Totta, tarua ja varhentamisen käytänteitä Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto katja.mantyla@jyu.fi
Ikä ja kielenoppiminen Varhaisen kielenoppimisen tutkimuksesta Varhaista kielenoppimista kaikkialla (Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutushanke) Kielileiri 31.1.2019
Varhennettu kielenopetus avain kaikkeen kielitaitoon? Not. Kriittisen periodin hypoteesi (critical period hypothesis, CPH) ensimmäisen kielen omaksumisen kriittinen periodi sijoittuu noin ikävuosien 2-11 välille (Penfield & Roberts 1959; Lenneberg 1967) sovellettu toisen kielen omaksumisen (second language acquisition, SLA) tutkimusperinteeseen, hyödynnetty myös vieraan kielen oppimista ja opettamista koskevassa tutkimuksessa Kriittinen kausi (critical period) vai herkkyyskausi (sensitive period)? Kauden alku ja loppu: vähittäinen vai äkillinen? Oppimisen mahdollisuudet: lukkiutuuko oppiminen kauden päätyttyä? Ihmisellä on eri herkkyyskausia Aivojen kehittyminen jatkuu 20-25 vuotiaaksi Eri ominaisuuksilla / taidoilla erilaisia herkkyyskausia?: esim. havaitsemisen ja motoriikan kehityksen herkkyyskaudet? Eri kielellisten aspektien / taitojen oppimisella erilaisia herkkyyskausia?: esim. ääntäminen, kielioppi, sanasto Aikuisella oppijalla erilaisia vahvuuksia kuin lapsilla
Ikä ja vieraan kielen oppiminen: Opetuksen vaikutukset? Mikä vaikuttaa? opetuksen kesto ja toistuvuus opetuksen menetelmät opetuksen systemaattisuus ja jatkumo opettajan kielitaito
Kun verrataan varhain ja myöhemmin aloittaneita -puhevalmiudet ja valmius kommunikoida, käyttää kieltä oikeissa tilanteissa suurempi varhaisilla kuin myöhemmin kielen opiskelun aloittaneilla -into ja asenne -sanasto ja kielioppi ehkä kehittyvät verrokkeja enemmän (opettajan kielitaidon vaikutus). Tulokset ristiriitaisia. ). Sanaston oppiminen jatkuvaa; mahdollisesti sidoksissa kieliympäristön tarjontaan ja mahdollisuuksiin? -tekstin ymmärtäminen ehkä?
Kun verrataan varhain ja myöhemmin aloittaneita -pitkän aikavälin hyödyt? / perinteinen kielitaitokäsitys?/opetusmenetelmät ja oppimisen tavat? -toisaalta: kun verrataan 1., 2. & 3 luokalla aloittaneita yhtä paljon opetusta saaneita, varhainen aloitus ei takaa mitään (Cummins, J. 2001; De Bot, K. 2014; García, O. & Wei, L. 2014; Inha, K. & Huhta, A. 2018; Jaekel, N. et al., 2017; Muñoz, C. 2014; Nikolov 1999; Palojärvi, A., Palviainen, Å. & Mård- Miettinen, K. 2016; Tragant, E., Muñoz, C. & Spada, N. 2016, Wilden, E. & Porsch, R. 2018)
Ikä ja toisen/vieraan kielen oppiminen: Mitä mitataan? Kielitaito saavutettu kielitaito verrattuna syntyperäisen kielenkäyttäjän suoritukseen (esim. Abrahamsson & Hyltenstam, 2009); syntyperäisyyden ongelmallisuus saavutettu kielitaito kielitaidon arvioinnin asteikolla mitattuna (esim. opetussuunnitelmien tavoitetasot) Koeasetelmassa / testissä suoriutuminen testituloksen ja pitkäkestoisen oppimisen suhde? Jääkö esim. lyhytkestoisessa harjoittelussa saavutettu oppimisen tulos pysyväksi? Oppimisen nopeus (Rate of Learning) Tutkimuksissa vaihtelua eri ikäisten ja eri kielitaidon alueiden välillä; aiemmat oppimiskokemukset ja strategiat voivat vaikuttaa aikuisten tuloksiin
Ikä ja toisen/vieraan kielen oppiminen: Mitä opitaan? Kielen eri osa-alueet ääntäminen (esim. Flege 1999; Moyer 2004); mahdollisesti eniten tutkittu; eniten näyttöä lasten / varhain aloittaneiden etevämmyydestä? syntaksi / morfologia (esim. Tagarelli et al. 2015); vaihtelevia tuloksia; myös nuoret ja aikuiset vahvoja; ks. myös Hartshorne et al. tulossa) sanasto (Kroll et al. 2002; Palmer & Havelka 2010); sanaston oppiminen jatkuvaa; mahdollisesti sidoksissa kieliympäristön tarjontaan ja mahdollisuuksiin? Eri kielet lähtökielen ja kohdekielen suhde; monikielisyyden vaikutus (esim. Kaiser et al. 2015) oppimisalttiutta tutkittu myös keinotekoisten kielten avulla (Ferman & Karni 2010)
Ikä, vieraan kielen oppiminen ja opetus: yhteenvedoksi Yksilöiden välinen vaihtelu suurta: oppimiseen vaikuttaa oppijan iän lisäksi iso joukko muita tekijöitä Jokaisen oma kielirepertoaari kehittyy / muuttuu elämänkaaren ajan, myös aikuisuudessa; uusia kieliä voi oppia myös aikuisena; aikuiset saattavat oppia paremmin joitain seikkoja, esim. kielioppia Oppimista tukevat vahvasti erilaiset sosiaalisen ympäristön tekijät (kieliympäristö; asenneympäristö; opetuksen ja opiskelun menetelmät jne.)
Varhaista kielenoppimista kaikkialla - täydennyskoulutus https://varhaistakielenoppimista.wordpress.com/
Case 1: Ruotsia päiväkodissa Godmorgon Susan huvud, axlar! (Taputtaa päätä, olkapäitä.) Miten se meni se hämähäkki-laulun loppu? Mä osaan jo tän alun : Imse, vimse, spindel Kom hit! (Lapsi vilkuttaa ohimennen.) Godmorgon! Projektin ja kohtaamisten myötä kieli jäi elämään. https://varhaistakielenoppimista.wordpress.com/opetusmateriaalit/ (finska och svenska)
Ohjaajien kokemuksia Päiväkodin henkilökunnan kieliprojekti-idean lämmin vastaanotto ja ilolla mukaan lähteminen, johtajan suostumus. Infokirje vanhemmille 1/2018 Vanhemmiltakaan ei tullut vastustusta tai kieltäviä kannanottoja Ajatuksena oli herättää lasten mielenkiinto ja myönteinen asenne vieraita kieliä kohtaan Lapset lähtivät mukaan uteliaan innokkaina Lapset kertoivat omaehtoisesta harjoittelustaan, kyselivät milloin jatkamme Eräs vanhempi varhensi hoitoon tuloa osallistumisen mahdollistamiseksi https://varhaistakielenoppimista.wordpress.com/opetusmateriaalit/ (finska och svenska)
Case 2: ranskan esittelyä 3. luokkalaisille Historiaa, perussanastoa Tavoitteena saada 3. luokkalaiset valitsemaan ranska valinnaiskielenä
Case 3: englantia kummiluokalle Neljäsluokkalaiset valitsivat sadun ryhmissä, käänsivät enkuksi ja tekivät käsikirjoituksen ja esittivtä näytelmän ekaluokkalaisille kummioppilaille Lisänä jatkotyöstöä sana- yms. Pelejä Satuja ja lauluja muissakin projekteissa Kummioppilaiden hyödyntäminen. Lapset oppivat toisiltaan
Case 4: Kikatus-kokeilu Maahanmuuttajaoppilaiden kielten /kulttuurin esittely. Oppilaat itse asiantuntijoina.
Case 5: ruotsia ja liikuntaa Erilaisia liikuntapelejä ja leikkejä på svenska
Case 6: Ruotsi ja ruotsin kieli-päivä Varsin heterogeeninen ja haastava ryhmä Koko päivä Ruotsi/ruotsi-teemasta Missä ruotsia puhutaan, millainen maa Ruotsi on Pelejä, leikkejä, satuja, tehtäviä Perusfraaseja ja -sanastoa Päivän kruunasivat *isot* korvapuustit
Case 7: viikon sanat eri kielillä Viikon teema: sirkus Oppilaat saivat valita sanat Koulun näytöille pyörimään sanat eri kielillä
Lähtökohtana voi siis olla Joku tietty kieli Joku tietty teema/sanasto Kielen ja jonkun muun oppiaineen yhdistäminen Oppilasryhmät ja heidän linkkaamisensa yhteen mikä sopii sinun kouluusi/päiväkotiisi? mitä tavoittelet?
Yhteistä kaikille projekteille Aikomus/halu jatkaa Jonkun verran työtä ja suunnittelua mutta kun sen on kertaalleen tehnyt, se on resurssina itselle Vanhemmat myötämielisiä Lapset poikkeuksetta innostuneita ja kiinnostuneita. Myös ne, jotka ensi alkuun ovat vastahankaan.
www.kielileiri.jyu.fi Kielileirin kokemuksista: mihin tahansa toimintaan voi ujuttaa sen pienen palan kieltä ja kulttuuria
Paloja kielileiriltä
Paloja kielileiriltä
Paloja kielileiriltä
Kirjallisuutta Abrahamsson N, Hyltenstam K (2009) Age of onset and nativelikeness in a second language: Listener perception versus linguistic scrutiny. Language Learning 59: 249 306 Alanen, L. & K. Karila (Eds.), 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino Birdsong, David, ed. (1999). Second language acquisition and the critical period hypothesis. Mahwah (NJ): Erlbaum. Blakemore, S.-J., Burnett, S. & Dahl, R. E. (2010). The Role of Puberty in the Developing Adolescent Brain. Human Brain Mapping, 31, 926 933. Brinck I. and R. Liljenfors (2013). The Developmental Origin of Metacognition, Infant and Child Development 22: 85 101. Cummins, J. (2010) Instructional Conditions for Trilingual Development, International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 4:1, 61-75. De Bot, K. (2014) The effectiveness of early foreign language learning in the Netherlands. Studies in second language learning and teaching. 4 (3), 409-418. Ferman S. & Karni A (2010) No childhood advantage in the acquisition of skill in using an artificial language rule. PLoS ONE 5(10): e13648. García, O. & Wei, L. (2014) Translanguaging: Language, Bilingualism, and Education. New York, NY: Palgrave MacMillan. Green, C.S. & D. Bavelier (2008) Exercising Your Brain: A Review of Human Brain Plasticity and Training-Induced Learning, Psychol Aging. 2008 December ; 23(4): 692 701. doi:10.1037/a0014345.
Kirjallisuutta Hartshorne, J. K., J.B. Tenenbaum & S. Pinker (2018, tulossa). Critical period for second language acquisition: Evidence from 2/3 million English speakers. Cognition. http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/kieltenkarkihanke/varhentaminen Jaekel, N., M. Schurig, M. Florian & M. Ritter. (2017) From Early Starters to Late Finishers? A Longitudinal Study of Early Foreign Language Learning in School. Language Learning 67:3, 631 664 James, A & James, AL (2004) Constructing Childhood: Theory, Policy, and Social Practice. Basingstoke: Palgrave Macmillan Kormos, J. & K. Cziser (2008). Age Related Differences in the Motivation of Learning English as a Foreign Language: Attitudes, Selves, and Motivated Learning Behavior, 58, 2, 327-355. Kroll, J. F., Michael, E., Tokowicz, N., & Dufour, R. (2002). The development of lexical fluency in a second language. Second Language Research, 18, 137 171. Lai, E. (2011) Metacognition: A literature review. Pearson Research Report. Lenneberg E.H. (1967) Biological foundations of language. New York: Wiley. Mäkelä, N. & T. Parviainen. Miten lapsen aivot kehittyvät? Posteri, Jyväskylän yliopisto. Marinova-Todd SH, Marshall DB, Snow CE (2000) Three misconceptions about age and L2 learning. TESOL Quarterly 34: 9 34
Kirjallisuutta Meulman N, Wieling M, Sprenger SA, Stowe LA, Schmid MS. (2016) Age Effects in L2 Grammar Processing as Revealed by ERPs and How (Not) to Study Them. PLOS One 2016 Moyer, A. 2004: Age, accent, and experience in second language acquisition: an integrated approach to critical period inquiry. Multilingual Matters. Muñoz, C. (2014) Contrasting Effects of Starting Age and Input on the Oral Performance of Foreign Language Learners, Applied Linguistics, 35 (4), 463 482. Muñoz, C., & Singleton, D. (2011). A critical review of age-related research on L2 ultimate attainment. Language Teaching, 44(1), 1-35. Nikolov, M. (1999). Why do you learn English? Because the teacher is short : A study of Hungarian children s foreign language learning motivation. Language Teaching Research, 3(1), 33 65. Nippold, M. A. (2016). Later Language Development: School-age children, adolescents, and young adults (4th ed.). Austin, TX: Pro-Ed. OPH 2017: Kokeilu vieraan kielen aloittamisesta ensimmäisellä luokalla
Kirjallisuutta Palojärvi, A., Palviainen, Å. & Mård-Miettinen, K. (2016). Suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikielistä pedaogogiikkaa päiväkodissa. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylän Yliopistopaino. Penfield W. & Roberts, L. (1959) Speech and brain mechanisms. Princeton: Princeton University Press. Rosselli, M. Alfredo Ardila, Esmeralda Matute & Idaly Vélez-Uribe. (2014). Language Development across the Life Span: A Neuropsychological/Neuroimaging Perspective. A review article. Neuroscience Journal, Volume 2014, Article ID 585237. Schneider, W. (2008). The development of metacognitive knowledge in children and adolescents: Major trends and implications for education. Mind, Brain, and Education, 2(3), 114-121. Scovel, T. (2000). The younger, the better myth and bilingual education. In R. D. González and I. Melis (eds.). Language Ideologies. Critical Perspectives on the Official English Movement. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Singleton D (2007) The critical period hypothesis: Some problems. Interlingüística 17: 48 56 Singleton, D & Lengyel, Z. eds. (1995). The age factor in second language acquisition : a critical look at the critical period hypothesis. Clevedon [England]: Philadelphia. Sun He, R. Steinkrauss, J. Tendeiro & K. De bot (2015) Individual differences in very young children's English acquisition in China: Internal and external factors. Bilingualism: Language and Cognition, Available from: https://www.researchgate.net/publication/278392552_individual_differences_in_very_young_children's_english_acquisition_in_china_internal_and_external_factors [accessed May 04 2018]. Tagarelli K. M., Borges Mota M. & Rebuschat P. (2015). Working memory, learning conditions, and the acquisition of L2 syntax. In Zhisheng W., Borges Mota M., & McNeill A. (Eds.) Working memory in second language acquisition and processing: theory, research and commentary (pp. 224 247). Buffalo, NY: Multilingual Matters. Tragant, E., Muñoz, C. & Spada, N. (2016) Maximizing Young Learners Input: An Intervention Program. Canadian Modern Language Review 72(2), 234-257. Vanhove, Jan. 2013. The Critical Period Hypothesis in Second Language Acquisition: A statistical critique and a reanalysis PLoS One 2013; 8(7): e69172.