Hallitus 121 21.08.2012 LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA 232/00/01/013/2012 hall 121 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento, p. 4766 4210 ja johtava tariffisuunnittelija Jarmo Riikonen, p. 4766 4364 Helsingin kaupunki on pyytänyt HSL:n lausuntoa valtuustoaloitteesta, joka koskee maksuttoman joukkoliikenteen selvittämistä ja kokeilua. HSL ei pidä tarpeellisena käynnistää aloitteessa esitettyä perusselvitystä ja ryhtyä valmistelemaan maksuttoman joukkoliikenteen kokeilua. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen vuonna 2008 teettämässä selvityksessä todettiin, että maksuton joukkoliikenne ei ole pidemmällä aikavälillä yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa ja haitat ovat hyötyjä suuremmat. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta voidaan kasvattaa tehokkaimmin palvelutasoa parantamalla. HSL seuraa aktiivisesti erilaisista tariffiratkaisuista ja maksuttomasta joukkoliikenteessä saatavia kokemuksia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten joukkoliikenneorganisaatioiden kanssa. Valtuustoaloite Kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale ja 17 muuta valtuutettua ehdottavat valtuustoaloitteessaan, että vuoden 2013 aikana laaditaan perusselvitys maksuttomasta joukkoliikenteestä ja vuonna 2014 kokeillaan maksutonta joukkoliikennettä seudullisesti tai ainakin Helsingin kaupungin alueella. Aloitteen tekijöiden tavoitteena on luoda Helsingistä maailman johtavin ekokaupunki. Aloitteen tekijöiden mukaan maksuton joukkoliikenne vähentäisi yksityisautoilua, ilmansaasteita ja pienhiukkaspäästöjä. Se lisäisi taloudellista tasa-arvoa eri väestöryhmien välillä ja parantaisi vähempituloisten asemaa. Sen arvioidaan kasvattavan myös turistivirtaa. Aloitteen tekijät viittaavat Tallinnan päätökseen toteuttaa maksuton joukkoliikenne, josta arvioidaan kertyvän runsaasti käyttökelpoista tietoa. Helsingin kaupunki pyytää asiasta lausuntoa 24.8.2012 mennessä. Lausuntopyyntö on nähtävillä kokouksessa. Maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksia Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) teetti vuonna 2008 selvityksen maksuttomasta joukkoliikenteestä (Selvitys maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista Helsingissä, HKL, SUY D: 1/2008). http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/julkaisut/documents/2008/d_1_2008_maksutto man%20joukkoliikenteen%20vaikutukset.pdf Selvityksen mukaan maksuton joukkoliikenne voi alussa tuottaa niitä hyötyjä, joilla sitä usein perustellaan. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, jolloin sen
tarjontaa lisätään kysyntää vastaavasti. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa, henkilöautomatkat sekä liikenteen päästöt ja energiakulutus vähenevät. Maksuton joukkoliikenne ei kuitenkaan ole pidemmällä aikavälillä yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Maksuttomuus lisää erityisesti lyhyitä, muutaman pysäkinvälin matkoja. Siirtymää tapahtuu pääosin jalankulusta ja pyöräilystä. Lyhyiden matkojen lisääntyminen hidastaa joukkoliikennettä sekä vähentää täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Maksuttomuus johtaa todennäköisesti siihen, että tarpeeton oleskelu joukkoliikennevälineissä, asemilla ja terminaaleissa varsinkin ilta- ja viikonloppuliikenteessä ja kylmään vuodenaikaan lisääntyy. Matkustamisen miellyttävyys vähenee ja turvattomuuden tunne voi kasvaa. Maksuton joukkoliikenne voi johtaa joukkoliikenteen imagon heikkenemiseen. Jos näin käy, joukkoliikenteen parissa työskentelevien rekrytointi vaikeutuu (kuljettajat, asiakaspalvelu, suunnittelijat ym.). Laatu heikkenee ja laatutason laskusta voi tulla kierre, joka karkottaa yhä suuremman osan matkustajista. Joukkoliikenteen käyttö vähenee varsinkin niillä, joilla on henkilöauto käytettävissään tai jotka voivat sen hankkia. Pitkällä aikavälillä maksuttoman joukkoliikenteen arvioidaan lisäävän yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jalan ja pyörällä liikkuminen vähenee, mutta moottoriajoneuvoilla tehtävät matkat lisääntyvät ja pitenevät. Joukkoliikennepalveluiden järjestäminen vaikeutuu matkojen hajaantuessa, jolloin henkilöautojen tarve, omistus ja käyttö lisääntyvät entisestään. Ympäristölle aiheutuva rasitus ja haitat kasvavat. Kustannusvaikutukset HSL-alueella HSL-alueen joukkoliikenne on kokonaisuus, jossa on yhtenäinen taksa- ja lippujärjestelmä. Maksuton joukkoliikenne koskisi näin ollen koko HSL-aluetta ja vaikuttaisi kaikkien HSL-kuntien kustannuksiin. Kuntien tulisi lisätä joukkoliikenteeseen kohdennettua tukea siten, että se kattaa maksuttomuudesta aiheutuvat lipputulomenetykset sekä kasvaneesta kysynnästä aiheutuvan liikenteen lisäyksen kustannukset. Lipputulomenetysten kattaminen Koko HSL-alueen lipputulot ovat vuoden 2012 talousarviossa 267,2 milj. euroa (252,8 milj. euroa vuonna 2011). Helsingin kohdennetut lipputulot ovat noin 161,9 milj.euroa (152,8 milj.euroa vuonna 2011), mikä pitäisi jatkossa kattaa verovaroin. Liikennöintikustannusten kasvu Kasvavista matkustajamääristä aiheutuu tarve lisätä liikennettä. Em. selvityksessä vuodelta 2008 lisättävän liikenteen arvioitiin lisäävän kustannuksia Helsingin sisäisessä liikenteessä 26 %. Koko HSL alueen liikennöintikustannukset ovat vuoden 2012 talousarviossa 441,5 milj.euroa (407,5 milj. euroa vuonna 2011). Jos liikennöintikustannukset kasvaisivat maksuttoman liikenteen vuoksi koko seudulla 25 %, lisäkustannus olisi yli 100 milj.euroa vuodessa. Helsingille kohdennetut liikennöintikustannukset ovat vuoden 2012 talousarviossa 252,7 milj.euroa (238,0 milj.euroa vuonna 2011). Näin arvioiden maksuton liikenne lisäisi Helsingin maksamia liikennöintikustannuksia yli 60 milj.euroa vuodessa.
Kustannussäästöt myyntijärjestelmästä ja matkalippujen tarkastuksesta Matkalippujen myynnistä ja tarkastuksesta luopuminen kattaisivat lisääntyvistä kustannuksista vain murto-osan. HSL-alueella maksuttomasta joukkoliikenteestä saatavat säästöt voisivat olla vuositasolla 6-10 milj. euron suuruusluokkaa, josta Helsingille kohdentuisi noin puolet. Matkakorttijärjestelmän ylläpitokustannukset, lipunmyyntipalkkiot ja tarkastustoimen kustannukset poistuisivat, mutta muutos aiheuttaisi myös uusia kustannuksia. Matkakorttijärjestelmällä kerätään mm. suunnittelussa käytettävää tärkeää matkustustietoa, joka olisi kerättävä erillisin tutkimuksin. Matkalippujen tarkastajat lisäävät matkustajapalvelua ja turvallisuudentunnetta, joten heidän poistumisensa tulisi korvata lisäämällä järjestyksenvartijoita ja muuta henkilökuntaa. Liikennevälineiden, pysäkkien, asemien ja terminaalien siivous- ja ylläpitokustannukset todennäköisesti kasvavat. Matkakorttijärjestelmän uusimisesta voitaisiin luopua. Lippujärjestelmän osuus LIJ2014-hankkeen investoinneista on noin 30 milj. euroa. Säästyviä investointikustannuksia ei kuitenkaan voida arvioida, koska hanke on jo käynnissä ja voimassaolevan sopimuksen purkamisesta jouduttaisiin maksamaan korvauksia. Tukipalveluiden kehittäminen Kuntien rahoituksen mennessä täysin joukkoliikenteen järjestämisen rahoittamiseen on mahdollista, ettei rahaa tulevaisuudessa enää riittäisi matkustajien tukipalveluiden kehittämiseen. Ajantasaisen matkustajainformaation sekä mobiili- ja nettipalveluiden kehittäminen pysähtyisi. Joukkoliikennettä koskeva tiedotus ja markkinointi hoidettaisiin minimitasolla. Rahoituksen muutos voi näkyä vähitellen myös kaluston laadun sekä joukkoliikenteen pysäkkien ja terminaalien laatutason heikkenemisenä. Joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen on useissa tutkimuksissa todettu yhteiskuntataloudellisesti edulliseksi, mutta vain tiettyyn optimipisteeseen saakka. Aikaisemmin mainitun, HKL:n vuonna 2008 teettämän selvityksen mukaan yhteiskuntataloudellisten laskelmien mukaan optimaalinen lipun hinnan alennus olisi noin 50-60 % tuotantokustannuksista. Tämä vastaa hyvin Helsingin seudun nykyistä hintatasoa. Aikuisten ja lasten lippuihin sisältyvä subventio on noin 62 % Helsingin sisäisten kausilippujen osalta. Lippujen hinnan merkitystä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisessa onkin usein yliarvioitu. Vuonna 2008 tehdyn selvityksen mukaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta lisätään parhaiten parantamalla palvelutasoa. Matkustaja arvioi joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä kokonaisuutena, johon vaikuttavat monet seikat kuten aikataulujen ja reittien sopivuus, matkaketjun sujuvuus, pysäkkien ja terminaalien laatu, matkalippujen saatavuus, käyttö ja hinnat, matkustajainformaatio ennen matkaa ja matkan aikana, kaluston laatu, matkustusmukavuus ja turvallisuus, kuljettajan ja muun liikennehenkilökunnan toiminta, terminaalit ja vaihtopaikat sekä liityntäpysäköintijärjestelyt. Palvelutason merkitystä tukee myös Liikenne- ja viestintäministeriön JOTU -tutkimusohjelman tutkimushankkeessa AUTOKO. Siinä todettiin, että lipun hinnan merkitys on autoilijalle pieni verrattuna joukkoliikenteen täsmällisyyteen, nopeuteen ja miellyttävyyteen (palvelutasoon). Tallinnan joukkoliikenteen maksuttomuus
Aloitteen tekijät viittaavat Tallinnan päätökseen muuttaa joukkoliikenne maksuttomaksi vuoden 2013 alusta. Tallinnan joukkoliikenne ei ole verrattavissa Helsingin seutuun tai Helsingin kaupunkiin. Tallinnan joukkoliikenne ei ole laatutasoltaan korkealuokkaista eikä houkuttelevaa. Suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä on vähävaraisia, subventoiduilla lipuilla kulkevia, joilla ei ole varaa muuhun liikkumismuotoon. Vain 8 % maksaa matkansa normaalihintaisilla lipuilla. Lipputulot ovat vain 20 milj. euroa. Helsingissä normaalihintaisten kausilippujen myynti on 70 % kaikista kausilipuista ja sisäisen liikenteen lipputulot yli 130 milj. euroa. Tallinnassa vapaa matkustusoikeus myönnetään vain tallinnalaisille. Maksuttomuuden rajaus vain oman kunnan asukkaille edellyttää hyviä perusteluja, koska EU-maissa pääperiaatteena on EU-kansalaisten tasapuolinen kohtelu. EU komissio tutkii vastaavaa tapausta Maltalla, jossa maksuttomuus koskee vain Maltan asukkaita. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa Helsingin kaupungille seuraavan lausunnon: HSL ei pidä tarpeellisena käynnistää aloitteessa esitettyä perusselvitystä ja ryhtyä valmistelemaan maksuttoman joukkoliikenteen kokeilua. Helsingin kaupungin liikennelaitos on teettänyt maksuttomasta joukkoliikenteestä selvityksen vuonna 2008. Siinä todettiin, että maksuton joukkoliikenne ei ole pidemmällä aikavälillä yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa ja haitat ovat hyötyjä suuremmat. Selvityksen mukaan maksuton joukkoliikenne voi alussa tuottaa niitä hyötyjä, joilla sitä usein perustellaan. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, jolloin sen tarjontaa lisätään kysyntää vastaavasti. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa, henkilöautomatkat sekä liikenteen päästöt ja energiakulutus vähenevät. Maksuton joukkoliikenne ei kuitenkaan ole pidemmällä aikavälillä yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Maksuttomuus lisää erityisesti lyhyitä, muutaman pysäkinvälin matkoja. Siirtymää tapahtuu pääosin jalankulusta ja pyöräilystä. Lyhyiden matkojen lisääntyminen hidastaa joukkoliikennettä sekä vähentää täsmällisyyttä ja luotettavuutta. HSL-alueen joukkoliikenne on kokonaisuus, jossa on yhtenäinen taksa- ja lippujärjestelmä. Maksuton joukkoliikenne koskisi näin ollen koko HSL-aluetta ja vaikuttaisi kaikkien HSL-kuntien kustannuksiin. Kuntien tulisi lisätä joukkoliikenteeseen kohdennettua tukea siten, että se kattaa maksuttomuudesta aiheutuvat lipputulomenetykset sekä kasvaneesta kysynnästä aiheutuvan liikenteen lisäyksen kustannukset. Vuonna 2012 lipputulot ovat noin 267 milj. euroa, josta Helsingin osuus on 162 milj.euroa. Liikennöintikustannusten lisäykseksi on arvioitu 25 %. Kasvaneesta kysynnästä aiheutuvat liikenteen lisäykset maksaisivat HSL:lle vuosittain yli 100 milj.euroa, josta Helsingin osuus olisi noin 60 milj.euroa. Aloitteen tekijät viittaavat Tallinnan päätökseen muuttaa joukkoliikenne maksuttomaksi vuoden 2013 alusta. Tallinnan joukkoliikenteen olosuhteet poikkeavat monin tavoin Helsingin tilanteesta. Tallinnassa suurin osa matkustajista kulkee jo nyt erilaisilla alennus- tai vapaalipuilla. Vain 8 % maksaa matkansa normaalihintaisilla lipuilla. Lipputulot ovat vain 20 milj. euroa. Helsingissä normaalihintaisten kausilippujen myynti on 70 % kaikista kausilipuista ja sisäisen liikenteen lipputulot yli 130 milj. euroa.
Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta voidaan kasvattaa tehokkaimmin parantamalla palvelutasoa. Matkustaja arvioi joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä kokonaisuutena, johon vaikuttavat monet seikat kuten aikataulujen ja reittien sopivuus, matkaketjun sujuvuus, pysäkkien ja terminaalien laatu, matkalippujen saatavuus, käyttö ja hinnat, matkustajainformaatio ennen matkaa ja matkan aikana, kaluston laatu, matkustusmukavuus ja turvallisuus, kuljettajan ja muun liikennehenkilökunnan toiminta, terminaalit ja vaihtopaikat sekä liityntäpysäköintijärjestelyt. HSL seuraa aktiivisesti erilaisista tariffiratkaisuista ja maksuttomasta joukkoliikenteessä saatavia kokemuksia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten joukkoliikenneorganisaatioiden kanssa. Päätös Hallitus päätti hyväksyä esittelijän muutetun päätösehdotuksen. Täytäntöönpano Lausunto Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus 24.8.2012 mennessä. Tiedoksi HSL-kunnat, HSL Talousyksikkö