LIITU 2018 -tutkimuksen kyselytulosten päänostoja Jyväskylän yliopisto (JYU), Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK), Turun yliopisto (TY) Sami Kokko (JYU), Leena Martin (JYU), Jorma Tynjälä (JYU), Nina Laakso (SUEK), Pasi Koski (TY), Mirja Hirvensalo (JYU), Taru Lintunen (JYU), Pauli Rintala (JYU), Nelli Lyyra (JYU) EMBARGO 31.1.2018 klo 00.01
LIITU 2018 raportti, luku 2. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus Kokko, Tynjälä ym. Alla olevien tulosten yhteenvetoa: Pojilla lievä kasvava trendi liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien osuudessa. Suosituksen mukaan liikkuvien osuus suurin 9-vuotiaissa. Suosituksen mukaan liikkuvia suurin piirtein saman verran 7-, 9- ja 11-vuotiaissa. Liikunta-aktiivisuus vähenee selvästi iän myötä ja 15-vuotiaista noin joka neljäs liikkuu riittävästi. 100 Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) poikien osuudet (itsearvioitu) iän mukaan vuosina 2006, 2010, 2014 (WHO-koululaistutkimus) ja vuosina 2016, 2018 (LIITU) (%) 80 % 60 40 48 38 46 46 44 52 46 45 7-v. 9-v. 11-v. 13-v. 20 0 33 35 30 31 24 21 21 23 14 17 n = 617 (7v.) n = 908 (9v.) n = 964 (9v.) n = 2286 n = 3217 n = 2889 n = 2695 (11-15v.) n = 1830 (11-15v.) 2006 2010 2014 2016 2018 15-v.
LIITU 2018 raportti, luku 2. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus Kokko, Tynjälä ym. Alla olevien tulosten yhteenvetoa: Tytöillä lievä kasvava trendi liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien osuudessa, mutta noin 10% alhaisemmalla tasolla kuin pojilla. Suosituksen mukaan liikkuvien osuus suurin 7-vuotiaissa. Suosituksen mukaan liikkuvia suurin piirtein saman verran 7-, 9- ja 11-vuotiaissa. Liikunta-aktiivisuus vähenee selvästi iän myötä ja 15-vuotiaista vain 15% liikkuu suosituksen mukaan, joka on pienempi osuus kuin aikuisten naisten kohdalla. 100 Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) tyttöjen osuudet (itsearvioitu) iän mukaan vuosina 2006, 2010, 2014 (WHO-koululaistutkimus) ja vuosina 2016, 2018 (LIITU) (%) 80 % 60 40 20 0 n = 2478 n = 3461 n = 2996 36 25 15 17 9 10 34 n = 618 (7v.) n = 903 (9v.) n = 1043 (9v.) n = 2861 (11-15v.) n = 1939 (11-15v.) 43 39 40 33 40 29 23 21 13 13 15 2006 2010 2014 2016 2018 7-v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.
LIITU 2018 -raportti, luku 6. Kilpaurheilu ja etiikka, Hentunen, Laakso, Huotari, Elorinne Liikunta- ja urheilutoiminnassa on tärkeää tukea lasten ja nuorten herkkyyttä tunnistaa eettisiä asioita ja omaksua jo lapsena mikä on oikein ja väärin urheilussa. LIITU 2018 -tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että 11 15-vuotiaat nuoret ymmärtävät tutkimuksessa käsiteltyjä liikunnan ja urheilun eettisiä osa-alueita ja suurin osa nuorista kannattaa eettisten sääntöjen noudattamista. Huomion arvoista oli kuitenkin se, että pojat suhtautuvat tyttöjä välinpitämättömämmin useisiin urheilun eettisiin asioihin. Eettisten toimintatapojen kyseenalaistaminen yleistyi iän myötä, mikä näkyi kriittisempänä suhtautumisena. Urheilevien lasten ja nuorten mielestä yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä ja niitä tulee noudattaa. Nuorten urheilijoiden eettistä toimintaa tulee vahvistaa ja kehittää. Tietoisuutta liikunnan ja urheilun eettisistä asioista tulee lisätä sekä valmiuksia tehdä urheilussa eettisesti hyviä ja kestäviä valintoja tukea Dopingin ja muiden vaikeiden asioiden osalta tulee pyrkiä avoimen keskustelukulttuurin luomiseen ja vahvistamiseen urheilun sisällä.
LIITU 2018 raportti, luku 7. Liikunnan merkitykset ja esteet, Koski ja Hirvensalo Ko. luvun tulosten yhteenvetoa: Lasten ja nuorten liikunnalle antamien merkitysten kirjo on kaventunut. Tärkeiksi koettujen merkitysten määrä on vähentynyt. Muutokset liikunnan merkitysten painotuksissa 2014 2018 (+/- %) Kilpailu ja suorittaminen Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki Ilmaisu, esittäminen parhaansa yrittäminen 0 1 0 1-4 1 työnteko, ahkeruus 3 3 5 0 1 3 kamppailu itsesi kanssa, itsesi voittaminen -2-2 -1-3 -7-2 omatoimisesti yksikseen tekeminen 0 3 4 2-2 -2 menestys ja voittaminen 1 2 2 2 1 2 kamppailu toisten kanssa, toisten voittaminen 2 1 2 1 2 2 kilpaileminen 1 0-4 0 3 0 Terveys ja kunto hyvän olon saaminen -6-7 -8-5 -10-7 liikunnan terveellisyys -8-11 -10-11 -11-9 kunnon kohottaminen -2-11 -6-1 -11-7 virkistys ja rentoutuminen -8-16 -13-14 -11-12 lihavaksi tulemisen estäminen, painonhallinta 2-16 -5-6 -12-7 hyvän ulkonäön saaminen -7-23 -14-13 -17-15 Ilo ja leikki ilo; se, että liikunta on kivaa 0-2 0-2 -6-1 onnistumisen elämykset -8-9 -9-7 -10-9 uusien elämysten saaminen -9-13 -11-12 -12-11 murheiden unohtaminen -9-13 -13-12 -11-11 leikkiminen, leikkimielisyys -3-10 -4-13 -10-6 Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki taidokas temppuilu -7-1 -4-7 -6-4 muille esittäminen, esiintyminen -4-1 0-4 -7-2 Sosiaalisuus ja yhdessäolo yhdessäolo, yhteistoiminta kavereiden kanssa -3-11 -10-10 -7-6 uusien kavereiden saaminen -10-13 -12-18 -7-10 Itsen tunteminen, itsen tutkiminen opin tuntemaan paremmin itseäni -5-9 -5-9 -14-7 Kasvu ja kehittyminen uusien taitojen oppiminen ja kehittäminen -3 3-2 -1-3 0 lihasvoiman kasvattaminen -8-15 -11-7 -14-11 pelon tai jännityksen kokeminen/voittaminen -3 0-1 -2-6 -1 Lajimerkitykset vauhdikkuus -9-9 -9-12 -10-9 notkeuden parantaminen -5-16 -11-12 -13-10 oveluus ja järjen käyttö (esim. voiton saamiseksi) -11-9 -13-11 -8-10 luonnossa oleminen -1-7 -8-5 -5-4 hienot välineet tai varusteet -5-6 -6-8 -6-6 miehekkyys -11-2 -5-8 -5-6 ronskit otteet, kovaotteisuus -2 0 1-4 -3-1 naisellisuus 5-10 -2-5 -5-3
LIITU 2018 raportti, luku 8. Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio, Polet, Lintunen, Laukkanen Liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät, jotka säätelevät yksilön liikuntakäyttäytymistä kuten asenteet, oletetut muiden odotukset, käyttäytymisen hallinnan kokemukset ja liikunta-aikomukset LIITU 2018 -tutkimuksen tulosten perusteella lapsilla ja nuorilla on pääosin myönteinen kokemus omista liikuntapätevyyteen ja -motivaatioon liittyvistä tekijöistä. Tulokset viestivät siitä, että suomalaisnuorilla on yleisesti melko hyvät psyykkiset valmiudet liikkumiseen ja sen lisäämiseen. Tulokset viestivät siitä, että liikunta-aktiivisuuden eroja 11 15-vuotiailla nuorilla selittävät liikunnan tavaksi muodostuminen, liikuntaa kohtaan muodostuneet asenteet, tulevaisuuteen suuntautuvat aikomukset liikkua sekä henkilökohtainen hallinnan tunne liikkumista kohtaan.
LIITU 2018 raportti, luku 11. Toimintarajoitteiden yhteydet liikuntakäyttäytymiseen, Ng, Rintala, Asunta Ko. luvun tulosten yhteenvetoa: Tavallista peruskoulua käyvät nuoret kokevat erilaisia toimintarajoitteita, tytöt enemmän kuin pojat (20 % vs. 14 %). Neljännes toimintarajoitteita kokeneista nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Vammattomissa nuorissa heitä oli 34 prosenttia. Pojat ovat eri toimintarajoiteluokissa, lukuun ottamatta kognitiivisia haasteita, tyttöjä aktiivisempia. Liikuntasuosituksen saavuttaneet nuoret eri toimintarajoiteluokissa (%). *Tilastollisesti merkitsevä ero. 100 80 60 40 20 37 * 31 34 27 21 24 37 28 26 22 23 19 18 19 19 21 20 17 30 20 23 Pojat Tytöt Kaikki 0 Ei toimintarajoitteita Toimintarajoite Näkeminen Kommunikointi Kognitiivinen Sosiaalinen Emotionaalinen
LIITU 2018 raportti, luku 13.2 Liikunta-aktiivisuuden yhteydet lasten ja nuorten terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen, Lyyra, Ojala, Tynjälä, Välimaa Yksinäisyyden kokeminen liikunta-aktiivisuuden ja urheiluseuratoimintaan osallistumisen mukaan Yksinäisyys vähentyy liikunta-aktiivisuuden lisääntyessä Vähiten liikkuvien ryhmässä neljäsosa kokee itsensä usein yksinäiseksi, suositusten mukaan liikkuvista vain 7 % on usein yksinäisiä. Pienikin liike auttaa: säännöllisesti liikkuvien (3-4 krt/vko) keskuudessa yksinäisyyden kokeminen selvästi vähäisempää kuin vähiten liikkuvilla. Urheiluseuratoimintaan osallistumisella suotuisa vaikutus yksinäisyyden kokemiseen urheiluseurojen ulkopuolisilla lapsilla ja nuorilla yksinäisyyden kokeminen on yli kaksi kertaa yleisempää kuin seuratoimintaan osallistuvilla. Urheiluseuratoiminta voi parhaimmillaan tarjota myönteisen sosiaalisen ympäristön ja vähentää yksinäisyyden kokemista.