ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi 2017-2018 YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Torpparin varhaiskasvatusyksikkö kunnallinen yksityinen Osoite Ampujantie 1 Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Eija kenttälä Puhelin 0403144284 Sähköposti eija.kenttala@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika 8.30-12.30 Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Jaana Lammi: jaana.lammi@tuusula.fi, Jaana Siitonen: jaana.siitonen@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) 2 lto ja 1lh KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko 1-13 14-20 21-26 yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa
Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa x Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 10(11) Suomenkielisessä opetuksessa x Pojat 10 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 20(21) Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Lisätietoja Ryhmässämme aloittaa marraskuussa uusi tyttö esiopetuksen. MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus esiopetukseen esiopetuksesta Mahdolliset
(lukumäärä) (lukumäärä) päivähoitoon perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset x ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Lapsesta lähtöisin: toiminnassa huomioidaan lasten kiinnostuksen kohteet. Pienryhmätoiminta, projektioppiminen ja kokemuksellinen oppiminen. Lapsen yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja tukemista. -toiminnan kautta oppiminen (liikunta) -lasten palaverit -yhteistoiminnallinen oppiminen -leikinomaista oivaltavaa oppimista -vuorovaikutuksellinen keskusteleva ilmapiiri -hyvien tapojen välittäminen Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET
Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Lasten palavereista nousseet asiat, vuoden kiertokulku ja Suomi100 sekä Tuusulan suurmiehet ja naiset Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Oppimisympäristö Kehittämiskohde 3: Toiminnan kautta oppiminen Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Pienryhmätoimintatoiminta: aamupäivällä toimitaan kahdessa ryhmässä ja luonaan jölkeen kolmessa ryhmässä. Kahdenkeskistä työskentelyä lasten kanssa. Yksikön sisäinen yhteistyö: -yhteiset juhlat/tapahtumat -pedagoginen työryhmä, pedakahvilat -erilaiset työryhmät -vastuutiimi -iltapalaverit -ryhmien palaverivalvonnat Joustavat ryhmittelyt: - edellytyksenä on etukäteen suunniteltu toiminta Oppimisympäristöt: -päiväkodin tilat sisällä ja ulkona -Kellokosken urheilu urheilukenttä -Kellokosken jäähalli -lähimetsät -Ruukin alue
-kirjastoauto - kummiluokka Kellokosken koulussa - leikkikentät Työtavat: Projektityöskentely, parityö, ryhmätyö, tutkiva työote, pohdinta ja arviointi Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö -päivittäiset keskustelut -lasten esiopetuskeskustelut -tutustumiset ja alkukeskustelut -vanhempainillat -yhteiset juhlat/tapahtumat -pyritään saamaan vanhempia osallistumaan esiopetuksen toimintaan -vanhempainyhdistoiminta Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). -yhteinen suunnittelupalaverit koulun opettajien ja alueen esiopettajien kanssa -kummiluokan yhteiset tapahtumat -yhteiset tutustumiset/ tunneilla olo keväällä -opettajien vierailu keväällä Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu -Tuusulan seurakunta -neuvola -puhe- ja toimintaterapeutit - oppilashuoltoryhmä -kirjasto -Tuusulan museot -Roinilan päiväkoti Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä
KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Lähtökohtana on kielen rikastaminen ja oman kulttuurin tunteminen. Huomiodaan myös kaksikieliset perheet, vähemmistökulttuurit sekä muista maista muuttaneiden perheiden kulttuurit. Tarkastelemme Suomi100- juhlavuoden tiimoilta suomalaisuutta, Suomen luontoa, kansanperinnettä, kieltä, juhlaperinnettä, suomalaista taidetta (kuvataide, musiikki, teatteri,kädentaidot, liikuntakulttuuri). Tutustumme Tuusulanjärven taiteilijoihin (Sibelius, Halonen, Wendelin, Kivi). Suomi toisena kielenä opetus Ryhmässä on tällä hetkellä yksi kaksikielinen lapsi(ruotsi-suomi) sekä yksi romaanikielinen lapsi ja yksi kurdinkielinen lapsi. Ryhmässä on käytössä kuvat. Kurdinkieliselle lapselle on kahdenkeskisiä oppimistilanteita. Käytämme Kuttu- materiaalia ja Kili- materiaalia. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Pienryhmätoiminta. Tehostetun tuen lapsille tuki suunnitelmien mukaisesti. Resurssit eivät ole tyhjäkäynnillä. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä
HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Henkilökunta osallistuu aktiivisesti koulutuksiin. Kaksi ryhmästä tarvitsee ensiapukoulutuksen. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuolto toimii alueellisesti ja toimintavat sovitaan yhdessä oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa. Yksilöllinen oppilashuolto sovitaan perheiden, veon ja tarvittaessa ulkopuolisten tahojen kanssa.päiväkodissamme on käytössä Askeleittain- materiaali. Käytämme myös Miniverso-materiaalia. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten
terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: psykologi:oppilahuoltoryhmän jäsenenä on Ritva Koivusaari kuraattori: Kellokosken koulukuraattori Marita Pesu terveydenhoitaja: tarvittaessa Jokelan tai kellokosken neuvolan terveydenhoitajat esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: On riittävät YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Alueen päiväkotien johtajat, esiopettajat,veo, koulupsykologi, kuraattori ja laaja-alainen erityisopettaja yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Toimintatavat ja käytännöt sovitaan syksyn ensimmäisessä oppilashuoltoryhmän kokoontumisessa. Oppilahuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä, tarvittaessa useammin. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:tarpeen mukaan yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Yhteiset vanhempainillat, siirtopalaverit koulunopettajien ja esiopettajien kesken, tiedonsiirtopaperit esiopetuksesta kouluun siirrytäessä. Koulun ja esiopetuksen yhteishenkilönä toimii Ela Mira Mäntynen. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Vanhempien suostumus kysytään kunnan lomakkeella perheiden kanssa keskustellen. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Yksikön esimies, oppilashuoltokertomukset säilytetään esimiehen toimistossa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Varhaiskasvatuksen ja ruokahuollon sääntöjen ja ohjeistusten mukaisesti. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Yksilöllinen oppilashuoltoryhmäryhmä kokoontuu lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Ulkopuolisten palveluiden käytöstä sovitaan yhdessä perheiden kanssa. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Perheiden kanssa keskustellaan oppilashuollon tarpeesta ja sovitaan yhdessä yhteiset käytännöt.
yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Yleisellä tasolla vanhemmpainillat. Yksittäisen lapsen kohdalla kunnan linjausten mukaisesti. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Kunnan järjestämä koulutus, oppilashuollon asiantuntijoiden käyttö tarpeen mukaan. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Jaana Lammi ja Jaana Siitonen pvm.6.10.2017 Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa 11.10.2017