Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos
Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Laaditaan yhteistyössä kuntien ja toimijoiden kanssa Vastaa valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin perustuen maankäyttö- ja rakennuslakiin Toteuttaa maakuntavaltuuston linjaamat maankäytön perusratkaisut
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on Pirkanmaan 2. kokonaismaakuntakaava, joka vahvistuessaan korvaa nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä Liikenteen ja logistiikan ja Turvetuotannon vaihemaakuntakaavat. on strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, joka laaditaan koko maakunnan alueelle. kattaa alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen keskeisimmät osa-alueet. osoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät maankäytölliset ratkaisut. MAAKUNTAKAAVA 2040
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) Internetsivu ja GIS-pohjainen palautesovellus Taustaselvitysten käynnistäminen Viranomaisneuvottelu 28.5.2012 2013 VALMISTELUVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen laadinta 2014-2015 VALMISTELUVAIHE 2015 EHDOTUSVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen arviointi Lausunnot ja mielipiteet vaihtoehdoista, MKV perusratkaisut Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineistosta (kaavaluonnos) kuuleminen Palautteen käsittely Lisäselvitykset Ehdotuksen valmistelu 2016 OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus HYVÄKSYMISVAIHE Kaavaehdotuksesta kuuleminen Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa jatkovalitusmahdollisuus Viranomaisneuvottelu
Vuorovaikutus maakuntakaavan laadinnassa Kaavan valmistelussa on ollut keskeistä laaja vuorovaikutus Maakuntavaltuusto ja -hallitus ovat linjanneet kaavan sisältöä sekä valmisteluprosessia Maakuntakaavatyön aikana on toiminut maakuntakaavan ohjausryhmä sekä lukuisia asiantuntijoista koostuvia hanke- ja työryhmiä Kaavatyössä ovat olleet mukana erilaisten vuorovaikutusmenetelmien kautta: Kuntien edustajat Valtion viranomaiset Päättäjät Asiantuntijat Yhdistykset Yritykset Asukkaat MAAKUNTAKAAVA 2040
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet Vahvistaa maakunnan kilpailukykyä Kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta MAAKUNTAKAAVA 2040
Maankäyttövaihtoehdot, johtopäätelmät ja perusratkaisut MKV 28.4.2014
Maankäyttövaihtoehdot Aurinko 1 Aurinko 2 Planeetat Tähdet maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/maankayttovaihtoehdot
Johtopäätelmistä maakuntakaavan perusratkaisuihin, MKV 04/2014 Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportin tulokset sekä saatu palaute linjattiin maakuntavaltuustossa seutukohtaisiksi johtopäätelmiksi eli maakuntakaavaluonnoksen perusratkaisuiksi. Näillä tähdätään koko Pirkanmaan kehittämiseen turvaamalla sekä taajamien että maaseudun kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaavan perustan muodostavat pääosin maankäyttövaihtoehdossa Aurinko 2 esitetyt maankäytölliset ja liikenteelliset ratkaisut, erityisesti ydinkaupunkiseudulle ja eteläiselle Pirkanmaalle sovellettavana mallina (lähijunaliikenne Nokialle Aurinko 1 mukaisesti). Muun Pirkanmaan osalta kokonaisuutta täydennetään sekä Tähdet että Planeetat - vaihtoehdoissa esitetyillä ratkaisuilla, jotka tukevat paikallisen elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisedellytyksiä. Pohjoisella Pirkanmaalla tukeudutaan Tähdet ja Planeetat yhdistelmään, Luoteis-Pirkanmaalla nojaudutaan vaihtoehtojen Aurinko2 ja Planeetat -yhdistelmään ja Lounais-Pirkanmaata kehitetään Tähdet ja Aurinko -vaihtoehtojen pohjalta. MAAKUNTAKAAVA 2040
Pohjoinen Pirkanmaa Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Ruovesi, Virrat Kaavan pohjana vaihtoehtojen Tähdet ja Planeetat yhdistelmä. Kehitetään Mänttä-Vilppulan keskustaajamaa seutukeskuksena, jonka pitkämatkainen joukkoliikenne tukeutuu ensisijaisesti rautatiehen. Virtain osalta selvitetään erityisesti hyvää liikenteen kytkeytyvyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Varaudutaan asemanseutujen vahvaan kehittämiseen. Edistetään hyviä ja sujuvia matkaketjuja. Käsitellään joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät seudulliset ratkaisut sekä raideliikenteen asemat. Päivittäistavara ja keskustahakuinen erikoiskauppa suunnataan ensisijaisesti keskustaalueille. Vt 9 on kehitettävä päätie. Valtakunnallisen maantieverkon sujuvuus edellyttää valtatien 9 kehittämistä Tampere-Orivesi välillä. Tukeudutaan olevaan liikenneverkkoon ja tuetaan sen ylläpitoa. Varaudutaan luonnonvaratalouden vahvaan ja kestävään kehittämiseen. Turvataan maankäyttöratkaisuilla maaseutuelinkeinojen kehitysedellytykset. Pori-Haapamäki rataa tutkitaan kaavaluonnoksen yhteydessä. MAAKUNTAKAAVA 2040
Maankäytön ja liikenteen perusratkaisut MAAKUNTAKAAVA 2040
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmä MAAKUNTAKAAVA 2040
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Strategiset Väestö- ja työpaikkasuunnite Maankäyttövaihtoehdot Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Palveluverkkoselvitys: keskusverkko, suuryksiköt, joukkoliikenne Suunnat kasvulle ja työlle (työpaikka-alueselvitys) MASTRA, Vaikutusten arvioinnin joukkoistaminen, uudet määräykset ja merkinnät Maakuntakaavojen toteutuneisuusselvitys Energia ja luonnonvarat 10 kappaletta tuulivoimaselvityksiä (mm. sähköverkko, maisemavaikutukset, havainnekuvat, maisema-analyysit) POSKI (pohjavesi ja kiviainekset), 5 erillistä raporttia, mm. maa-ainesten otto, kalliokivialueet, uusiomateriaalit, III pohjavesialueet Turvetuotannon alueet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa) Puuterminaalit Tuotannollisesti tärkeät peltoalueet Ekologiset yhteydet Virkistysalueiden tarvetarkastelu Ekosysteemipalvelut MAAKUNTAKAAVA 2040 21
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Liikenne ja logistiikka Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapihan siirto, 2-kehä ja vt3 Puskiainen Raideliikenteen kapasiteettitarkastelut Jyväskylän radan kehittämissuunnitelma Porin radan kehittämissuunnitelmat Liikennetutkimus ja TALLI-mallin päivitys (yhteishanke muiden viranomaisten kanssa) Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäpysäköinti, kehittämissuunnitelma Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema-alueet Rakennetut kulttuuriympäristöt Maaseudun kulttuuriympäristöt Historialliset kylätontit Ympäristöhäiriöt Lentoliikennevisio ja lentomelualueet Ampumarata- ja moottoriurheilualueet MAAKUNTAKAAVA 2040 22
Maakuntakaavaluonnos
Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3. - 10.4.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne ja logistiikka Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu Energia ja luonnonvarat Maaseutuelinkeinot Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt
Kehittämisperiaatemerkinnät
Kehittämisperiaatemerkinnät Kehittämisperiaatemerkintöjen tarkoituksena on osoittaa ja ohjata maakunnallisten tavoitteiden sekä perusratkaisujen mukaista maankäyttöä alueilla, joilla on erityinen tarve esim. viranomaisten väliselle yhteissuunnittelulle, yleiskaavalle tai eri toimintojen yhteensovittamiselle. Kehittämisperiaatemerkintää ei ole käytetty mikäli aluevarusmerkintä yksinään riittää toteuttamaan asetetut tavoitteet.
Kehittämisperiaatemerkinnät Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään. Tiivistettävä asemanseutu. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat ensisijaisesti raideliikenteeseen. Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan Kangasalan Saarioisten tehtaan sekä Pakkalan kylän ympäristön muodostama aluekokonaisuus, jossa sijaitsee merkittävää eläintuotantoa ja siihen liittyvää jalostustoimintaa. Alueella on edellytyksiä myös muuhun lähiruokatuotantoon. Merkinnällä osoitetaan Punkalaitumen Kanteenmaantien ja valtatien 2 risteysalueen sekä Isosuon tuulivoima- ja turvetuotantoalueen muodostama vyöhyke. Alueella on edellytyksiä kehittyä energiaomavaraisuuden ja biotalouden elinkeinojen vyöhykkeenä. Merkinnällä osoitetaan Jumesniemen alue Hämeenkyrössä ja Nokialla, jossa sijaitsee maakunnallisesti merkittävä maitotuotannon aluekokonaisuus. Alueella on edellytyksiä kehittyä eläintuotannon ja biotalouden vyöhykkeenä. 2040 MAAKUNTAKAAVA
Kehittämisperiaatemerkinnät Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja liikenteellisesti vetovoimaiset alueet, joihin on tarkoituksenmukaista sijoittaa yritystoimintoja ja joiden maankäytön yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla voidaan eheyttää yhdyskuntarakennetta. Merkinnällä on osoitettu Orivedellä valtatien 9 ja kantatien 59 risteysalue Oripohjan ympäristössä sekä Akaan Yritys-Konhon alue. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät, pääosin taajamien ulkopuolelle sijoittuvat matkailuelinkeinojen, kulttuuri- ja maisemamatkailun sekä ulkoilun ja virkistyskäytön kehittämisalueet. Merkinnällä on osoitettu Sastamalan Ellivuoren ja golfkentän alue, Kangasalan Keisarinharjun, Kaivannon ja Vehoniemenharjun ympäristö, Hämeenkyrön ja Ylöjärven ympäristötaiteen alueet Pinsiössä sekä Valkeakosken Visavuoren, Sääksmäen sillanseudun ja Rapolanharjun alue. Luontomatkailun kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan Hämeenkankaan Pirkanmaan puoleinen osa, joka ulottuu Ikaalisten kylpylän ja Teikankaan alueelle sekä Hämeenkyrön keskustaajamaan. MAAKUNTAKAAVA 2040
Alue- ja yhdyskuntarakenne Alue- ja yhdyskuntarakenteen merkinnät ja määräykset Keskusverkko Kyläverkko Vähittäiskauppa maakuntakaavassa
Alue- ja yhdyskuntarakenne Selvitykset: Pirkanmaan palveluverkko 2040, 2015 Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle, Työpaikka-alueet 2040, 2014
Alue- ja yhdyskuntarakenne; keskusverkko Kaupunkitasoiset keskustat osoitetaan aluevarauksina, paikallistasoiset kohdemerkinnöin. Keskusta-alueet ovat toiminnallisesti ja rakenteellisesti monipuolisia, tiiviitä eri toimintojen ja väestön keskittymiä, joissa kevyen- ja joukkoliikenteen saavutettavuus on hyvä. Keskusta-alueet ovat ensisijaisia keskustahakuisen vähittäiskaupan sijaintipaikkoja.
Alue- ja yhdyskuntarakenne; kyläverkko Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät kylät. Tällaisia ovat alue-, yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta merkittävät, vahvan väestöpohjan tai merkittäviä kasvupaineita omaavat kylät. Mukana myös uusia kyliä Suunnittelukriteereinä Väestöpohja 3 km säteellä kyläkeskuksesta (min 150 as.) Toteutunut väestönkehitys Lähipalveluiden (koulu, päivähoito tai kauppa) saatavuus Myös esim. joukkoliikennekytkentä ja asemakaavoitustilanne vaikuttanut
Vähittäiskauppa maakuntakaavassa Kaupan palveluverkko Seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajat Keskusta-alueiden enimmäismitoitus Kaupallisten palvelujen alueiden enimmäismitoitus Työpaikka- ja kaupallisten alueiden enimmäismitoitus
Kaupan sijainninohjaus Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (319 / 2011) Myös paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa ohjauksen piiriin Laissa vähittäiskaupan suuryksikkö yhä >2000 k-m 2 (71 a ) Maakuntakaavassa tulee esittää seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella (MRL 71 b ). Velvoitus koskee soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön voi sijoittaa maakuntakaavan keskusta-alueelle tai keskustatoimintojen ulkopuolisille alueille, jotka on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen (MRL 71 c ). Seudullisesti ei-merkittävää kauppaa ohjataan kuntatason suunnittelussa. Myös kuntakaavoissa TIVA-kauppa tulee nykyään erikseen huomioida. TIVA = paljon tilaa vaativa 2040 MAAKUNTAKAAVA
Kaupan palveluverkko Alaraja vaihtelee seuduittain ja aluetyypeittäin (esim. taajama, työpaikka-alue). Suuryksikön alaraja sallii nykyistä laajempia ja monipuolisempia kaupan yksiköitä taajama-alueiden sisällä, edistäen lähipalveluiden saavutettavuutta ja kaupan kilpailun mahdollisuuksia. Enimmäismitoitus on osoitettu C- ja KM-alueille. Poikkeuksena Tampereen ja Valkeakosken keskustat. MAAKUNTAKAAVA 2040
Kaupan palveluverkko Maakuntakaavalla ohjataan mitoituksin vähittäiskauppaa (ei tukkukauppaa) Pirkanmaalla nyt 1 665 000 kerrosneliömetriä (k-m 2 ) vähittäiskaupan kerrosalaa, josta keskustahakuisesta kaupasta 53 % keskustoissa. Tavoitteena on nosto 64 %:iin. Keskustojen osuus kaupan kerrosalasta vaihtelee kunnittain: 5 92 % Vuodelle 2040 on laskettu vähittäiskaupan kokonaismitoitus, johon kaavan alueiden enimmäismitoitukset pohjautuvat. Liiketilan lisätarve vuoteen 2040 on 1 388 000 k-m 2. Jos kaikki tämä toteutuisi uutena liiketilana, vähittäiskauppaa olisi vuonna 2040 yhteensä 3053 000 k-m 2. Keskustojen vahvistamiseksi 80 % päivittäis- ja erikoistavarakaupan lisäyksestä ohjattu keskustoihin.
Seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajat (k-m 2 ) Keskustahakuinen kauppa = päivittäis- ja erikoistavarakauppa TIVA = paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa ja autokauppa Ydinkaupunkiseudulla (Tampere, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Lempäälä, Kangasala) keskustaajamissa sekä Valkeakoskella A-alueilla ja TIVAn osalta myös TPalueilla: Keskustahakuinen TIVA 10 000 15 000 Keskustahakuisesta päivittäistavarakauppaa (pt) 5 000 k-m 2 Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä- Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan keskustaajamassa ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa A-alueilla ja TIVAn osalta myös TP-alueilla: TIVA 5 000 7 000 Keskustahakuisesta ptkauppaa 3 000 k-m 2 Muualla A-alueilla ja TIVAn osalta myös TP-alueilla: Keskustahakuinen Keskustahakuinen TIVA 3 000 3 000 MAAKUNTAKAAVA 2040
Keskusta-alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus (k-m 2 ) MAAKUNTAKAAVA 2040
Kaupallisten palvelujen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus (k-m 2 ) MAAKUNTAKAAVA 2040
Liikenne ja logistiikka Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat Uudet eritasoliittymät Asemat ja ratapihat Liityntäpysäköinti ja vaihtopaikat Veneväylät ja satamat Puuterminaalit Läntiset hankkeet
Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat
Pohjois-Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti ja vaihtopaikat Kaavakartalla esitetään vähintään seudullisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien ulkopuoliset joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintipaikat. Tiivistettävä asemanseutu Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke Selvitys: Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Veneväylät ja satamat Maakuntakaavassa osoitettavat satamat: 1. Herranen 2. Laivaranta 3. Visuvesi 4. Pohjaslahti 5. Ruovesi 6. Vilppulankoski 7. Mänttä 8. Kuru 9. Murole 10. Ikaalinen 11. Läykkälänlahti 12. Kyröskoski 13. Haveri 14. Pimeesalmi 15. Maisansalo 16. Orivesi 17. Rönni 18. Vammala 19. Ellivuori 20. Siuro 21. Eden 22. Pirkkala 23. Viikinsaari 24. Lielahti 25. Mustalahti 26. Laukontori 27. Mobilia 28. Laukon kartano 29. Lempäälä 30. Viiala 31. Toijala 32. Visavuori 33. Viidennumero 34. Valkeakoski 35. Pälkäne 36. Kankahuvenlahti (Uudet maakuntakaavaan merkittävät satamat punaisella)
Puuterminaalit Ainespuuterminaalit Tarkoituksena tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen, esim. Äänekosken biotuotetehdas ja vastaavat mahdolliset uudet investoinnit, jotka edellyttävät sujuvia logistisia ketjuja ja kattavaa terminaaliverkostoa valtakunnan tasolla Osoitettu rataverkolta korvaavia sijoituspaikkoja erityisesti Toijalan aseman kuormauspaikalle, jonka sijainti nykytilassa hankala Selvitys: Pirkanmaan puuterminaalit, 2014 Energiapuuterminaalit Osoitettu isoja terminaalialueita maakunnan suurimmille energiapuun käyttökohteille Tampereen kaupunkiseudulla Fossiilisia polttoaineita tullaan lähivuosina korvaamaan merkittävästi energiapuulla, joten tarve yhdelle suurelle tai muutamalle pienemmälle terminaalille laitosten läheisyydessä on akuutti! 2040 MAAKUNTAKAAVA
Läntiset hankkeet
Tampereen läntiset hankkeet Ylöjärvi Tampereen läntinen ratayhteys; useita vaihtoehtoja Järjestelyratapiha; 3 vaihtoehtoa Valtatien 3 oikaisu 2-kehä; 2 vaihtoehtoa Tampere Nokia Kaikki vaihtoehtoiset linjaukset osoitetaan luonnosvaiheen kaavakartalla. Pirkkala MAAKUNTAKAAVA 2040 Lempäälä
Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt
Arvokkaat kulttuuriympäristöt Selvitykset Maisema-alueet 2013 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014 Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 - rky 2009 Kylätontit 2014 Kaavaluonnokseen Arvokas maisema-alue Arvokas kulttuurimaisema Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö - Arvokas historiallinen tie Muinaisjäännösalue SM Mav Mam (valtakunnallinen) (maakunnallinen) MAAKUNTAKAAVA 2040
Maisema-alueet Selvitys: Maisema-alueselvitykset 2013 Muutoksia: rajauksia tarkistettu maisemarakenteen mukaisiksi, mm. viljelyalueita reunustavien selänteiden ja metsien reunavyöhykkeet Lyytikkälän-Hirsilän maisema (m) (sis. Onnistaipale, Pehula) rajauksessa ennakoitu taajaman laajeneminen Längelmäen maisema (m) lisätty kirkonkylän rky-alue Pitkäjärven-Päilahden maisema (m) yhdistetty Pitkäjärven ja Päilahden kulttuurimaisemat Talviaisen-Ristijärven maisema (m) Harolanlahti etelässä kokonaan rajauksen sisälle
Kulttuurimaisemat Selvitys: Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014 Muutoksia: akm ja MY-alueet yhdistetty rajauksia tarkistettu: maisemarakenteen mukaisiksi rakennuskulttuurin kohteet mukaan, esim. Puharilan koulu Västilässä, Eräjärven pappila tarkkuus: selvityksessä pihapiirin tarkkuudella Uuhiniemi-Piittalan alueeseen lisätty Salonsaari ja torppia Onnistaipaleen alueesta poistettu eteläosa Kömönkulma, taajama laajentunut Naappilan-Koivuniemen-Suomaseman alueeseen lisätty Lahtua ja Tammela Pehulan alueeseen lisätty Laahusjärven eteläiset rantapellot Uuhiniemen-Piittalan alueeseen lisätty Salonsaari ja torppia Längelmäen kohteesta poistettu Ruskeaniemi etelässä Attilan-Pääskylän alueeseen lisätty Västilän eteläiset pellot Vetterkullan alueeseen lisätty Kuivanen ja koulu Hirtolahden alueeseen lisätty pohjoispuolen pellot
Rakennetut kulttuuriympäristöt Selvitys: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 Muutoksia: Valtakunnalliset määritellyt Valtioneuvosto 2009: Oriveden asema, Onnistaipaleen kylä, keskustan ja Längelmäen kirkot, Tunkelon talo Maakunnallinen selvitys tarkempi kuin kaavaluonnos: ydinkohteet määritelty rajauksia tarkkoja kuten valtakunnallisesti merkittävissä kohteissa aiemmasta valtakunnallisesti merkittävästä maakunnallinen: Eräjärven kylä Siitamaan lisätty Pysäkinmäki, Myllyjärvi kokonaan ja etelässä Kulju Oriveden keskustassa kohteesta poistettu Kultavuoren itäpuoli, lisätty Yhteiskoulu, Opisto ja liikekatua
Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Luonnonsuojelualueet Luonnon ydinalueet Arvokkaat geologiset muodostumat
Luonnon ydinalueet Maakuntakaavassa osoitettavat luonnon ydinalueet (luo, MK) kytkeytyvät verkostoksi oheisen mallinnuksen mukaisesti. Tavoitteena on tämän ekologisesti hyvin kytkeytyvän verkoston ylläpitäminen ja vahvistaminen. Keskustaajamalle on laadittu oma tarkastelunsa suurempien maankäyttöpaineiden vuoksi.
Luonnon ydinalueet Ovat eliöstölle tärkeitä, laajoja, mahdollisimman yhtenäisiä maa- ja metsätalouden, suojelun ja/tai virkistyksen piirissä olevia alueita. Taajamien sisällä olevat virkistysalueet ja viheryhteydet palvelevat ihmisiä, mutta toimivat myös ekologisina yhteyksinä. Tavoitteena tasapaino: Kaavassa on luonnonvarojen hyödyntämistä koskevia alueita runsaasti, luonnonvarojen käytön vuoksi myös luo- ja MK-alueita, joilla turvataan maa- ja metsätalousalueiden säilyminen nykykäytössä sekä kehitetään retkeilyä ja ulkoilua. Retkeilyn kehittäminen erityisen tärkeää kansallispuistojen välisellä vyöhykkeellä. Selvitys: Pirkanmaan ekologinen verkosto, Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Virkistys, retkeily ja ulkoilu
Matkailu, retkeily, virkistys ja urheilu
Maaseutu Maaseutua koskevat määräykset Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Tutkimusmetsät ja hiljaiset alueet
Maaseutua koskevat määräykset Yleismääräys: - Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet turvattava tuotantokäyttöön Maaseutualueet ( M ) - Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön - Voidaan osoittaa paikallisesti merkittävää maankäyttöä Tutkimusmetsät ( Mtm) - Turvataan tutkimusmetsien tutkimuskäytön jatkuvuus MAAKUNTAKAAVA 2040
Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tulee hyvät ja yhtenäiset pelto- ja metsäalueet säilyttää pirstoutumattomina maa- ja metsätalouskäytössä.
Energia ja luonnonvarat Tuulivoima Turvetuotanto Kiviainesten ottaminen ja kaivokset
Tuulivoima Tavoitteena haitallisten vaikutusten vähentäminen keskittämällä tuotantoa Suuria tuulivoimapuistoja ei sijoiteta maakuntakaavan tv-alueiden ulkopuolelle Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän tv-puiston kriteerinä voimaloiden lukumäärä Taajamatoimintojen läheisyydessä 5 voimalaa (7 kpl) Muilla alueilla 10 voimalaa (22 kpl) Alueita yhteensä 29 Yht. 1 000 MW Vastaa Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin (n. 4 x enemmän) Selvitys: Voimaa tuulesta Pirkanmaalla tuulivoimaselvitykset 2012-2014 MAAKUNTAKAAVA 2040
Tuohikorvenkallio nro 31 Siitama nro 30
Huikonkangas nro 102
Kiviainesten ottaminen ja kaivokset Kiviaineshuollon lähtökohdat Kiviainesten otto- ja kaivosalueet Suojelunäkökulma pv- ja ge-alueiden osalta
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla vv. 1997-2001 POSKI-hanke MAAKUNTAKAAVA 2040 2015 2014 vv. 2012-2015 POSKI-hanke vv.1997-2001 tutkittu Kokonaiskäsitys kiviaineshuollosta koko maakunnan osalta
MAAKUNTAKAAVA 2040 Kiviainesten otto- ja kaivosalueet 147 kpl 6 kpl 3 kpl Kaivosalueet: Oriveden Seri, kultakaivos Vammalan Stormi, rikastamo Valkeakoski, Kaapelinkulma (kaivosprosessi kesken) Kiviainesten ottoalueet: Lähtökohtana POSKI-hankkeet vv. 1997-2001 ja 2012-2015
Vesihuolto Pohjavesialueet Vedenhankintavesistöt ja pintavedenottamot Jätevesien käsittely
MAAKUNTAKAAVA 2040 Pohjavesialueet Maakuntakaavassa I ja II-luokan pohjavesialueet (ELY+SYKE) Jatkossa mukaan myös sellaiset alueet, jonka pohjavedestä pinta- tai maaekosysteemi on riippuvainen (luokka E) Pirkanmaan vedenhankinta 2011 (m3/d) 47 % Lähde: Suomen ympäristökeskus
Ympäristöhäiriöt Lentomelu VAK-ratapiha Puolustusvoimien alueet Ampuma- ja moottoriurheiluradat
Ampuma- ja moottoriurheiluradat Tavoitteena osoittaa seudullisesti merkittävät radat ja turvata niiden toiminta sekä keskittää näitä toimintoja samoille alueille. Ampumaradoista osoitetaan ympäristöluvalliset radat, joilla ammutaan vähintään 30 000 laukausta / v. ja jotka eivät ole ristiriidassa muuhun maankäyttöön nähden. Näitä on Pirkanmaalla 10 kpl, joista Lempäälän Kokkovuoren haulikkoammuntakeskus ja Puolustusvoimien Lennoston rata sisällytetään EP-aluevaraukseen. Tämän lisäksi noteerataan Kangasalan Kuohenmaalle suunnitteilla oleva ratahanke. Moottoriradoista osoitetaan radat, jotka eivät ole ristiriidassa muuhun maankäyttöön nähden eikä toiminnalle ole muita esteitä. Selvitys: Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat 2014 2040 MAAKUNTAKAAVA 1. Liedenpohjan moottorikelkkailu- ja motocrossrata 2. Jäähdysrata ja Virtain Ampujien ampumarata 3. Pollarin ampuma-, enduro- ja motocrossradat 4. Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus 5. Poikeluksen endurorata 6. Vatulan ampumaurheilukeskus 7. Tappikankaan ampumarata 8. Nokian ajoharjoittelu-, testi ja motocrossradat 9. Mustakorven ampumarata 10. Nokian ampumarata 11. MotorSpace-tapahtumakeskus 12. Kuohenmaan ampumaratahanke 13. Matinsuon ampumarata 14. Monakon moottoriurheilurata 15. Akaan moottorikerhon motocrossrata, Toijalan maastorata ja Vauhtipuisto Karting 16. Toijalan Seudun Erämiesten ampumarata
Erot voimassa olevaan kaavaan
Maakuntakaavayhdistelmä: Orivesi, Juupajoki MAAKUNTAKAAVA 2040
Maakuntakaavaluonnos: Orivesi, Juupajoki MAAKUNTAKAAVA 2040
Muutoksia maakuntakaavan sisältöön / Pohjoinen Pirkanmaa Kehittämisperiaatemerkinnät: Uusia merkintöjä: Mänttä-Vilppulassa taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhyke (kk-5), tiivistettävät asemanseudut Juupajoella, Orivedellä ja Mänttä-Vilppulassa Helvetinjärven - Seitsemisen alueen luontomatkailun kehittämisen kohdealue-merkintä (lmk) muutettu MK -merkinnäksi (Ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä maa- ja metsätalousalue) Taajamat: Virroilla keskusta laajentuu satamarantaan asti, TP-varaukset kantatien 23 eritasoliittymän ympärille, tien pohjoispuolella laaja TPr-varaus, keskustan kaakkoispuolelle yhtenäinen A-alue (ennen osittain TP-alueena) Ruoveden keskustan C-aluemerkintä korvaa kohdemerkinnän, TP aluetta tiivistetty joukkoliikenneväylän varteen Mänttä-Vilppulassa taajama muodostaa yhtenäisen rakenteen, A-alue laajempana ja selkeämmin rajautuvana vyöhykkeenä, Mäntän keskustan C-aluetta laajennettu (Vilppulassa ei keskusta-aluetta) Juupajoen taajama-alueen (A) rajausta yleispiirteistetty, Koskitien pienehkö TP-varaus ei mukana Oriveden keskustassa (C) pieni rajausmuutos, A-alueita yleispiirteistetty MAAKUNTAKAAVA 2040
Muutoksia maakuntakaavan sisältöön / Pohjoinen Pirkanmaa Tuulivoima Uusi teema maakuntakaavassa, joita osoitetaan : Virroille Tuurannevalle, Vermasjärven länsi puolelle, Taivalperän ja Kurjenkylän alueille sekä Äijänneva-Kummunmäen alueelle Ruovedelle Kyntömäki-Pikku-Kivijärven alueelle Juupajoelle Huikonkankaalle Oriveden Siitamaan ja Eräjärvi - Västilä alueelle Puuterminaalit Uusi teema maakuntakaavassa Ainespuuterminaaleja osoitetaan Mänttä-Vilppulaan ja Oriveden asemalle. MAAKUNTAKAAVA 2040
Muutoksia maakuntakaavan sisältöön / Pohjoinen Pirkanmaa Ampuma- ja moottoriradat Uusi teema maakuntakaavassa: Virtain Liedenpohjan moottorirata ja Jäähdyspohjan ampumarata Mänttä-Vilppulassa Pollarin ampuma- ja moottorirata Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden alueet (Luo ja MK-alueet) MU-alueet poistuvat, uutena MK-alueet Virroilla uutena laaja MK-alue Helvetinjärven kansallispuiston ympärillä ja 3 uutta Luo-aluetta Ruovedellä uutena laaja MK-alue Helvetinjärven kansallispuiston ja Siikanevan ympärillä Juupajoelle uusi laaja MK-alue Siikanevan ympärillä Orivedellä uutena Pukalan ympäristössä laaja MK-alue ja maakuntien rajalla Luo-alue MAAKUNTAKAAVA 2040
Muutoksia maakuntakaavan sisältöön / Pohjoinen Pirkanmaa Rakennuskulttuuri: selvitys tarkempi kuin kaava: ydinkohteet määritelty rajauksia napakoitettu aiemmista valtakunnallisesti merkittävistä maakunnallisia: Ruoveden kirkonkylän Harakkala Eräjärven kyläkeskusta uusia maakunnallisia: Vilppulan Vilppulankoski: liikennehistoria ja vuoden 1918 tapahtumat Mäntän keskustasta tori, Kirkkokadun kerrostalot, koulukeskus, useita pientaloalueita, sairaala ja Vuorenmaja Kolhon (M-V) valtakunnallisen aseman rinnalle Ylä-Kolhon, salmen ympäristö ja Bonnen kappeli Vilppulan myllyt Virtain Koronkylä, Hautausmaan kappeli, keskustan kohde suurempi, mm. laivaranta, liikekatu Oriveden keskustassa lisätty Opisto, Yhteiskoulu, seurantalo ja liikekatua MAAKUNTAKAAVA 2040
Muutoksia maakuntakaavan sisältöön / Pohjoinen Pirkanmaa Virkistys, retkeily, matkailu Tarkistuksia tavoitteelliseen ulkoilureittiverkostoon Vilppulan Lampisenniemi virkistysalueeksi, Oriveden virkistysalueisiin laajennuksia Juupavaaran laskettelukeskus urheilupalvelujen alueeksi Uusi melontareitti Ähtärin reitti Virroille MAAKUNTAKAAVA 2040
Kaavaluonnoksen nähtävillä olo ja esittely
maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi
Mitä tästä eteenpäin? Kaavasta saatava palaute ja jatkosuunnittelun linjaukset käsitellään maakuntahallituksessa nähtävilläolon päättymisen jälkeen. Kaavaluonnos tarkennetaan edelleen kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus nähtäville noin vuoden kuluttua. Maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan vuonna 2016, jonka jälkeen se lähetetään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.