilanteen kehitystä eri vaihtoehdoissa. Mikäli kaupunki suostuu lainan lyhennysvapaata ja laina-ajan pidentämistä koskeviin osuuskunnan pyyntöihin, myös näiden merkitys tulee ottaa arvioinnissa huomioon. Talco Knowhow Oy:n lausunto Iitin kunta on teettänyt Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan velanhoitokyvystä selvityksen Talco Knowhow Oy:llä, joka on antanut Iitin kunnalle lausunnon (salainen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 ). Materiaalina tässä selvityksessä on käytetty osuuskunnan tilinpäätökset, kirjanpitomateriaalia, sopimukset ja velkakirjat sekä osuuskunnan jakamaa yleistä materiaalia. Tämä lausunto on vastavuoroisesti annettu Kouvolan kaupungin käyttöön. Lausunto antaa samansuuntaisen kuvan, mikä on muodostunut mm.

23 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Finnveran päätöksen sisällöstä sekä kunnan omasta aineistoa koskevasta analyysistä. Lausunto huomioiden takausprovisioiden alentamisen on katsottava olevan takaajan näkökulmasta perusteltu toimenpide. Yhteenveto Finnvera on päätöksessään viitannut takausprovisioiden alentamisen olevan markkinaehtoisia sillä perusteella, että toimenpide tehdään yksityisen markkinatoimijan rinnalla vastaavin ehdoin, kokonaisvastuiden suhteessa (pari passu, pro rata) ja tilanteessa, jossa kaikki velkojat osallistuvat yhdenmukaisesti ja vastuuosuuksia lisäämättä järjestelyyn, joka toteutetaan saatavien turvaamiseksi, ei muodosta laitonta valtiontukea. Markkinaehtoisuuden arvioinnissa on huomionarvoista muun muassa se, että transaktiota koskevista julkisyhteisön ja yksityisten toimijoiden toimenpiteistä on päätetty samanaikaisesti; toimenpiteiden ehtojen voidaan katsoa olevan samat kaikille osapuolille ottaen huomioon riskin kasvamisen; yksityisten toimijoiden toimenpiteellä voidaan katsoa ole van todellinen vaikutus osuuskunnan toiminnan jatkumiseen osuus kunnan taloudellisten vaikeuksien johdosta; voidaan myös katsoa, että velkojat ja takaajat muuttavat velkasuhteen ehtoja saataviensa varmistamiseksi, joka on heille varmasti tuottoisampi toimenpide kuin osuus kunnan likvidaatiomenettely. Provisioiden alentaminen voidaan edellä mainitun perusteella katsoa markkinaehtoiseksi valtiontukitiedonannon perusteella, koska osuuskunnalla ja kunnalla on aiempi taloudellinen suhde, josta johtuen takaaja pyrkii toimillaan varmistamaan saataviensa saamisen osuuskunnalta tai takausvastuun realisoitumisen, jonka lisäksi ehtojen muutos on tapahtumassa kaikkien osapuolien toimesta tasapuolisesti (pari passu). Edellä mainitun perusteella voidaan lainaehtojen muutoksen katsoa olevan markkinaehtoisen valtiontukitiedonannon perusteella, eikä lainojen takausprovision alentaminen kahteen (2) prosenttiin muodosta tukitoimenpidettä, kun muut järjestelyn osapuolet ovat jo suostuneet muuttamaan lainojen nrot ja takausprosentin kahteen prosenttiin Finnvera Oyj:n jo tehtyä ehdollisen päätöksen. Nykyinen taloudellinen riski ei vaaranna Iitin kunnan taloudellista kantokykyä vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Takausprovisioiden muutos ei lisää kunnan arviointimenettelyyn johtavia kriteereitä, koska takauspyynnön kohteena on olemassa olevien rahoitusjärjestelyjen uudelleen järjestely, eikä se lisää kunnan vastuita. Toisin kuin Kouvolan kaupungilla, Iitin kunnalla ei ole takausten lisäksi aiemmin myönnettyjä suoria lainoja osuuskunnalle. Iitin kunnan saamat takausprovisiot ovat euromääräisesti tällä hetkellä noin euroa vuodessa ja esitetyn muutoksen jälkeen noin euroa vuodessa. Takausprovisioiden määrä alenee puolivuosittain lainan lyhennysten pienentäessä pääomaa.

24 Iitin kunta Pöytäkirja 24/ Aiempi päätöksenteko Mainittuihin Kymenlaakson Osuuspankin myöntämiin lainoihin liittyy seuraavat Iitin kunnan takauspäätökset: Lainan Fl (laina 1) osalta takauspäätös on tehty kunnanvaltuustossa ja taatun lainan tarkennetut ehdot hyväksytty KH:ssa Lainan Fl (laina 2) osalta lainan takauksesta on päätetty ja lainan ehdot hyväksytty kunnanvaltuustossa Takausprovision määrästä 3,8% kunnanvaltuusto on päättänyt ensimmäiseksi mainitussa kokouksessa. Laina 1:n osalta Iitin kunnan takausosuus on 9,77 %. Muut takaajat ovat Finnvera ja Kouvolan kaupunki. Lainan alkuperäinen pääoma on ollut euroa, josta Iitin kunnan takausosuuden enimmäismäärä pääoman osalta euroa. Lainan tämänhetkinen pääoma on ,32 euroa ja Iitin kunnan takausosuus tästä euroa. Laina 2:n osalta Iitin kunnan takausosuus on 12,21 %. Myös tässä lainassa muina takaajina ovat Finnvera ja Kouvolan kaupunki. Lainan alku peräinen pääoma on ollut euroa, josta Iitin kunnan takausosuuden enimmäismäärä pääoman osalta euroa. Lainan tämänhetkinen pääoma on ,06 euroa ja Iitin kunnan takausosuus tästä euroa. Muista em. lainojen takaajista Kouvolan kaupunki ja Finnvera Oyj ovat jo omalta osaltaan hyväksyneet lainamuutokset. Iitin kunnan hallintosäännön 67 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää takauksen myöntämisestä. Mainittujen takausten ehdot sekä niitä koskevat lainaehdot on hyväksytty kunnanvaltuustossa, vaikka ensimmäisen lainan tarkennetut (Iitin kunnalle edullisemmat) ehdot on hyväksytty tarkennuksen jälkeen kunnanhallituksessa. Takausprovision määrä on valtuuston hyväksymä, joten sen muutos tulee myös viedä valtuuston käsiteltäväksi. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen, puh ja kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh Tekstissä mainitut liitteet ja oheismateriaali sisältyvät esityslistan kohdille 5, 6 ja 7 yhteiseen liitekokonaisuuteen. Ehdotus kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy Iitin kunnan perimien takausprovisioiden muutokset siten, että Kymenlaakson Osuuspankin Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnalle myöntämien lainojen nrot ja takausprovisiot ovat kaksi (2) prosenttia. Kunnan päätös takausprovision alentamisesta on ehdollinen ja