Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 18.11.2015 päivättyä asemakaavakarttaa

KERAVA. KESKUSTA ASEMANTIE 1-3 (231) Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 18.11.2015 päivättyä asemakaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut 18.11.2015

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemantie 1-3 (231) Diaarinumero 210/90/201 Asemakaavan muutos Keravan kaupungin. Keskustan kaupunginosan rautatiealueella. Asemakaavan muutoksella muodostuu Keravan kaupungin. Keskustan kaupunginosan kortteli 25. Asemakaavamuutos sisältää sitovan tonttijaon. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu x.x.2015. Hyväksyminen kaupunkikehitysjaostossa kaupunginhallituksessa kaupunginvaltuustossa x.xx.xxxx Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu 7 0250 KERAVA Juha Pasma kaava-arkkitehti puh. 00 318 256 juha.pasma@kerava.fi

3 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee pääradan ja Asemantien ja Asemansillan risteyksen vieressä Keravan keskustassa. Suunnittelualue on rajattu opaskartalle katkoviivalla. KAAVAN PÄÄTARKOITUS Asemakaavamuutoksen tavoitteena on suunnittelualueen muuttaminen asuinpientalojen korttelialueeksi sekä santarmin talon ja rautatietyöläisten asuintalon suojeleminen. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on rautatien aluetta.

SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 1.2 Asemakaava... 5 1.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.1. Maanomistus... 7 2.2 Suunnittelutilanne... 7 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 10 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 3.2 Kaupungin strategioiden ja ohjelmien asettamat tavoitteet... 10 3.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 11 3. Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana... 12 VAIHTOEHDOT... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 13 5.1 Kaavaratkaisun kuvaus ja yleisperustelut... 13 5.2 Aluevaraukset... 13 5.2.1 Korttelialueet... 13 5.3 Kaavan vaikutukset... 1 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 1 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 1 5.3.3 Yritysvaikutusten arviointi... 1 5.3. Vaikutukset liikenteeseen... 1 5.3.5 Muut vaikutukset... 1 5. Ympäristön häiriötekijät... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 7 SUUNNITTELUVAIHEET... 15 LIITTEET ASEMANKAAVAN SEURANTALOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) 1. Asemakaavaluonnos 18.11.2015 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.11.2015 3. Ote Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 liitteistä: Liikenne-ennuste 2035; Tie-, raide- ja lentomelun tilanne 2015.

5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 1.2 ASEMAKAAVA 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä kolmen viikon ajan, ja niistä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Nähtävilläoloajasta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavaluonnoksesta jätetyt mielipiteet ja lausunnot sekä vastineet niihin liitetään kaavaselostukseen. Vastineet hyväksytään kaupunkikehitysjaostossa. Kaupunkikehitysjaosto asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi keväällä 2016. Asemakaavamuutos on aloitettu maanomistajan hakemuksesta. Maanomistaja on ostanut valtiolta 1750 m2 kokoisen määräalan rautatiealueesta. Määräalalla sijaitsee kolme vanhaa rakennusta. Vuonna 1897 rakennettu santarmin talo sijaitsee suunnittelualueen pohjoispäässä. Santarmin talon pohjoispuolella on talousrakennus. Eteläpäässä sijaitsee rautatieläisten asuinrakennus, joka on rakennettu 1922. Maanomistaja haki asemakaavan muuttamista niin, että rautatiealue muutettaisiin määräalan alueelta asunnoille tarkoitetuksi korttelialueeksi. Tarkoituksena on säilyttää vanhat rakennukset. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen 23.1.2006/32 Keravan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävissä kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä sijaitsevien kohteiden suojelemisesta asemakaavalla. Santarmin talo ja rautatieläisten asuintalo on ehdotettu päätöksessä suojeltaviksi. Ne on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti santarmin talo ja rautatieläisten asuintalo suojellaan asemakaavalla. Maanomistajan ostama määräala osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi. Santarmintalo ja rautatietyöläisten asuintalo voidaan luvallisesti muuttaa asuinrakennuksiksi kaavan tultua lainvoimaiseksi.

6 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen koko 1750 m2. Suunnittelualueena on rautatiealueesta ostettu määräala. Se rajautuu pohjoisesta Asemansiltaan, lännestä Asemantiehen, etelästä Sampolan alikulkutunneliin ja idästä jalankulun ja pyöräilyn väylän vieressä olevaan tukimuuriin. Suunnittelualueella on kolme rakennusta. Kaksi niistä on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi rakennushistoriallisiksi kohteiksi. Luokiteltuja rakennuksia ovat santarmin talo ja rautatieläistentalo. Santarmin talon pihapiirissä on talousrakennus. Suunnittelualue erottuu selkeästi Keravan kaupunkikuvassa oman aikakautensa rakennettuna ympäristönä. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen maanpinta on korkeimmillaan noin +6,50 m N2000 suunnittelualueen pohjoisosassa Santarmin talon ympärillä. Matalin kohta on rautatieläisten asuinrakennuksen pihassa, noin +3,00 m N2000. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on kolme rakennusta. Pohjoisimmat rakennukset ovat santarmin talo ja sen pihassa oleva talousrakennus. Santarmin talon rakennusvuosi on 1897. Suunnittelualueen eteläosassa on rautatieläisten asuintalo, jonka rakennusvuosi on 1922. Tällä hetkellä santarmin talossa asutaan. Santarmintalo on tehty RH piirustuksen 119 mukaan ja rautateityöläisten asuintalo RH piirustuksen 117, 117 y (Kerava Muuttuu - Tutkimus Keravan vanhasta rakennuskannasta. Helena Honka-Hallila). Santarmin talon ala on noin 93 m2 ja talousrakennuksen 5 m2. Rautatietyöläisten talon ala on noin 192 m2. Suunnittelualueen länsipuolella on Asemantien katualue. Rautatieläisten asuinrakennus on kiinni katualueen rajassa. Pohjoispuolella on Asemansilta. Itäpuolella suunnittelualuetta on tukimuuri ja aita. Niiden takana ovat jalankulun- ja pyöräilynväylä sekä pääradan rautatieraiteet. Eteläpuolella suunnittelualuetta sijaitsee Sampolan alikulkutunneli. Alueen katu-verkko on rakennettu. Asemantien alla, suunnittelualueen puoleisella reunalla sijaitsevan jalkakäytävän alla kulkee sähköjohtoja ja telekaapeleita. Suunnittelualueen vesi- ja viemärijohtoliittymä tulee Asemantien alitse rautatietyöläisten asuintalon kohdalla.

7 Suunnittelualueen rakennukset vehreine pihoineen erottuvat selkeästi muusta kaupunkirakenteesta. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka kertoo asemanseudun historiasta. Rakennukset ovat osa laajempaa Keravan asema-alueen miljöötä. Santarmin talo ja rautatieläisten asuintalo on luokiteltu maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi (Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, 2003). Heti Asemansillan pohjoispuolella sijaitsee Keravan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lähimmät palvelut sijaitsevat Keravan keskustassa, joka on aivan suunnittelualueen vieressä. Aurinkomäen puisto sijaitsee toisella puolella Asemantietä. Joukkoliikenne on helposti saavutettavissa. Rautatieasema sijaitsee toisella puolella Asemansiltaa. Rautatien ja autoliikenteen melu ovat ympäristöhäiriön aiheuttajia suunnittelualueella. 2.1. Maanomistus Suunnittelualueen omistaa yksityinen maanomistaja. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Siinä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Uudenmaan maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.201. Siinä suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Uudenmaan maakuntakaavan. vaihe on laadinnassa. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2015. Siinä suunnittelualueelle ei ole osoitettu toimintoja. Keravan yleiskaava 2020 Keravan yleiskaava 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.6.200. Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta ja kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta.

8 Ote Keravan yleiskaavasta 2020. Keravan yleiskaavan 2020 yleiskaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on rautatiealuetta (LR). Asemakaava on vahvistettu.8.1927. Ote Keravan ajantasa-asemakaavasta 16.9.2015.

9 Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Strategiat ja ohjelmat Kaupunginvaltuusto on 13.12.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.2.2011. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Keravan kaupunkistrategia 2020, KV 10.3.201/22 Keravan kaupungin elinkeino-ohjelma 201, KH 2.2.201/56 Keravan Keskustan kehittämisen työryhmän raportti, KH 7.9.2015/25 HLJ-2015 liikennejärjestelmäpäätös, KH 15.6.2015/205 Maankäyttösuunnitelma 2050, KH 15.6.2015/205 Asuntostrategia 2025, KH 15.6.2015/205 Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 2.6.2003 Keravan rakennushistorian ja kulttuuriympäristön kannalta paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät kohteet inventoitiin vuonna 2003. Inventoinnin yhteydessä kohteille annettiin hoito- ja toimenpidesuositukset, joiden tavoitteena on kohteiden ja kaupungin kulttuuriympäristön säilyminen. Keravan kaupunginhallituksen päätös 23.1.2006/32, kulttuurihistorian kannalta merkittävien kohteiden suojeleminen Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen 23.1.2006/32 Keravan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävissä kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä sijaitsevien kohteiden suojelemisesta asemakaavalla. Santarmin talo ja rautatieläisten asuintalo on ehdotettu päätöksessä suojeltaviksi. Ne on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Keravan yleiskaavaa ja liikenteen kehittämistä varten. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytilanne ja tavoitetila vuonna 2035. Suunnittelua on tehty vuorovaikutteisesti Keravan maankäytön ja teknisen toimen välillä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä on selvitetty mm. seuraavia liikenteeseen liittyviä asioita: - iltahuipputunnin 2035 liikenne-ennusteita - keravalaisten liikkuminen ja kulkutavat - merkittävimpien liikenneväylien aiheuttama melu - tunnistettiin tärinäherkät nykyiset ja uudet asuntorakentamisen alueet

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE 10 Asemakaavamuutos on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Maaomistaja osti valtiolta 1750 m2 kokoisen määräalan rautatiealueesta, pääradan vierestä. Määräalalla sijaitsee kolme vanhaa rakennusta. Vuonna 1897 rakennettu Santarmin talo ja sen pihapiirissä oleva talousrakennus sijaitsevat määräalan pohjoispäässä. Eteläpäässä määräalaa sijaitsee rautatieläisten asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1922. Maanomistaja haki asemakaavan muuttamista niin, että rautatiealue muutettaisiin asumiseen tarkoitetuksi korttelialueeksi. Tarkoituksena on säilyttää määräalalla sijaitsevat vanhat rakennukset ja kunnostaa ne asunnoiksi. Asemakaavaa on muutettava, jotta rakennusten korjaamiselle voidaan myöntää rakennuslupa ja rakennuksissa voitaisiin luvallisesti asua. 3.2 KAUPUNGIN STRATEGIOIDEN JA OHJELMIEN ASETTAMAT TAVOITTEET Keravan kaupungin strategia 2020 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.3.201/22 Keravan kaupungin strategian 2020. Keravan missiona on olla vetovoimainen, menestyvä, uutta luova kaupunki, jossa palvelut ja luonto ovat jokaista lähellä. Missiota pyritään toteuttamaan Keravan nykyistä kaupunkirakennetta kehittämällä. Keravalla on kompakti kaupunkimainen rakenne, jossa virkistysalueet, puistot ja palvelut ovat asukkaiden lähellä. Keskustan kehittämiseen panostetaan. Keskustan ulkopuolella panostetaan monipuolisiin asumisen muotoihin. Liikkuminen Keravalla on nopeaa. Keravan erinomaista logistista sijaintia pyritään hyödyntämään kaupungin kehittämisessä. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan aktiivisella kaupungin ja muiden sidosryhmien verkostomaisella toiminnalla. Tärkeää on huomioida elinkeinoelämän logistiset tarpeet. Kaupunkistrategiassa on nimetty keskeiset strategiset tavoitteet. Ne liittyvät palveluihin, kaupungin talouteen, yhteisöllisyyteen ja kaupungin viestintään. Maankäytön suunnitteluun eniten vaikuttavat tavoitteet liittyvät elinkeinoihin, maankäyttöön ja asumiseen. Keravan tavoitteena on kasvaa hallitusti niin, että kaupungin keskustasta kehitetään houkutteleva, palvelut sijoittuvat asukkaiden lähellä ja ulkoiluun on hyvät mahdollisuudet. Työpaikkoja pyritään saamaan Keravalle enemmän, jotta työpaikkaomavaisuus paranee. Liikennesuunnittelussa pyritään huomioimaan kaikki kulkumuodot. Pyöräilyn ja jalankulun lisäämiseksi pyritään löytämään keinoja.

11 Elinkeino-ohjelma Kaupunginhallituksen kokouksessa.2.2013/35 perustettiin strategiatyöryhmän pohjaksi kuusi ohjausryhmää. Yksi perustetuista ryhmistä on elinkeino-, asunto- ja maankäyttöstrategian ohjausryhmä. Kaupunginhallitus hyväksyi ryhmän valmisteleman elinkeino-ohjelman 2.2.201/56. Elinkeino-ohjelma on osa kaupungin strategiaa. Keravan kaupungin elinkeinopolitiikan tavoite on luoda yrityksille mahdollisimman hyvä toimintaympäristö. Tavoitteen saavuttamiseksi elinkeino-ohjelmassa on neljä kehittämisen painopistettä: 1. Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupan keskus 2. Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen 3. Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen. Tehokas elinkeinomarkkinointi Keravan kaupungin yritystoimintaa tukeviksi vahvuuksiksi tunnistettiin seuraavat tekijät: 1. Logistisesti edullinen sijainti 2. Työvoiman saatavuus 3. Ketteryys. Kaupungin johdon positiivinen asenne 5. Edullinen ja ympäristöystävällinen energia Maankäytönsuunnitteluun liittyy erityisesti kaupungin keskustan sekä uusien ja nykyisten työpaikka-alueiden kehittämiseen. 3.3 SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET Keravan yleiskaava 2020 Keravan yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin Keravan kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta ja kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Asemakaavahanke on yleiskaavan tavoitteiden mukainen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Santarmin talo ja rautatieläisten asuintalo suojellaan asemakaavalla kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (KH 23.1.2006/32 ). Rakennusten säilyminen on tärkeää Keravan kaupunkikuvan historiallisen kerrostuneisuuden vuoksi. Santarmin talo, rautatieläisten asuintalo ja Keravan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö muodostavat kokonaisuuden, joka kertoo omasta aikakaudestaan. Kokonaisuus erottuu selkeästi kaupunkikuvassa ja on näkyvällä paikalla.

12 Keravan asemanseudun valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö muodostuu asemarakennuksesta, entisestä postitalosta, kahdesta asuinrakennuksesta ja asuinkasarmista (Museovirasto 2009, rky-tietokanta). Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 mukaan suunnittelualue kuuluu tärinän riskialueeseen ja liikennemelu ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Melu suunnittelualueen kohdalla on nykytilanteessa päiväaikaan (7-22) 65-70 db ja radan puolella pihaa yli 70 db. Yöaikaan (22-7) melu nykytilanteessa on 60-65 db ja rautatien puolella pihaa 65-70 db. Liikennejärjestelmäsuunnitelman liikenne-ennustetilanteessa vuonna 2035 liikennemelun arvot suunnittelualueen kohdalla ovat samat. Liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan liikennemäärä vuonna 2035 iltahuipputuntina Asemansillalla kulkee 570 autoa. Rakennusten säilyminen edellyttää sitä, että rakennukset saadaan pidettyä käytössä. Pelkkä asemakaavalla suojeleminen ei riitä. Tämä taas edellyttää joustamista valtioneuvoston päätöksestä melutason ohjearvoista. Asemakaavamuutoksen tavoitteiden kannalta on tärkeämpää saada rakennus- ja kulttuurihistorian kannalta merkittävät rakennukset säilytettyä. Suojeltavien rakennusten seinien ja ikkunoiden ääneneristävyyttä voidaan jossain määrin parantaa ilman rakennusten suojeluarvojen heikkenemistä, jotta melu sisätiloissa laskee. Tämä on otettu huomioon asemakaavamääräyksellä. 3. TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA Kaavamuutoksen tavoitteet ovat säilyneet samoina koko kaavaprosessin ajan. VAIHTOEHDOT Asemamakaavamuutoksesta ei ole tarkasteltu eri vaihtoehtoja, koska asemakaavamuutokselle asetetut tavoitteet ovat hyvin selkeät. Vaihtoehtojen tarkastelu ei ollut tarpeen. Jos kaavamuutosta ei tehtäisi, rautatiealueella olevia rakennuksia ei suojeltaisi. Rakennuslupien myöntämistä varten pitäisi ensin hakea poikkeamista asemakaavasta, koska alue olisi rautatiealuetta.

13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Suunnittelualue osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Santarmin talo ja rautatieläisten asuintalo suojellaan asemakaavassa. Niille osoitetaan omat rakennusalat ja rakennusten suojelumerkinnät (sr- 8). Suojelumerkinnän mukaan rakennukset ovat kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaita rakennuksia, joita ei saa purkaa. Rakennusten korjaus ja muutostöiden tulee olla tyyliin sopivia niin, että rakennusten kaupunkikuvallinen ja historiallinen luonne säilyy. Suojeltavien rakennusten rakennusaloille ei osoiteta rakennusoikeutta, koska niitä koskevat muutostyöt on rajoitettu rakennusalan koolla ja suojelumääräyksellä. Jos rakennukset tuhoutuvat, niin asemakaava ei salli suoraan uuden rakennuksen rakentamista niiden tilalle, vaan rakentaminen on tutkittava erikseen asemakaavalla. Santarmintalon vieressä olevaa talousrakennusta ei suojella. Sitä ei ole inventoinneissa tunnistettu arvoiltaan merkittäväksi kohteeksi. Talousrakennuksen kohdalle merkitään talousrakennukselle tarkoitettu rakennusala, joka on hieman kauempana kadun ja sillan luiskasta kuin nykyinen rakennus. Rakennusalalle osoitetaan nykyisen rakennuksen kokoluokkaa vastaava rakennusoikeus. Jos talousrakennus puretaan, niin sen tilalle rakennettava uusi talousrakennus on sovitettava kulttuurihistorialliseen ympäristöönsä. Nykyistä rakennusta voi korjata ja ylläpitää, vaikka se ei ole täysin rakennusalan kohdalla. Santarmin talossa on yksi asunto. Rautatieläisten asuintaloon mahtuu 2- asuntoa. Rautatietyöläisten talon asukkaiden irtaimiston varastointiin tarvitaan oma talousrakennus. Itse rautatietyöläisten asuintaloon on vaikea järjestää varastointia korkean sokkelin vuoksi esimerkiksi polkupyöriä varten. Talousrakennukselle osoitetaan rautatien suuntainen rakennusala santarmin talon ja rautatietyöläisten asuintalon väliin. Talousrakennuksen rakennusala on sijoitettu niin, että talousrakennus suojaa piha-aluetta ratamelulta. Talousrakennus on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöönsä ja se saa olla alaltaan enintään 60 m 2. 5.2 ALUEVARAUKSET 5.2.1 Korttelialueet AP Asuinpientalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialueelle voi rakentaa erillispientaloja, kytkettyjä pientaloja tai rivitaloja. Tämä tarkoittaa, että suojeltaviin asuinrakennuksiin voi rakentaa yhden tai useamman asunnon. Uusia asuinrakennuksia suunnittelualueelle ei voi rakentaa.

1 Santarmin talo ja rautatietyöläisten asuintalo suojellaan merkinnällä sr-8, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus ja muutostöiden tulee olla tyyliin sopivia niin, että rakennuksen kaupunkikuvallinen ja historiallinen luonne säilyy. Kortteliin merkitään kaksi rakennusalaa talousrakennuksia varten (t). Talousrakennuksien ala saa olla enintään 60 m 2 ja harjan korkeus maasta mitattuna korkeintaan 5 metriä. Uudet talousrakennukset on sovitettava santarmin talon ja rautatietyöläisten asuintalon muodostamaan kulttuuriympäristöön. Pohjoisemmalla talousrakennuksen rakennusalalla on santarmin talon pihapiirissä oleva talousrakennus. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettuun ympäristöön ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavan myötä voidaan rakentaa yksi uusi talousrakennus, jonka ala saa olla enintään 55 m 2. Kerrosalaa saa olla enintään saman verran. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.3 Yritysvaikutusten arviointi 5.3. Vaikutukset liikenteeseen Alue on rakennettua ympäristöä. Varsinaisia vaikutuksia luonnonympäristöön ei ole. Merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan ei ole. Vaikutukset liikenteeseen ovat vähäiset. Tontin nykyiset ajoliittymät säilyvät. Suunnittelualueella voi olla enintään 5 asuntoa. Näistä aiheutuva liikennemäärän lisäys on vähäinen. 5.3.5 Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Yhdyskuntatalouteen ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset säilyvät. Niiden muodostama kokonaisuus luo kaupunkikuvasta selkeästi erottuvan ympäristön. Suunnittelualue muodostaa laajemman kokonaisuuden asemanseudun valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön kanssa.

15 Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Vaikutukset kaupungin strategioihin Suunnittelualueen vesijohto ja viemäriliittymät joudutaan mahdollisesti uusimaan. Nykyiset liittymät suunnittelualueelle tulevat Asemantien alitse rautatieläisten talon eteläpään kohdalle. Kaavahanke on kaupungin strategioiden ja päätösten mukainen. Asemakaava noudattaa kaupunginhallituksen päätöstä, joka koskee kulttuurihistorian kannalta merkittävien kohteiden suojelemista. 5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueeseen kohdistuu melua ja mahdollisesti tärinää rautatiestä. Asemakaavan päätarkoitus on saada kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset säilymään. Rakennusten säilyminen edellyttää sitä, että rakennuksille on käyttöä. Sen vuoksi rakennusten osoittaminen asumiseen on tarkoituksen mukaista tärinästä ja melusta huolimatta. Asemakaavassa annetaan rakennusten ulkoseinien ja ikkunoiden ääneneristävyyttä koskeva määräys, jonka mukaan ulkoseinien ja ikkunoiden äänen eristävyyttä tulee mahdollisuuksien mukaan parantaa. Parantaminen on tehtävä kuitenkin niin, että rakennusten suojeluarvot eivät vaarannu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Suojeltavien rakennusten käyttötarkoitukset voidaan muuttaa asumiseen soveltuvaksi asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää rakennuslupaa. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavamuutos on aloitettu maanomistajan hakemuksesta. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä kolme viikkoa Sampolan yhteispalvelukeskuksen ilmoitustaululla ja internetissä. Niistä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos laadittiin maankäyttöpalveluissa yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen kanssa. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet liitetään asemakaavaselostukseen.

16 Asemakaavaehdotus Kaavaehdotus työstetään maankäyttöpalveluissa yhteistyössä kaupungin muiden toimialojenkuntien kanssa kaavaehdotukseksi jätetyt mielipiteet ja lausunnot mahdollisuuksien mukaan huomioon ottaen. Taulukko kaavatyön prosessista Kaupunkikehitysjaoston käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2016. Aloite Maanomistaja teki aloitteen asemakaavamuutoksesta Vireilletulo OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) sekä asemakaavaluonnos Kaupunkikehitysjaosto 10.11.2015 Kirjeet maanomistajille ja osallisille x.x.2015 Ilmoitus lehdessä, internetissä ja ilmoitustaululla x.x.2015 OAS ja asemakaavaluonnos nähtävillä x.x.- x.x.2015 Ehdotus Toisessa kunnassa asuville maanomistajille lähetetään kirjeet. Kaavaehdotuksesta ilmoitetaan internetissä ja ilmoitustaululla. Tarpeelliset lausunnot pyydetään viranomaisilta ja muilta yhteistyötahoilta. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville. Hyväksyminen Kaupunkikehitysjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Tasokoordinaatisto Korkeusjärjestelmä ETRS-GK25 N-2000 171 232 08 1 71 13 6 3 6 5 23 28 30 7 2 31 5 5 2 3 2 2 125 5 3 6 17 5 15 20 1 3 2 1 300 1 5 26 9 1 2 1 27 9 8 2 19 18 130 32 6 9 6 11 16 22 1 7 7 12 12 17 16 15 18 21 3 6 7 12 5 31 2:105 6 1 1 5-9902- 12-9903-1 0-2-632-M502 omäki Sampolanpalvelukeskus Pmo Pysäköintitalo k kt kt ar kt kt k k k ar kt ar III IV II II II II II II 000-201-K011112 000-201-K011110 000-201-K011062 107 107 106 000-201-K011092 000-201-K011112 107 106 000-201-K011092 106 Z Z Z Z Z Asemantie Asemanpolku Asemantie astokuja Asemansi V Asemantie Virkasilta -9902--V1 5 56 8 51 3 51 52 53 9 6 8 3 51.1 55. 9.0 3.7 2.6 56.5 2.3 2.5.5 3..9 7.0 8.7.0 2.7 2.6 2.6 2.5 8.3 8.9 3.5 3.1 1.9 1.8 9.2 2.9 3.9 2.6 7. 2.5 2.5 9.9 38.3 2.9 2.6 3.3 Kp 1003 7 0001 00 100 30 0 0 10 20 50 t t sr-8 sr-8 1 6698900 25505800 25 KESKUSTA AP-29 6698900 25505800 KESKUSTA 25 t t sr-8 sr-8 1 100 30 0 0 10 20 50 AP-29 LIITE 1, 1 / 3

LIITE 1, 2 / 3 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP-29 Asuinpientalojen korttelialue. Santarmin talon ja rautatieläisten asuintalon ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyttä liikennemelua vastaan on parannettava mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksen suojeluarvo ei saa heikentyä ääneneristävyyden parantamisen vuoksi. Talousrakennuksen rakennusalalle saa rakentaa talousrakennuksen, jonka ala saa olla enintään 60 m2 ja rakennuksen harjan korkeus maasta mitattuna enintään 5 metriä. Talousrakennuksen on sovelluttava santarmin talon ja rautatieläisten asuintalon kulttuuriympäristöön. Korttelialueen Asemantien puoleinen raja tulee aidata ja aidan rakentamisessa tulee huomioida alueen kulttuurihistorialliset arvot. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap/asunto. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. 1 KES 25 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Rakennusala. t Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr-8 Kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjausja muutostöiden tulee olla tyyliin sopivia niin, että rakennuksen kaupunkikuvallinen ja historiallinen luonne säilyy.

LIITE 1, 3 / 3 KERAVA, KAUPUNGINOSA. KESKUSTA ASEMANTIE 1-3 ASEMAKAAVAN MUUTOS. KESKUSTAN KAUPUNGINOSAN RAUTATIEALUEELLA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU. KESKUSTAN KAUPUNGINOSAN KORTTELI 25. Keravalla x. päivänä xkuuta 201x. Jukka Laitila, maankäyttöjohtaja Juha Pasma, kaava-arkkitehti Kartta täyttää asemakaavan pohjakartalle säädetyt vaatimukset. Tiina Hartman, kaupungingeodeetti Asemakaava siihen liittyvine selostuksineen on kaupunginhallituksen päätöksen ( x.x.201x / xxx ) mukainen. Anne Mäkinen, kaupunginsihteeri Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunkikehitysjaosto Nähtävilläolo MRL 65, MRA 27 (ehdotus) Kaupunkikehitysjaosto Osallisten kuuleminen MRL 62, MRA 30 (OAS ja luonnos) Vireilletulo x.x.201x x.x.201x x.x.201x x.x.-x.x.201x x.x.201x x.x.-x.x.201x x.x.201x KAAVAN NIMI KAAVATUNNUS ASEMANTIE 1-3, luonnos 231 KERAVAN KAUPUNKI PVM MITTAKAAVA LAATIJA/PIIRTÄJÄ 18.11.2015 1:1000 JP

LIITE 2, 1 / 5 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (231) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kertoo: mitä kaavoitus koskee ja mihin sillä pyritään mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten vaikutukset arvioidaan ketkä ovat osallisia miten ja milloin voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan sekä suunnitellusta aikataulusta kuka valmistelee kaavaa ja mistä saa lisää tietoa Mielipiteiden esittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa paremmin niiden huomioimisen suunnittelutyössä. Aloite Asemakaavamuutos on aloitettu maanomistajan hakemuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Keravan keskustassa. Se rajautuu Asemansillan ja Asemantien katualueeseen pohjoisesta ja lännestä. Eteläpuolella suunnittelualueen raja kulkee Sampolan alikulun reunan kohdalla. Itäpuolella raja kulkee rautatiealueella olevan tukimuurin vieressä. Suunnittelualueen sijainti Asemantie 1-3 (231) / Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS)

Suunnittelun tavoitteet LIITE 2, 2 / 5 2(5) Suunnittelualueen maanomistaja on ostanut valtiolta rautatiealueesta määräalan. Ostetulla määräalalla sijaitsee santarmintalo (rakennusvuosi 1897), talousrakennus ja pitempi rautatien suuntainen rautatieläisten asuintalo (rakennusvuosi 1922). Tavoitteena on määräalan (25-0-2-632-M502) muuttaminen korttelialueeksi ja rakennusten suojeluarvojen tutkiminen sekä määrittäminen. Rakennusten suojelumerkinnät valitaan suojeluarvojen perusteella. Korttelialueelle suunnitellaan sopiva käyttötarkoitus. Määräalan koko on 1750 m2. Lähtötiedot Nykytilanne: Suunnittelualue on tällä hetkellä voimassa olevassa asemakaavassa rautatiealuetta. Suunnittelualueella sijaitsee santarmintalo, santarmintalon pihapiirissä oleva talousrakennus ja rautatieläisten asuinrakennus. Rakennuksia ympäröi melko vehreä piha-alue. Maanomistus: Suunnittelualueen omistaa yksityinen maanomistaja. Maakuntakaava: Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja Uudenmaan maakuntavaltuuston 30.10.201 hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta. Yleiskaava: Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on merkitty kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi keskustatoimintojen alueeksi. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistetty keväällä 2013. Keravan yleiskaavan 2035 luonnos on ollut nähtävillä 30.3..5.2015. Asemakaava: Voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistettu.8.1927) suunnittelualue on rautatiealuetta (LR). Ote Keravan ajantasa-asemakaavasta 16.9.2015. Asemantie 1-3 (231) / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

LIITE 2, 3 / 5 3(5) Päätökset: Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen 23.1.2006/32 Keravan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävissä kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä sijaitsevien kohteiden suojelemisesta asemakaavalla. Santarmin talo ja rautatieläisten asuintalo on ehdotettu päätöksessä suojeltaviksi. Ne on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Keravan kaupungin rakennusjärjestys, Keravan kaupunki, 2011. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, liite liikennemelusta ja tärinästä Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 2.6.2003 Ilmakuva suunnittelualueen kohdalta. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden omistajat sekä haltijat Yhdistykset ja seurat: Keravan ympäristösuojeluyhdistys ry, Keravan-seura ry, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Kaupungin asiantuntijat ja luottamuselimet Viranomaiset: Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Museovirasto, Liikennevirasto Muut yhteistyö- ja asiantuntijatahot: Sonera Carrier Networks Oy, Elisa Oyj, Keravan Energia Oy, Fortum Oyj, VR-Yhtymä Oy Tiedottaminen Luettelo ei ole kattava ja osallisia voidaan lisätä suunnittelun aikana. Suunnittelun etenemisestä sekä suunnitteluun osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: kuuluttamalla Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja Keravan kaupungin kotisivuilla (www.kerava.fi) lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille Asemantie 1-3 (231) / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä suunnittelun arvioitu käsittelyaikataulu LIITE 2, / 5 (5) Kaikissa alla kuvatuissa asemakaavatyön vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan Keravan kaupungin maankäyttöpalveluihin. Yhteystiedot ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) lopussa. Aloitus- ja valmisteluvaihe / loppuvuosi 2015 Kaavamuutoksen vireilletulosta ja OAS:n sekä asemakaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan ja ne asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten kolmen viikon ajaksi. Ehdotusvaihe / alkuvuosi 2016 Luonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot mahdollisuuksien mukaan huomioon ottaen laaditaan asemakaavaehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan ja mahdolliset muistutukset tulee jättää kirjallisena nähtävillä olon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista, ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lopullista ehdotusta. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa, lähetään kaupungin perusteltu kannanotto kaupunkikehitysjaoston käsittelyn jälkeen. Hyväksymisvaihe / kevät 2016 Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksella Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä www.kerava.fi. Kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaavaehdotus on nähtävillä Keravan kaupunkisuunnittelun kotisivuilla. Tässä vaiheessa kirjeellä tiedotetaan vain niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävilläolon aikana pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollisuus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Päätöksen voimaantulo / kesä 2016 Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta. Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Tuusulanjärven viikkouutiset - lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja internetissä (www.kerava.fi). Viranomaisneuvottelua ei ole tarpeellista järjestää tästä asemakaavamuutoksessa. Tarvittava yhteistyö voidaan hoitaa muilla keinoin. Selvitettävät vaikutukset Lausunnot Asemakaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Tarvittavat lausunnot pyydetään viranomaisilta ja yhteisöiltä joiden toimialaa asemakaavamuutos koskee. Asemantie 1-3 (231) / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Palaute osallistumisja arviointisuunnitelmasta LIITE 2, 5 / 5 5(5) Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa joko suullisesti tai kirjallisesti kaavan valmistelijalle osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloajan loppuun mennessä. Asemakaavan muutoksen valmistelija ja yhteystiedot Valmistelija Asemakaavan valmistelusta vastaa kaava-arkkitehti Juha Pasma Puhelin: 00 318 256 Sähköposti: juha.pasma@kerava.fi Yhteystiedot Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut Postiosoite: PL 123, 0250 KERAVA Käyntiosoite: Kultasepänkatu 7,. krs Sähköposti: kaupunkisuunnittelu@kerava.fi Asemantie 1-3 (231) / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

LIITE 3, 1 / 2 OTTEET KERAVAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN 2035 LIITTEISTÄ: LIIKENNE-ENNUSTE 2035 JA NYKYINEN MELUTILANNE VUONNA 2015 Iltahuipputunnin 2035 liikenne-ennuste.

Melutasot vuonna 2015 LIITE 3, 2 / 2