TUOTTAJAN VIESTIT TILAAJALLE TA2016 Aikuissosiaalityö / Arja Iho Aikuissosiaalityön suurimmat muutokset liittyvät uuden sosiaalihuoltolain tuomiin lisääntyvään palveluvelvoitteeseen sekä kustannusten ja palvelujen siirtymiseen erityispalveluista peruspalveluihin. Aikuissosiaalityön kustannukset kasvavat, mutta vastaavasti vähenevät vammaispalveluissa ja aikuisten psykososiaalisissa palveluissa. Muutoksella pyritään myös kustannusten alentamiseen niin, että asiakkaita siirretään mahdollisuuksien mukaan kevyempiin palveluihin. Lisääntyvien uusien sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden kustannusvaikutusten odotetaan olevan melko vähäisiä aikuissosiaalityössä, enemmän on kyse ajattelutavan, työnjaon ja painotusten muutoksesta. Omatyöntekijällä, joka on pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, on kokonaisvastuu asiakkaan palveluiden järjestymisestä ja vaikutusten arvioinnista. Tiukemman ohjauksen ansiosta tuloksettomasta palvelusta pyritään eroon. Taloudelliset isoimmat haasteet liittyvät perustoimeentulotuen tarpeen kasvuun ja työmarkkinatuen kuntalaskutuksen kasvuun. Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen, nuorten työttömyys ja työttömyydestä aiheutuvat kunnan ja valtion välisen kustannusten jaon muutokset aikaansaavat edellä mainittujen kustannusten nousua, jota on vaikea estää aktiivisesta työllistämis- ja ohjaustoiminnasta huolimatta. Valo-hankkeen kautta pyritään saamaan nuorille ja työikäisille opintopolkuja näyttötutkintojen kautta ammattitutkintoon. Osaltaan uuteen sosiaalihuoltolakiin ja osaltaan vastuunjakoihin liittyen on vuoden 2016 talousarvioon tehty aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden sekä aikuisten psykososiaalisten palveluiden välillä seuraavanlaiset muutokset: vammaispalveluista aikuissosiaalityöhön siirtyivät työtoiminta, SHL:n mukaiset kuljetuspalvelut sekä asunnon muutostyöt. Aikuisten psykososiaalisista palveluista aikuissosiaalityön alle siirrettiin mielenterveysasumispalvelut (nyk. SHL-asuminen), psykiatrinen päivätoiminta sekä päihdehuollon asumispalvelut. Aikuisten psykososiaaliset palvelut / Seija Heikkonen Päihde- ja mielenterveysyksikön toimintaa toteutetaan ja kehitetään edelleen STM:n asettaman Mieli 2009 -työryhmän laatimassa, vuoteen 2015 ulottuneessa kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Näitä ovat muun muassa seuraavat: mielenterveys- ja päihdeongelmiin saa apua keskitetysti, samasta yksiköstä. Palveluita saa nopeasti, jottei ongelma pitkity ja vaikeudu. Edistävään ja ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön panostetaan (meillä Raisiossa laaditaan vuosittain soten, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä liikuntatoimen kanssa yhteistyössä työikäisten edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelma, jonka mukaan edetään). Henkilökunnan hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan hyvän perustan säilyttämiseksi palvelujen toteuttamiselle ja kehittämiselle.
Kaupunginhallitus on 22.8.2011 hyväksynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esittämän Raision silloisen A-klinikan saaman testamentin varojen käyttösuunnitelman vuosille 2012-2015. Varoja on kulunut suunniteltua vähemmän, joten varoja riittää vielä vuodelle 2016. Laitoskuntoutusmäärärahojen varaus vuodelle 2015 tehtiin realistiselta pohjalta. Summa näyttää varsin tarkalleen riittävän kuluvan vuoden menoihin. Asiakas- tai hoitopäivämäärissä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Polikliinisia palveluja tuottavien tiimien (mielenterveystiimi, kotitiimi, korvaushoitotiimi ja päihdetiimi) asiakas- tai käyntimäärissä ei ole odotettavissa oleellisia muutoksia verrattuna vuoteen 2015. Kaikkien näiden tiimien toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut -tilikohtaan on tehty viime vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden käyttöön perustuva korotus ATK-palveluiden jatkuvasti kohoavien kustannusten vuoksi. Tiimien palveluita kehitetään jatkuvasti enemmän ryhmämuotoisiksi. Ryhmiä toteutetaan nykyisellä henkilökunnalla sosiaali- ja terveyskeskuksen omissa tiloissa. Erikoissairaanhoito / Arto Raassina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ilmoittanut alustavan kuntakohtaisen budjetin vuodelle 2016. Sen mukaan Raision maksuosuus nousee ensi vuonna 1,4 % verrattuna vuoteen 2015, Ruskon maksuosuus nousee 1,1 %. Tämän nousun lisäksi tänä vuonna erikoissairaanhoidon osalta Raision budjettiin on varattu vuositasolla 560.000 vähemmän kuin tämän vuoden toteutunut tasaerälaskutus, Ruskon kohdalta ero on 11.000. Näin ollen Raision osalta nousu omaan budjettiin verrattuna on yhteensä 960.794 eli 3,3 % ja Ruskon osalta 79.645 eli 1,3 %. Sairaanhoitopiiri antaa lopullisen budjettiesityksen lokakuussa, jolloin luvut tarkentuvat. Tänä vuonna sairaanhoitopiiri on tehostanut toimintaansa ja tehnyt muun muassa taannehtivan hintojen alennuksen kesäkuussa. Kun Raision käyttö on toukokuussa 5,5 % yli tasaerälaskutuksen, oli kesäkuun luku 3,5 % ja heinäkuun -1,4 % tasaerälaskutukseen verrattuna. Loppuvuoden ennuste tarkentuu lokakuussa. Viime vuoteen verrattuna eniten on erikoisaloista noussut Raision osalta sisätautien ja sen suppeiden erikoisalojen kardiologian ja infektiosairauksien käyttö. Kirurgian, ortopedian ja lastentautien käyttö on laskenut viime vuodesta. Ruskon osalta psykiatrian ja nuorisopsykiatrian kulut ovat merkittävästi nousseet. Kehittämistyö jatkuu muun muassa lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kanssa Hallintopalvelut / Markku Liimatainen Vuosi 2016 ei tuo hallintopalveluihin mitään suurempia muutoksia. Oppilaitoskorvaukset opiskelijoiden ohjauksesta siirretään ensi vuodesta alkaen hallinnon budjetista ko. palveluiden
budjetteihin. Ruskon maksuosuuden budjettikäsittely säilyy edelleen hallintopalveluiden alla. Uusia vakansseja ja investointeja ei esitetä. Vuonna 2016 jatkuvat seuraavat hankkeet: Yhdessä oikeaan aikaan, Valo-hanke, Iki-hanke, Uuden ajan esimies hanke sekä Aikuiskaste. Hankkeiden budjetointi, talousseuranta sekä maksatukset hoidetaan jatkossakin hallintopalveluissa. Hoito- ja hoivapalvelut / Sari Tanninen Hoito- ja hoivapalveluiden budjetin lähtökohtana on hillitä ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelun kasvua. Kerttulakodin lakkauttamisen myötä väheni omasta tuotannosta 67 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa, palveluntarve ei ole tulevaisuudessa vähenemässä vaan lisääntymässä. Omasta tuotannosta vähentyneet paikat oli tarkoitus korvata ostopalvelulla. Vuoden 2015 talousarviossa ostopalveluihin (laitos ja tehpa) on budjetoitu yhteensä 5,4 miljoonaa, jossa on huomioitu Kerttulakodin neljän kuukauden toiminta. TA2016 ostopalveluihin on budjetoitu yhteensä 5,0 miljoonaa. Jos Kerttulakodin lopettamisen myötä vähentyneiden paikkojen kustannus (8 kuukauden osalta) ostopalveluna lisättäisiin, olisi kustannusarvio 6,1 miljoonaa. Hoito- ja hoivapalveluissa on jo vuonna 2014 onnistuttu hillitsemään ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelua tarkoituksenmukaisella SAS -prosessilla, oikeanlaisella (ennalta ehkäisevällä) palvelurakenteella sekä tehokkaalla kotihoidolla. Vuoden 2016 talousarviossa hoito- ja hoivapalveluihin esitetään 10 lisävakanssia. Uusien vakanssien tarkoituksena on edelleen viivästyttää ympärivuorokautiseen hoitoon sijoittamista sekä ohjata olemassa olevia henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Vakanssien perustelut ovat erillisessä liitteessä. Hoito- ja hoivapalveluiden budjetissa on mukana vuokrien alijäämän korjaaminen. Hulvelan tehostetun palveluasumisen yksiköiden (Kanervakoti, Ruskakoti, Päivänpaisteen yksiköt) yhteisiä tiloja jyvitetään asukkaiden vuokriin, alkaen heinäkuussa 2016. Vuoden 2016 talousarviossa se tarkoittaa noin 55 000 lisäystä tuloihin, vuositasolla seuraavana vuonna lisäys on noin 110 000. Omaishoidon tuessa on lisätty määrärahoja sekä Raisiossa että Ruskolla. Kuntoutus / Tiina Virtanen Kuntouttavien henkilöstön osaamisalueiden palvelutarpeet, asiakasmäärät ja ostopalvelut ovat lisääntyneet siinä määrin, että tarvitaan panostusta henkilöstöresurssiin. Toimintaterapialla pystytään vaikuttamaan lapsen arjessa selviytymiseen jo varhaisessa vaiheessa neuvolaiässä ja näin ehkäisemään ongelmia, jotka johtavat myöhemmin suurempiin ongelmiin, kalliimpiin ratkaisuihin ja erikoissairaanhoitoon. Toimintaterapiaa on vuonna 2015 jo puolen vuoden aikana ostettu enemmän kuin oman toimen kustannukset ovat koko vuoden osalta. Esitän toimintaterapiaan uutta toimea, johon lisäperustelut vakanssiesityksessä.
Apuvälinepalvelun tarve on vuonna 2015 ylittänyt ennakkoarviot. Asiakasmäärät ja apuvälineiden hankintamäärät ovat kasvaneet yli odotusten. Vuodelle 2016 apuvälineiden hankinnan määrärahaa nostetaan nykyisen tarpeen perusteella. Tarve on noussut ja nousee tulevaisuudessa edelleen väestön ikääntymisen, kodinomaisen asumisen lisääntymisen ja palvelutarpeiden lisääntymisen johdosta. Apuvälinepalvelut ovat lakisääteistä toimintaa, joka edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä. Apuvälinepalveluissa on oppisopimuksella välinehuoltaja 85 % työpanoksella 30.9.2016 asti. Vakanssi on perustettu pysyväksi, mutta kelpoisuusehtona on oppisopimuskoulutuskelpoisuus. Vakanssin kelpoisuusehdon muuttaminen välinehuoltajaksi on nykyisen apuvälinetoiminnan edellytys. Välinehuoltaja toimii pääasiassa apuvälinelainaamossa ja potilaiden kodeissa, mutta on myös tärkeässä roolissa apuvälineiden kuljetuksissa eri yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden välillä. Lisäperustelut ovat vakanssin muutos kohdassa. Suunnitellussa talousarviossa ovat välttämättömänä lisäyksenä henkilöstökulut, apuvälineiden hankintakustannukset ja ostopalvelut. Ostopalvelujen osuutta on vähennetty toimintaterapian vakanssin lisäyksellä. Perhepalvelut / Mikko Hulkkonen Perhepalvelujen talousarvioesityksessä vuodelle 2016 on nousua sekä henkilöstökuluissa että ostopalvelukuluissa. Suurimpina syinä tähän ovat uuden sosiaalihuoltolain mukaiset velvoitteet ja avohuoltopainoitteisen lastensuojelutyön palvelutarpeiden kasvu. Talousarvioesityksen kokonaistaso on kuitenkin liki samalla tasolla kuin tulosalueen vuoden 2014 talousarvio ottaen huomioon ostopalveluiden hintojen nousun. Henkilöstölisäyksinä esitetään perhetyöntekijää varhaiskasvatusikäisten lasten tueksi sekä kolmea määräaikaista kodinhoitajaa. Molemmilla vakanssilisäyksillä pyritään vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin sekä uuden sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain edellyttämissä tilanteissa. Uutena kustannuspaikkana tulosalueella onkin nyt aiemman Ehkäisevän lastensuojelun tilalla Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut. Siinä uusina lakisääteisinä palveluina ovat muun muassa ehkäisevä sosiaaliohjaus ja sosiaalityö, lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu, tuetut ja valvotut tapaamiset, vertaisryhmätoiminta sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta. Siirtämällä sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla perhepalvelujen painopistettä ehkäisevään toimintaan, tavoitellaan edelleen säästöjä korjaavimpien ja raskaampien palvelujen kuten lastensuojelun sijaishuollon osalta. Kuten aikaisempina vuosina on todettu, tämä on realistinen tavoite, mutta etenkin uuden lain tuomien velvoitteiden siirtymävaiheessa, tavoitteen toteutuminen vaatii realistista talousarvioharkintaa. Suun terveydenhuolto / Hanna Oksala Talousarvio on laadittu sisältämään palkankorotukset. Palkkakustannuksissa ei suurta eroa vuoteen 2015 verrattuna. Sijaisiin on varattu rahoitusta, koska tiedossa on muun muassa useita äitiyslomia. Uusia vakansseja ei esitetä. Toimintaa kehitetään arvioimalla kriittisesti ostopalveluja ja edelleen
osa erikoishammaslääkäripalveluista joudutaan ostamaan. Ostopalveluja käytetään vain lakisääteisten toimintojen turvaamisessa. Potilastuloja arvioidaan kertyvän hieman enemmän kuin 2015 talousarviossa. Investoinneissa esitetään vuodelle 2016 kone- ja laitehankintoja. Työterveyshuolto / Arto Raassina Työterveyshuolto on nettobudjettiyksikkö. Budjetti on laadittu niin, että tulot kattavat menot. Vuodelle 2016 ei ole esitetty vakanssimuutoksia. Tämän hetkisen arvion mukaan nykyiset hinnat kattavat toimintakulut myös ensi vuonna. Raision toimipisteessä on tarvetta muutamalle vastaanottohuoneelle, jotta kaikkeen vastaanottotarpeeseen voidaan vastata. Naantalin toimipisteelle suunnitellaan uusia tiloja, koska nykyisistä vuokratiloista joudutaan luopumaan. Naantalin kaupunki tarjoaa uusia tiloja omistamastaan virastotalosta. Uusien tilojen remontin on suunniteltu tapahtuvan vuonna 2016. Uusien tilojen kalustukseen on varattu investointiosassa varat. Vuoden 2016 aikana selvitetään työterveyshuollon jatkovaihtoehdot. Uuden kuntalain mukaan työterveyshuollon tulee yhtiöittää työterveyshuollon ulos myytävät sairaanhoitopalvelut vuoden 2016 loppuun mennessä, jos se toimii kilpailuilla markkinoilla. Työterveysyksikön ulos myytävien sairaanhoitopalveluiden osuus on tällä hetkellä noin 15 % kokonaismyynnistä. Seuraamme lainsäädännön kehittymistä, sote-ratkaisua ja alueellisia linjauksia ennen päätöksen tekoa. Vammaispalvelut / Hannele Leppänen, Paula Ranne Vammaispalvelut Raision ja Ruskon vammaispalvelujen yhteistoiminta-alueen suurimpana haasteena on monien vuosien ajan ollut se, että vammaispalveluissa on yksi työntekijä hoitanut n 30000 asukkaan väestöpohjan vammaispalvelujen palvelutarpeet. Tähän on sisältynyt myös merkittävä osa mielenterveyskuntoutujien palveluista. Henkilöstörakenteeseen on saatu korjausta siten, että käytettävissä on toinen sosiaalialan työntekijä sekä yksi osa-aikainen toimistotyöntekijä. Vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja hallintolain vaatimukset suhteessa asiakkaiden tarpeisiin, lain vaatimusten täyttämiseen sekä uusien työskentelykäytäntöjen luomiseen nähden resurssit ovat edelleen äärimmäisen tiukat. Toimistotyön kautta on saatu helpotusta esimerkiksi laskutukseen ja henkilökohtaisten avustajien palkanmaksukäytäntöihin. Toisaalta Ruskon kehitysvammaisten palvelut hoidetaan aikaisemmasta poiketen vammaispalvelujen toimesta. Vammaispalveluissa tulisi jatkossa panostaa entistä tukevammin ammattitaitoiseen, kehittämismyönteiseen, sitoutuvaan, riittävään ja aktiivisen asenteen omaavaan henkilökuntaan. Vuoden 2016 haasteisiin kuuluvat sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelujen välinen työnjako ja pian tämän jälkeen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistyminen. Vammaispalvelujen haasteena on ollut se, että kun sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kiristetään säästösyistä, haetaan samoja palveluja erityislain eli vammaispalvelulain nojalla. Lain tulkinta tulisi olla käänteinen.
Käytännön haasteita tuovat palvelusuunnitelmien/asiakassuunnitelmien päivittäminen, tiettyjen palvelujen kasvun hillitseminen (mm. henkilökohtaiset avustajat, kuljetuspalvelut). Muilta osin kasvu on ollut säntillinen ja kasvuennuste on maltillinen. Suuret asunnonmuutostyöt ja kallis tehostetun palveluasumisen tarve voivat kuitenkin yllättäen tehdä ison loven budjettiin. Näitä ei voi tarkalleen ennustaa ja kalliin hinnan vuoksi varata määrärahoja budjettiin. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon budjetissa on huomioitu kasvavat kustannukset omaishoidon tuessa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluissa. Kehitysvammahuoltoon esitetään yhtä uutta sosiaaliohjaajan vakanssia. Sosiaaliohjaajan työpanos on tarkoitettu työtoiminnan ohjaamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Edellisiä vuosina tehtävä on hoidettu palkkatuella työllistetyn työntekijän työpanoksena. Tänä vuonna 2015 toukokuusta lähtien, työtoiminta on ollut ilman ohjaajaa, koska TE -toimiston myöntämät palkkatukimäärärahat loppuivat. Vakinainen ja oikeanlaisen koulutuksen omaavan työntekijän toimesta työtoiminnan kehittäminen olisi mahdollista ja jatkossa ostopalveluita voisi edelleen vähentää. Uudesta vakanssista syntyvä kustannus on vähennetty asiakaspalveluostoista. Vastaanottopalvelut / Arto Raassina Budjetin lähtökohtana on nykyinen toiminta. Uusia vakansseja ei esitetä. Toimintaa tehostetaan kohdistamalla toimintaa eniten palveluja tarvitseviin. Työttömien terveystarkastukset toteutetaan omana toimintana ja paljon palveluja tarvitsevien hoitosuunnitelmat päivitetään. Omahoitoa kehitetään verenohennuspotilaiden hoidossa. Terveysneuvonnan budjetissa ei esitetä muutoksia. Toiminnassa uutena tulee isyyslain muutos, jonka mukaan isyyden tunnustaminen voi jatkossa tapahtua äitiysneuvolassa. Tämän lakisääteisen muutoksen vaikutuksia ei pystytä vielä arvioimaan. Vastaanottotoiminnassa valtion korvaukset erikoislääkärikoulutukseen ovat pienentyneet 30 % vuoden 2014 tasosta. Tämä merkitsee 43.000 alenemaa tuloissa. Muuten budjetissa ei muutoksia. Rekrytoinneissa on onnistuttu ja virkoihin ja toimiin on hyvin hakijoita. Säilytämme hyvän työnantajan maineen hyvän perehdytyksen, toimivan tiimimallin ja tutortoiminnan avulla. Lähijohtamisen vahvistamisella tavoitellaan työtyytyväisyyden lisäämistä henkilöstön keskuudessa. Hoitotarvikejakelussa kustannukset ovat nousseet. Laitoshoidon lopettaminen siirsi kustannuksia avohoitoon ja muutenkin avohoidossa hoidetaan yhä pitempään. Myös diabetestarvikkeissa on käytön ja hintojen nousua. Kustannukset nousevat Raisiossa 30.000 ja Ruskolla 50.000. Lisääntynyt avohoito nostaa myös laboratorio- ja kuvantamiskustannuksia.