Kivistö kaupunginosa 23 Marja-Vantaan keskusta-asuminen 1

Vantaan kaupunki Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Marja-Vantaa -projekti Kivistö kaupunginosa 23 Marja-Vantaan keskusta-asuminen 1 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen sekä tonttijaon selostus, joka koskee 10.12.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 230900.

1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kivistössä, rakenteilla olevan Kehäradan pohjoispuolella. Suunnittelualue rajautuu lounaissivustaltaan Vanhaan Nurmijärventiehen, kaakossa tulevaan Ruusukvartsinkatuun ja luoteessa Lipunkantajanpuiston välityksellä Kivistön olemassa olevaan pientaloalueeseen. Alueen itäpuolelle sijoittuu Aurinkokiven palvelurakennuksen tontti. Alueelta on lyhimmillään noin 100 m tulevan Kehäradan Kivistön aseman sisäänkäynteihin. Asemakaava-alueen rajaus ilmakuvassa Asemakaava-alueen sijainti Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavaluonnoksessa

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.1.1 Marja-Vantaan keskusta-asumisen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230 600... 4 2.1.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 230 900 valmistelu... 5 2.1.3 Osallistumis-arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet... 7 2.1.4 Nähtävillä oloaikana saadut muistutukset... 7 2.1.5 Saadut lausunnot... 7 2.1.6 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tarkistukset... 7 2.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus... 8 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 9 3 LÄHTÖKOHDAT... 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 9 3.1.2 Luonnonympäristö... 9 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 11 3.1.4 Maanomistus... 14 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 20 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 20 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 20 4.3.1 Osalliset... 20 4.3.2 Vireille tulo... 21 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 21 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 22 4.4.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteet... 22 4.4.2 Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteet... 23 4.4.3 Liikennesuunnittelun tavoitteet... 26 4.4.4 Julkisten palveluiden tavoitteet... 27 4.4.5 Laatukriteerit... 27 4.4.6 Rakentamisen määrä... 29 4.4.7 Taiteen tavoitteet... 29 4.5 Suunnitelman sisältämät vaihtoehdot... 30 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 30 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 31 5.1 Kaavan rakenne... 31 5.1.1 Mitoitus... 34 5.1.2 Palvelut... 36 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 38 5.3 Aluevaraukset... 38 5.3.1 Korttelialueet... 38 5.3.2 Muut alueet... 39 5.3.3 Tekninen huolto... 39 5.4 Kaavan vaikutukset... 40 5.4.1 Sosiaaliset vaikutukset... 40 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 44 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 46 5.4.4 Vaikutukset talouteen... 46 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 46 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 47 5.7 Nimistö... 47 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 47 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 47 6.2 Toteuttaminen... 47 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 47 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... 48

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava- ja asemakaavan muutos sekä tonttijako nro 230 900, Marja- Vantaan keskusta-asuminen 1 Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella Marja-Vantaan keskustan asuinalueelle, Kivistön tulevan juna-aseman läheisyyteen kerrostalo- ja kaupunkipientaloasumista ja lähipalveluja. Asemakaavalla mahdollistetaan asuntojen rakentaminen noin 1000:lle ihmiselle sekä lähipalvelujen ja työtilojen toteuttaminen. Kerrostalot ovat enimmillään kuusikerroksisia ja kaupunkipientalot 2-3 -kerroksisia. Asuinrakentaminen edellyttää pysäköintitalon rakentamista. Yhteensä rakennusoikeutta sisältyy kaavaan noin 45 000 ka-m 2, joka on eri tyyppistä asumista. Asemakaavan muutos koskee Kehäradan asemakaavan katualueen rajaa Vanhan Nurmijärventien kohdalla. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tilastolomake Asemakaavakartta ja -määräykset Havainnekuva, pelastusreitit ja 3D-mallinnos, Vantaan kaupunki Arkkitehtikonsulttien korttelisuunnitelmat ja perspektiivikuvia kortteleittain Katujen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 2012/Vantaan kaupunki Katupoikkileikkaukset, Ramboll Finland Oy 2012/Vantaan kaupunki Johtokartta, yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 2012/Vantaan kaupunki Vesihuollon yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 2012/Vantaan kaupunki Sähköverkon yleissuunnitelma, Vantaan Energia 2012 Havaintoalueet liito-oravien elinpiiristä 2012 (karttakuva) Muut liitteet: Marja-Vantaan keskusta-asumisen alueen meluselvitys, 2011, WSP Finland Oy Asemakaavaa havainnollistavaa aineistoa. BST- arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy ja Arkkitehtitoimisto HMV Oy 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230600 selvityksineen ja liitteineen Sosiaalisten vaikutusten arviointi, 2011 Sito Oy Kaavataloustarkastelu, 2011 Sito Oy, Rapal Oy Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelma; Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, raportti 14.3.2011 Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hulevesisuunnitelma, 2010 FCG Oy Marja-Vantaan pyöräilykaupunkiselvitys, 2010, Strafica, Motiva Design Manual, 2011, WSP Group Finland Oy Marja-Vantaan lepakkokartoitus 2009, 2010 Faunatica Oy Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen alueen asuntotuotannon toteutusjärjestyksen ja vuosittaisen asukasluvun kasvun ennuste, Marja-Vantaa-projekti, Gilbert Koskela, 2012

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.1.1 Marja-Vantaan keskusta-asumisen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230 600 Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen havainnekuva 11.4.2011, Marja-Vantaa-projekti Asemakaavatyö laadittiin koko Marja-Vantaan tulevalle keskustalle siinä laajuudessa kuin se oli ajankohdassaan oleellista. Suunnittelualue ulottuu etelässä Tikkurilantieltä Kivistön olemassa olevaan pientaloalueeseen pohjoisessa, Vanhalta Hämeenlinnantieltä lännessä Murtotien asemakaavoittamattoman asuinalueen reunaan idässä. Asemakaavan muutosluonnos käsitteli Kehäradan voimassa olevaa asemakaavaa, erityisesti rata-alueen kattamista. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos perustuu v. 2008 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtiryhmien kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Voittaneen työn laatijat, Arkkitehdit Harris-Kjisik Oy toimivat myös asemakaavatyön konsultteina. Kilpailun keskeinen tavoite oli löytää uutta, 2000 -luvun urbaania kaupunkikeskustaa kuvaava kokonaisratkaisu, joka liittäisi Kehäradan pohjois- ja eteläpuoliset korttelit yhdeksi kokonaisuudeksi ja johon liittyisi julkisten ulkotilojen huomioiminen kansalaisten olohuoneina.

5 Keskustakilpailun voittaneen ehdotuksen vahvuutena pidettiin erityisesti pyöreiden muotojen yhdistämistä perinteiseen suomalaiseen ruutukaavasommitteluun. Julkiset tilasarjat, kuten aukiot ja puistot korostavat eri luonteisten kaupunkitilojen vahvuuksia. Ehdotuksen nähtiin myös parhaiten täyttävän vaiheittaisen toteutuksen vaatimukset. Keskustan kaavatyön keskeiset laatu- ja kestävän kaupunkisuunnittelun mukaiset tavoitteet on kirjattu kaavaselostukseen. Suunnitteluratkaisu mahdollistaa hyvin erilaisten asuntojen toteuttamisen eri kansalaisuuksia ja eri varallisuustasoja edustaville, erilaisille ihmisille erilaisine tarpeineen tasaisesti sijoitettujen julkisten palvelujen vaikutuspiirissä. Tavoitteena oli, että etäisyyttä eri palvelupisteiden välillä olisi enimmillään n. 230 m. Välimatkaa on jouduttu jatkosuunnittelun yhteydessä tarkentamaan. Myös kohtuuhintainen ja erityisryhmiä palveleva asuntotuotanto on huomioitu. Hyvät ja esteettömät yhteydet keskustaalueelta Marja-Vantaan laajoille virkistysalueille, esim. Vantaajoen varteen sekä liito-oravien elinympäristöjen turvaaminen huomioitiin suunnittelussa. Keskusta-asumisen kaavasuunnitelman kaupunkirakenne muodostuu lähes suorakaiteen muotoisesta kaupunkibulevardien kehästä, joka länsipäässään liittyy tulevan Kehäradan Kivistön asemaan ja bussiterminaaliin. Olemassa olevan pientaloasutuksen suuntaan pohjoisessa ja idässä uusi keskusta rajautuu virkistysalueisiin. Etelässä Tikkurilantietä on esitetty siirrettäväksi noin mittansa verran kauemmaksi radasta, jolloin Tikkurilantien varteen saataisiin lentomeluttomalle alueelle enemmän asuinkortteleita. Tien korjausrakentaminen tullee ajankohtaiseksi noin 15 vuoden kuluttua, jolloin tien siirrosta on syytä tehdä päätökset. Asemakaavaluonnokseen liittyy runsas aineisto eri selvityksiä. Koko valmisteluaineisto oli nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnot syksyllä v. 2010. Kaavaratkaisua muutettiin oleellisesti Kehäradan varressa, liittyen Kehärata-projektissa esiin nousseisiin pohjavesikysymyksiin ja niiden huomioimiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi 11.4.2011 aineiston jatkosuunnittelun pohjaksi. Keskustan laaja, noin 12 000-14 000 asukkaan asuinalue rakennetaan sopivan kokoisina osa-alueina ja niille laaditaan asemakaavaehdotukset suoraan toteutukseen liittyen. Tämän asemakaava-alueen kaupunkirakenne noudattaa luonnosaineiston muita keskustasuunnittelun periaatteita: kortteleiden koordinaatisto noudattaa pääkadun eli Ruusukvartsinkadun ja sille kohtisuoria linjauksia. Sekoittuneessa korttelirakenteessa on yhdistelty kerrostaloja ja kaupunkipientaloja: projektin johtoryhmän tekemän linjauksen mukaisesti asuntojakaumasta 60 % tuli olla kerrostaloasuntoja ja 40 % kaupunkipientaloja. Kaava-alueen rajaukseen on vaikuttanut erityisesti suunnittelukysymykset Kehäradan varteen sijoittuvissa kortteleissa: niiden asemakaavaehdotus, Marja- Vantaan keskusta-asuminen 2 valmistellaan hallinnolliseen käsittelyyn loppuvuodesta 2012. 2.1.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 230 900 valmistelu Asemakaavaehdotuksen laatiminen käynnistyi lokakuussa 2011 kumppaneiden valintamenettelyllä. Kumppaneiden valintaperusteet valmisteltiin Marja-Vantaa-

6 projektissa yhdessä yrityspalveluiden kanssa ja Marja-Vantaa-toimikunta hyväksyi ne 3.10.2011. Tarjouspyyntökirje lähetettiin sähköpostitse 21 rakennusliikkeelle, joista kuusi jätti tarjoutumisen suunnitelmineen määräaikaan mennessä. Suunnitelmien arvioinnin ja neuvottelujen kautta toteuttajakumppaneiksi valittiin viisi rakennusliikettä: yhteenliittymä Avainrakennuttaja Oy ja T2H Rakennus Oy, Lujatalo Oy, Rakennustoimisto Pohjola Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja YIT Rakennus Oy. Neuvotteluissa olivat mukana kaupungilta Marja-Vantaaprojekti, yrityspalvelut ja apulaiskaupunginjohtaja. Marja-Vantaa-toimikunta hyväksyi kumppanivalinnat kokouksessaan 27.2.2012. Kumppaneille ja lehdistölle järjestettiin tiedotustilaisuus Vantaan ympäristökeskus Leijassa 5.3.2012. Projektin edustajat selostivat kaavasuunnittelun etenemistä ja aikataulua, rakennusliikkeiden arkkitehtisuunnitelmat esiteltiin. Tilaisuudessa kerrottiin myös alustavat ajatukset, miten korttelit tullaan jakamaan eri rakentajille. Asemakaavoituksen aloituskokous järjestettiin 16.3.2012 ja siihen oli kutsuttu sekä linjaorganisaation että kumppaneiden edustajat. Huhtikuussa 2012 laadittiin asemakaavatyön nro 230 900 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisälsi alkuperäisen kumppanien hakumenettelyn alueen Kehäradan varresta Lipunkantajanpuiston reunaan: aikataulullisista syistä oli jo tuolloin mahdollista, että suunnittelualue jaetaan kahteen osaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa selostettiin asukastilaisuudessa Kanniston asukastilassa 8.5.2012. Asemakaavatyötä on valmisteltu yhteistyössä rakennusliikkeiden ja kaupungin linjaorganisaation kanssa. Yhteensovittaminen eri hankkeiden kesken on kaavaprosessin aikana keskittynyt kaupunkirakenteen keskeisiin kysymyksiin kuten kerrosluvut sekä sitä vastaava rakennusoikeus ja autopaikat, kattomuodot, asuinrakennusten tyypit, jne. Kaavatyöstä järjestettiin seminaari 29.5.2012 Tikkurilan lukiossa, jonne oli kutsuttu rakennusliikkeiden edustajien lisäksi kaupungin virka- ja luottamusmiehiä. Tilaisuuden teemana oli erityisesti kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon toteutuminen kaava-alueella. Suunnitelmia ja kaavatyön tilannetta esiteltiin tilaisuudessa. Marja-Vantaa-toimikunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle on selostettu suunnittelun etenemistä 11.6.2012 ja kaupungin valtuustolle 14.6.2012. Asemakaava-aineisto hyväksyttiin Marja-Vantaa-toimikunnassa 13.8.2012, kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20.8.2012 ja kaupunginhallitus hyväksyi sen asetettavaksi nähtäville 27.8.2012, jolloin myös projekti valtuutettiin pyytämään siitä tarvittavat lausunnot. Aineisto oli nähtävillä 12.9. 11.10.2012 välisen ajan ja sitä esiteltiin kaikille avoimessa tilaisuudessa Kanniston asukastila Kannussa 5.9.2012. Vastaanotto oli pääsääntöisesti myönteistä ja rakentavaa. Nähtävillä oloaikana ei jätetty muistutuksia, saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

7 2.1.3 Osallistumis-arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet Mielipiteitä saatiin kolme kappaletta: 1 Liikennevirasto 8.5.2012 Rautatieliikenteen aiheuttamat melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat on otettava rakenteellisesti huomioon. Tämä saavutettaneen rakenteellisin keinoin. Vastaus: rautatieliikenteen melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat on huomioitu ratasuunnittelussa rakenteellisina ratkaisuina niin, että asuinkortteleissa radan varrella ei tarvita lisää teknisiä rakenneratkaisuja. Huom: tämä mielipide koskee vain rata-alueeseen rajautuvia kortteleita, jotka eivät sisälly kaavatyöhön 230 900. 2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) 2012. Asemakaava-alueelle on rakennettava uutta vesihuoltoverkostoa laaditun vesihuollon yleissuunnitelman mukaisesti. Väliaikaisten järjestelyjen toteutus- ja kustannusvastuista tulee sopia erikseen. Vastaus: vesihuollon väliaikaisista ratkaisuista ja niiden toteutus- ja kustannusvastuista on sovittu erikseen. 3 Vantaan Energia 7.5.2012 Asemakaavaehdotuksessa on huomioitava alueelle tulevien muuntamoiden sijainnit. Vastaus: muuntamoiden sijainti on huomioitu suunnittelussa. 2.1.4 Nähtävillä oloaikana saadut muistutukset Muistutuksia ei jätetty. 2.1.5 Saadut lausunnot Lausuntoja pyydettiin 10 kpl ja saatiin 2. Niissä ei ollut huomautettavaa. 2.1.6 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tarkistukset Kaava-aineistoa on ollut tarpeen tarkistaa vähäisiltä osin: - Vanhaan Nurmijärventiehen rajautuva kevyen liikenteen katualue ja sen itäpuolinen pihakatu on muutettu tavalliseksi katualueeksi - rakennusoikeuksia on tarkistettu vastaamaan hankesuunnittelua - korttelinumerot on korjattu - LPA- korttelin kerroslukua on nostettu V:een, jotta varmistetaan kaikkien tarvittavien autopaikkojen mahtuminen pysäköintilaitokseen (pysäköintilaitoksen suunnittelu ei ole kuulunut tähän työvaiheeseen vaan se tehdään myöhemmin Kivistön Pysäköintiyhtiöön liittyen) - keskusta-alueen keskitettyyn jätteiden keräysjärjestelmään liittyen kaavamääräyksiä on tarkistettu 5:n osalta (ympäristöhäiriöt ja energiahuolto): Asemakaava-alueen kiinteistöjen on liityttävä Marja-Vantaan keskustaan rakennettavaan keskitettyyn alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Rakentamisohjeessa osoitetaan putkikeräysjärjestelmän edellyttämät kiinteät ja maanalaiset rakenteet korttelialueilla. -kaava-alueelle on asemakaavaluonnoksen suunnittelun yhteydessä laadittu selvitys luolapysäköinnistä. Tämän mahdollistamiseksi tulevaisuudessa on lisätty määräys: Asemakaava-alueella on kielletty reikien poraaminen kallioon esim. maalämpöä tai kaivoja varten.

8 2.1.7 Kokoukset ja päätökset Asemakaavaehdotuksen suunnitteluaineistoa on käsitelty maankäyttö - ympäristön johtoryhmässä (joka toimii myös Marja-Vantaa-projektin johtoryhmänä), monissa suunnittelukokouksissa linjaorganisaation asiantuntijoiden kanssa ja Marja-Vantaa-toimikunnassa. Suunnitteluaineistoa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitelty yleisölle asukastilaisuudessa 8.5.2012. Työ on Marja- Vantaa projektin suunnitteluohjelmassa vuodelle 2012, jolloin siitä on kerrottu myös kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginhallitukselle työohjelmien selostusten yhteydessä. Kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa 14.6.2012 selostettiin koko keskustan mutta erityisesti aloituskortteleiden suunnittelutilannetta. Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdessä on esitelty Marja-Vantaan keskustaasumisen suunnittelua useina vuosina sekä tätä kaavatyötä v. 2012. Marja-Vantaa-toimikunta on hyväksynyt toteuttajakumppaneiden valintaperusteet 3.10.2011 ja kumppanivalinnat 27.2.2012. Suunnittelun tilannetta, aikataulua sekä kaavan sopimuksien valmistelua selostettiin 11.6.2012. Toimikunta käsittelee asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvien sopimusten aineistot 13.8.2012. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on selostettu suunnittelun tilannetta ja aikataulua 11.6.2012. Muut kokoukset: - Marja-Vantaa-toimikunta 13.8.2012 - kaupunkisuunnittelulautakunta 20.8.2012 - kaupunginhallitus 27.8.2012 - Marja-Vantaa-toimikunta 12.11.2012 - kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2012 - kaupunginhallitus 17.12.2012 - kaupunginvaltuusto 17.12.2012 2.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus Asemakaavatyö on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan ja Marja-Vantaan osayleiskaavan mukainen. Asemakaavalla toteutetaan Marja-Vantaan visiota sekä Vantaan kaupungin ja Marja-Vantaan strategisia tavoitteita. Myös pääkaupunkiseudun MAL -sopimus asettaa Vantaan asuntotuotannolle määrällisiä tavoitteita, joita tämän kaavatyön kautta on mahdollista toteuttaa. Tavoitteellisen uudisrakentamisen asuinkerrosala on noin 45 000 ka-m 2. Asuinrakentamisesta 83 % sijoittuu kerrostaloihin ja 17 % kaupunkipientaloihin. Kerrostalojen autopaikat sijoitetaan maanpäälliseen pysäköintilaitokseen, kaikkiaan n. 400 kpl. Kaupunkipientaloissa yksi autopaikka asuntoa kohden sijoitetaan asunnon välittömään läheisyyteen ja toista autoa varten voidaan ostaa pysäköintioikeus Marja-Vantaan Pysäköinti Oy:n hallinnoimasta pysäköintitalosta. Vanhan Nurmijärventien ja Ruusukvartsinkadun varteen sijoitetaan kadunvarsipysäköintiä vieras- ja asiakaspysäköintiä varten. Tavoitteena on tuoda kaava-alueelle kivijalkakerroksiin pienimuotoisia palvelutyötiloja etenkin pääkatujen varrella. Nämä tilat tulee heti alussa rakentaa muita kerroksia korkeampina tiloina, jotta ne voidaan myöhemminkin ottaa monipuoli-

9 sesti liike-palvelu-työ -käyttöön. Tiloja ei lasketa rakennusoikeuteen. Liike-, palvelu- ja/tai työtiloja voi alueelle sijoittua arviolta n. 1500 ka-m 2. Pysäköintitaloon Ruusukvartsinkadun varressa tulee rakentaa asukastiloja, enintään niitä voi olla n. 500 ka-m 2. Tiloja hallinnoi todennäköisesti Vantaan kaupunki, mutta asukastiloja koskevat päätökset tehdään erikseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavasuunnittelun pohjana olleita rakennussuunnitelmia jatketaan toteutussuunnitelmiksi, joiden pohjalta rakentamisen on määrä alkaa heti asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Tavoitteena on, että kortteleissa on asukkaita Kehäradan avautuessa liikenteelle loppuvuodesta 2014. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Vanhan Nurmijärventien aluetta lukuun ottamatta asemakaavoittamatonta, rakentamatonta, luonnontilaista metsää. Se sijaitsee Marja- Vantaan ydinkeskustan asemakaavaluonnosalueen länsiosassa. Kaava-alueen luoteis- ja pohjoispuolella on asemakaavoitettua Kivistön pientaloaluetta ja lounaispuolella Kivistön koulu. Suunnittelualuetta rajaavan Ruusukvartsinkadun rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2013, Kehärata ja Kivistön asema ovat rakenteilla. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue sijoittuu laajan suurimuotoisen reunamoreeniselänteen loivasti kohti koillista laskevalle alarinteelle. Korkeuseroa on enimmillään 9 m. Suunnittelualueella maaston ylin kohta on lännessä Vanhan Nurmijärventien varrella 57 metriä merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualueen pohjoisosassa luonnoksessa esitetyn Ruusukvartsinpolun koillispuolella on kumpare, jonka korkein kohta on 54,5 m/mpy. Suunnittelualueen matalin kohta on Aurinkokivenkujan kohdalla koillisessa 48 m/mpy. Maaperä on alueella vaihteleva. Vanhalta Nurmijärventieltä laskevan moreenirinteen ja keskellä olevan moreenikumpareen välissä on tasanne, jonka keskellä on savialue ja reunoilla silttiä. Tasanne osuu suunnilleen kortteliin 23125. Eteläisemmän suunnittelualueen maaperä on moreenia tai silttiä. Pintavedet valuvat suunnittelualueen ulkopuolelle Koivupäänojaan ja siitä edelleen Vantaanjokeen. Alue on kuusivaltaisen metsän peitossa. Paikoin on lehtipuutiheikköjä tai vesakkoa ja kuivemmilla paikoilla myös mäntyjä. Pienilmasto ei ole erityisen kylmä tai lämmin. Maisemakuva on metsäinen ja suljettu.

10 Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Marja-Vantaan alueen kasvillisuus ja eläimistö tunnetaan varsin tarkasti. Marja- Vantaan osayleiskaava-alueelle on tehty lepakkoselvitys, liito-oravaselvityksiä, kääpä- ja kasvillisuuskartoituksia, sammakko- ja matelijakartoitus sekä linnustoselvityksiä. Koko Vantaan kattavassa kääpäinventoinnin esiselvityksessä (Keijo Savola) ei alueella todettu sellaisia vanhan metsän kuvioita, joihin olisi ollut tarpeen kohdentaa yksityiskohtaista lajistoselvitystä kääpien tai muun lahopuulajiston osalta. Sama todetaan myös Metsätähti Oy:n tekemässä rata-alueen ympäristöineen kattaneessa luontoselvityksessä. Marja-Vantaan alueen metsälinnusto tulee rakentamisen takia korvautumaan osittain kaupunkilajistolla, mutta myös säilyy itä- ja pohjoisosien luonnontilaan jätettävillä puistoalueilla. Linnustossa ei ole Luontotutkimus Salonen Oy:n vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia lajeja. Koko Marja-Vantaan alueella on tehty liito-oravakartoitus v. 2004, 2009 ja 2011-2012. Lajin lisääntymispaikat sekä kulkuyhteydet on otettu kaavoituksessa huomioon lain edellyttämällä tavalla. Tältä asemakaava-alueelta ei ole löydetty missään vaiheessa, eikä erityisesti v. 2011-2012 selvityksessä, liito-oravien papanoita tai pesäpuita eikä alueen läpi kulje tärkeitä liito-oravien kulkureittejä. EU:n luontodirektiivin nelosliitteen lajeista Marja-Vantaan alueella esiintyy myös lepakoita, joista teetettiin selvitys vuonna 2009. Lepakoilla ei todettu suunnittelualueella olevan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, joita tulisi suojella. Lepakoiden kulkureitit ovat samoja kuin liito-oravalla ja otetaan huomioon suunnittelussa. Muut asemakaava-alueella mahdollisesti tavattavat lajit ovat sellaisia, joilla Suomessa on todettu elinvoimainen kanta, joten niiden esiintymistä alueella ei tarvitse erikseen selvittää. Matelijoitten ja sammakkoeläinten elinolosuhteet alueella saattavat jopa parantua alueelle rakennettavien hulevesialtaiden ja ojien ansiosta. Maaperä ja pohjavesi Kaava-alueen yleispiirteiset pohjasuhteet on esitetty maaperäkartassa. Alueella esiintyy jääkauden jälkeisten ranta- ja jokivaiheiden aiheuttamaa maa-ainesten lajittuneisuutta. Maalajikerrokset ja niiden tiiveysaste voivat vaihdella pienipiirteisesti koko alueella. Pintamaalajikartan mukaan alue on pääosin siltti- ja moreenialuetta. Paikoin maanpinnassa esiintyy ohuita savikerroksia. Hienojakoista maata on noin 2 m syvyydelle maanpinnasta. Siltin alapuolella on hiekkaa ja tiivistä moreenia tai soraa. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen tai kallioon. Kallionpinta tai tiivis pohja vaihtelee alueella karkeasti noin 1...4 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden taso on arviolta noin 1...3 m nykyisen maanpinnan alapuolella. Maaperä on routivaa. Rakennettavuus maaperän suhteen

11 Rakennukset voidaan pääosin perustaa suunnittelualueella anturoilla kantavan pohjamaan tai kallion varaan. Pintaosan pehmeä pintakerros voi edellyttää massanvaihtoa. Piha-alueet voidaan perustaa pohjamaan varaan. Pintaosan pehmeä pintakerros voi edellyttää massanvaihtoa. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja -suunnitelmia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualue on tällä hetkellä asumaton. Keskustan kaava-alueelle on sijoittumassa 12 000 14 000 asukasta, josta arviolta 1000 sijoittuu tälle asemakaava-alueelle. Keskustan kaavaluonnoksen alueelta on laadittu alustavaa aineistoa talvella 2011 kokonaisuuden vaiheittaisesta rakentumisesta ja väkiluvun kasvusta (ks. liite), joka perustuu samaan vuosittaiseen rakentamisen määrään. Kaava-alue kuuluu Kivistön kaupunginosaan (kaupunginosa 23), jossa suunnittelualueen pohjoispuolella asuu tällä hetkellä noin 2 700 asukasta. Yhdyskuntarakenne

12 Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Kivistön pientaloalue. Kivistön nykyinen keskusta on vaatimaton. Marja-Vantaan keskustan asuntoalue tukeutuu alkuvaiheessa osittain nykyisiin keskustan palveluihin: alueelta löytyy ruokakauppa, baari, kioski ja kirkko. Marja-Vantaan osayleiskaavan mukaan tärkeimmät kaupunginosatasoiset palvelut tulevat sijoittumaan uuden Kehäradan Kivistön aseman läheisyyteen. Kaupungin tavoitteeksi on Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavatyön yhteydessä asetettu, että Kivistön rautatieaseman ympärille sijoittuvaan ns. Colosseumin kortteliin saadaan ruoka- ja erikoiskauppaa heti ensimmäisten uusien asukkaiden muuttaessa Kehäradan vaikutuspiriin Kehäradan valmistumisen jälkeen. Kauppakeskuksen asemakaavatyöt käynnistyvät kumppaneiden valinnan jälkeen, arviolta alkuvuodesta 2013. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Nykyiset lähimmät julkiset lähipalvelut ovat Kivistössä: siellä on useita päiväkoteja, neuvola, Kivistön koulu (ala-aste) sekä vuonna 2011 käyttöön otettu Kanniston koulu (ala-aste), jonka yhteydessä toimii nuoriso- ja asukastila sekä hammashoitola. Lähin yläasteen koulu on Vantaankosken koulu, jonne on etäisyyttä n. 2,5 km. Muut julkiset palvelut sijaitsevat Martinlaaksossa ja Myyrmäessä. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Kivistön lisäksi Vantaanpuistossa. Aluekeskustason palvelut ovat Myyrmäessä. Lähimmät nykyiset työpaikka-alueet ovat keskustan eteläpuolella Piispankylässä, Åbyssä ja Vantaankoskella. Valtatie 3:n varteen tulee sijoittumaan keskustan työpaikka- ja palvelualue sekä Vehkalan aseman ympäristöön, Kehä 3:n varteen pääkaupunkiseudun laajin uusi työpaikkakeskittymä. Aurinkokiven koulu-, päiväkoti-, lastenneuvola-, kuvataide- ja musiikkiopetuksen tiloja sisältävästä rakennuskokonaisuudesta on meneillään yleinen suunnittelukilpailu kesällä 2012, jonka tulokset ratkaistaan loppuvuodesta 2012. Rakennuksen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön joko v. 2015 tai 2016: tätä koskevat päätökset tehdään erikseen. Rakentuessaan Aurinkokivi korvaa nykyisen Kivistön koulun. Aurinkokiven asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus tonttijakoineen on nähtävillä ja lausunnoilla kesällä 2012. Virkistys Alueella ei ole asemakaavoitettuja virkistysalueita. Pohjoisessa alue rajautuu Lipunkantajanpuistoon, jonne rakennetaan ulkoilu reitistöä ja pohjoisemmaksi Lipputien lähelle urheilukenttä. Kivistön koululta lähtee yhdyslatu Keimolaan. Nykyistä metsää käytetään virkistykseen. Lipunkantajanpuiston pohjoispuolella sijaitsee kaavoitetulla alueella koirien ulkoiluttamiseen tarkoitettu Punakivenpuisto ja noin kilometrin päässä koilliseen sijaitsee Kanniston urheilukenttä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä tai muinaismuistoja vaan ne sijoittuvat Vantaajoen läheisyyteen.

13 Liikenne Kaava-alue rajautuu Vanhaan Nurmijärventiehen, jossa kulkee muutamia bussireittejä. Kaavaluonnosalueen ydinkeskustan pääkaduilla tulee kulkemaan busseja ja lähimmät bussipysäkit tulevat sijoittumaan kaava-alueen eteläosaan Ruusukvartsinkadulle sekä Vanhalle Nurmijärventielle. Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuolto Alueella ei ole rakennettua kunnallistekniikkaa. Kehäradan rakentaminen katkaisi Kivistön alueen runkovesijohtolinjan, jota varten on rakennettu korvaava johtoyhteys, johon liittyy mm. väliaikainen pumppaamo Kehäradan varressa, tämän kaava-alueen eteläpuolella. Hulevedet Alue on nykyisin rakentamatonta ja sen sade- ja sulamisvedet johtuvat luonnon reittejä pitkin kohti Koivupäänojan latvaosia. Energiahuollon lähimmät reitit Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Melulähteet ja meluselvitys Kaava-alue sijoittuu Marja-Vantaan osayleiskaavassa lentomeluvyöhykkeelle 3, joka ei aseta reunaehtoja asumiselle. Merkittävin melunlähde, joka rasittaa kaava-aluetta, on tie- ja pääkatuverkon liikenne. Tulevan Kehäradan liikenteen melu ei ulotu tänne. Raide- sekä tie- ja pääkatuverkon tulevaa liikennemelun määriä on selvitetty asemakaavaluonnosta (230600) varten laaditussa meluselvityksessä. (Marja- Vantaan keskusta-asumisen alueen meluselvitys, WSP Finland Oy, 25.3.2010, päivitetty 3.3.2011). Meluselvityksessä tie- ja katuliikenteen sekä raideliikenteen melulaskennat perustuvat vuodelle 2030 laadittuihin liikenne-ennusteihin. Selvityksen mukaan raideliikenteen aiheuttama melu ei ulotu kaava-alueelle: Kehärata on n. 6 metriä syvässä kaivannossa kaava-alueen kohdalla Marja- Vantaan keskustassa, jolloin melu ei pääse leviämään ympäristöön. Lentomelu Tiedot lentomelusta ja sen kehityksestä perustuvat Finavian julkaisemiin lentomelun verhokäyriin, jotka ovat vahvistuneet Uudenmaan maakuntakaavassa ja edelleen Marja-Vantaan osayleiskaavassa. Asemakaava perustuu osayleiskaavan ratkaisuun lentoliikenteen melun osalta. Lentoliikenne ei kuitenkaan estä rakentamista eikä häiritse ulkotilojen käyttöä. Lentoliikenteen melua on kuultavissa koko kaava-alueella. Asemakaava-alue sijaitsee lentomeluvyöhykkeellä m3 (Lden 50-55 db), joka ei estä uusien asuinalueiden rakentamista. Lentomeluvyöhykkeen m2 (Lden 55-60 db:n) raja kulkee pienimmillään 300 m etäisyydellä alueesta etelään. Keskustan asemakaavaa varten laaditussa meluselvityksessä tutkittiin lento- ja maaliikenteen aiheuttaman melun yhteisvaikutusta. Selvityksen mukaan niiden

14 yhteisvaikutuksen ei voida katsoa kasvavan merkittävästi: yhteisvaikutus 1-2 db:n luokkaa. Raideliikenteen runkomelu Kehäradan avoratasuunnittelun osana on tehty runkomeluselvitys (Akukon Oy, Kehärata, avorataosuuden rakentamissuunnittelu, Runkomelun tarkennettu selvitys, 15.3.2010). Kehäradan suunnittelussa on huomioitu runkomelun ja tärinän torjunta teknisillä ratkaisuilla, jotka täyttävät asuinalueen vaatimustason. Selvityksen perusteella Marja-Vantaan keskustan kohdalle on esitetty eristyskyvyltään 10 db tai paikoin 13 db:n sepelinalusmattoihin perustuva runkomelueristys siten, että junaliikenne ei tule aiheuttamaan runkomeluhaittoja avorataosuuksien ympäristössä sijaitseviin nykyisiin tai suunniteltuihin rakennuksiin ja niissä oleskeleville ihmisille. Tämä tarkoittaa, ettei runkomelua tarvitse erikseen huomioida radan varren asemakaavoituksessa tai rakentamisessa. Tie- ja pääkatuverkon liikennemelu Nykytilanteessa suunnittelualueella ei ole tieliikenteestä aiheutuvaa melua. Vuonna 2011 tehdyssä meluselvityksessä todettiin, että Vanhan Nurmijärventien koillispuolella ja Ruusukvartsinkadun pohjoispuolella melutason ohjearvot eivät ylity rakennusten pihoilla, koska rakennukset on massoiteltu kadun suuntaisesti. Maaperän haitta-aineet Alueella ei ole pilaantuneita yms. maita. Kemikaalien varastointi Transmeri Oy:n alue sijaitsee 1,5 km päässä asemakaava-alueesta, joten kyseiseen asemakaavaehdotukseen kemikaalien varastointi ei aseta reunaehtoja. Ilman epäpuhtaudet ja pienhiukkaset Keskustan asemakaavaluonnoksesta pyydettiin asiantuntijoiden lausunto ilman epäpuhtauksien ja pienhiukkasten osalta. Valtatie 3:n ilmanpuhtauden seuranta ei ulotu kaava-alueelle. Suunnittelualueella ei ole ilman epäpuhtauksia tai pienhiukkasia aiheuttavia toimintoja. Tulevaisuudessa liikennemäärien aiheuttamat ilman epäpuhtaudet pystytään hallitsemaan normaalein menetelmin eli kasvillisuuden, ilmastoinnin ja pihojen suojaisuuden avulla. 3.1.4 Maanomistus Tilasta 409-8-0 omistaa 85 % Kiinteistö Oy Vantaan Erikas, joka on 100 %:sesti kaupungin omistama sekä 15 % Barker-Littoinen Oy. Asemakaavaluonnokseen liittyvien sopimusten mukaan Barker-Littoisen omistama määräosuus siirtyy kaupungin omistukseen, kun keskustan ensimmäinen sitä koskeva asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. Vantaan kaupunki on ostamassa maa-alueet omistukseensa ennen ensimmäisen asemakaavan lainvoimaisuutta.

15 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, erityisesti tuomalla uusia asukkaita erinomaisten, ilmastonmuutosta hillitsevien joukkoliikenneyhteyksien vaikutusalueelle. Maakuntakaava (YM 8.11.2006) Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavan muutoksessa alue on edelleen taajamatoimintojen aluetta

16 Marja-Vantaan osayleiskaava (KV 19.6.2006, tullut voimaan 9.7.2008) Suunnittelualue on merkitty tehokkaan asumisen alueeksi A1: "Alueelle saa rakentaa ensisijaisesti kerrostaloja". Suunnittelualue on osayleiskaavan lentomeluvyöhykettä m3 (LDEN 50-55 db), joka ei aseta rajoituksia asumiselle. Asemakaavat Kehäradan asemakaava (KV 15.12.2008) koskee radan rakentamiseen tarvittavia rautatie- ja rautatieasema-alueita sekä aseman toiminnan kannalta välttämättömiä tie- ja katualueita, kuten esim. Vanhaa Nurmijärventietä. Kehäradan asemakaavaa esitetään tarkistettavaksi ko. katualueen rajan osalta.

17 Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos 230 600 (KH 11.4.2011) laadittiin Marja-Vantaan tulevalle keskusta-alueelle, lukuun ottamatta valtatie 3:n varressa osayleiskaavassa olevia C-kortteleita. Muutosluonnoksen osuus käsitteli Kehäradan voimassa olevaa asemakaavaa. Rautatiealuetta on paikoin esitetty kavennettavaksi. Rata-aluetta on myös määrätty katettavaksi aikaisempaa enemmän. Keskustan kaavatyön yhteydessä tavoitteena oli mm. osayleiskaavaa tehokkaampi maankäyttö, jotta saataisiin Kehäradalle ja sen joukkoliikennepalveluille enemmän käyttäjiä. Luonnoksen laatimisen yhteydessä osayleiskaavan PY alueiden sijoitusta muutettiin jonkin verran. Syynä oli erityisesti linjaorganisaation toiveet sekä tarkentuneet asukasennusteet. Osayleiskaava-vaiheen selvityksiä täydennettiin kaavatyön 230 600 yhteydessä ja asemakaava-aineistoon sisältyykin huomattava määrä uusia selvityksiä, koskien erityisesti hulevesien hallintaa, maisemasuunnittelua, polkupyöräilyä, liikennemelua, pysäköintiä, luolapysäköinnin mahdollisuuksia, liikennemelua, kivijalkakerrosten liike-palvelutiloja, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia, jne. Näitä tausta-aineistoja on hyödynnetty tämän asemakaavan suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät aineiston asetettavaksi nähtäville alkusyksystä 2010 ja siitä pyydettiin myös lausunnot. Kau-

18 punkirakennetta oli syytä muuttaa erityisesti Liikennevirastolta saadun lausunnon perusteella: Kehärata-projektissa todettiin pohjavesien virtaamista saatujen uusien tietojen vuoksi tarpeelliseksi korottaa radan tasausta, jonka seurauksena radan varteen sijoitettiin virkistysaluetta aiemman korttelirakenteen sijaan. Myös rautatiealueen ylittävän Lumikvartsinkadun sillan paikkaa siirrettiin noin 30 m länteen, joka vaikutti osaltaan katuverkkoon ja korttelirakenteeseen. Finavian lausunnon perusteella kaavaratkaisua tarkistettiin alueen eteläosassa, Tikkurilantien varressa: kortteleiden suuntausta etelään muutettiin ja julkisivumateriaaleista annettiin lisämääräys: julkisivumateriaalein ei saa lisätä melun heijastusvaikutuksia. Lisäksi asuntojen ilmanottoa Tikkurilantien suunnasta rajoitettiin. Tämän kaavan osa-alueesta Finavialla ei ollut huomautettavaa. Tarkistettu asemakaava-aineisto työstettiin kevääksi 2011: kaupunkisuunnittelulautakunta (4.4.2011) ja kaupunginhallitus hyväksyi (11.4.2011) sen jatkosuunnittelun pohjaksi. Luonnoksen pohjalta laaditaan osa-alueittain asemakaavaehdotukset valtuuston hyväksyttäväksi. Näistä ensimmäisenä on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan toukokuussa 2012, mutta hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallintooikeuteen. Toisena kaavatyönä on hallinnollisessa käsittelyssä Aurinkokiven koulu-päiväkoti-lastenneuvola-asukastilat mahdollistava kaavatyö. Keskustan kaavaluonnoksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia tutkittiin syksyllä 2010 ja niitä koskevat raportit huomioitiin kaavaluonnoksen tarkistuksissa mm. kaavamääräyksissä. Raportit ovat keskustan kaavaselostuksen oheisaineistoa. Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 230 900 eroaa jonkin verran asemakaavaluonnoksen 230 600 kaupunkirakenteesta. Korttelirakennetta on muokattu Aurinkokiven tontin siirron mukaiseksi: Aurinkokiven palvelurakennus siirrettiin rajautumaan keskustan pääkokoojakatuun, Ruusukvartsinkatuun. Rakennusten massoittelu ja kerrosluvut ovat muuttuneet tarkemman arkkitehtisuunnittelun myötä. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kiinteistöt ovat Vantaan kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Vantaan hulevesiohjelma on hyväksytty Vantaan valtuustossa 2009. Sen jälkeen hulevesien hallinnan lähtökohdat ja periaatteet Marja-Vantaalla on selvitetty ja määritelty Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelmassa (25.2.2009 FCG Planeko Oy). Suunnitelma on hyväksytty kunnallistekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoksessa 17.3.2009.

19 Marja-Vantaan keskusta-alueen hulevesien hallinnasta on laadittu tarkennettu hulevesisuunnitelma (14.1.2010 FCG Oy), joka noudattaa osayleiskaavaalueelle määriteltyjä hulevesien hallintaperiaatteita ja on mitoitukseltaan tarkennettu vastaamaan asemakaavaluonnoksen maankäyttötehokkuutta. Tarkastelualueena on ollut keskustan asemakaava-alue siihen liittyvine valuma-alueineen, yhteensä kokonaispinta-alaltaan noin 2,4 km 2. Suunnitelma on päivitetty koko keskustan osalta talvella 2011 (FCG OY). Keskusta-alueen yleisille puisto- ja aukioalueille sijoittuvien hulevesien hallintarakenteiden maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet ja periaatteet on esitetty Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelmassa. Maisemasuunnittelun jälkeen on laadittu Design Manual (WSPGroup, 2011) erityisesti katujen, aukioiden ja puistojen teknisten rakenteiden ja kalusteiden valinnan aineistoksi. Keskustan putkijätejärjestelmän mahdollisuuksia on selvitetty vuoden 2012 aikana ja Marja-Vantaa-toimikunta on ottanut periaatteellista kantaa, että järjestelmään tulee varautua. Putkijätejärjestelmää koskevat päätökset tehdään vuoden 2012 kuluessa ja järjestelmän rakentaminen on huomioitu kaavasuunnittelussa. Marja-Vantaan (asukas)pysäköintiä toteuttamaan ja hallinnoimaan tarvitaan pysäköintiyhtiö, jonka perustamiseen, taloudelliseen toteutettavuuteen, toimintaperiaatteita on selvitetty vuoden 2012 kuluessa. Pysäköintiyhtiötä koskevat päätökset tehdään erikseen. Asemakaavasuunnittelu perustuu keskitettyyn pysäköintiratkaisuun, erityisesti maanpäällisiin pysäköintitaloihin. Kaikki selvitykset ja suunnitelmat on kirjattu selostukseen tausta-aineisto-osaan. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen pohjoispuolella on asemakaavoitettua Kivistön pientaloaluetta ja lännessä Kivistön koulu. Kaava-alue rajautuu luoteis- ja koillissivustaltaan Aurinkokiven asemakaavaehdotukseen, joka on nähtävillä ja lausunnoilla kesällä 2012. Kaavatyö mahdollistaa Aurinkokiven palvelurakennuksen (yhtenäiskoulu, päiväkoti, lastenneuvola, asukastilat, ym.) toteuttamisen, mutta kaavaan sisältyy myös Lipunkantajan puisto urheilukenttineen. Aurinkokiven suunnittelusta on järjestetty yleinen arkkitehtikilpailu, jonka tulokset ratkaistaan alkuvuodesta 2013. Kaavatyö viedään valtuuston käsittelyyn joulukuussa 2012. Aurinkokivi tulee valmistuttuaan korvaamaan Kivistön nykyisen koulun. Aurinkokiven koillispuolella puolestaan sijaitsee Marja-Vantaan asuntomessualueen kaava-alue, johon sisältyy mm. keskustan pääkokoojakatu Ruusukvartsinkatu. Tämä katu sivuaa asemakaavaa 230 900 Kehäradan puoleisella sivustalla. Vantaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asuntomessualueen asemakaavan toukokuussa 2012, mutta päätöksestä on valitettu Helsingin hallintooikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 31.10.2012. Kaupunki kuuluttaa asemakaavan voimaan 28.11.2012. Ruusukvartsinkadun ja Kehäradan välisen alueen asemakaavaa on valmisteltu rinnan tämän asemakaavatyön kanssa ja se etenee hallinnolliseen käsittelyyn joulukuussa 2012. Marja-Vantaan kaupunkikeskuksen, joka sisältää mm. kauppakeskuksen, kaavatyöt käynnistyvät kumppaneiden valinnan jälkeen v. 2013.

20 Kehärata-projektiin liittyen Kivistön aseman lähikatujen kuten Vanhan Nurmijärventien rakennussuunnittelu etenee syksyllä 2012. Myös Ruusukvartsinkadun ja muiden keskustan katujen sekä kunnallistekniikan suunnittelu etenee kokonaisuutena: Kehäradan rakentaminen katkaisi Kivistön vesihuoltoreitit, joille rakennetaan korvaavia linjauksia. Radan rakentaminen etenee Kivistössä v. 2012. Vantaanjoen ylittävä ratasilta on valmis. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Marja-Vantaa -projektin keskeinen tavoite on turvata uuden kotikaupungin toteuttamismahdollisuudet. Suunnittelun tarve liittyy kaupungin strategisiin tavoitteisiin tuoda pääkaupunkiseudunkin näkökulmasta merkittävää kaupunkirakennetta ja palveluja erityisen hyvien raideliikenneyhteyksien varteen. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on laadittu asuinrakentamisen ja palvelujen toteuttamiseksi alueelle. Tavoitteena on, että alueelle on muuttanut asukkaita liikennöinnin alkaessa Kehäradalla loppuvuodesta 2014. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelu on käynnistetty Vantaan kaupungin toimesta ja se sisältyy Marja- Vantaa -projektin keskeisiin työtehtäviin vuodelle 2012. Asemakaavasuunnittelun käynnistämiseen liittyy myös kaupungin velvoite osaltaan luoda edellytykset 2000 asunnon vuosituotannolle sekä turvata asemakaavallisen varannon vuosittainen kasvu. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Alueen ja viereisten alueiden omistajat, vuokralaiset, asukkaat, yritykset ja työntekijät (naapurit) Kaupunginosan ja lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukasyhdistykset ja muut yhdistykset Keimolan omakotiyhdistys Kunnan jäsenet Kaupungin viranomaiset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, HSL, HSY, RHK, Tiehallinto, Finavia Vantaan Energia Oy, Gasum Oy, Elisa Communications Oyj Kunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat Ne, jotka katsovat olevansa osallisia

21 4.3.2 Vireille tulo Tämän kaavatyön nro 230 900 aloittamisesta ja vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 29.4.2012 sekä kirjeitse (MRL 62 ) alueen maanomistajille, naapureille ja viranomaisille 26.4.2012. Asemakaavatyö on Marja-Vantaan suunnitteluohjelmassa vuodelle 2012 ja siitä on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä, Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdessä helmikuussa 2012. Marja-Vantaa-projektin internet-sivuilta on voinut seurata työn etenemistä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaehdotuksen aineistoa on valmisteltu yhteistyössä rakennuttajien ja heidän arkkitehtikonsulttien ja taiteilijoiden kanssa. Mukana ovat olleet yhteenliittymä Avainrakennuttaja Oy ja T2H Rakennus Oy, Lujatalo Oy, Rakennustoimisto Pohjola Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja YIT Rakennus Oy ja heidän arkkitehtikonsultit BST- arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy ja Arkkitehtitoimisto HMV Oy. Katusuunnittelusta on vastannut konsulttina Ramboll Oy. Lisäksi mukana ovat olleet Kehärata-projektin ja sen konsulttien, Vantaan Energian sekä Vantaan kaupungin asiantuntijat. MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 26.4.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 26.4.2012 ja siitä järjestettiin tapaaminen osallisille 8.5.2012. Tilaisuuteen osallistui n. 20 henkeä. Keskustelu tilaisuudessa oli rakentavaa ja myönteistä. Osallistumisarviointisuunnitelmassa suunnittelualue oli kaavaehdotuksen aluetta laajempi, ulottuen Kehäradan rautatiealueelle asti. Kuulemiskirjeisiin (OAS 26.4.2012) saatiin seuraavat mielipiteet: 1 Liikennevirasto 8.5.2012 Rautatieliikenteen aiheuttamat melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat on otettava rakenteellisesti huomioon. Tämä saavutettaneen rakenteellisin keinoin. Meluriskialue olisi hyvä esittää kaavaehdotuksessa. Kulkuyhteydet kiinteistöllä tulee järjestää siten, ettei synny tarvetta kulkea rautatien poikki luvatonta reittiä. Vastaus: rautatieliikenteen melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat on huomioitu ratasuunnittelussa rakenteellisina ratkaisuina niin, että asuinkortteleissa radan varrella ei tarvita lisää teknisiä rakenneratkaisuja. Huom: tämä mielipide koskee vain rata-alueeseen rajautuvia kortteleita, jotka eivät siis sisälly kaavatyöhön 230 900. 2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) 31.5.2012 Asemakaava-alueelle on rakennettava uutta vesihuoltoverkostoa laaditun vesihuollon yleissuunnitelman mukaisesti. Väliaikaisten järjestelyjen toteutus- ja kustannusvastuista tulee sopia erikseen. Vastaus: vesihuollon väliaikaisista ratkaisuista ja niiden toteutus- ja kustannusvastuista on sovittu erikseen. 3 Vantaan Energia 7.5.2012 Asemakaavaehdotuksessa on huomioitava alueelle tulevien muuntamoiden sijainnit.

22 Vastaus: muuntamoiden sijainti on huomioitu suunnittelussa. 4 Museovirasto 24.5.2012 Museovirastolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Muu tiedottaminen osallisille Suunnittelu on organisoitu laajaan yhteistoimintaan perustuen, jolla on turvattu mahdollisimman hyvät vuorovaikutusmenettelyt. Projektissa toimii linjaorganisaation edustajien kanssa asumisen, liikenne - ympäristön ja palvelut - kulttuurin yhteistyöryhmät, joissa suunnittelukysymyksiä on pohdittu eri näkökulmista. Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdissä vuosina 2008-2012 on esitelty laajasti Marja-Vantaan keskusta-asumisen suunnittelua ja siitä on kerrottu projektin internet-sivustoilla. Aloituskortteleiden kumppanivalinnasta järjestettiin tiedostustilaisuus Leijassa 5.3.2012. Asemakaavaehdotuksen suunnittelutilannetta esiteltiin luottamusmiehille ja suunnittelutyöryhmälle suunnatussa seminaarissa 29.5.2012. Kaavaaineistoa on esitelty Marja-Vantaa-toimikunnassa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa kevätkaudella 2012. Kaupunginvaltuustolle suunnittelun tilannetta on selostettu 14.6.2012. Lisäksi katso kohta 2.1.2. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Marja-Vantaan visiota noudattaen tavoitteet muodostuvat toiminnallisista, visuaalisista ja kestävän ympäristön mukaisista tavoitteista. Näihin liittyen tavoitteena on kotikaupunki, taidekaupunki ja kestävä kaupunki. Kotikaupunki tarkoittaa mm. elinympäristöä, jossa asuminen sijoittuu lähelle työntekoa sekä virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia. Taidekaupungin tavoite on visuaalisesti erinäköinen kaupunki, jossa käytetään monipuolisesti värejä ja taidetta rakennusten arkkitehtuurissa sekä ympäristörakentamisessa. Kestävä kaupunki puolestaan ympäristöä, jossa kestävän kehityksen mahdollisuudet on huomioitu mahdollisimman laajasti. 4.4.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteet Alueen suunnittelun tärkein lähtökohta on muodostaa tulevalle Marja-Vantaan kotikaupungille uusi urbaanin asumisen keskus, joka liittyy Kehärataan ja keskustatoimintojen alueeseen sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti. Tavoitteena on luoda keskustamaista kaupunkirakennetta: rakennukset rakennetaan kiinni katuun ja katutasoon on mahdollista rakentaa liike- ja työtiloja. Paikan imagon ja omaleimaisuuden luominen on yksi tärkeä tavoite uuden asuinalueen suunnittelussa. Marja-Vantaan vision mukaisia suunnittelun tavoitteita tuetaan: erityisesti vision mukaisesti kestävä kehitys on oleellinen osa alueen tulevaisuutta. Joukkoliikennekaupunki antaa erityisen hyvät lähtökohdat liikenteellisille tavoitteille. Joukkoliikenteen merkitystä tuetaan järjestämällä luontevia ja sujuvia yhteyksiä sekä Kehäradan asemille että linja-autoterminaaleille. Jalankulku ja pyöräily asetetaan tärkeään rooliin. Pyöräilyn tarpeet huomioidaan kaikissa tilamitoituksissa.

23 Pysäköinti perustuu keskitettyyn pysäköintiin, jonka hallinnoimiseksi perustetaan Marja-Vantaan Pysäköintiyhtiö. Tavoitteena on myös tuoda taide osaksi arkkitehtuuria ja elämisen arkea. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteita on täsmennetty ja tavoitteista on käyty laajaa keskustelua linjaorganisaation sekä eri osallisten (mm. asukkaat, toimijat, asiantuntijat ja luottamusmiesryhmät) kanssa. 4.4.2 Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteet Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteiden valintaa varten on Marja-Vantaalle laadittu työkaluksi "kestävä ostoslista", josta on käytetty myös nimeä ekologinen ostoslista. Alkuperäisen aineiston on työstänyt Harris-Kjisik Arkkitehdit Oy. Kestävän kaupunkisuunnittelun ostoslistan keskeinen tavoite on toimia kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden asettelun ja valintojen työvälineenä eri suunnitteluhankkeissa. Siihen ei sisälly yleisiä lainsäädännön, eri asetusten ja rakentamismääräysten jo sisältämiä velvoitteita. Ostoslistan tavoitteita voidaan sisällyttää asemakaavamääräyksiin, sopimuksiin ja edelleen jatkosuunnittelussa rakentamistapaohjeisiin niin haluttaessa. Ostoslistan laatimisen aikana ei vielä ole vakiintunutta käytäntöä ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen tarpeiden huomioimiseksi laadituista uuden ajan asemakaavamääräyksistä tai muista konkreettisista suunnittelun toimintamalleista, joten ostoslistaa voi olla tarpeen päivittää lähivuosina. Kestävän kaupunkisuunnittelun ostoslistan tavoitteet toteutuvat myös lukuisten yksittäisten henkilöiden, ei pelkästään kaupunkisuunnittelun suunnitteluprosessien valintojen myötä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tuetaan asukasosallistumista ja asukkaiden sitoutumista alueeseen: heille tarjotaan mahdollisuus mielipiteen ilmaisemiseen ja vaikuttamiseen esimerkiksi tietoverkkosovelluksissa. 1 Asuminen Marja-Vantaan keskustassa asutaan monipuolisesti lähellä palveluja ja työtiloja. Alueen tulee rakentua omaleimaisista rakennuksista, katu- ja ulkotiloista. Asuntojen tulee olla kooltaan, tilaratkaisultaan, rahoitus- ja hallintamuodoiltaan vaihtelevia, teknisesti ja esteettisesti joustavia ja niiden tulee voida mukautua erilaisiin elämän vaiheisiin ja -tyyleihin. Näillä keinoin lisätään ihmisten viihtyvyyttä, varaudutaan tulevaisuuden muutostarpeisiin ja pidennetään rakennusten elinkaarta. Erilaisten asumismahdollisuuksien lisäksi kannustetaan ihmisiä tarttumaan näihin muuntomahdollisuuksiin: tavoitteena on, että asukkaat sitoutuvat asuinalueeseensa, tuntevat siitä vastuuta, huolehtivat ja kehittävät sitä edelleen. tavoite A1 Tarjotaan alueella erilaisia muuntojoustavia asuntoja eri elämäntyyleihin ja - tilanteisiin. tavoite A2 Työnteko tulee olla mahdollista kotona tai lähellä kotia. Etätyöntekoon tarjotaan houkuttelevia mahdollisuuksia. Asuinrakennusten huoneistot voivat olla myös pienyrittäjien toimitiloja. Vastaavasti toimistorakennusten suunnittelussa varau-