ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVEN ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS 2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI 170 ARTJÄRVI, ENTINEN KUNNANTALO ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 4.2.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Artjärven asemakaava-alueen korttelia 10. Vireilletulo Viranhaltijapäätös syksy 2012 Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekninen lautakunta 12.2.2013 Kaupunginhallitus 18.2.2013 Nähtävillä 28.2 2.4.2013 Asemakaavamuutos hyväksytty Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaavan voimaantulosta kuulutettu Kaupungin ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Orimattilan Aluelehdessä ORIMATTILAN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS, MAANKÄYTTÖ 4.2.2013 PIRKKO-LEENA JAKONEN MAANKÄYTÖN JOHTAJA TIINA HEIKKILÄ KAAVASUUNNITTELIJA
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Orimattilan kaupungin Artjärven kyläkeskuksessa. Muutos koskee korttelia 10, jota rajaa itäpuolella Salmelantie, eteläpuolella Pajatie ja länsipuolella Salmelanrinteentie. Pohjoisessa alue rajautuu pientaloalueeseen ja liikerakennukseen. Tällä hetkellä korttelissa sijaitsee Artjärven entinen kunnantalo sekä kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Alueelta on matkaa Orimattilan keskustaan noin 23 kilometriä ja sen pinta-ala on 12 547 m². kunnantalo liikerakennus Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa (2011). 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Vireilletulo syksy 2012. Kuulutus viikko 41/2012. - Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.1.2013. - Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 18.2.2013. - Kaavaehdotus nähtävillä 28.2 2.4.2013. - Kaavaehdotus teknisen lautakunnan hyväksyttävänä XX.XX.2013. - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen hyväksyttävänä XX.XX.2013. - Kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä XX.XX.2013. 2.2. ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia, miten korttelin käyttötarkoitusta voidaan muuttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden käyttötarpeita. Artjärven kunta liittyi Orimattilaan vuoden 2011 alusta ja entisellä kunnantalolla ei ole kaupungille omaa käyttöä. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaupungin tarkoituksena on myydä kunnantalo. 2
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen Salmelanrinteentien puoleinen pohjoisreuna on luonnontilaista havupuumetsikköä ja alueen eteläosassa sijaitsevat rakennetut alueet. Maasto nousee kaakosta luoteeseen noin 15 metrin verran. Alueen korkein kohta on noin +69 mpy ja matalin kohta noin +54 mpy. Noin puolet alueesta sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Kirkonmäen pohjavesialueella. 3.1.2. Rakennettu ympäristö Taajamakuva ja rakennuskanta Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1877 valmistunut Artjärven entinen kunnantalo sekä vuosina 1966 1967 rakennettu kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus, jossa sijaitsee muun muassa kirjasto, paloasema ja apteekki. Kunnantalolla on pitkä historia ja se on toiminut muun muassa kouluna. Kuntaliitoksen myötä rakennus jäi vaille käyttöä. Vuonna 2006 Hämeen ympäristökeskuksen julkaisemassa Artjärven rakennusinventoinnissa kunnantalo on luokiteltu kerrokselliseksi kohteeksi, joka muuttavan korjaustoiminnan jälkeenkin rakennus olisi palautettavissa kohtuullisin korjauksin arkkitehtonisesti eheämmäksi. Entinen kunnantalo sekä asuin- ja liikerakennus. Palvelut ja virkistys Artjärven kyläkeskuksen palvelut sijoittuvat Salmelantien varrelle suunnittelualueen läheisyyteen. Korttelissa sijaitsevien palveluiden lisäksi lähialueelta löytyy muun muassa ruokakauppa, ravintola, pankki, antiikkiliike sekä parturi-kampaamo. Vuonna 2007 avattu Vuorenmäen koulu sijaitsee kahden kilometrin päässä. Koulussa toimii esiopetus sekä luokat 1-6. Koulun yhteydessä toimii myös Vuorenmäen virkistysalue, jolta löytyy muun muassa uimaranta, urheilukenttä, kesäteatteri sekä liikuntahalli. Liikenne Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututienä palveleva Salmelantie. Salmelantien teoreettinen melualue ulottuu noin 40 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta eli korttelin itäosassa sijaitsevan liikerakennuksen reunaan. Tällä hetkellä melualueella sijaitsee rakennuksen pysäköintialue. Eteläpuolella kulkeva Pajatie sekä länsipuolella kulkeva Salmelanrinteentie toimivat paikallisliikennettä palvelevina katuina. Yhdyskuntatekniikka Alueelle on toteutettu vesi- ja viemäriverkosto, jota voidaan hyödyntää mahdollisten uusien rakennusten osalta. Vesi- ja viemärilinja kulkee korttelin halki Salmelantien suuntaisesti noin 77 metrin etäisyydellä tiestä. Tämä seikka rajaa jonkin verran alueen rakentamismahdollisuuksia. Suunnittelualueen pohjoispuolella lähes kiinni korttelirajassa sijaitsee puistomuuntamo. Muuntamon koko on noin 4m x 2m. Säteilyturvakeskuksen tietojen mukaan muuntaja aiheuttaa ympäril- 3
leen magneettikentän, joka rajoittuu aivan muuntajan läheisyyteen. Siten noin 5 metrin etäisyydellä ja ainakin 10 metrin etäisyydellä muuntajan aiheuttama magneettikenttä asunnossa on pienempi kuin asunnon sähköjohtojen ja laitteiden aiheuttama magneettikenttä. 3.1.3. Maanomistus Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan Orimattilan kaupungin omistuksessa. 3.2. SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1. Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama 11.3.2008) alue sijaitsee keskustatoimintojen alueella (C) sekä Artjärven taajamatoimintojen alueen länsiosassa (A4). Suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä tulee alueelle sijoittaa toimintoja niin, että keskustat säilyvät elävinä, toimivina, kulttuurihistorialtaan korkeatasoisina, esteettöminä ja turvallisina. Lisäksi alue sijaitsee kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävällä alueella (kmv1, Suurikylän-Vuorenmäen kulttuurimaisema), kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella (ma1, Artjärven kulttuuriympäristö ja maisema) sekä tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv2, Kirkonmäen pohjavesialue). Ote maakuntakaavasta. 3.2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa Artjärven Järvialueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty Artjärven kunnanvaltuustossa 10.11.1999 ja vahvistettu 8.11.2000. Osayleiskaavassa kaavamuutosalue on suurimmaksi osaksi julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Osa Salmelanrinteen puoleisesta reunasta kuuluu asuinpientalojen alueeseen (AP). Koko alue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella (pv1). Ote osayleiskaavasta, jossa suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. 4
3.2.3. Asemakaavat Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: 7. Artjärvi Salmela-Kirkonseudun asemakaava, vahvistettu 23.6.1988. 17. Artjärvi Salmenranta, hyväksytty 22.6.2010. Asemakaavassa suurin osa muutosalueesta on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jonka suurin sallittu kerrosluku on 2 ja tehokkuusluku on e=0.30. Rakennusoikeutta korttelilla on yhteensä 2 855 k-m². Alueen länsikulmassa on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET-1), jonka suurin sallittu kerrosluku on 1 ja tehokkuusluku on e=0.10. Rakennusoikeutta korttelilla on 185 k-m². ET-kortteliin saa sijoittaa taajama-aluetta palvelevan lämpölaitoksen, jonka teho on enintään 1 000 kw. Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Muutosalueen pohjoisosassa on puistomuuntamoa varten varattu alueen osa (pm) sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Itäosassa on tori. Kaava-alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Ote asemakaavasta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia, miten korttelin käyttötarkoitusta voidaan muuttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Artjärven kunta liittyi Orimattilaan vuoden 2010 alusta ja entisellä kunnantalolla ei ole kaupungille omaa käyttöä. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaupungin tarkoituksena on myydä kunnantalo. Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.1.2013. 4.2. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 5
Osallisia Artjärven kunnantalon asemakaavamuutoksessa ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Orimattilan Lämpö Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ympäristöterveyskeskus Päijät-Hämeen maakuntamuseo / rakennuskulttuuriyksikkö Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Kymenlaakson Sähkö Tilapalvelu Kaava-alueella sijaitseva entinen kunnantalo on tarkoitus laittaa myyntiin. Mahdollinen ostaja on myös osallinen tässä kaavahankkeessa. 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavan nähtävilläolosta kuulutetaan ja voimaantulosta tullaan kuuluttamaan kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla osoitteessa www.orimattila.fi sekä lehtikuulutuksilla. Kaavaehdotus on nähtävillä teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla. Tietoa kaavoituksen eri vaiheista on saanut soittamalla tai käymällä Orimattilan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kaupungintalolla, Erkontie 9, puh. (03) 888 111. 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Orimattilan Vedeltä, Orimattilan Lämmöltä, Päijät- Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Hämeen ja Uudenmaan ELYkeskuksilta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta, Kymenlaakson Sähköltä sekä Tilapalvelulta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonanto- ja kommentointimahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. 4.3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet Orimattilan kaupungilla ei ole tarvetta Artjärven entiselle kunnantalolle, ja se on tarkoitus myydä. Rakennuksen tulevaa käyttöä ajatellen nykyinen kaavamerkintä (yleisten rakennusten korttelialue) ei jätä rakennuksen tulevalle käytölle montaa vaihtoehtoa. Kaupungin tavoitteena on muuttaa korttelin asemakaavaa niin, että kunnantalolle löydetään uusi käyttötarkoitus. 4.3.2. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää. Tämä tarkoittaa, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (ET). Y-korttelissa sijaitseva kunnantalo on tällä hetkellä vailla käyttöä eikä ET-kortteliin ole rakennettu kaavan mahdollistamaa lämpölaitosta. Alueen nykyinen ja mahdollinen tuleva käyttö eivät vastaa nykyistä asemakaavaa. Suunnittelualue sijaitsee osittain pohjavesialueella, joten tämä seikka tulee huomioida kaavan laadinnassa asemakaavamääräyksiä mietittäessä. 6
4.4. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Täydennetään myöhemmin. 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 4.5.1. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tutkittiin mihin tarkoitukseen entistä kunnantaloa voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin muun muassa päiväkodin tai taiteilijakodin sijoittaminen rakennukseen. Näin ollen korttelimerkinnäksi valittiin AL-1 eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle on mahdollista sijoittaa myös palvelutoimintoja. Valmisteluvaiheessa selvitettiin myös ET-korttelin tarvetta. Orimattilan Lämmön mukaan kyseiselle varaukselle ei näytä olevan enää tarvetta, joten se on poistettu kaavaehdotuksesta. Tilapalvelun suunnitelmissa on rakentaa liikerakennuksen päätyyn eli kunnantalon edustalle maalämpökenttä palvelemaan liikerakennuksessa olevaa kaukolämpölaitosta. Lisäksi huoltoyhteys hakekuljetusta varten tulee saada Pajatien tai Salmelanrinteentien kautta, koska jatkossa kunnantalon läpi kulkevaa yhteyttä ei voida enää käyttää. Näiden suunnitelmien vuoksi ohjeellinen tontinraja kunnantalon ja liikerakennuksen välillä on piirretty mahdollisimman lähelle kunnantaloa. Voimassa olevaan asemakaavaan tehdyt muutokset: ET-korttelin sekä Y-korttelin varaukset on poistettu kaavasta ja ne on korvattu AP- ja AL-1- kortteleilla sekä niiden omilla merkinnöillä ja määräyksillä. Korttelin halki kulkeva vesi- ja viemärilinja sekä pohjavesialueen raja on merkitty kaavaehdotukseen. Jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle kadulle on lisätty tontille ajon mahdollisuus. Puistomuuntamon varaus on poistettu, koska nykyinen muuntamo ei sijaitse merkityllä alueella. Yleisiä kaavamääräyksiä on tarkennettu radonin ja pohjavesien osalta. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. KAAVAN RAKENNE Asemakaavassa on yksi asuinpientalojen korttelialue sekä yksi asuin-, liike- ja toimistorakennustenkorttelialue, jolla saa sijaita myös palvelutoimintoja. 5.2. ALUEVARAUKSET Asuinpientalojen korttelialue AP Asemakaavassa on yksi erillispientalojen korttelialue, jolle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja. Korttelin pinta-ala on 3 314 m² ja rakennusoikeus on tehokkuusluvun e=0.25 mukaan 829 k-m². Korttelin suurin sallittu kerrosluku on I 2/3. Korttelin halki kulkee maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja korttelia rajaa istutettava alueen osa. Korttelin itäpohjoispuoli sijaitsee pohjavesialueella. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL-1 Asemakaavassa on yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle on mahdollista sijoitta myös palvelutoimintoja. Korttelin pinta-ala on 8 051 m². Itäpuoleisen ohjeellisen tontin pinta-ala on 4 710 m² ja tontin rakennusoikeus on yhteensä 1 700 k-m². Länsipuoleisen ohjeellisen tontin pintaala on 3 340 m² ja rakennusoikeutta on tehokkuusluvun e=0.25 mukaan 835 k-m². Molempien tonttien suurin sallittu kerrosluku on II. Puolet korttelista sijaitsee pohjavesialueella. 7
Kevyen liikenteen väylä Alueen pohjoisosassa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Alueen pinta-ala on 356 m². 5.3. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutos ei lisää alueen rakennusoikeutta merkittävästi, sillä voimassa olevassa asemakaavassa koko korttelin rakennusoikeus on 3 040 m² ja asemakaavaehdotuksessa vastaava luku on 3 365 m². Myöskään suurimmat sallitut kerrosluvut eivät kasva voimassa olevasta asemakaavasta. Näin ollen kaavamuutoksen vaikutukset taajamakuvaan jäävät suhteellisen pieniksi. Kaavamuutosalue sijaitsee osittain pohjavesialueella. Kaavamääräyksillä on pyritty vähentämään lisärakentamisesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvia riskejä pohjavesiin. 5.4. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.5. NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: alueen taajamakuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin pohjavesien suojeluun radonin torjuntaan 8
ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVEN ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS 2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI 170 ARTJÄRVI, ENTINEN KUNNANTALO ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 4.2.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Artjärven asemakaava-alueen korttelia 10. Vireilletulo Viranhaltijapäätös syksy 2012 Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekninen lautakunta 12.2.2013 Kaupunginhallitus 18.2.2013 Nähtävillä 28.2 2.4.2013 Asemakaavamuutos hyväksytty Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaavan voimaantulosta kuulutettu Kaupungin ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Orimattilan Aluelehdessä ORIMATTILAN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS, MAANKÄYTTÖ 4.2.2013 PIRKKO-LEENA JAKONEN MAANKÄYTÖN JOHTAJA TIINA HEIKKILÄ KAAVASUUNNITTELIJA
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Orimattilan kaupungin Artjärven kyläkeskuksessa. Muutos koskee korttelia 10, jota rajaa itäpuolella Salmelantie, eteläpuolella Pajatie ja länsipuolella Salmelanrinteentie. Pohjoisessa alue rajautuu pientaloalueeseen ja liikerakennukseen. Tällä hetkellä korttelissa sijaitsee Artjärven entinen kunnantalo sekä kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Alueelta on matkaa Orimattilan keskustaan noin 23 kilometriä ja sen pinta-ala on 12 547 m². kunnantalo liikerakennus Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa (2011). 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Vireilletulo syksy 2012. Kuulutus viikko 41/2012. - Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.1.2013. - Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 18.2.2013. - Kaavaehdotus nähtävillä 28.2 2.4.2013. - Kaavaehdotus teknisen lautakunnan hyväksyttävänä XX.XX.2013. - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen hyväksyttävänä XX.XX.2013. - Kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä XX.XX.2013. 2.2. ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia, miten korttelin käyttötarkoitusta voidaan muuttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden käyttötarpeita. Artjärven kunta liittyi Orimattilaan vuoden 2011 alusta ja entisellä kunnantalolla ei ole kaupungille omaa käyttöä. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaupungin tarkoituksena on myydä kunnantalo. 2
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen Salmelanrinteentien puoleinen pohjoisreuna on luonnontilaista havupuumetsikköä ja alueen eteläosassa sijaitsevat rakennetut alueet. Maasto nousee kaakosta luoteeseen noin 15 metrin verran. Alueen korkein kohta on noin +69 mpy ja matalin kohta noin +54 mpy. Noin puolet alueesta sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Kirkonmäen pohjavesialueella. 3.1.2. Rakennettu ympäristö Taajamakuva ja rakennuskanta Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1877 valmistunut Artjärven entinen kunnantalo sekä vuosina 1966 1967 rakennettu kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus, jossa sijaitsee muun muassa kirjasto, paloasema ja apteekki. Kunnantalolla on pitkä historia ja se on toiminut muun muassa kouluna. Kuntaliitoksen myötä rakennus jäi vaille käyttöä. Vuonna 2006 Hämeen ympäristökeskuksen julkaisemassa Artjärven rakennusinventoinnissa kunnantalo on luokiteltu kerrokselliseksi kohteeksi, joka muuttavan korjaustoiminnan jälkeenkin rakennus olisi palautettavissa kohtuullisin korjauksin arkkitehtonisesti eheämmäksi. Entinen kunnantalo sekä asuin- ja liikerakennus. Palvelut ja virkistys Artjärven kyläkeskuksen palvelut sijoittuvat Salmelantien varrelle suunnittelualueen läheisyyteen. Korttelissa sijaitsevien palveluiden lisäksi lähialueelta löytyy muun muassa ruokakauppa, ravintola, pankki, antiikkiliike sekä parturi-kampaamo. Vuonna 2007 avattu Vuorenmäen koulu sijaitsee kahden kilometrin päässä. Koulussa toimii esiopetus sekä luokat 1-6. Koulun yhteydessä toimii myös Vuorenmäen virkistysalue, jolta löytyy muun muassa uimaranta, urheilukenttä, kesäteatteri sekä liikuntahalli. Liikenne Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututienä palveleva Salmelantie. Salmelantien teoreettinen melualue ulottuu noin 40 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta eli korttelin itäosassa sijaitsevan liikerakennuksen reunaan. Tällä hetkellä melualueella sijaitsee rakennuksen pysäköintialue. Eteläpuolella kulkeva Pajatie sekä länsipuolella kulkeva Salmelanrinteentie toimivat paikallisliikennettä palvelevina katuina. Yhdyskuntatekniikka Alueelle on toteutettu vesi- ja viemäriverkosto, jota voidaan hyödyntää mahdollisten uusien rakennusten osalta. Vesi- ja viemärilinja kulkee korttelin halki Salmelantien suuntaisesti noin 77 metrin etäisyydellä tiestä. Tämä seikka rajaa jonkin verran alueen rakentamismahdollisuuksia. Suunnittelualueen pohjoispuolella lähes kiinni korttelirajassa sijaitsee puistomuuntamo. Muuntamon koko on noin 4m x 2m. Säteilyturvakeskuksen tietojen mukaan muuntaja aiheuttaa ympäril- 3
leen magneettikentän, joka rajoittuu aivan muuntajan läheisyyteen. Siten noin 5 metrin etäisyydellä ja ainakin 10 metrin etäisyydellä muuntajan aiheuttama magneettikenttä asunnossa on pienempi kuin asunnon sähköjohtojen ja laitteiden aiheuttama magneettikenttä. 3.1.3. Maanomistus Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan Orimattilan kaupungin omistuksessa. 3.2. SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1. Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama 11.3.2008) alue sijaitsee keskustatoimintojen alueella (C) sekä Artjärven taajamatoimintojen alueen länsiosassa (A4). Suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä tulee alueelle sijoittaa toimintoja niin, että keskustat säilyvät elävinä, toimivina, kulttuurihistorialtaan korkeatasoisina, esteettöminä ja turvallisina. Lisäksi alue sijaitsee kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävällä alueella (kmv1, Suurikylän-Vuorenmäen kulttuurimaisema), kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella (ma1, Artjärven kulttuuriympäristö ja maisema) sekä tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv2, Kirkonmäen pohjavesialue). Ote maakuntakaavasta. 3.2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa Artjärven Järvialueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty Artjärven kunnanvaltuustossa 10.11.1999 ja vahvistettu 8.11.2000. Osayleiskaavassa kaavamuutosalue on suurimmaksi osaksi julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Osa Salmelanrinteen puoleisesta reunasta kuuluu asuinpientalojen alueeseen (AP). Koko alue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella (pv1). Ote osayleiskaavasta, jossa suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. 4
3.2.3. Asemakaavat Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: 7. Artjärvi Salmela-Kirkonseudun asemakaava, vahvistettu 23.6.1988. 17. Artjärvi Salmenranta, hyväksytty 22.6.2010. Asemakaavassa suurin osa muutosalueesta on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jonka suurin sallittu kerrosluku on 2 ja tehokkuusluku on e=0.30. Rakennusoikeutta korttelilla on yhteensä 2 855 k-m². Alueen länsikulmassa on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET-1), jonka suurin sallittu kerrosluku on 1 ja tehokkuusluku on e=0.10. Rakennusoikeutta korttelilla on 185 k-m². ET-kortteliin saa sijoittaa taajama-aluetta palvelevan lämpölaitoksen, jonka teho on enintään 1 000 kw. Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Muutosalueen pohjoisosassa on puistomuuntamoa varten varattu alueen osa (pm) sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Itäosassa on tori. Kaava-alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Ote asemakaavasta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia, miten korttelin käyttötarkoitusta voidaan muuttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Artjärven kunta liittyi Orimattilaan vuoden 2010 alusta ja entisellä kunnantalolla ei ole kaupungille omaa käyttöä. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaupungin tarkoituksena on myydä kunnantalo. Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.1.2013. 4.2. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 5
Osallisia Artjärven kunnantalon asemakaavamuutoksessa ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Orimattilan Lämpö Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ympäristöterveyskeskus Päijät-Hämeen maakuntamuseo / rakennuskulttuuriyksikkö Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Kymenlaakson Sähkö Tilapalvelu Kaava-alueella sijaitseva entinen kunnantalo on tarkoitus laittaa myyntiin. Mahdollinen ostaja on myös osallinen tässä kaavahankkeessa. 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavan nähtävilläolosta kuulutetaan ja voimaantulosta tullaan kuuluttamaan kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla osoitteessa www.orimattila.fi sekä lehtikuulutuksilla. Kaavaehdotus on nähtävillä teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla. Tietoa kaavoituksen eri vaiheista on saanut soittamalla tai käymällä Orimattilan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kaupungintalolla, Erkontie 9, puh. (03) 888 111. 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Orimattilan Vedeltä, Orimattilan Lämmöltä, Päijät- Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Hämeen ja Uudenmaan ELYkeskuksilta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta, Kymenlaakson Sähköltä sekä Tilapalvelulta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonanto- ja kommentointimahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. 4.3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet Orimattilan kaupungilla ei ole tarvetta Artjärven entiselle kunnantalolle, ja se on tarkoitus myydä. Rakennuksen tulevaa käyttöä ajatellen nykyinen kaavamerkintä (yleisten rakennusten korttelialue) ei jätä rakennuksen tulevalle käytölle montaa vaihtoehtoa. Kaupungin tavoitteena on muuttaa korttelin asemakaavaa niin, että kunnantalolle löydetään uusi käyttötarkoitus. 4.3.2. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää. Tämä tarkoittaa, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (ET). Y-korttelissa sijaitseva kunnantalo on tällä hetkellä vailla käyttöä eikä ET-kortteliin ole rakennettu kaavan mahdollistamaa lämpölaitosta. Alueen nykyinen ja mahdollinen tuleva käyttö eivät vastaa nykyistä asemakaavaa. Suunnittelualue sijaitsee osittain pohjavesialueella, joten tämä seikka tulee huomioida kaavan laadinnassa asemakaavamääräyksiä mietittäessä. 6
4.4. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Täydennetään myöhemmin. 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 4.5.1. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tutkittiin mihin tarkoitukseen entistä kunnantaloa voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin muun muassa päiväkodin tai taiteilijakodin sijoittaminen rakennukseen. Näin ollen korttelimerkinnäksi valittiin AL-1 eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle on mahdollista sijoittaa myös palvelutoimintoja. Valmisteluvaiheessa selvitettiin myös ET-korttelin tarvetta. Orimattilan Lämmön mukaan kyseiselle varaukselle ei näytä olevan enää tarvetta, joten se on poistettu kaavaehdotuksesta. Tilapalvelun suunnitelmissa on rakentaa liikerakennuksen päätyyn eli kunnantalon edustalle maalämpökenttä palvelemaan liikerakennuksessa olevaa kaukolämpölaitosta. Lisäksi huoltoyhteys hakekuljetusta varten tulee saada Pajatien tai Salmelanrinteentien kautta, koska jatkossa kunnantalon läpi kulkevaa yhteyttä ei voida enää käyttää. Näiden suunnitelmien vuoksi ohjeellinen tontinraja kunnantalon ja liikerakennuksen välillä on piirretty mahdollisimman lähelle kunnantaloa. Voimassa olevaan asemakaavaan tehdyt muutokset: ET-korttelin sekä Y-korttelin varaukset on poistettu kaavasta ja ne on korvattu AP- ja AL-1- kortteleilla sekä niiden omilla merkinnöillä ja määräyksillä. Korttelin halki kulkeva vesi- ja viemärilinja sekä pohjavesialueen raja on merkitty kaavaehdotukseen. Jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle kadulle on lisätty tontille ajon mahdollisuus. Puistomuuntamon varaus on poistettu, koska nykyinen muuntamo ei sijaitse merkityllä alueella. Yleisiä kaavamääräyksiä on tarkennettu radonin ja pohjavesien osalta. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. KAAVAN RAKENNE Asemakaavassa on yksi asuinpientalojen korttelialue sekä yksi asuin-, liike- ja toimistorakennustenkorttelialue, jolla saa sijaita myös palvelutoimintoja. 5.2. ALUEVARAUKSET Asuinpientalojen korttelialue AP Asemakaavassa on yksi erillispientalojen korttelialue, jolle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja. Korttelin pinta-ala on 3 314 m² ja rakennusoikeus on tehokkuusluvun e=0.25 mukaan 829 k-m². Korttelin suurin sallittu kerrosluku on I 2/3. Korttelin halki kulkee maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja korttelia rajaa istutettava alueen osa. Korttelin itäpohjoispuoli sijaitsee pohjavesialueella. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL-1 Asemakaavassa on yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle on mahdollista sijoitta myös palvelutoimintoja. Korttelin pinta-ala on 8 051 m². Itäpuoleisen ohjeellisen tontin pinta-ala on 4 710 m² ja tontin rakennusoikeus on yhteensä 1 700 k-m². Länsipuoleisen ohjeellisen tontin pintaala on 3 340 m² ja rakennusoikeutta on tehokkuusluvun e=0.25 mukaan 835 k-m². Molempien tonttien suurin sallittu kerrosluku on II. Puolet korttelista sijaitsee pohjavesialueella. 7
Kevyen liikenteen väylä Alueen pohjoisosassa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Alueen pinta-ala on 356 m². 5.3. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutos ei lisää alueen rakennusoikeutta merkittävästi, sillä voimassa olevassa asemakaavassa koko korttelin rakennusoikeus on 3 040 m² ja asemakaavaehdotuksessa vastaava luku on 3 365 m². Myöskään suurimmat sallitut kerrosluvut eivät kasva voimassa olevasta asemakaavasta. Näin ollen kaavamuutoksen vaikutukset taajamakuvaan jäävät suhteellisen pieniksi. Kaavamuutosalue sijaitsee osittain pohjavesialueella. Kaavamääräyksillä on pyritty vähentämään lisärakentamisesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvia riskejä pohjavesiin. 5.4. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.5. NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: alueen taajamakuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin pohjavesien suojeluun radonin torjuntaan 8
ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVEN ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS 2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI 170 ARTJÄRVI, ENTINEN KUNNANTALO ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 4.2.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Artjärven asemakaava-alueen korttelia 10. Vireilletulo Viranhaltijapäätös syksy 2012 Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekninen lautakunta 12.2.2013 Kaupunginhallitus 18.2.2013 Nähtävillä 28.2 2.4.2013 Asemakaavamuutos hyväksytty Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaavan voimaantulosta kuulutettu Kaupungin ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Orimattilan Aluelehdessä ORIMATTILAN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS, MAANKÄYTTÖ 4.2.2013 PIRKKO-LEENA JAKONEN MAANKÄYTÖN JOHTAJA TIINA HEIKKILÄ KAAVASUUNNITTELIJA
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Orimattilan kaupungin Artjärven kyläkeskuksessa. Muutos koskee korttelia 10, jota rajaa itäpuolella Salmelantie, eteläpuolella Pajatie ja länsipuolella Salmelanrinteentie. Pohjoisessa alue rajautuu pientaloalueeseen ja liikerakennukseen. Tällä hetkellä korttelissa sijaitsee Artjärven entinen kunnantalo sekä kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Alueelta on matkaa Orimattilan keskustaan noin 23 kilometriä ja sen pinta-ala on 12 547 m². kunnantalo liikerakennus Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa (2011). 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Vireilletulo syksy 2012. Kuulutus viikko 41/2012. - Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.1.2013. - Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 18.2.2013. - Kaavaehdotus nähtävillä 28.2 2.4.2013. - Kaavaehdotus teknisen lautakunnan hyväksyttävänä XX.XX.2013. - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen hyväksyttävänä XX.XX.2013. - Kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä XX.XX.2013. 2.2. ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia, miten korttelin käyttötarkoitusta voidaan muuttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden käyttötarpeita. Artjärven kunta liittyi Orimattilaan vuoden 2011 alusta ja entisellä kunnantalolla ei ole kaupungille omaa käyttöä. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaupungin tarkoituksena on myydä kunnantalo. 2
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen Salmelanrinteentien puoleinen pohjoisreuna on luonnontilaista havupuumetsikköä ja alueen eteläosassa sijaitsevat rakennetut alueet. Maasto nousee kaakosta luoteeseen noin 15 metrin verran. Alueen korkein kohta on noin +69 mpy ja matalin kohta noin +54 mpy. Noin puolet alueesta sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Kirkonmäen pohjavesialueella. 3.1.2. Rakennettu ympäristö Taajamakuva ja rakennuskanta Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1877 valmistunut Artjärven entinen kunnantalo sekä vuosina 1966 1967 rakennettu kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus, jossa sijaitsee muun muassa kirjasto, paloasema ja apteekki. Kunnantalolla on pitkä historia ja se on toiminut muun muassa kouluna. Kuntaliitoksen myötä rakennus jäi vaille käyttöä. Vuonna 2006 Hämeen ympäristökeskuksen julkaisemassa Artjärven rakennusinventoinnissa kunnantalo on luokiteltu kerrokselliseksi kohteeksi, joka muuttavan korjaustoiminnan jälkeenkin rakennus olisi palautettavissa kohtuullisin korjauksin arkkitehtonisesti eheämmäksi. Entinen kunnantalo sekä asuin- ja liikerakennus. Palvelut ja virkistys Artjärven kyläkeskuksen palvelut sijoittuvat Salmelantien varrelle suunnittelualueen läheisyyteen. Korttelissa sijaitsevien palveluiden lisäksi lähialueelta löytyy muun muassa ruokakauppa, ravintola, pankki, antiikkiliike sekä parturi-kampaamo. Vuonna 2007 avattu Vuorenmäen koulu sijaitsee kahden kilometrin päässä. Koulussa toimii esiopetus sekä luokat 1-6. Koulun yhteydessä toimii myös Vuorenmäen virkistysalue, jolta löytyy muun muassa uimaranta, urheilukenttä, kesäteatteri sekä liikuntahalli. Liikenne Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututienä palveleva Salmelantie. Salmelantien teoreettinen melualue ulottuu noin 40 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta eli korttelin itäosassa sijaitsevan liikerakennuksen reunaan. Tällä hetkellä melualueella sijaitsee rakennuksen pysäköintialue. Eteläpuolella kulkeva Pajatie sekä länsipuolella kulkeva Salmelanrinteentie toimivat paikallisliikennettä palvelevina katuina. Yhdyskuntatekniikka Alueelle on toteutettu vesi- ja viemäriverkosto, jota voidaan hyödyntää mahdollisten uusien rakennusten osalta. Vesi- ja viemärilinja kulkee korttelin halki Salmelantien suuntaisesti noin 77 metrin etäisyydellä tiestä. Tämä seikka rajaa jonkin verran alueen rakentamismahdollisuuksia. Suunnittelualueen pohjoispuolella lähes kiinni korttelirajassa sijaitsee puistomuuntamo. Muuntamon koko on noin 4m x 2m. Säteilyturvakeskuksen tietojen mukaan muuntaja aiheuttaa ympäril- 3
leen magneettikentän, joka rajoittuu aivan muuntajan läheisyyteen. Siten noin 5 metrin etäisyydellä ja ainakin 10 metrin etäisyydellä muuntajan aiheuttama magneettikenttä asunnossa on pienempi kuin asunnon sähköjohtojen ja laitteiden aiheuttama magneettikenttä. 3.1.3. Maanomistus Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan Orimattilan kaupungin omistuksessa. 3.2. SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1. Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama 11.3.2008) alue sijaitsee keskustatoimintojen alueella (C) sekä Artjärven taajamatoimintojen alueen länsiosassa (A4). Suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä tulee alueelle sijoittaa toimintoja niin, että keskustat säilyvät elävinä, toimivina, kulttuurihistorialtaan korkeatasoisina, esteettöminä ja turvallisina. Lisäksi alue sijaitsee kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävällä alueella (kmv1, Suurikylän-Vuorenmäen kulttuurimaisema), kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella (ma1, Artjärven kulttuuriympäristö ja maisema) sekä tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv2, Kirkonmäen pohjavesialue). Ote maakuntakaavasta. 3.2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa Artjärven Järvialueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty Artjärven kunnanvaltuustossa 10.11.1999 ja vahvistettu 8.11.2000. Osayleiskaavassa kaavamuutosalue on suurimmaksi osaksi julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Osa Salmelanrinteen puoleisesta reunasta kuuluu asuinpientalojen alueeseen (AP). Koko alue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella (pv1). Ote osayleiskaavasta, jossa suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. 4
3.2.3. Asemakaavat Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: 7. Artjärvi Salmela-Kirkonseudun asemakaava, vahvistettu 23.6.1988. 17. Artjärvi Salmenranta, hyväksytty 22.6.2010. Asemakaavassa suurin osa muutosalueesta on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jonka suurin sallittu kerrosluku on 2 ja tehokkuusluku on e=0.30. Rakennusoikeutta korttelilla on yhteensä 2 855 k-m². Alueen länsikulmassa on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET-1), jonka suurin sallittu kerrosluku on 1 ja tehokkuusluku on e=0.10. Rakennusoikeutta korttelilla on 185 k-m². ET-kortteliin saa sijoittaa taajama-aluetta palvelevan lämpölaitoksen, jonka teho on enintään 1 000 kw. Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Muutosalueen pohjoisosassa on puistomuuntamoa varten varattu alueen osa (pm) sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Itäosassa on tori. Kaava-alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Ote asemakaavasta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia, miten korttelin käyttötarkoitusta voidaan muuttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Artjärven kunta liittyi Orimattilaan vuoden 2010 alusta ja entisellä kunnantalolla ei ole kaupungille omaa käyttöä. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaupungin tarkoituksena on myydä kunnantalo. Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.1.2013. 4.2. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 5
Osallisia Artjärven kunnantalon asemakaavamuutoksessa ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Orimattilan Lämpö Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ympäristöterveyskeskus Päijät-Hämeen maakuntamuseo / rakennuskulttuuriyksikkö Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Kymenlaakson Sähkö Tilapalvelu Kaava-alueella sijaitseva entinen kunnantalo on tarkoitus laittaa myyntiin. Mahdollinen ostaja on myös osallinen tässä kaavahankkeessa. 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavan nähtävilläolosta kuulutetaan ja voimaantulosta tullaan kuuluttamaan kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla osoitteessa www.orimattila.fi sekä lehtikuulutuksilla. Kaavaehdotus on nähtävillä teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla. Tietoa kaavoituksen eri vaiheista on saanut soittamalla tai käymällä Orimattilan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kaupungintalolla, Erkontie 9, puh. (03) 888 111. 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Orimattilan Vedeltä, Orimattilan Lämmöltä, Päijät- Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Hämeen ja Uudenmaan ELYkeskuksilta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta, Kymenlaakson Sähköltä sekä Tilapalvelulta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonanto- ja kommentointimahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. 4.3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet Orimattilan kaupungilla ei ole tarvetta Artjärven entiselle kunnantalolle, ja se on tarkoitus myydä. Rakennuksen tulevaa käyttöä ajatellen nykyinen kaavamerkintä (yleisten rakennusten korttelialue) ei jätä rakennuksen tulevalle käytölle montaa vaihtoehtoa. Kaupungin tavoitteena on muuttaa korttelin asemakaavaa niin, että kunnantalolle löydetään uusi käyttötarkoitus. 4.3.2. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää. Tämä tarkoittaa, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (ET). Y-korttelissa sijaitseva kunnantalo on tällä hetkellä vailla käyttöä eikä ET-kortteliin ole rakennettu kaavan mahdollistamaa lämpölaitosta. Alueen nykyinen ja mahdollinen tuleva käyttö eivät vastaa nykyistä asemakaavaa. Suunnittelualue sijaitsee osittain pohjavesialueella, joten tämä seikka tulee huomioida kaavan laadinnassa asemakaavamääräyksiä mietittäessä. 6
4.4. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Täydennetään myöhemmin. 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 4.5.1. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tutkittiin mihin tarkoitukseen entistä kunnantaloa voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin muun muassa päiväkodin tai taiteilijakodin sijoittaminen rakennukseen. Näin ollen korttelimerkinnäksi valittiin AL-1 eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle on mahdollista sijoittaa myös palvelutoimintoja. Valmisteluvaiheessa selvitettiin myös ET-korttelin tarvetta. Orimattilan Lämmön mukaan kyseiselle varaukselle ei näytä olevan enää tarvetta, joten se on poistettu kaavaehdotuksesta. Tilapalvelun suunnitelmissa on rakentaa liikerakennuksen päätyyn eli kunnantalon edustalle maalämpökenttä palvelemaan liikerakennuksessa olevaa kaukolämpölaitosta. Lisäksi huoltoyhteys hakekuljetusta varten tulee saada Pajatien tai Salmelanrinteentien kautta, koska jatkossa kunnantalon läpi kulkevaa yhteyttä ei voida enää käyttää. Näiden suunnitelmien vuoksi ohjeellinen tontinraja kunnantalon ja liikerakennuksen välillä on piirretty mahdollisimman lähelle kunnantaloa. Voimassa olevaan asemakaavaan tehdyt muutokset: ET-korttelin sekä Y-korttelin varaukset on poistettu kaavasta ja ne on korvattu AP- ja AL-1- kortteleilla sekä niiden omilla merkinnöillä ja määräyksillä. Korttelin halki kulkeva vesi- ja viemärilinja sekä pohjavesialueen raja on merkitty kaavaehdotukseen. Jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle kadulle on lisätty tontille ajon mahdollisuus. Puistomuuntamon varaus on poistettu, koska nykyinen muuntamo ei sijaitse merkityllä alueella. Yleisiä kaavamääräyksiä on tarkennettu radonin ja pohjavesien osalta. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. KAAVAN RAKENNE Asemakaavassa on yksi asuinpientalojen korttelialue sekä yksi asuin-, liike- ja toimistorakennustenkorttelialue, jolla saa sijaita myös palvelutoimintoja. 5.2. ALUEVARAUKSET Asuinpientalojen korttelialue AP Asemakaavassa on yksi erillispientalojen korttelialue, jolle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja. Korttelin pinta-ala on 3 314 m² ja rakennusoikeus on tehokkuusluvun e=0.25 mukaan 829 k-m². Korttelin suurin sallittu kerrosluku on I 2/3. Korttelin halki kulkee maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja korttelia rajaa istutettava alueen osa. Korttelin itäpohjoispuoli sijaitsee pohjavesialueella. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL-1 Asemakaavassa on yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle on mahdollista sijoitta myös palvelutoimintoja. Korttelin pinta-ala on 8 051 m². Itäpuoleisen ohjeellisen tontin pinta-ala on 4 710 m² ja tontin rakennusoikeus on yhteensä 1 700 k-m². Länsipuoleisen ohjeellisen tontin pintaala on 3 340 m² ja rakennusoikeutta on tehokkuusluvun e=0.25 mukaan 835 k-m². Molempien tonttien suurin sallittu kerrosluku on II. Puolet korttelista sijaitsee pohjavesialueella. 7
Kevyen liikenteen väylä Alueen pohjoisosassa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Alueen pinta-ala on 356 m². 5.3. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutos ei lisää alueen rakennusoikeutta merkittävästi, sillä voimassa olevassa asemakaavassa koko korttelin rakennusoikeus on 3 040 m² ja asemakaavaehdotuksessa vastaava luku on 3 365 m². Myöskään suurimmat sallitut kerrosluvut eivät kasva voimassa olevasta asemakaavasta. Näin ollen kaavamuutoksen vaikutukset taajamakuvaan jäävät suhteellisen pieniksi. Kaavamuutosalue sijaitsee osittain pohjavesialueella. Kaavamääräyksillä on pyritty vähentämään lisärakentamisesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvia riskejä pohjavesiin. 5.4. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.5. NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: alueen taajamakuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin pohjavesien suojeluun radonin torjuntaan 8
ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVEN ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS 2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI 170 ARTJÄRVI, ENTINEN KUNNANTALO ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 4.2.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Artjärven asemakaava-alueen korttelia 10. Vireilletulo Viranhaltijapäätös syksy 2012 Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekninen lautakunta 12.2.2013 Kaupunginhallitus 18.2.2013 Nähtävillä 28.2 2.4.2013 Asemakaavamuutos hyväksytty Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaavan voimaantulosta kuulutettu Kaupungin ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Orimattilan Aluelehdessä ORIMATTILAN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS, MAANKÄYTTÖ 4.2.2013 PIRKKO-LEENA JAKONEN MAANKÄYTÖN JOHTAJA TIINA HEIKKILÄ KAAVASUUNNITTELIJA
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Orimattilan kaupungin Artjärven kyläkeskuksessa. Muutos koskee korttelia 10, jota rajaa itäpuolella Salmelantie, eteläpuolella Pajatie ja länsipuolella Salmelanrinteentie. Pohjoisessa alue rajautuu pientaloalueeseen ja liikerakennukseen. Tällä hetkellä korttelissa sijaitsee Artjärven entinen kunnantalo sekä kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Alueelta on matkaa Orimattilan keskustaan noin 23 kilometriä ja sen pinta-ala on 12 547 m². kunnantalo liikerakennus Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa (2011). 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Vireilletulo syksy 2012. Kuulutus viikko 41/2012. - Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.1.2013. - Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 18.2.2013. - Kaavaehdotus nähtävillä 28.2 2.4.2013. - Kaavaehdotus teknisen lautakunnan hyväksyttävänä XX.XX.2013. - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen hyväksyttävänä XX.XX.2013. - Kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä XX.XX.2013. 2.2. ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia, miten korttelin käyttötarkoitusta voidaan muuttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden käyttötarpeita. Artjärven kunta liittyi Orimattilaan vuoden 2011 alusta ja entisellä kunnantalolla ei ole kaupungille omaa käyttöä. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaupungin tarkoituksena on myydä kunnantalo. 2
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen Salmelanrinteentien puoleinen pohjoisreuna on luonnontilaista havupuumetsikköä ja alueen eteläosassa sijaitsevat rakennetut alueet. Maasto nousee kaakosta luoteeseen noin 15 metrin verran. Alueen korkein kohta on noin +69 mpy ja matalin kohta noin +54 mpy. Noin puolet alueesta sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Kirkonmäen pohjavesialueella. 3.1.2. Rakennettu ympäristö Taajamakuva ja rakennuskanta Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1877 valmistunut Artjärven entinen kunnantalo sekä vuosina 1966 1967 rakennettu kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus, jossa sijaitsee muun muassa kirjasto, paloasema ja apteekki. Kunnantalolla on pitkä historia ja se on toiminut muun muassa kouluna. Kuntaliitoksen myötä rakennus jäi vaille käyttöä. Vuonna 2006 Hämeen ympäristökeskuksen julkaisemassa Artjärven rakennusinventoinnissa kunnantalo on luokiteltu kerrokselliseksi kohteeksi, joka muuttavan korjaustoiminnan jälkeenkin rakennus olisi palautettavissa kohtuullisin korjauksin arkkitehtonisesti eheämmäksi. Entinen kunnantalo sekä asuin- ja liikerakennus. Palvelut ja virkistys Artjärven kyläkeskuksen palvelut sijoittuvat Salmelantien varrelle suunnittelualueen läheisyyteen. Korttelissa sijaitsevien palveluiden lisäksi lähialueelta löytyy muun muassa ruokakauppa, ravintola, pankki, antiikkiliike sekä parturi-kampaamo. Vuonna 2007 avattu Vuorenmäen koulu sijaitsee kahden kilometrin päässä. Koulussa toimii esiopetus sekä luokat 1-6. Koulun yhteydessä toimii myös Vuorenmäen virkistysalue, jolta löytyy muun muassa uimaranta, urheilukenttä, kesäteatteri sekä liikuntahalli. Liikenne Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututienä palveleva Salmelantie. Salmelantien teoreettinen melualue ulottuu noin 40 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta eli korttelin itäosassa sijaitsevan liikerakennuksen reunaan. Tällä hetkellä melualueella sijaitsee rakennuksen pysäköintialue. Eteläpuolella kulkeva Pajatie sekä länsipuolella kulkeva Salmelanrinteentie toimivat paikallisliikennettä palvelevina katuina. Yhdyskuntatekniikka Alueelle on toteutettu vesi- ja viemäriverkosto, jota voidaan hyödyntää mahdollisten uusien rakennusten osalta. Vesi- ja viemärilinja kulkee korttelin halki Salmelantien suuntaisesti noin 77 metrin etäisyydellä tiestä. Tämä seikka rajaa jonkin verran alueen rakentamismahdollisuuksia. Suunnittelualueen pohjoispuolella lähes kiinni korttelirajassa sijaitsee puistomuuntamo. Muuntamon koko on noin 4m x 2m. Säteilyturvakeskuksen tietojen mukaan muuntaja aiheuttaa ympäril- 3