Mä ymmärsin et vika ei ollut mussa

Samankaltaiset tiedostot
Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Omaisen kohtaamisen prosessi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Hyvää mieltä perheen arkeen

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Asumissosiaalinen työote

Valmentava ja kuntouttava työote Vamos-toiminnassa. Marjo Hodju

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Lataa Body - Aino Mäkelä. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Body Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

TRAUMA JA PSYKOSOSIAALINEN TUKEMINEN

Mielenterveys voimavarana

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Suuntima Hyvän tekeminen on myös taloudellisesti tehokasta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Vamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Pikkulapsen seksuaalisuus

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään?

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari , Eduskuntatalo

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Näkymiä oppilashuoltotyön johtamisesta Siilinjärvellä

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Pääkaupunkiseudun Lape Yhteiskehittämispäivä MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI. Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry.

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa


MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Transkriptio:

Mä ymmärsin et vika ei ollut mussa Kriisiapu seksuaaliväkivaltaa kokeneen asiakkaan silmin Anne Järnstedt http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2018052810699

0 TAVOITTEENA KERÄTÄ TIETOA Koski-hankkeen työn kehittämiseksi hoitopolun kehittämiseksi seksuaaliväkivallan uhrien kanssa työskenteleville

01 Millaista tukea asiakas koki saaneensa Tutkimuksen tavoitteena selvittää 02 03 Mitkä tekijät asiakas koki tuessa merkityksellisenä Vaikuttivatko kriisikeskuskäynnit asiakkaan arkeen

Teemahaastattelu 1,5h 8 hlö Päättynyt asiakkuus Sv 1. avun hakemisen syynä vähintään 5 yksilökäyntiä Riittävän pitkällä toipumisprosessissa Variaatiota Sv kokemuskerroissa Aika avun piiriin hakeutumisessa ikä Vapaaehtoisuus

8 hlö 8-20 krt 2vko 55-60v HAASTATELTAVAT Lapsuudessa 2 /aikuisena 6 Lähisuhteessa 6 / tuntematon 2 Kerta 4 / toistuvaa 4 Ohjautuminen 2 / 6

Haastatteluteemat 01 Palataan siihen aikaan, kun hakeuduit kriisikeskukseen. Miten seksuaaliväkivaltakokemus vaikutti silloin arkeesi? 02 Miten kuvailisit Kriisikeskuskäyntien sisältöä ja merkitystä sinulle? 03 Ovatko kriisikeskuskäynnit vaikuttaneet arkeesi jollakin tavalla?

TYÖKALUJA RAKENNETAAN YHTEISTYÖSUHDETTA RAKENNETAAN 01 TULOKSET millaista tukea asiakas koki saaneensa Tuki /menetelmien muodossa Muut auttamistahot Läheisten tuki Tuki /vuorovaikutuksen muodossa Altistus / kokemuksesta keskustelu, kirjoittaminen, lukeminen Automaattisten ajattelumallien tunnistaminen ja käsittely Keholliset menetelmät Psykoedukaatio/oirevalistus Tunteiden tunnistaminen/käsittely/säätely +palveluohjaus ja seurantakäynnit Asiakas Tunnevuorovaikutus lämmintä Tuen/ menetelmän sopivuus / yksilöllisyys / ajoitus Tavoitteet saavat muotoutua rauhassa Allianssisuhde muodostuu / luottamus ja turvallisuuden tunne Työntekijän asiantuntemus / ammattitaito

02 TULOKSET mikä tuessa oli asiakkaalle merkityksellistä Positiiviset vaikutukset ajatuksiin, tunteisiin, kehonkuvaan Negatiivisten tunteiden intensiteetti laski Vääristyneet ajatusmallit muokkautuivat realistisemmiksi Tunteiden tunnistaminen/ säätely/ käsittely kehittyi Traumaattisesta tapahtumasta keskustelu/ kirjoittaminen/ lukeminen helpottui Kokemus selviytymisestä Psyykkinen joustavuus lisääntyi / omaksuin työkaluja tunteiden ja ajatusten työstämiseen Usko selviytymiseen / usko itseen virisi / olen arvokas Tapahtuneen jäsentyminen / hyväksyminen Elämänhallinnantunteen lisääntyminen Kokemus avun saamisesta Merkittävä apu toipumisprosessissa avun hakeminen kannatti Käyntejä säännöllisesti/ riittävästi/ joustavasti Hoitopolku jatkui kriisikeskuksessa/ vertaiset/taide Minua halutaan auttaa / voin saada apua / ammattitaitoinen apu Lupa kokea/ reagoida / käsitellä kokemusta omaan tahtiin

03 TULOKSET miten käynnit vaikuttivat arjen elämään MUUTOS AJATUKSISSA TUKI JA TYÖKALUPAKKI MUUTOS TUNTEISSA MUUTOS ARJEN RUTIINEISSA JA SOSIAALISISSA SUHTEISSA

03 MUUTOS AJATUKSISSA Usko selviytymiseen/ itseen kasvaa Trauma ei vaikuta enää muistitoimintoihin Kuva itsestä muuttuu positiivisemmaksi Kuva muista muuttuu positiivisemmaksi Tapahtunut hyväksytään / jäsentyy osaksi elämäntarinaa Psyykkinen joustavuus kasvaa/ saadaan työkaluja tunnistaa, muokata ja hallita vääristyneitä ajatusmalleja ja läpitunkevia ajatuksia

03 TUNTEET Negatiivisten tunteiden intensiteetti laskee Positiivisten tunteiden kokeminen lisääntyy Kyky tunnistaa tunteita kehittyy Kyky käsitellä ja säädellä tunteita kehittyy

03 ARJEN TOIMINNOT Toimintakyky arjessa kohenee / arkinen asiointi sujuu paremmin Kyky rentoutua kotona palaa Arkea ei enää täytetä toimilla traumamuiston poissulkemiseksi ajatuksista Nukkuminen sujuu paremmin / palautuu ennalleen Omasta hyvinvoinnista kyetään huolehtimaan (syöminen, hygienia)

03 ARJEN TOIMINNOT Vapaa-ajanvietto ja harrastukset tukevat hyvinvointia Opiskelu sujuu paremmin / opiskelukyky palautuu Työssäkäynti helpottuu / työkyky palautuu Lähipiirin merkitys korostuu entisestään / Luottamussuhde lähipiiriin syvenee entisestään

03 Sosiaalisia tilanteita ei enää vältellä / välttely vähenee / haaste tiedostetaan ja sen kanssa tehdään töitä ARJEN TOIMINNOT Läheisyyden välttely vähenee / haaste tiedostetaan ja sen kanssa tehdään töitä Kyky asettaa rajoja sosiaalisissa suhteissa Ärtyneisyys ei aiheuta riitoja ihmissuhteissa

Traumasta toipuminen Traumasta toipuminen on paljon muuta kuin oireiden lievittymistä. Se on prosessi, jossa tapahtuu muutosta hermoston toiminnassa, tunteissa ja havainnoinnissa. Tämän muutosprosessin myötä hermoston normaali säätelykyky palautuu, viriävät tunteet saavat tuntemaan hyvää oloa pahoinvoinnin sijaan. Voimakkaiden negatiivisten tunteiden laantuessa yksilö kykenee tarkastelemaan itseään ja ympäristöään laajemmassa perspektiivissä. Tapahtunut jäsentyy, se hyväksytään. (Levine, P. 1997. Waking the Tiger. Healing Trauma. California: North Atlanic Books. S. 193-194).

Mitä kriisituesta jäi käteen? Resilienssi vahvistui joustavuutta kohdata haasteita työkaluja työstää keskenjääneitä ja tulevia haasteita Kyky reflektoida itseä ja omaa hyvinvointia Kyky ja uskallus pyytää/hakea tukea/ turvaverkko ->prosessi jatkuu

Haastateltavien ideoita tuen kehittämiseksi Asiakas tulisi ohjata tuen piiriin saattaen Hoitopolun jatkuminen saman katon alla Hankkeessa tarjottu tuki oli laadukasta, mutta ammattiauttajan kohtaaminen jännitti

Kiitos Elina Haasjoki, Jenna Trogen Koski-hankkeesta, haastateltavat sekä Anne Merta Turun AMK

Ensisijaisia lähteitä: Hedrenius, S; Johansson, S. 2016. Kriisituki. Helsinki: Tietosanoma. Levine, P. 1997. Waking the Tiger. Healing Trauma. California: North Atlanic Books. Ollikainen, T. 2009. Tuloksellinen kriisityö. Raha-automaattiyhdistyksen julkaisuja. Helsinki: Yliopistopaino. Rothschild, B. 2000. The Body Remembers - The Psychophysiologyof Trauma and Trauma Treatment. New York: W. W. Norton. Vickerman, K and Margolin, G. 2009. Rape Treatment Outcome Research: Empirical findings and State of the Litterature. Clinical Psychological Review. 7/2009, 431-448. Ylikomi, R ja Punamäki, R-L. 2007a. Raiskaustrauma I. Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille. Lääkärilehti 8/2007, 757-761. Saatavilla myös: http://www.tukinainen.fi/sll82007-757.pdf Ylikomi, R ja Punamäki, R-L. 2007b. Raiskaustrauma 2. Raiskauksen uhrin psyykkinen akuuttihoito ja hoitopolun rakentaminen. Lääkärilehti 9/2007, 877-833. Saatavilla myös: http://www.tukinainen.fi/sll92007-877.pdf Ylikomi, R ja Virta, V. 2008. Raiskaustrauman hoito Opas CPT -menetelmän käyttöön. Jyväskylä: PS-Kustannus.