Teknologia liikunnallistamisen tukena

Samankaltaiset tiedostot
Polar Education. Aktiivisuushankkeen ja muiden kokemusten esittelyä. Fyysinen aktiivisuuden edistäminen aktiivisuusmittarin avulla

Teknologia lisää liikuntaa

Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy

Teknologia lisää liikuntaa

Oppilaat liikkumaan teknologian avulla

Liikuntateknologian mahdollisuuksien kartoittaminen ja käyttö oppimisympäristöjen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä

Koululaisten aktiivisuuden ja sykkeen mittaaminen mikä on mahdollista, järkevää ja mikä innostaa oppilaita?

Teknologia liikunnanopetuksessa ja Polar Education. Kevät 2016 Ville Uronen, LitL, KM, Polar Electro Finland

Liikunta ja teknologia oppimisympäristöhankkeissa

POLAR YKSILÖLLISTÄ OPETUSTA

Liikunta ja teknologia oppimisympäristöhankkeissa

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Teknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

Hyvinvointi ja liikkuminen

Liikuntateknologia motivoi ja huijaa hyvällä tavalla.

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Lisää liikettä oppituntiin -tehokkaampaa oppimista yläkoulussa ja toisella asteella.

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari

TeknoLiteracy - Lasten teknologiaperustaiset oppimisympäristöt

INTERAKTIIVINEN PELI, JOKA SAA OPPILAAT LIIKKUMAAN JA OPPIMAAN - TÄYDELLINEN TUOTE LIIKKUVIIN KOULUIHIN!

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo

Mobiilisovelluksen kokeilu valinnaisliikunnan tunneilla CoreFOX Edu. Yläkouluseminaari, Jyväskylä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

FSR 2nd Wave Tulevaisuuden koulu toisen aallon harjalla

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Terve koululainen. Lisämausteita liikunnan opetukseen ilmaisten sovellusten avulla

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta:

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Lasten fyysinen aktiivisuus

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin Jukka Karvinen

Julkinen loppuraportti Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Vasuperusteet KIRSI TARKKA OPETUSHALLITUS

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Johdatus luovaan teknologiaan. Lukioiden valinnaiskurssi lukuvuonna 15/16

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

KÄYTTÖOHJE OPETTAJALLE

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Transkriptio:

Teknologia liikunnallistamisen tukena Liikkuva koulu kiertue 2012 Ville Uronen Koulutuspäällikkö, LitL, KM Polar Electro Finland Oy

Sisältö: 1. Onko liikuntatunneilla sykettä? 2. Miksi liikuntateknologiaa kouluihin? 3. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen 4. Nykyhetki ja tulevaisuus

1. Onko liikuntatunneilla sykettä? Tässä esimerkissä oppilaat on jaettu opettajan antamien tietojen perusteella liikuntatunneilla ilmenevän aktiivisuutensa perusteella kolmeen ryhmään, paljon liikkuviin, keskimääräisesti liikkuviin ja vähän liikkuviin Tarkempina tutkimuskohteina olivat paljon liikkuvat ja vähän liikkuvat

Nygård & Smedman 2012

On tärkeä tiedostaa se, että osa oppilaista voi olla täysin puhki muutaman minuutin reippaan liikkumisen jälkeen ja palautuminen voi olla todella hidasta Esimerkiksi alkuleikissä tai alkulämmittelyssä syke on usein 200 bpm ja usean minuutin levon jälkeenkin vielä yli 150 bpm Silmämääräisesti kuormituksen arviointi tarkasti on mahdotonta Sykemittarin avulla opastetaan liikkumaan itselle sopivalla rasitustasolla, optimaalisessa harjoittelussa oikea teho on paljon tärkeämpää kuin vauhti!

Hyvä kunto

Hyvä kunto vs. heikompi kunto

2. Miksi liikuntateknologiaa kouluihin? OPETTAJAT JA HALLINTO: Opetusryhmien polarisoituminen, erittäin vähän likkuvien oppilaiden määrän lisääntyminen Tärkeää tietoa fyysisen aktiivisuuden ja esim. unen määrästä lapselle, vanhemmille, opettajille, tutkijoille... Opettajan työn helpottaminen Oppituntien turvallisuuden parantaminen Motivaatioilmaston parantaminen Nykyaikaiset menetelmät tuovat mielekkyyttä työhön

OPPILAS: Oppilaiden motivoiminen teknologiaa on kaikkialla, se kiinnostaa ja voi innostaa kohti aktiivista elämäntapaa Parempi ymmärrys ja oppiminen Opitaan tietämään, millainen on aktiivinen päivä, ja mistä se koostuu Liikunnan rasitustason havainnollistaminen Esim. sykemittarin avulla opitaan liikkumaan halutulla rasitustasolla Fyysinen kunto on tärkeä osallistumismotiivi Taitojen oppimisen edesauttaminen Esim. harjoitettavan taidon videointi ja sen analysointi helpottaa oppimista

Kestävyyskunnon merkitys Pitkittäistutkimuksen (Mikkelsson 2007) mukaan 25 vuotta peruskoulun käymisen jälkeen parhaassa fyysisessä kunnossa ja terveimpiä ovat ne ihmiset, jotka peruskoulussa ollessaan olivat hyvässä kestävyyskunnossa Welk ym. (2010) ovat todenneet kestävyyskunnon olevan positiivisessa yhteydessä opintomenestykseen ja koulussa läsnäolon määrään ja käänteisesti yhteydessä oppilaan aiheuttamiin kouluhäiriöihin. Kyseisen tutkimuksen N=36 835

3. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen Lyhyen aikavälin analysointi: Millainen oli päiväni? 24/7 analysointi Millainen oli liikuntatuntini? Oppilas / opettaja Pitkän aikavälin analysointi: Millaisia päivittäisiä rutiineja oppilailla on? Onko välitunneilla mahdollisuutta fyysiseen aktiivisuuteen? Miten liikuntatunnit on suunniteltu? Millaisia eroja eri ikäisillä oppilailla mahdollisesti on?

Aktiivisuusmittaus perustuu kehon liikkeisiin Se antaa välitöntä palautetta aktiivisuustasosta Mittaa oppilaan päivittäisen aktiivisuuden määrää ja laatua Auttaa opettajia motivoimaan oppilaita kohti terveellisempää elämäntapaa Helppokäyttöinen, soveltuu kaikenikäisille Polar Active on ollut alusta saakka mukana Liikkuva koulu - toiminnassa

Päivittäinen yhteenveto:

4. Nykyhetki ja tulevaisuus: Teknologia jatkuvasti entistä helppokäyttöisempää Kaikki tieto helpommin saatavilla ja helpommin jaettavissa Opettajat haluavat olla kehityksessä mukana ja ovat valmiita muuttamaan totuttuja toimintatapoja

Liikuntateknologia kouluissa OPH Laatua liikuntakasvatukseen http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta Liikkuva koulu Polar Active tutkimus- ja opetusvälineenä alusta asti FutureStep Teknologia fyysisen aktiivisuuden edistäjänä koulussa (Oulun yliopisto) http://futureschoolresearchfi.wordpress.com/materiaalit/kirja Liikuntateknologian mahdollisuuksien kartoittaminen ja käyttö oppimisympäristöjen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä (Oppimisympäristöhanke 2012-2014) http://aktiivisuushanke.wordpress.com/

OPH:n vuosille 2012-2014 rahoittaman teknologiahankkeen tulevia sisältöjä: Tablet laitteiden hyödyntäminen Mobiilisovellukset Uusimmat GPS sovellukset Liikunnalliset pelit Active Activarium

Active Activarium: Erillinen moduli polargofit.com -verkkopalveluun Tarjoaa vahvemman käyttäjäkokemuksen hauskan ja motivoivan pelin välityksellä Pelissä oppilaat työskentelevät yhdessä rakentaessaan Activariumistaan ja kaloistaan yksilöllisiä Kolme käyttötilaa: Opettaja, oppilas ja esittely

ACTIVARIUM - PISTEYTYS Aktiivisuuspisteet Päivittäinen aktiivisuus MVPA tasolla muutetaan pisteiksi. Yksi minuutti aktivisuutta = yksi piste. Aktiivisuusjakson aikana aktiivisuuspisteitä käytetään: Rakennuskohteen korjaamiseen ja rakentamiseen Koristeiden hankkimiseen Kalan koristeluun

ACTIVARIUM OPPILASNÄKYMÄ Kalan luominen 1/2 Avattaessa Activarium, aukeaa kalan luonti toiminto. Toiminnon avulla oppilaat ensin valitsevat kalansa tyypin.

ACTIVARIUM OPPILASNÄKYMÄ Kalan luominen 2/2 Toisessa vaiheessa valitaan kalan väritys Oppilaat voivat valita kalan perusvärin, evien värin, silmien värin ja myös kuvioinnin värin.

ACTIVARIUM OPETTAJANÄKYMÄ Koristelu Aktiivisuustavoitteen (60/90/120 min/päivä) ylittävillä pisteillä opettaja voi ostaa Activariumiin lisäkoristeita (esim. meritähtiä, aarrearkun jne.)

ACTIVARIUM OPPILASNÄKYMÄ Kalan muokkaaminen Kurssin aikana oppilaat voivat muokata kalaansa ja koristella sitä monenlaisilla lisätarvikkeilla kuten esim. koruilla, aurinkolaseilla ja urheiluvälineillä. Lisätarvikkeet ja värimuokkaukset hankitaan omilla aktiivisuuspisteillä.

Kiitos! ville.uronen@polar.fi