Raportti Saarijärven kaupungin varhaiskasvatuksen laadusta laatukyselyt vuosilta 2009 2011 Saarijärven kaupunki Soila Heinonen & Anna Kovanen 21.3.2012
Sisällys 1 JOHDANTO...1 1.1 TAK-arviointijärjestelmä laadunarvioinnin mittarina...1 1.2 Vastaajien anonymiteetti ja vastausaktiivisuus...3 1.3 Raportin eteneminen...4 2 Päivähoidossa olevien lasten vastauksia (4-5 vuotiaat lapset)...6 2.1 Lasten vertaissuhteet...6 2.2 Lasten viihtyminen päivähoidossa...8 2.3 Päivähoidon toimintatavat, leikkivälineet ja ruoka...11 2.4 Lasten ajatuksia vuorohoidosta...13 3 Esiopetuksessa olevien lasten vastauksia...15 3.1 Lasten vertaissuhteet...15 3.2 Lasten viihtyminen esiopetuksessa...18 3.3 Lasten ajatuksia esiopetuksen toiminnasta, välineistä ja ruuasta.20 3.4 Lasten ajatuksia taksimatkoista ja koulun aloituksesta...23 4 Koululaisten vastauksia aamu- ja iltapäivähoidosta...26 4.1 Lasten vertaissuhteet...26 4.2 Lasten viihtyminen aamu- ja iltapäivähoidossa...27 4.3 Lasten ajatuksia toiminnasta, välineistä ja välipalasta...29 5 Alle 6-vuotiaiden lasten vanhempien vastauksia...31 5.1 Vanhempien tyytyväisyys hoitoon ja kasvatusyhteistyöhön...31 5.2 Lapsen viihtyminen päivähoidossa...34 5.3 Vanhempien tyytyväisyys päivähoidon tiloihin ja välineisiin...36 5.4 Päivähoitoa ohjaavien asiakirjojen tuntemus ja tärkeys...38 6 Esiopetusikäisten lasten vanhempien vastauksia...40 6.1 Vanhempien ja esiopetushenkilökunnan välinen yhteistyö...40 6.2 Lapsen viihtyminen esiopetuksessa...43
6.3 Esiopetusta ohjaavien asiakirjojen tuntemus ja tärkeys...45 6.4 Vanhempien tyytyväisyys tiloihin, välineisiin ja kuljetuksiin...47 6.5 Vanhempien osallisuus päivähoitoon ja esiopetukseen...49 6.6 Vanhempien ajatuksia hoitopaikan järjestämisestä...50 7 Aamu- ja iltapäivähoidossa olevien lasten vanhempien vastauksia...51 7.1 Vanhempien ja hoitohenkilökunnan välinen yhteistyö...51 7.2 Lapsen viihtyminen aamu- ja iltapäivähoidossa...53 7.3 Vanhempien tyytyväisyys aamu- ja iltapäivähoidon toimintaan.55 7.4 Vanhempien tyytyväisyys välipalaan, tiloihin ja välineisiin...56 7.5 Vanhempien ajatuksia hoitopaikan hakuprosessista...58 8 Vanhempien vastauksia avoimiin kysymyksiin...60 8.1 Päivähoito...60 8.2 Perhepäivähoito...61 8.3 Ryhmäperhepäivähoito...64 8.4 Esiopetus...66 8.5 Aamu- ja iltapäivähoito...68 9 Saarijärven varhaiskasvatuspalvelujen laatu vuosina 2009 2011...70 9.1 Laatu ja kehittämiskohteet lasten vastausten perusteella...70 9.2 Laatu ja kehittämiskohteet vanhempien vastausten perusteella...71 LÄHTEET
1 1 Johdanto Saarijärven kaupunki on selvittänyt tarjoamiensa varhaiskasvatuspalvelujen laatua vuosina 2009 2011 jakamalla varhaiskasvatuspalveluja käyttävien perheiden vanhemmille ja lapsille asiakaskyselyt täytettäviksi. Lisäksi päivähoidon henkilökunta on arvioinut oman työtiiminsä työskentelyä ja työnsä laatua. Laadunarviointia tehdään siitä syystä, että se koetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, sen avulla saadaan selville mahdollisia muutostarpeita ja pystytään kehittämään toimintaa. Laadunarvioinnilla päästään paneutumaan täsmällisesti juuri niihin tekijöihin, jotka vaativat varhaiskasvatuksen kehittämistä. Lisäksi se on palkitsevaa, parhaimmillaan se lisää henkilökunnan työmotivaatiota, sitoutumista, avoimuutta ja työssä jaksamista. Laadunarvioinnin ansiosta lasten vanhemmat saavat paremmin tietoa toiminnasta, ja vanhempien aktiivisuus ja osallisuus lisääntyy yhteisen hankkeen myötä. Vanhemmat saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja sitä kautta osallistua lapsensa elämään päivähoidossa. Laatutyö asettaa vanhemmat samanarvoiseen asemaan päivähoidon henkilökunnan kanssa ja lisää vanhempien tyytyväisyyttä päivähoidon toimintaan. Laadunarviointi tekee varhaiskasvatuksen, sen tavoitteet ja toteuttamisen näkyväksi (Alila 2003; Hujala & Fonsén 2011.) Lasten kuuleminen laadunarvioinnissa on tärkeää, koska se lisää lasten osallisuutta heitä itseään koskevissa asioissa. Lapsi pääsee itse osalliseksi arjen toimintojen muokkaamiseen ja saa mahdollisuuden jakaa asioille ja tapahtumille antamiaan merkityksiä. Laadunarvioijana lapsi tuo esille oman kokemusmaailmansa päivähoidon toiminnasta. (Turja 2004.) Saarijärven kaupungissa laadunarviointi on toteutettu joka vuosi samaan vuodenaikaan, huhtikuussa. Asiakaskyselyt on jaettu perheille päivähoitopaikkojen välityksellä. Osa lapsista on vastannut kyselyihin päivähoitopaikassaan, ja osa vanhempien avustuksella kotona. Päivähoidon henkilökunta on käsitellyt omia arviointejaan työnsä laadusta yhdessä työtiimin kanssa. Tässä raportissa käsitellään vanhempien ja lasten arviointeja päivähoidon laadusta. 1.1 TAK -arviointijärjestelmä laadunarvioinnin mittarina Saarijärven kaupungissa käytettiin laadunarvioinnissa apuna TAK -arviointijärjestelmää, jonka avulla vanhemmille ja lapsille tarkoitetut kyselyt toteutettiin. Kyselyitä oli joka vuosi yhteensä kuusi erilaista. Vanhempien kyselyt jakautuivat siten, että päivähoitoikäisten (alle 6-vuotiaiden) lasten vanhemmille, esiopetuksessa olevien lasten
2 vanhemmille ja aamu- ja iltapäivähoidossa olevien koululaisten vanhemmille oli erilliset kyselyt. Kyselyiden kysymykset vaihtelivat hieman sen mukaan, millaiset asiat olivat keskeisiä tietyn ikäisten lasten hoidossa. Lasten kyselyt jakautuivat myös kolmeen erilaiseen, sen mukaan oliko lapsi päivähoidossa (4-5-vuotiaat), esiopetuksessa vai aamuja iltapäivähoidossa. Myös lapsille esitetyt kysymykset erosivat hieman toisistaan sen mukaan, minkä ikäinen lapsi kyselyyn vastasi. Lapsille tarkoitetut kysymykset esitettiin standardoidusti siten, että kysymykset oli mietitty valmiiksi ja ne esitettiin jokaiselle samaan ikäluokkaan kuuluvalle lapselle samassa muodossa. Vastausvaihtoehtoja vuoden 2009 kyselyissä oli viisi, vaihtoehtojen ollessa huonosta erinomaiseen. Vastausvaihtoehdot oli esitetty viidellä erilaisella hymiöllä ja numeroilla (1 5). Vuoden 2010 ja 2011 kyselyissä vastausvaihtoehtoja oli kolme (erinomainen, ja huono), joista lapsen tuli valita yksi lähimpänä omaa ajatusta oleva vaihtoehto. Vastausvaihtoehdot oli esitetty kolmella erilaisella hymiöllä. Iloinen hymiö tarkoitti ä ja surullinen hymiö puolestaan huonoa, niiden välissä oleva hymiö tarkoitti kohtalaista. Vanhemmille tarkoitetuissa kyselyissä suurin osa kysymyksistä esitettiin standardoidusti siten, että vanhemmat saivat valita numeerisesti vastausvaihtoehtonsa, arviointiasteikon ollessa 1 5 (huono - erinomainen). Lisäksi vanhemmille oli muutama avoin kysymys sekä mahdollisuus antaa risuja ja ruusuja päivähoitopalveluista yleensä. Kyselyt ovat käsitelleet lähes joka vuosi samoja aihealueita. Vanhemmille tarkoitetuissa asiakaskyselyissä on kysytty muun muassa päivähoitohenkilöstön ja vanhempien välisestä kasvatusyhteistyöstä, lapsen viihtymisestä hoitopaikassa, hoitopaikan tiloista ja välineistä, toimintaa ohjaavien asiakirjojen tuntemuksesta ja tärkeydestä sekä vanhempien omasta osallisuudesta ja hoitopaikan järjestymisestä. Lisäksi esiopetuksessa olevien lasten vanhemmilta on kysytty kaupungin järjestämien kuljetusten toteutuksesta. Aamu- ja iltapäivähoidossa olevien lasten vanhemmilta on lisäksi tiedusteltu heidän tyytyväisyyttään lapsille järjestettyyn toimintaan ja sen sisältöön sekä lapsille tarjottuun välipalaan. Lapsille tarkoitetussa kyselyssä lapsilta on kysytty muun muassa lapsen vertaissuhteista, hoitopaikan toiminnasta ja säännöistä, lapsen viihtyvyydestä sekä hoitopaikan leikki- ja opetusvälineistä. Lisäksi vuorohoidossa oleville lapsille oli muutama kysymys siitä, kuinka lapset viihtyvät hoidossa.
3 1.2 Vastaajien anonymiteetti ja vastausaktiivisuus Arviointikyselyt toteutettiin siten, että ulkopuoliset eivät päässeet näkemään vanhempien ja lasten tietoja lapsen hoitopaikasta tai perheen asuinpaikasta. Lisäksi vanhempien ja lasten nimet eivät tulleet esille missään kyselyiden käsittelyvaiheessa. Myös henkilökuntaa koskevasta palautteesta on poistettu nimet, jotta anonymiteetti säilyisi kaikkien osallisten osalta. Anonymiteetin säilyttäminen on tärkeää, jotta vaikeistakin asioista pystytään antamaan palautetta ja niitä voidaan käsitellä ilman, että vastaaja pelkää tulevansa tunnistetuksi. Näin ollen vastaajat pystyvät antamaan palautetta myös sellaisista asioista, joista on vaikea kertoa kasvotusten. Palautettujen asiakaskyselyiden määrästä voidaan huomata, että vanhempien vastusaktiivisuus on vaihdellut vuosittain melko paljon. Päivähoidossa olevien lasten vanhempien vastausaktiivisuus on lisääntynyt vuodesta 2009 vuoteen 2011 siten, että vanhemmat ovat olleet aktiivisimpia vuonna 2011, vastausprosentin ollessa 52,9 %. Esiopetuksessa olevien lasten vanhempien vastausaktiivisuus on puolestaan laskenut. Vuonna 2009 lähes jokainen esioppilaan vanhempi oli vastannut kyselyyn, vastausprosentin ollessa 99 %. Vastausaktiivisuus on kuitenkin laskenut 69,6 % vuoteen 2011 tultaessa. Aamu- ja iltapäivähoidossa olevien lasten vanhemmille asiakaskyselyt ovat toteutettu vuosina 2010 ja 2011, mutta tietoja vuoden 2010 vastausaktiivisuudesta ei ole saatavilla. Vuonna 2011 alle puolet kyselyn saaneista vanhemmista vastasivat kyselyyn. Vanhemmat 2009 2010 2011 Päivähoito (alle 6v.) 33,8 % 51 % 52,9 % Esiopetus 99 % 71,7 % 69,6 % Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito - - 48,9 % taulukko 1 Vanhempien vastausaktiivisuus vuosittain eri hoitomuodoissa
4 Lapsille tarkoitettujen asiakaskyselyiden vastausaktiivisuus on kokonaisuudessaan hieman parempi kuin vanhempien. Tämä johtunee osittain siitä, että osa lapsista vastasi kyselyihin päivähoitopaikassa päivähoidon henkilökunnan avustuksella. Päivähoitoikäisten alle kuusivuotiaiden lasten vastausaktiivisuus on lisääntynyt suuresti vuodesta 2009 vuoteen 2011. Myös esiopetusikäisten lasten vastausaktiivisuus on noussut vuosi vuodelta ja esiopetuksessa olevat lapset ovatkin olleet kaikista lapsista aktiivisimpia vastaajia vuonna 2011 vastausprosentin ollessa 94 %. Aamu- ja iltapäivähoidossa oleville lapsille asiakaskyselyt ovat toteutettu vuosina 2010 ja 2011, mutta tiedot koululaisten vastausaktiivisuudesta on vain vuodelta 2011, jolloin koululaiset ovat olleet aktiivisia vastaajia. Lapset 2009 2010 2011 Päivähoito (4-5v.) 42,1 % 69,1 % 82,1 % Esiopetus 68,4 % 88,6 % 94 % Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito - - 86,3 % taulukko 2 Lasten vastausaktiivisuus vuosittain eri hoitomuodoissa 1.3 Raportin eteneminen Raportissa käsitellään lasten ja vanhempien vastauksia vuosilta 2009 2011. Lasten ja vanhempien vastaukset käsitellään erikseen, ja ne on ryhmitelty teemoittain sen mukaan, mitä aihealueita kysymykset ovat käsitelleet. Jokaisessa eri teemassa on käsitelty vastaukset kaikkien vuosien osalta. Lisäksi lasten ja vanhempien vastaukset on eritelty sen mukaan, minkä ikäisen lapsen hoidosta on kyse (alle 6-vuotiaat, esioppilaat ja koululaiset). Päivähoidossa olevista lapsista puhuttaessa tarkoitetaan kaikkia päivähoitomuotoja: päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti ja perhepäivähoito. Raportin alussa käsitellään lasten vastauksia, jonka jälkeen esitellään vanhempien vastauksia monivalintakysymyksiin ja lopuksi avoimiin kysymyksiin. Tulosten yhteydessä on diagrammi -kuviot teemaan liittyvien kysymysten osalta. Kuvioissa on esitetty vastaukset prosentteina ja niistä näkee,
5 millaista hajontaa vastauksissa on ollut. Raportin lopussa on yhteenveto laatukyselyn tuloksista sekä kehittämiskohteita Saarijärven kaupungin päivähoitopalveluihin.
6 2 Päivähoidossa olevien lasten vastauksia (4 5 -vuotiaat lapset) 2.1 Lasten vertaissuhteet Vuonna 2009 lasten vastausten perusteella lähes kaikilla lapsilla oli hoitopaikassa kavereita. 82,8 % lapsista valitsi vastausvaihtoehdoista erinomainen, kun lapsilta kysyttiin heidän vertaissuhteistaan. Lasten vastauksissa oli vähän hajontaa. 1,6 % lapsista oli sitä mieltä, ettei heillä ollut ollenkaan kavereita hoitopaikassa. Vuoteen 2010 tultaessa lasten vastauksissa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia kaverisuhteissa. Lähes jokaisella lapsella (89,4 %) oli leikkikavereita. Tosin hieman useampi lapsi (2,1 %) ilmoitti, ettei heillä ole leikkikavereita ollenkaan. Kaverisuhteiden määrä on lisääntynyt päivähoidossa tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011. Vuonna 2011 jo 91,6 % vastanneista ilmoitti, että heillä on kavereita. Toisaalta myös ilman kaveria olevien lasten määrä on lisääntynyt. Vuonna 2011 4,2 % ilmoitti, ettei heillä ole kavereita hoitopaikassa. Lasten vastauksista tulee esille, että päivähoidossa on ilmennyt kiusaamista. 45,4 % vastanneista lapsista ilmoitti vuonna 2009, että heitä kiusataan jossakin määrin ( huono/ -vastausvaihtoehdot). 54,7 % lapsista puolestaan ilmoitti, että heitä ei kiusata ollenkaan ( erinomainen -vastausvaihtoehto). Kiusaaminen on kuitenkin hieman vähentynyt vuoteen 2010 tultaessa, jolloin 34 % lapsista oli sitä mieltä, että heitä kiusataan päivähoidossa jossain määrin. On positiivista huomata, että vuoteen 2011 tultaessa kiusaaminen on vähentynyt lisää. 30,2 % lapsista ilmoitti että he kokevat tulevansa kiusatuiksi ainakin jonkin verran, kun taas 68,9 % lapsista ilmoitti, ettei heitä kiusata ollenkaan. Lasten leikkien sujumisesta kysyttäessä 68,8 % lapsista oli sitä mieltä, että leikit sujuvat erinomaisesti vuonna 2009. Niinkin suuri osa kuin 25,1 % lapsista oli sitä mieltä, että leikit sujuvat kohtalaisesti tai huonosti. Seuraavana vuonna leikit sujuivat hieman paremmin, 77,7 % lapsista vastasin leikkien sujuvan erinomaisesti, kun taas 5,3 % ilmoitti leikkien sujuvan huonosti. Vuonna 2011 lasten leikit sujuivat lähes samaan tapaan kuin edellisinä vuosina, 77,3 % lapsista ilmoitti leikkien sujuvan erinomaisesti, kun puolestaan 6,7 % ilmoitti leikkien sujuvan huonosti. Vuodesta 2009 vuoteen 2011 tultaessa leikkien sujumattomuus on hieman lisääntynyt.
MITEN LEIKIT SUJUVAT? ONKO SINULLA KAVEREITA? KIUSATAANKO SINUA? MITEN LEIKIT SUJUVAT? ONKO SINULLA KAVEREITA? KIUSATAANKO SINUA? 7 8 7 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 1 kuvio 1 Lasten vertaissuhteet vuonna 2009 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 2 Lasten vertaissuhteet vuonna 2010
MITEN LEIKIT SUJUVAT? ONKO SINULLA KAVEREITA? KIUSATAANKO SINUA? 8 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 3 Lasten vertaissuhteet vuonna 2011 2.2 Lasten viihtyminen päivähoidossa Lasten vastausten perusteella lapset viihtyivät päivähoidossa hyvin vuonna 2009. 71,9 % lapsista meni aamuisin erittäin mielellään päivähoitoon ja 28,1 % lapsista ei lähtenyt mielellään kotiin päivähoitopäivän jälkeen ( huono/ -vastauksia). Lasten viihtyvyys lisääntyi vuonna 2010, jolloin 85,1 % lapsista vastasi menevänsä erittäin mielellään päivähoitoon. Vuonna 2011 lapset viihtyivät päivähoidossa edelleen hyvin ja he kokivat kotiin lähtemisen hoitopäivän jälkeen hieman ikävämpänä asiana kuin aikaisempana vuonna. Lasten viihtymisestä päivähoidossa kertoo myös se, mitä mieltä lapset ovat päivähoitopaikkansa aikuisista. Lasten vastausten perusteella he pitävät hoitopaikkansa aikuisista kovasti. Vuonna 2009 76,6 % lapsista ilmoitti pitävänsä aikuisista paljon ( erinomainen -vastausvaihtoehto). Vastauksissa oli jonkin verran hajontaa, mutta kukaan vastanneista ei ilmoittanut, ettei pitäisi aikuisista ollenkaan. Kohtalaisesti - vastauksia oli 15,6 %. Vuonna 2010 aikuisten suosio oli hieman noussut edelliseen vuoteen verrattuna. 84 % lapsista ilmoitti pitävänsä hoitopaikan aikuisista kovasti. Tosin 4,3 %
MITEN MIELELLÄSI MENET AAMULLA PÄIVÄHOITOON? MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET PÄIVÄHOITOPÄIVÄN JÄLKEEN KOTIIN? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKAN AIKUISISTA? 9 lapsista ilmoitti, ettei pidä aikuisista ollenkaan ( huono -vastausvaihtoehto). Seuraavana vuonna 2,5 % lapsista vastasi aikuisia koskevaan kysymykseen huono - vastausvaihtoehdon ja 82,4 % erinomainen -vastausvaihtoehdon. 8 7 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 1 kuvio 4 Lasten viihtyminen päivähoidossa vuonna 2009
MITEN MIELELLÄSI MENET AAMULLA PÄIVÄHOITOON? MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET PÄIVÄHOITOPÄIVÄN JÄLKEEN KOTIIN? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKKASI AIKUISISTA? MITEN MIELELLÄSI MENET AAMULLA PÄIVÄHOITOON? MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET PÄIVÄHOITOPÄIVÄN JÄLKEEN KOTIIN? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKAN AIKUISISTA? 10 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 5 Lasten viihtyminen päivähoidossa vuonna 2010 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 6 Lasten viihtyminen päivähoidossa vuonna 2011
11 2.3 Päivähoidon toimintatavat, leikkivälineet ja ruoka Lapsilta kysyttiin lasten ajatuksia päivähoitopaikan toimintatavoista; päiväunista ja säännöistä. Päiväunikysymys sai lapsilta kaikista kysymyksistä eniten huono - vastausvaihtoehtoja joka vuosi. Vuonna 2009 21,9 % lapsista vastasi päivälevon olevan huono asia päivähoidossa. Vuonna 2010 vastausprosentti samaan kysymykseen oli 19,1 ja vuonna 2011 19,3. Lasten kanta päiväunia kohtaan ei siis ole kovin merkittävästi muuttunut vuosien 2009 2011 välillä. Kuitenkin joka vuosi yli puolet lapsista on pitänyt päiväunia nä asiana. Lasten tyytyväisyys päivähoitopaikan sääntöihin on hieman lisääntynyt vuosien myötä. Vuonna 2009 71,9 % vastanneista piti päivähoitopaikan sääntöjä hyvinä, erittäin hyvinä tai erinomaisina, kun taas vuonna 2011 74,8 % lapsista piti sääntöjä erinomaisina. Huonoina sääntöjä piti vastaavasti vuonna 2009 12,5 % lapsista ja vuonna 2011 9,2 %. Päivähoitopaikan leikkivälineisiin lapset olivat melko tyytymättömiä. Vuonna 2009 40,7 % lapsista piti hoitopaikan leluja huonoina tai kohtalaisina. Tosin yli puolet (56,3 %) lapsista ilmoitti lelujen olevan erinomaisia. Seuraavana vuonna lapset olivat hieman tyytyväisempiä hoitopaikan leikkivälineisiin (75,5 % erinomainen -vastauksia) ja vuonna 2011 lelut olivat 77,3 % mielestä erinomaisia. Lasten mielestä leikkivälineistö on siis parantunut vuosien myötä. Hoitopaikan ruoka on ollut joka vuosi lasten mieleen. Vuonna 2009 71,9 % lapsista piti hoitopaikan ruokaa erinomaisena, kun taas 3,1 % ajatteli ruuan olevan huonoa. Ruoka on lasten vastausten mukaan parantunut vuosien myötä. Vuonna 2010 81,9 % lapsista piti ruokaa erinomaisena ja vuonna 2011 84,9 % vastauksista oli erinomainen -vaihtoehtoja.
MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKKASI LELUISTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKAN RUOASTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄLEVOSTA? MILLAISIA OVAT PÄIVÄHOITOPAIKKASI SÄÄNNÖT? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKKASI LELUISTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKAN RUOASTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄLEVOSTA? MILLAISIA OVAT PÄIVÄHOITOPAIKKASI SÄÄNNÖT? 12 8 7 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 1 kuvio 7 Lasten tyytyväisyys toimintatapoihin, leikkivälineisiin ja ruokaan vuonna 2009 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 8 Lasten tyytyväisyys toimintatapoihin, leikkivälineisiin ja ruokaan vuonna 2010
MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKKASI LELUISTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄHOITOPAIKAN RUOASTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄLEVOSTA? MILLAISIA OVAT PÄIVÄHOITOPAIKKASI SÄÄNNÖT? 13 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 9 Lasten tyytyväisyys toimintatapoihin, leikkivälineisiin ja ruokaan vuonna 2011 2.4 Lasten ajatuksia vuorohoidosta Vuorohoidossa olevilta lapsilta kysyttiin lasten kokemuksia vuorohoidosta kolmella kysymyksellä vuosina 2009 2011. Lasten vastauksia oli vähän ja vastausten hajontaa oli hieman. Vastausten perusteella vuorohoidon illat ovat sujuneet erinomaisesti tai vähintään kohtalaisesti vuosina 2009 2011. Vuonna 2010 lapset olivat tyytyväisimpiä iltojen sujumiseen hoitopaikassa. Öitä lapset eivät viettäneet kovin mielellään hoitopaikassa. Vuosina 2009 2010 yöhoidon mielekkyys oli joko kohtalaista tai huonoa. Vuonna 2011 yöhoito oli muutaman vastaajan mielestä mielekästä ( erinomainen - vastausvaihtoehto). Aamuheräämiset hoitopaikassa sujuivat joidenkin lasten mukaan erinomaisesti, kun taas toisten lasten mielestä huonosti tai kohtalaisesti. Tämän kysymyksen vastauksissa olikin eniten hajontaa eri vuosien välillä sekä saman vuoden sisällä. Vuonna 2010 aamuheräämiset olivat lasten mielestä ikävimpiä.
MITEN MIELELLÄSI VIETÄT ÖITÄ PÄIVÄHOITOPAIKASSA? MITEN ILLAT PÄIVÄHOIDOSSA SUJUVAT? MITEN AAMUHERÄÄMINEN PÄIVÄHOITOPAIKASSA SUJUU? MITEN MIELELLÄSI VIETÄT ÖITÄ PÄIVÄHOITOPAIKASSA? MITEN ILLAT PÄIVÄHOIDOSSA SUJUVAT? MITEN AAMUHERÄÄMINEN PÄIVÄHOITOPAIKASSA SUJUU? 14 8 7 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 1 kuvio 10 Lasten ajatuksia vuorohoidosta vuonna 2009 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 11 Lasten ajatuksia vuorohoidosta vuonna 2010
MITEN MIELELLÄSI VIETÄT ÖITÄ PÄIVÄHOITOPAIKASSA? MITEN ILLAT PÄIVÄHOIDOSSA SUJUVAT? MITEN AAMUHERÄÄMINEN PÄIVÄHOITOPAIKASSA SUJUU? 15 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 12 Lasten ajatuksia vuorohoidosta vuonna 2011 3 Esiopetuksessa olevien lasten vastauksia 3.1 Lasten vertaissuhteet Vuonna 2009 lähes kaikilla (86,6 % erinomainen -vastauksia) esioppilailla oli kaverisuhteita, vain 1,5 % lapsista ilmoitti, ettei heillä ole kavereita ollenkaan esiopetuksessa. Vuonna 2010 esioppilaiden kaverisuhteet olivat lisääntyneet edelliseen vuoteen nähden, 94 % lapsista vastasi kavereita koskevaan kysymykseen erinomainen - vastausvaihtoehdon ja 6 %. Kukaan lapsista ei vastannut, ettei heillä olisi kavereita. Vuonna 2011 lasten vertaissuhteissa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia. 93,6 % esioppilaista vastasi, että heillä on kavereita esiopetuksessa. Kuitenkin 0,9 % vastanneista oli sitä mieltä, ettei heillä ole kavereita ollenkaan. Edelliseen vuoteen verrattuna kaverisuhteet ovat siis pysyneet lähes samalla tasolla.
MITEN LEIKIT SUJUVAT ESKARISSA? KIUSATAANKO SINUA? ONKO SINULLA KAVEREITA? 16 Vuoden 2009 esioppilaista 94 % ajatteli leikkien sujuvan hyvin, erittäin hyvin tai erinomaisesti. Kuitenkin kiusaamista ilmeni samana vuonna jonkun verran. 10,5 % lapsista koki tulleensa kiusatuksi ( huono / -vastauksia), kun taas 62,7 % ilmoitti, ettei heitä kiusata esiopetuksessa laisinkaan. Vuonna 2010 lasten vastausten mukaan leikit sujuivat esiopetuksessa erinomaisesti (76 %) tai kohtalaisesti (23 %). Edelliseen vuoteen verrattuna kiusaaminen oli kuitenkin lisääntynyt, 36 % lapsista vastasi kiusaamiskysymykseen huono tai -vastausvaihtoehdon, loput 64 % oli sitä mieltä, ettei heitä kiusata. Vuonna 2011 leikit sujuivat edellisiä vuosia hieman paremmin, 82,6 % vastanneista ilmoitti leikkien sujuvan erinomaisesti. Kiusaamista kuitenkin ilmeni tänäkin vuonna, jopa enemmän kuin kahtena edellisenä. 42,2 % vastasi kiusaamista koskevaan kysymykseen huono tai -vastausvaihtoehdon, mikä kertoo siitä, että vain yli puolet lapsista kokee, ettei heitä kiusata. 8 7 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 1 kuvio 13 Lasten vertaissuhteet esiopetuksessa vuonna 2009
MITEN LEIKIT SUJUVAT ESKARISSA? KIUSATAANKO SINUA? ONKO SINULLA KAVEREITA? MITEN LEIKIT SUJUVAT ESKARISSA? KIUSATAANKO SINUA? ONKO SINULLA KAVEREITA? 17 100 90 80 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 70 60 50 40 30 20 10 0 kuvio 14 Lasten vertaissuhteet esiopetuksessa vuonna 2010 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 15 Lasten vertaissuhteet esiopetuksessa vuonna 2011
18 3.2 Lasten viihtyminen esiopetuksessa Lapset viihtyivät esiopetuksessa hyvin vuonna 2009, 94 % vastanneista ilmoitti menevänsä aamulla mielellään esiopetukseen (,, erinomainen -vastauksia). 12 % vastanneista ilmoitti, etteivät he kovin mielellään lähde esiopetuksen jälkeen kotiin ( huono / -vastausvaihtoehto). Vuonna 2010 lasten viihtyvyys oli hieman laskenut. 74 % vastanneista ilmoitti menevänsä mielellään esiopetukseen, kun taas 6 % piti esiopetukseen menoa ikävänä asiana. Lapset myös lähtivät edellistä vuotta mieluummin kotiin esiopetuspäivän jälkeen. Kokonaisuudessaan vuodesta 2009 vuoteen 2011 tultaessa lasten viihtyvyys esiopetuksessa on ollut hieman laskussa. Vuonna 2011 71,6 % lapsista vastasi menevänsä aamulla mielellään esiopetukseen, kun 5,5 % oli sitä mieltä, että esiopetukseen meneminen on ikävää. Lapset pitivät esiopetuksen aikuisista joka vuosi melko paljon. Vuonna 2009 94,1 % lapsista piti päivähoidon aikuisista paljon tai melko paljon. kuitenkin oli myös lapsia, jotka eivät pitäneet aikuisista laisinkaan (1,5 % huono -vastauksia). Aikuisten suosio hieman laski vuoden 2010 aikana. 4 % lapsista ilmoitti, ettei pidä päivähoitopaikan aikuisista, mutta kuitenkin 82 % kertoi pitävänsä aikuisista kovasti. Vuonna 2011 86,2 % lapsista piti esiopetuksen aikuisista paljon. Aikuisten suosio siis hieman kohosi edelliseen vuoteen verrattuna.
MITEN MIELELLÄSI MENET AAMULLA ESKARIIN? MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET ESKARIN JÄLKEEN KOTIIN? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN AIKUISISTA? MITEN MIELELLÄSI MENET AAMULLA ESKARIIN? MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET ESKARIN JÄLKEEN KOTIIN? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN AIKUISISTA? 19 8 7 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 1 kuvio 16 Lasten viihtyminen esiopetuksessa vuonna 2009 100 90 80 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 70 60 50 40 30 20 10 0 kuvio 17 Lasten viihtyminen esiopetuksessa vuonna 2010
MITEN MIELELLÄSI MENET AAMULLA ESKARIIN? MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET ESKARIN JÄLKEEN KOTIIN? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN AIKUISISTA? 20 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 8 7 1 kuvio 18 Lasten viihtyminen esiopetuksessa vuonna 2011 3.3 Lasten ajatuksia esiopetuksen toiminnasta, välineistä ja ruuasta Vuonna 2009 esioppilaat olivat tyytyväisiä esiopetuksen toimintaan. 79,1 % vastanneista oli sitä mieltä, että esiopetuksen toiminta on erinomaista, ja vain 1,5 % ajatteli toiminnan olevan huonoa. Noin 75 % lapsista oli sitä mieltä, että esiopetuksessa on riittäväsi ulkoilua ja leikkiä. 3 % lapsista puolestaan ajatteli, että ulkoilua ja leikkiä voisi olla enemmänkin. Seuraavana vuonna lapset eivät olleet yhtä tyytyväisiä esiopetuksen ulkoilun ja leikin määrään. 9 % vastanneista koki, että esiopetuksessa on liian vähän aikaa leikille ja ulkoilulle. 20 % vastaajista oli sitä mieltä, että leikkiä oli kohtalaisesti ja 15 % vastanneista piti ulkoilun määrää kohtalaisena. Kokonaisuudessaan lapset olivat kuitenkin melko tyytyväisiä esiopetuksen toimintaan ja tekemisiin vuonna 2010, 77 % lapsista piti toimintaa erinomaisena. Lasten tyytyväisyys esiopetuksen toimintaan ja tekemisiin laski vuodesta 2009 vuoteen 2011 mennessä. Vuonna 2011 67,9 % vastanneista piti esiopetuksen toimintaa erinomaisena ja 7,3 % ajatteli toiminnan olevan huonoa. Ulkoilun ja leikin
21 määrään lasten tyytyväisyys oli säilynyt lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010. Osa lapsista (15,6 %) tosin toivoi hieman enemmän ulkoilua edelliseen vuoteen verrattuna. Esioppilaat olivat tyytyväisiä esiopetuksen leluihin, tehtäväkirjaan ja tehtäviin vuonna 2009. Noin 80 % vastanneista piti leluja ja esiopetuksen tehtäviä erinomaisina. Vain 1,5 % vastanneista piti leluja huonoina ja 3 % ajatteli esiopetuksen tehtävien ja tehtäväkirjan olevan huono. Seuraavana vuonna lasten tyytyväisyys esiopetuksen leluihin lisääntyi. 87 % lapsista piti leluja erinomaisina, kun huonoina niitä piti vain 1 % vastanneista. Esiopetuksen tehtäväkirjan ja tehtävien suosio laski hieman edellisestä vuodesta, mutta lapset olivat kuitenkin pääsääntöisesti melko tyytyväisiä niihin myös vuonna 2010 (69 % erinomainen -vastauksia). Vuoteen 2011 tultaessa esiopetuksen tehtäväkirjan ja tehtävien suosio laski edelleen. Enää 66,1 % lapsista piti kirjaa ja tehtäviä erinomaisina, kun vuonna 2009 lapsista 80,6 % ajatteli niiden olevan erinomaisia. Lapset pitivät esiopetuksen leluja hyvinä myös vuonna 2011 (84,4 % erinomainen -vastauksia). Vuonna 2009 lapset kokivat esiopetuksen ikävimpänä asiana päivälevon. 11,9 % vastanneista ajatteli päivälevon olevan huono asia. Kuitenkin 56,7 % vastanneista piti päivälepoa erinomaisena asiana. Seuraavana vuonna lapset suhtautuivat päivälepoon vielä enemmän ikävänä asiana, vain 34 % lapsista piti päivälepoa erinomaisena. Vuoteen 2011 tultaessa päivälepo sai 36,7 % erinomainen -vastauksia. 21,1 % vastanneista piti päivälepoa huonona asiana ja 18,3 % kohtalaisena. Lapset olivat joka vuosi melko tyytyväisiä esiopetuksen ruokaan. Kuitenkin ruuan suosio laski vuoden 2009 71,6 % erinomainen -vastauksista vuoden 2011 59,6 % erinomainen -vastauksiin nähden yli kymmenen prosenttiyksikköä. Lapset olivat joka vuosi melko tyytyväisiä esiopetuksen sääntöihin. Vuonna 2009 89,6 % vastanneista piti sääntöjä hyvinä, erittäin hyvinä tai erinomaisina. 6 % vastaajista puolestaan ei pitänyt esiopetuksen säännöistä. Vuonna 2010 lapset kokivat esiopetuksen säännöt edellistä vuotta huonompina. 14 % vastanneista ajatteli sääntöjen olevan huonoja, kun taas 68 % piti sääntöjä erinomaisina. Vuonna 2011 esiopetuksen säännöt olivat lasten mielestä parantuneet lähemmäs vuoden 2009 tasoa. 78,9 % lapsista piti sääntöjä hyvinä, kun puolestaan 11,9 % ajatteli sääntöjen olevan huonoja.
MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN TOIMINNASTA JA TEKEMISISTÄ? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIKIRJASTA JA TEHTÄVISTÄ? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN LELUISTA? ONKO ESKARISSA AIKAA LEIKKIÄ? SAATKO ULKOILLA TARPEEKSI? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN RUOASTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄLEVOSTA? MILLAISIA OVAT ESKARISI SÄÄNNÖT? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN TOIMINNASTA JA TEKEMISISTÄ? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIKIRJASTA JA TEHTÄVISTÄ? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN LELUISTA? ONKO ESKARISSA AIKAA LEIKKIÄ? SAATKO ULKOILLA TARPEEKSI? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN RUOASTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄLEVOSTA? MILLAISIA OVAT ESKARISI SÄÄNNÖT? 22 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 19 Lasten tyytyväisyys esiopetuksen, toimintaan, välineisiin ja ruokaan vuonna 2009 100 90 80 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 70 60 50 40 30 20 10 0 kuvio 20 Lasten tyytyväisyys esiopetuksen, toimintaan, välineisiin ja ruokaan vuonna 2010
MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN TOIMINNASTA JA TEKEMISISTÄ? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIKIRJASTA JA TEHTÄVISTÄ? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN LELUISTA? ONKO ESKARISSA AIKAA LEIKKIÄ? SAATKO ULKOILLA TARPEEKSI? MITÄ MIELTÄ OLET ESKARIN RUOASTA? MITÄ MIELTÄ OLET PÄIVÄLEVOSTA? MILLAISIA OVAT ESKARISI SÄÄNNÖT? 23 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 21 Lasten tyytyväisyys esiopetuksen, toimintaan, välineisiin ja ruokaan vuonna 2011 3.4 Lasten ajatuksia taksimatkoista ja koulun aloituksesta Esioppilaiden mielestä taksimatkat esiopetuksen ja kodin välillä olivat sujuneet pääsääntöisesti hyvin vuosina 2009 2011. Vuonna 2009 1,5 % vastaajista oli sitä mieltä, että taksimatkat olivat sujuneet huonosti ja loput vastaajista ajattelivat taksimatkojen sujuneen erinomaisesti tai erittäin hyvin. Vuonna 2010 hieman useampi lapsi (5 %) ajatteli taksimatkojen sujuvan huonosti, mutta suurin osa kuitenkin piti taksimatkoja hyvinä. Suurta muutosta taksimatkojen sujumisessa ei ole tapahtunut myöskään vuoteen 2011 tultaessa, jolloin 1,8 % vastanneista ajatteli taksimatkojen sujuvan huonosti. Esioppilaiden suhtautuminen koulun aloitukseen herätti hieman vaihtelevia ajatuksia lapsissa. Vuonna 2009 suurin osa (70,1 %) piti kouluun menoa erinomaisena asiana, kun taas 10,5 % esioppilaista piti kouluun menoa huonona tai kohtalaisena asiana. Seuraavana vuonna hieman useampi (84 %) esioppilas piti kouluun siirtymistä erinomaisena asiana ja
MITEN ESKARIN TAKSIMATKAT OVAT MIELESTÄSI SUJUNEET? MILLAISTA SINUSTA ON MENNÄ KOULUUN? 24 4 % vastanneista ajatteli kouluun siirtymisen huonona asiana. Esioppilaiden ajatuksissa koulun aloituksesta ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2009. Hieman pienempi osa esioppilaista (68,8 %) piti koulun aloitusta erinomaisena asiana ja 7,3 % ajatteli kouluun siirtymisen olevan huono asia. 8 7 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 1 kuvio 22 Lasten ajatuksia taksimatkoista ja koulun aloituksesta vuonna 2009
MITEN ESKARIN TAKSIMATKAT OVAT MIELESTÄSI SUJUNEET? MILLAISTA SINUSTA ON MENNÄ KOULUUN? MITEN ESKARIN TAKSIMATKAT OVAT MIELESTÄSI SUJUNEET? MILLAISTA SINUSTA ON MENNÄ KOULUUN? 25 100 90 80 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 70 60 50 40 30 20 10 0 kuvio 23 Lasten ajatuksia taksimatkoista ja koulun aloituksesta vuonna 2010 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 24 Lasten ajatuksia taksimatkoista ja koulun aloituksesta vuonna 2011
MITEN LEIKIT SUJUVAT AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDOSSA? KIUSATAANKO SINUA? ONKO SINULLA KAVEREITA? 26 4 Koululaisten vastauksia aamu- ja iltapäivähoidosta 4.1 Lasten vertaissuhteet Aamu- ja iltapäivähoidossa olevien koululaisten kaverisuhteet vaikuttivat olevan kunnossa vuosina 2010 ja 2011. Kaikilla lapsilla oli kavereita hoitopaikassa joko hyvin tai kohtalaisesti, kukaan ei ollut ilman kaveria kumpanakaan vuonna. Kiusaamista hoidossa ilmeni kuitenkin jonkin verran. Vuonna 2010 25,3 % vastasi kiusaamista koskevaan kysymykseen joko huono tai -vastausvaihtoehdon. 74,7 % koululaisista ei kokenut tulleensa kiusatuksi. Seuraavana vuonna lapset kokivat kiusaamista hieman vähemmän. 19,5 % lapsista koki tulevansa jossakin määrin kiusatuksi, kun edellisenä vuonna luku oli noin viisi prosenttiyksikköä suurempi. 79,3 % vastanneista ei kokenut kiusaamista ollenkaan aamu- ja iltapäivähoidossa. Suurin osa lapsista oli sitä mieltä, että leikit sujuivat hoitopaikassa erinomaisesti tai kohtalaisesti (95,2 %) vuonna 2010. Myös vuonna 2011 lasten leikit sujuivat hoidossa edellisen vuoden malliin, hieman useampi lapsi tosin ilmoitti leikkien sujuvan huonosti (6,1 %). 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 25 Lasten vertaissuhteet aamu- ja iltapäivähoidossa vuonna 2010
MITEN LEIKIT SUJUVAT AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDOSSA? KIUSATAANKO SINUA? ONKO SINULLA KAVEREITA? 27 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 26 Lasten vertaissuhteet aamu- ja iltapäivähoidossa vuonna 2011 4.2 Lasten viihtyminen aamu- ja iltapäivähoidossa Vuonna 2010 lapset viihtyivät aamu- ja iltapäivähoidossa melko hyvin. 66,3 % vastanneista meni aamulla mielellään hoitoon. Kuitenkin suurempi osa (81,9 %) lapsista lähti mieluummin hoidosta kotiin. Vuonna 2011 lapset viihtyivät hoidossa edellistä vuotta hieman paremmin. 69,5 % lapsista meni aamulla mielellään hoitoon ja 68,3 % lähti mielellään hoitopäivän jälkeen kotiin. Lapsen viihtyvyydestä hoitopaikasta kertoo myös se, että valtaosa (80,7 %) koululaisista piti hoitopaikan aikuisista paljon vuonna 2010. Vain 2,4 % lapsista ilmoitti etteivät he pidä aikuisista laisinkaan. Aikuisten suosio kuitenkin hieman laski vuoteen 2011 tultaessa, jolloin 7,3 % lapsista ei pitänyt aikuisista laisinkaan. 79,3 % lapsista ajatteli aikuisten olevan mukavia.
KUINKA MIELELLÄSI MENET AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOITOON? MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET ILTAPÄIVÄHOIDON JÄLKEEN KOTIIN? MITÄ MIELTÄ OLET AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON AIKUISISTA? KUINKA MIELELLÄSI MENET AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOITOON? MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET ILTAPÄIVÄHOIDON JÄLKEEN KOTIIN? MITÄ MIELTÄ OLET AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON AIKUISISTA? 28 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 27 Lasten viihtyminen aamu- ja iltapäivähoidossa vuonna 2010 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 28 Lasten viihtyminen aamu- ja iltapäivähoidossa vuonna 2011
29 4.3 Lasten ajatuksia toiminnasta, välineistä ja välipalasta Vuonna 2010 aamu- ja iltapäivähoidossa olevista lapsista suurin osa oli sitä mieltä (n. 80 %), että hoidossa oli tarpeeksi aikaa leikkiä ja ulkoilla. Vähän yli 20 % vastanneista toivoi leikkitoimintaa enemmän, kun taas hieman alle 20 % toivoi ulkoilua lisää. Tästä huolimatta 66,3 % piti aamu- ja iltapäivähoidon toimintaa erinomaisena, kun loput 33,7 % piti toimintaa kohtalaisena tai huonona. Seuraavana vuonna lapset olivat hieman tyytyväisempiä aamu- ja iltapäivähoidon toimintaan. Kukaan lapsista ei pitänyt toimintaa huonona vuonna 2011, kun edellisenä vuonna 3,6 % ajatteli toiminnan olleen huonoa. Kuitenkin suurempi osa lapsista ilmoitti, ettei leikkiä ja ulkoilua ole riittävästi hoidossa vuonna 2011. Hieman alle 70 % vastanneista oli sitä mieltä, että ulkoilua ja leikkiä on riittävästi ja loput ajattelivat, että niitä voisi ehkä olla jopa enemmän. Lapset olivat melko tyytymättömiä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa toiminnan suhteen. Vuonna 2011 lapset olivat hieman tyytymättömämpiä (41,5 % huono / -vastauksia) omiin vaikutusmahdollisuuksiin kuin vuonna 2010 (34,9 % huono / - vastauksia). Aamu- ja iltapäivähoidon säännöt herättivät hieman eriäviä mielipiteitä lapsissa. Vuonna 2010 69,9 % vastanneista piti sääntöjä erinomaisina, kun puolestaan 12 % vastanneista ajatteli sääntöjen olevan huonoja. Seuraavana vuonna hieman useampi lapsi piti hoitopaikan sääntöjä erinomaisina tai kohtalaisina. Huonona sääntöjä piti 8,5 % lapsista. Lasten tyytyväisyys hoitopaikan peleihin ja leikkivälineisiin oli lähes samaa luokka vuosina 2010 ja 2011. Hieman suurempi osa (72,3 %) lapsista piti pelejä ja leikkivälineitä parempina vuonna 2010 kun vuonna 2011 (69,5 %). Huonoina leikkivälineitä piti vain 4,8 % lapsista vuonna 2010 ja 4,9 % lapsista vuonna 2011. Lapset olivat siis kokonaisuudessaan tyytyväisiä hoitopaikkansa peleihin ja leluihin. Lapsilta kysyttiin myös heidän mielipidettä hoitopaikan välipalasta. Suurin osa lapsista (95,2 %) piti välipalaa erinomaisena tai kohtalaisena vuonna 2010. Välipalan suosio hieman kasvoi seuraavana vuonna, jolloin 97,6 % lapsista piti välipalaa erinomaisena tai kohtalaisena.
MITÄ MIELTÄ OLET AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON TOIMINNASTA JA TEKEMISISTÄ? VOITKO MIELESTÄSI VAIKUTTAA PÄIVITTÄISEEN TOIMINTAAN? MITÄ MIELTÄ OLET PELEISTÄ JA LEIKKIVÄLINEISTÄ? ONKO AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDOSSA AIKAA LEIKKIÄ? SAATKO ULKOILLA TARPEEKSI? MITÄ MIELTÄ OLET ILTAPÄIVÄHOIDON VÄLIPALASTA? MILLAISIA OVAT AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON SÄÄNNÖT? MITÄ MIELTÄ OLET AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON TOIMINNASTA JA TEKEMISISTÄ? VOITKO MIELESTÄSI VAIKUTTAA PÄIVITTÄISEEN TOIMINTAAN? MITÄ MIELTÄ OLET PELEISTÄ JA LEIKKIVÄLINEISTÄ? ONKO AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDOSSA AIKAA LEIKKIÄ? SAATKO ULKOILLA TARPEEKSI? MITÄ MIELTÄ OLET ILTAPÄIVÄHOIDON VÄLIPALASTA? MILLAISIA OVAT AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON SÄÄNNÖT? 30 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 29 Lasten tyytyväisyys hoitopaikan toimintaan, välineisiin ja välipalaan vuonna 2010 8 erinomainen (iloinen) huono (surullinen) 7 1 kuvio 30 Lasten tyytyväisyys hoitopaikan toimintaan, välineisiin ja välipalaan vuonna 2011
31 5 Alle 6-vuotiaiden lasten vanhempien vastauksia 5.1 Vanhempien tyytyväisyys lapsensa hoitoon ja kasvatusyhteistyöhön Vanhemmat ovat olleet vuosittain erittäin tyytyväisiä lapsensa päivähoitoon. Vuosina 2009 ja 2010 vanhemmista noin 85 % vastasi kysymykseen vastausvaihtoehdolla erinomainen tai, kun taas vuonna 2011 saman vastauksen antoi vanhemmista yli 91 %. Perheen ja päivähoitohenkilökunnan väliseen yhteistyöhön oli vuonna 2009 yli 76 %, vuonna 2010 yli 80 % ja vuonna 2011 yli 85 % vanhemmista erittäin tyytyväisiä. Samansuuntaisia tuloksia sai myös kysymys siitä, kuinka hyvin vanhempien mielestä päivähoidossa kyetään ottamaan perheen toiveet ja tarpeet huomioon. Vanhempien arvioidessa sitä, kuinka avoimesti he pystyvät keskustelemaan vaikeista ja luottamuksellisista asioita päivähoitohenkilökunnan kanssa, oli vastausten hajonta suurempaa kuin yhteistyötä ylipäänsä arvioidessa. Vuonna 2009 hieman yli 67 % vanhemmista pystyi keskustelemaan vaikeista asioista erittäin hyvin päivähoitohenkilökunnan kanssa, mutta vuoden 2011 sama luku nousi vajaaseen 78 %. Päivähoitohenkilökunnan kanssa järjestettävät kasvatuskeskustelut olivat vuosittain sujuneet vanhempien mielestä melko vaihtelevasti. Esimerkiksi vuonna 2009 yli puolet vanhemmista kertoi kasvatuskeskustelujen sujuneen erinomaisesti tai erittäin hyvin, mutta toisaalta jopa 24 % vanhemmista kertoi kasvatuskeskustelujen sujuneen kohtalaisesti tai huonosti. Vuotta myöhemmin tulokset paranivat niin, että vanhemmista yli 60 % vastasi kasvatuskeskustelujen sujuneen erinomaisesti tai erittäin hyvin ja vuonna 2011 saman arvion vanhemmista antoi yli 73 %. Positiivista kehitystä on siis tapahtunut. Kaikkein tyytyväisimpiä kodin ja päivähoidon väliseen tiedonkulkuun vanhemmat olivat vuonna 2010, jolloin vajaa 75 % vanhemmista kertoi tiedon kulkevan erinomaisesti tai erittäin hyvin. Tulokset ovat myös parantuneet sen suhteen, miten hyvin vanhempien mielestä päivähoidon henkilökunta kertoo heille lapsen kehityksestä ja oppimisesta. Vuonna 2009 erittäin tyytyväisiä olivat noin puolet vanhemmista, vuonna 2010 noin 58 % vanhemmista ja vuonna 2011 yli 61 % vanhemmista. Vanhemmat arvioivat osana yhteistyön toteutumista myös päivähoidon järjestämiä vanhempainiltoja ja juhlia. Vuoden 2009 tulos vanhempainiltojen osalta on kaikista silmiinpistävin, sillä silloin noin 46 % piti vanhempainiltoja erinomaisina tai erittäin hyvinä ja peräti 40 % kohtalaisina tai huonoina. Vuosien 2010 ja 2011 tulokset hieman tasaantuivat, mutta silloinkin vajaa 15 %
Miten hyvin toimii päivähoitopaikan ja perheen yhteistyö? Miten perheenne toiveet ja tarpeet kyetään huomioimaan? Miten tieto päivähoitopaikan asioista teille kulkee? Miten lapsen oppimisesta ja kehityksestä teille kerrotaan? Miten avoimesti voitte käsitellä vaikeita & luottamuksellisia asioita? Miten järjestetyt kasvatuskeskustelut sujuvat? Millaisia ovat vanhemmille järjestetyt vanhempainillat? Millaisia ovat päivähoitopaikan järjestämät juhlat? Tyytyväisyytenne lapsenne päivähoitoon kokonaisuudessaan? 32 vanhemmista oli tyytymättömiä vanhempainiltoihin. Päivähoidon juhlista vanhemmat puolestaan pitivät joka vuonna enemmän kuin vanhempainilloista. 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 31 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon yhteistyötä vuonna 2009
Miten hyvin toimii päivähoitopaikan ja perheen välinen yhteistyö? Miten perheenne toiveet ja tarpeet kyetään ottamaan huomioon? Miten tieto päivähoitopaikan asioista teille kulkee? Miten lapsen oppimisesta ja kehityksestä teille kerrotaan? Miten avoimesti voitte käsitellä vaikeita & luottamuksellisia asioita? Miten järjestetyt kasvatuskeskustelut sujuvat? Millaisia ovat vanhemmille järjestetyt vanhempainillat? Millaisia ovat päivähoitopaikan järjestämät juhlat? Tyytyväisyytenne lapsenne päivähoitoon kokonaisuudessaan? Miten hyvin toimii päivähoitopaikan ja perheen välinen yhteistyö? Miten perheenne toiveet ja tarpeet kyetään huomioimaan? Miten tieto päivähoitopaikan asioista teille kulkee? Miten lapsen oppimisesta ja kehityksestä teille kerrotaan? Miten avoimesti voitte käsitellä vaikeita & luottamuksellisia asioita? Miten järjestetyt kasvatuskeskustelut sujuvat? Millaisia ovat vanhemmille järjestetyt vanhempainillat? Millaisia ovat päivähoitopaikan järjestämät juhlat? Tyytyväisyytenne lapsenne päivähoitoon kokonaisuudessaan? 33 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 32 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon yhteistyötä vuonna 2010 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 33 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon yhteistyötä vuonna 2011
Miten lapsenne käsityksenne mukaan viihtyy päivähoidossa? Millainen on päivähoitopaikan ilmapiiri? 34 5.2 Lapsen viihtyminen päivähoidossa Vanhempien mukaan heidän lapsensa ovat viihtyneet vuosittain erittäin hyvin päivähoidossa. Tästä kertoo se, että yli 85 % vanhemmista on vastannut erinomaisesti tai erittäin hyvin kysyttäessä, miten heidän lapsensa viihtyy päivähoidossa. Toinen lapsen viihtymistä päivähoidossa määrittävä tekijä on päivähoidon kasvatusilmapiiri. Vuosittain vajaa 80 % vanhemmista oli erittäin tyytyväisiä ja loput noin 20 % olivat joko hyvin tyytyväisiä tai kohtalaisen tyytyväisiä päivähoidon kasvatusilmapiiriin. 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 34 Vanhempien vastaukset koskien lapsen viihtymistä päivähoidossa vuonna 2009
Miten lapsenne käsityksenne mukaan viihtyy päivähoidossa? Millainen on päivähoitopaikan kasvatusilmapiiri? Miten lapsenne käsityksenne mukaan viihtyy päivähoidossa? Millainen on päivähoitopaikan kasvatusilmapiiri? 35 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 35 Vanhempien vastaukset koskien lapsen viihtymistä päivähoidossa vuonna 2010 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 36 Vanhempien vastaukset koskien lapsen viihtymistä päivähoidossa vuonna 2011
Millainen on päivähoitopaikan piha, ulkoleikkivälineet ja - telineet? Millainen on sisätilojen siisteys ja viihtyisyys? 36 5.3 Vanhempien tyytyväisyys päivähoidon tiloihin ja välineisiin Vanhemmat saivat vuosittain arvioida päivähoitopaikan ympäristöä, tiloja ja välineitä. Vuosina 2009 ja 2010 noin 48 % vanhemmista oli erittäin tyytyväisiä päivähoitopaikan pihaan ja ulkoleikkivälineisiin, kun taas vuonna 2011 luku laski muutaman prosentin verran. Vuosittain vanhemmista noin kaksikymmentä prosenttia on myös ollut tyytymättömiä pihaan ja ulkoleikkivälineisiin, joten vastauksissa on kokonaisuudessaan jonkin verran hajontaa. Arvioitaessa päivähoitopaikan sisätilojen siisteyttä ja viihtyisyyttä vuonna 2009 vanhemmista vajaa 70 % oli erittäin tyytyväisiä sisätiloihin, mutta vuosina 2010 ja 2011 saman arvion antoi jo 80 % vanhemmista. Vuosina 2010 ja 2011 vanhemmat saivat myös arvioida sitä, onko päivähoitopaikassa heidän mielestään riittävästi leikkitilaa ja -välineitä. Vuonna 2010 vastaukset hajaantuivat hieman tasaisemmin, mutta pääsääntöisesti vanhemmat olivat hyvin tyytyväisiä leikkitilojen ja -välineiden riittävyyteen. 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 37 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon tiloja ja välineitä vuonna 2009
Millainen on päivähoitopaikan piha, ulkoleikkivälineet ja - telineet? Millainen on sisätilojen siisteys ja viihtyisyys? Onko päivähoitopaikassa leikkitilaa ja -välineitä riittävästi? Millainen on päivähoitopaikan piha, ulkoleikkivälineet ja - telineet? Millainen on sisätilojen siisteys ja viihtyisyys? Onko päivähoitopaikassa leikkitilaa ja -välineitä riittävästi? 37 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 38 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon tiloja ja välineitä vuonna 2010 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 39 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon tiloja ja välineitä vuonna 2011
38 5.4 Päivähoitoa ohjaavien asiakirjojen tuntemus ja tärkeys Muista vuosista poiketen vuonna 2011 vanhemmilta tiedusteltiin, kuinka hyvin he tuntevat kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman. Vain yli viisi prosenttia vanhemmista kertoi tuntevansa varhaiskasvatussuunnitelman erinomaisesti, hieman yli kymmenen prosenttia vanhemmista erittäin hyvin, noin 37 % hyvin tai kohtalaisesti ja yli 11 % huonosti. Vuonna 2009 vanhemmilta kysyttiin, kuinka hyvin he tuntevat lapsensa päivähoitopaikan oman varhaiskasvatussuunnitelman. Tällöin vanhemmista noin kuusi prosenttia kertoi tuntevansa sen erinomaisesti ja loput vanhempien vastauksista jakautuivat tasaisesti niin, että kukin vastausvaihtoehto sai noin viidenneksen vastauksista. Tulokset kertovat, ettei kaupungin eikä päivähoitopaikan oma varhaiskasvatussuunnitelma ole kovinkaan tuttuja vanhemmille. Samansuuntaisia tuloksia saatiin jokaiselta vuodelta kysyttäessä vanhemmilta, kuinka hyvin he tuntevat päivähoitopaikan viikoittaisen tai pidemmän aikavälin toimintasuunnitelman. Vanhempien vastaukset jakautuivat tämänkin kysymyksen kohdalla melko tasaisesti, painottuen kuitenkin vuosittain vastausvaihtoehdoille erittäin hyvin tai hyvin. Vuosina 2009 ja 2011 kyselyissä vanhemmilta kysyttiin vielä, kuinka tärkeänä he pitivät heidän lapselleen tehtävää yksilöllistä varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vuonna 2009 noin 60 % ja vuonna 2011 yli 66 % vanhemmista piti lapsen omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa erittäin tärkeänä. Mielenkiintoinen tulos on kuitenkin myös se, että molempina vuosina muutama prosentti vanhemmista oli sitä mieltä, ettei lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma ole lainkaan tärkeä.
Miten hyvin tunnette päivähoitopaikan viikoittaisen / pitkän aikavälin toimintasuunnitelman? Miten hyvin tunnette päivähoitopaikan varhaiskasvatussuunnitelman? Miten tärkeänä pidätte lapsellenne tehtävää yksilöllistä varhaiskasvatussuunnitelmaa? Miten hyvin tunnette päivähoitopaikan viikoittaisen/pitkän aikavälin suunnitelman? 39 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 40 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon ohjaavia asiakirjoja vuonna 2009 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 41 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon ohjaavia asiakirjoja vuonna 2010
Miten hyvin tunnette päivähoitopaikan viikoittaisen/pitkän aikavälin suunnitelman? Miten hyvin tunnette kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman? Miten tärkeänä pidätte lapsellenne tehtävää yksilöllistä varhaiskasvatussuunnitelmaa? 40 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 42 Vanhempien vastaukset koskien päivähoidon ohjaavia asiakirjoja vuonna 2011 6 Esiopetusikäisten lasten vanhempien vastauksia 6.1 Vanhempien ja esiopetuksen henkilökunnan välinen yhteistyö Vanhemmat olivat vuosittain keskimäärin hyvin tyytyväisiä vanhempien ja esiopetuksen henkilökunnan väliseen yhteistyöhön. Vuosista parhaimman arvostelun vanhemmat antoivat vuonna 2010, jolloin 90 % vanhemmista valitsi vastausvaihtoehdokseen erinomainen tai. Yhteistyön toimivuutta mitattiin myös muutamien erillisten kysymysten kautta. Vuonna 2009 yli 80 % vanhemmista arvioi, että heidät otetaan esiopetuksessa vastaan joko erinomaisesti tai erittäin hyvin. Vuotta myöhemmin saman arvioin antoi 90 % vanhemmista ja vuonna 2011 85 % vanhemmista. Vuosina 2009 ja 2010 vanhemmista muutama prosentti arvioi, että heidät vastaanotetaan esiopetuksessa kohtalaisesti. Suuria muutoksia vuosien 2009 ja 2011 välillä ei ole tapahtunut siinä, kuinka hyvin vanhemmat pystyvät mielestään keskustelemaan vaikeista ja luottamuksellisista asioista
Miten vanhemmat vastaanotetaan eskarissa? Miten hyvin toimii eskarin ja perheen välinen yhteistyö? Miten perheenne toiveet ja tarpeet kyetään huomioimaan? Miten tieto eskarin asioista teille kulkee? Miten lapsen oppimisesta ja kehityksestä teille kerrotaan? Miten avoimesti voitte käsitellä vaikeita & luottamuksellisia asioita? Miten järjestetyt kasvatuskeskustelut sujuvat? Millaisia ovat vanhemmille järjestetyt vanhempainillat? Millaisia ovat eskarin järjestämät juhlat? 41 esiopetuksen henkilökunnan kanssa. Vuodesta 2009 kehitystä on kuitenkin tapahtunut siinä, kuinka vanhempien mielestä esiopetuksen henkilökunta on ottanut perheen toiveet ja tarpeet huomioon. Vuonna 2009 vajaa 80 % oli erittäin tyytyväisiä siihen, kuinka perheen toiveet otettiin huomioon, kun taas vuosina 2010 ja 2011 sama luku oli lähellä 90 %. Vanhemmista suurin osa (lähes 90 %) on vuosittain ollut sitä mieltä, että esiopetuksen ja kodin välinen tiedonkulku sujuu erinomaisesti tai erittäin hyvin. Vain muutama prosentti vanhemmista kertoi sen sujuvan kohtalaisesti. Esiopetuksen järjestämät kasvatuskeskustelut ovat vanhempien mielestä sujuneet vuosina 2010 ja 2011 paremmin kuin vuonna 2009. Kysyttäessä, kuinka esiopetuksen henkilökunta kertoo vanhemmille lapsen oppimisesta ja kehityksestä, oli tuloksista myös havaittavissa selkeää kehitystä parempaan suuntaan verrattaessa vuosia 2009 ja 2010 toisiinsa. Tosin vuoden 2011 vastauksissa hajonta jälleen tasaantui. Tulosten mukaan vanhemmat ovat keskimäärin erittäin tyytyväisiä esiopetuksen järjestämiin vanhempainiltoihin ja juhliin, eikä vuosien välillä tuloksissa ole suuriakaan eroja. Vanhemmat ovat kuitenkin vuosittain antaneet parempia arviointeja esiopetuksen juhlille kuin vanhempainilloille. 8 7 erinomainen huono 1 kuvio 43 Vanhempien vastaukset koskien esiopetuksen yhteistyötä vuonna 2009