Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Samankaltaiset tiedostot
Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Hyvää mieltä perheen arkeen

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Hyvää mieltä perheen arkeen

Mielenterveys voimavarana

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveyttä työpajatoiminnalla - viestinnän keinot yhdenvertaisuuden edistämiseen

Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ajankohtaiset

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

HYVÄÄ MIELTÄ KOULUSTA

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Tukea mielenterveyteen Suomen mielenterveysseura

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Mielen hyvinvointi projekti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

#lupakertoa - asennekysely

IV Hyvä Elämä Foorumi

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

TERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

NUUSKA JA KANNABIS-ILTA HOLLOLA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT RY OSAAMISKESKUS VAHVISTAMO

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Sosiaaliset suhteet - ohje

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Mielenterveys voimavarana

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

HYVÄN MIELEN VUOSI KELLO

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Kouluterveyskysely 2008

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Mielekästä ikääntymistä

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Lapsen mielenterveyden edistäminen. Anniina Pesonen Asiantuntija, lasten ja nuorten edistävä työ Suomen Mielenterveysseura

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Alakouluhanke Workshop

Kouluterveyskysely 2008

Mielenterveystaidot koululaisille Levi

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Transkriptio:

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen Nuoren asumisen ajankohtaispäivä 2019 Marja Snellman-Aittola, Osaamiskeskus Vahvistamo, HELSINKI, 6.2.2019

Nuorisoalan Osaamiskeskus Vahvistamo Osaamiskeskukset ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön valitsemia toimijoita Triplasti osaamista: Suomen Mielenterveysseura + Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry + Nuorten Mielenterveysseura Yeesi ry Nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen panostamalla, ehkäistään sekä mielenterveyden ongelmia, että päihde- ja pelihaittoja Tarjoaa nuorisoalan ammattilaisille osaamista: mielenterveyden edistämiseen ehkäisevään päihde- ja pelihaittatyöhön osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen Koulutukset, verkostotyö, kehittäminen www.vahvistamo.fi 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 2

Mitä nuoret ajattelevat? (Vahvistamo, 2018) Toivoisitko, että mielenterveys-teemaa käsiteltäisiin enemmän nuorisotyön toiminnoissa? Kyllä 65,8% 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 3

Mikä mielenterveys? KIIRA 20V. KESKIVAIKEA MASENNUS o o o o Kyky rentoutua mukavia harrastuksia Kyky ylläpitää ihmissuhteita: Hyviä ystäviä ja perhe tukena Itsetuntemusta oman olon kuuntelun taito Kokemuksia vastoinkäymisistä selviämisistä TUISKU 20V. KAIKKI HYVIN o o o o Tunteiden käsittelyn haasteita Ehdottomuutta, näköalattomuutta Itsetuntemuksen puutetta Puutteelliset turvaverkot 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 4

Mielenterveyden haasteet Mielenterveyden ongelma Lähes jokainen kokee jossain elämänsä vaiheessa Mielenterveys ailahtelee, joskus vahvastikin, stressi, uupumus, ahdistuneisuus, masentuneisuus Mielenterveyden ongelmat Mielenterveyden häiriö Elämän aikana puolet ihmisistä kokee (esim. ahdistuneisuushäiriö, masennus) Määräytyy tautiluokituksen mukaan Kaksijakoinen se joko on tai ei Vuoden aikana yksi neljästä Mielenterveyden häiriöt Mielisairaus Psykoottiset häiriöt Elämän aikana noin 3 % suomalaisista Mielisairaudet

Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät SISÄISIÄ TEKIJÖITÄ SUOJATEKIJÄT Fyysisestä terveydestä huolehtiminen Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja Mieltä askarruttavista asioista puhuminen Kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja kaverisuhteita Itsensä toteuttaminen mm. harrastusten kautta Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen Hyväksytyksi tulemisen tunne Perimä Varhaiset ihmissuhteet RISKITEKIJÄT Itsetunnon haavoittuvuus Huonot suhteet kavereihin, vanhempiin, läheisiin Eristäytyminen ja vieraantuminen tutuista ihmissuhteista Avuttomuuden tunne Huonommuuden tunne Biologiset tekijät, kehityshäiriöt Sairaudet ULKOISIA TEKIJÖITÄ Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet turvaverkon ihmisiin Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista Turvallinen kasvuympäristö Kuulluksi tuleminen Vanhempien työ ja toimeentulo Erot ja menetykset Väkivalta, kiusaaminen Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö Työttömyys tai sen uhka Psyykkiset häiriöt Hyväksikäyttö 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 6

Nuoren mielen hyvinvointia voi vahvistaa vahvistamalla mielenterveystaitoja Arjen hallinnan taitoja Tunnetaitoja Sosiaalisia taitoja (kaveritaidot) Itsetuntemusta ja itsearvostusta; vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisen taitoja Huolista puhumisen taitoja Avun hakemisen taitoja 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 7

6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 8

Masentunut nuori vai Nuori? Kiira on yhä Kiira, ei kasa oireita tai diagnooseja Kympin tytöt ja huonosti käyttäytyvät pojat Kenenkään mielen sisään ei näe nuori saattaa voida pahoin, vaikka mitään ei näkyisi päälle päin Jokainen kokee kriisin tai sairauden yksilöllisesti Keskeistä on se, tuleeko kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 9

Mitä pinnan alla tapahtuu? Mistä on kyse? 9% TAUSTA arvot, uskomukset, kulttuuri, identiteetti, kokemukset, taidot ASENNE, KÄYTÖS välinpitämättömyys, ärtymys, kiinnostuksen puute, viha, kiroilu, väkivalta, syrjään vetäytyminen.. TUNTEET merkityksettömyys, arvottomuus, huoli, yksinäisyys, pelko, riittämättömyyden tunne.. TARVE arvostus, hyväksyntä, joukkoon kuuluminen, kuulluksi tuleminen.. 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 10

6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 11

Mitä nuoret ajattelevat? (Vahvistamo, 2018) Onko jokin seuraavista syistä joskus vaikeuttanut tai estänyt sinua puhumasta murheistasi tai hakemasta apua tai tukea nuorisoalan työntekijöiltä (esim nuorisotyöntekijä, etsivä, ryhmänohjaaja)? En tiennyt, miten ottaisin asioitani puheeksi - 50,27% En tiennyt, kenelle voisin puhua - 33,06% En löytänyt sanoja kuvaamaan oloani - 44,26% Minulla ei ole ollut vaikeuksia ottaa asioitani puheeksi nuorisoalan työntekijöiden kanssa - 13,66% Pelkäsin työntekijöiden reaktioita - 21,04% 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 12

Nuoret Etelä-Suomessa (AVI-alue), Kouluterveyskysely 2017 70 % KOKI, ETTÄ ON MAHD. PUHUA OMIEN VANHEMPIEN KANSSA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA. 19 % KOKI, ETTÄ ON MAHDOLLISUUS PUHUA KOULUN AIKUISEN TAI MUUN AMMATTIHENKILÖN KANSSA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA. 15,3% KOKI, ETTEI OLE MAHDOLLISUUTTA PUHUA KENENKÄÄN KANSSA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA.

Nuorelle on tärkeää välittää tunne siitä, että Nuori on merkityksellinen ja tärkeä. Olet kiinnostunut siitä, mitä nuorelle kuuluu. Nuoren mielipiteillä, ajatuksilla ja tunteilla on merkitystä. Haluat nähdä nuoren suojakuoren taakse. Olet valmis kuuntelemaan. Olet vierellä. Minkään asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin. 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 14

Jos olen huolissani nuoresta Otan sen rohkeasti puheeksi sopivassa tilanteessa ja sopivassa paikassa, kun olen itse rauhallinen. Kysyn: Oot vaikuttanut vähän allapäin olevalta, onko kaikki hyvin? Onko jotain josta haluat jutella? tai Mitä sulle kuuluu? Ilmaisen, että olen huolissani nuoresta. Kysyn, miten hän voi. En painosta puhumaan, asiaan voi palata myös myöhemmin. Jos nuori on kohdannut kriisin/vaikean tilanteen, kerron, että tiedän tapahtuneesta: Tiedän mitä on tapahtunut. Se saa tuntua pahalta ja olen tässä jos haluat jutella. Kysyn, jos en tiedä mitä toivoisit, että tekisin?, Miten voin sinua tukea tai auttaa? Annan nuorelle aikaa kertoa. Kuuntelen kiireettömästi. Autan nuorta sanoittamaan omia tunteitaan. Sanoitan nuoren tilannetta, kun nuorella loppuu sanat. 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 15

6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 16

6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 17

Minä nuoren tukena Mikä merkitys minulla on nuorille? Millä ajatuksella tulen töihin? Ole läsnä. Korosta, että kestät kuulla, mitä nuorella on mielessä. Älä kauhistu, mitätöi tai hätäänny. Tärkeää on oman osaamisen rajaaminen ja saattaen vaihto Yhteistyö muiden tahojen kanssa Onko nuoresta herännyt huoli myös muualla? Ottamalla selvää, mistä saa apua ja saattamalla nuoren asianmukaisen tuen ja avun piiriin. Saattaen vaihtaminen helpompaa, kun tuntee -> Käydäänkö juttelemassa Annen (terveydenhoitaja) tai Petrin (kuraattori) kanssa? Huolehdi omasta jaksamisesta 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 18

Pysähdy. Ole läsnä. Kohtaa NUORI ja kuuntele. Se riittää. 6.2.2019 VAHVISTAMO.FI 20