Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila
Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä erämaalaki Monialainen arviointi: oikeudellinen, ekologinen ja ympäristöpolitiikan näkökulma Tietolähteet: kirjallisuus, EU-tuomioistuimen ratkaisut, kysely, ryhmähaastattelut Toimivuuden arviointi : lainsäädännön soveltamisongelmat käytännössä Vaikuttavuuden arviointi: asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kehittämisehdotukset
Luonnontilainen hiekkaranta LSL 29 :n nojalla suojeltu luontotyyppi LSL:n uudistus 1997: uusia keinoja, esim. 29 luontotyyppien suojelu Hiekkarannat saivat suojan mm. rakentamiselta Itämeren hiekkarannat on tästä huolimatta uhanalainen luontotyyppi Kuva: Terhi Ryttäri Miksi nykyisen luonnonsuojelulainsäädännön keinot eivät riitä?
Rehevöityminen uhkaa hiekkarantoja Rehevöitymisen syitä rannoilla: Itämeren rehevöityminen levämassoja rannoille Rantalaidunnuksen loppuminen Typpilaskeuma ym. Kuva: Terhi Ryttäri Hiekkarantoja ja monia muita avoimia luonnonympäristöjä pitäisi hoitaa rehevöitymisen estämiseksi, pelkkä suojelu ei riitä
Vieraslaji kurtturuusu uhkaa hiekkarantoja Aasialainen koristekasvi kurtturuusu on levinnyt koko Suomen rannikolle Kurtturuusu tukahduttaa hiekkarantojen luontaisen kasvillisuuden ja siitä riippuvaisen muun lajiston Nykyinen luonnonsuojelulainsäädäntö ei puutu vieraslajiongelmaan riittävän tehokkaasti Kuva: Terhi Ryttäri
Arvioinnin taustalla luonnon monimuotoisuuden tila Suomessa 2000-luvulla Luontotyyppien uhanalaisuus 2008 Kokoavia arviointeja: Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Eliölajien uhanalaisuuden arvioinnit 2000, 2010 Luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien EU-raportointi 2007 Suomen biodiversiteettiohjelman 1997 2005 arviointi Suomen maaraportti biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen toteutumisesta 2009 OECD:n arviointi Suomen ympäristöpolitiikan tuloksellisuudesta 2009 Luonnonsuojelulainsäädäntö ei ole yksin eikä yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa onnistunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä
Ehdotuksia luontotyyppien suojelun vahvistamiseksi LSL 29 luontotyyppien määritelmien ja rajausperusteiden tarkistaminen Lisää luontotyyppejä LSL 29 suojan piiriin Rahoitusinstrumentti hoitotoimien toteuttamiseksi Vaikutusarviointien ja lupajärjestelmien kehittäminen siten, että niissä otetaan paremmin huomioon uhanalaiset luontotyypit Myös muita keinoja kuin LSL, huomio myös suojelualueiden ulkopuolelle Laajan aluetason suunnittelukeinoja luontotyyppien toiminnallisten kokonaisuuksien säilyttämiseksi Uusia keinoja tiettyjen laaja-alaisten luontotyyppien säilyttämiseksi (esim. suoyhdistymät)
Luonnonympäristöjen kytkeytyneisyys Kytkeytyneisyys ja ekosysteemipalvelut lain tavoitteisiin ELY-keskusten rooli yleisnäkemyksen tuottajana Kaavoituskäytännön parantaminen Tukimuotojen kehittäminen kytkeytyneisyys ja ekosysteemipalveluja painottavia kriteerejä tukijärjestelmiin Kuva: G. Tucker, IEEP
Korvaavat toimet Luontoympäristön muuttaminen johtaa luontoarvojen menetyksiin Negatiivista kehitystä voidaan kompensoida Hanke-alueella Muualla Koskisi merkittäviä hankkeista, kuten tie-, satama- tai turvetuotantohankkeista 9
Oikeusturva ja suojelukohteiden valinta Oikeusturvan parantaminen uudistuksen tavoite Luonnonsuojelusuunnittelu 2 luku Luonnonsuojelun hyväksyttävyys parantunut Luonnonsuojeluohjelmat melkein toteutettu METSO & vapaaehtoisuus Vapaaehtoisen suojelun vaikuttavuus Epävarmaa Suojelualueet pieniä ja hajallaan Aikaskaala Miten vahvistaa markkinapohjaista suojelua Suojelusuunnittelun apuvälineet Avoimet tarjouskilpailut 10
Erämaat Laajoja ja edelleen pääosin pirstoutumattomia Erämaiden sääntelyä tulisi vahvistaa Porojen laidunnuspaineen hallinta Jokamiehenoikeuksiin pohjaavaa elinkeinotoimintaa valvonta Erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista tulisi säätää nykyistä tarkemmin lain tasolla 11
EU direktiivien täytäntöönpano Keskeiset EU säädökset Ns. luontodirektiivi (1992) Ns. lintudirektiivi (1979) Yleinen johtopäätös: Direktiivit ovat monin osin laitettu hyvin täytäntöön ja kansallisesti tehty tarpeelliset ratkaisut 12
Suojelualueiden muodostaminen KHO 2010:63: heikentämiskielto laitettava täytäntöön vaikka neuvotteluratkaisua ei löytyisi Kansallinen sääntely Ei aina erillistä suojelualuetta toteutus yleisen lainsäädännön mukaisesti EU:n tuomioistuimen: pelkkä yleinen vesilainsäädännön antama suoja ei ole riittävä Kansallista lainsäädäntöä tarkistettava 13
LSL 65-66 : Suojeluarvojen heikentämisen kontrolli Natura-alueilla Luontodirektiivin vaatimus Kansallinen valvontamekanismi perustuu lupa- ja muihin viranomaispäätöksiin Kaikki ympäristöä muuttavat hankkeet eivät tarvitse lupaa esim. metsän hakkuut Voitaisiin ratkaista säätämällä yleisestä velvollisuudesta hakea lupaa 14
Kansallinen lainsäädäntö osittain vaikeaselkoinen LSL:ssa viitataan usein direktiiveihin Lakia ei voi ymmärtää ilman direktiivejä Koskee erityisesti lajisuojelua Viittaustekniikalla tulisi korvata kirjoittamalla vaatimukset kansalliseen lakiin 15
Kokonaisuudistus? Paljon muuttunut sitten 1996 - tarve vähintään 15-vuotishuoltoon Keskeisiä kohtia Suojelukohteiden hankinta: vapaaehtoisuus Tarjouskilpailujen hyödyntäminen Tukijärjestelmät Korvaavat toimet Kytkeytyneisyys Luontotyyppien suojelun vahvistaminen Aluetason mekanismit Vihreä infrastruktuuri 16
Kiitos mielenkiinnosta Hoidettua hiekkarantaa Hangossa (kurtturuusua poistettu) Kuva: Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén